Kuinka kiinteistöissä valvotaan Vastuujakotaulukon määräämiä velvotteita ikkunoiden ja ovien tiivistämisen sekä niiden ilmantiiveyden ja kunnostamisen osalta.
Kerrostaloissa toteutetaan käytännössä huonosti vastuujakotaulukon periaatteita ikkunoiden ja ovien tiivistystoimien osalta.
Hyvin harvassa kerrostalossa on ilmantiiviitä ikkunoita sekä ovia ja niiden lämpöeristeitä. Tämä huono ilmantiiveys koskee niin uusia kuin vanhoja ikkunoita sekä ovia ja niiden liitosrakenteita.
Näiltä osilta kiinteistöissä on turhia ilmavuotoja sekä lämmitysenergiankulutusta 5- 20 %.
Toteutetaanko kiinteistöissä tältä osin kansallista energia- ja ilmastostrategiaa sekä energiatehokkuus ja hiilidioksidi päästöjen tavoitteita.
Uskon että strategiatyön yhteydessä ei ole ollut käytettävissä käytännössä olevia tosiasioita. Siksi niitä ole voitu huomioida skenaariolaskelmissa energiatehokkuuden parantamistavoitteista nykyisessä rakennuskannassa.
Ikkunoille ja oville on asetettava samat vaatimukset kuin vaipan muille rakennusosille.
Ikkunoiden ja ovien huoltoa, tiivistys ja energiatehokkuuden parannustoimet on vastuuttomasti siirretty alan taitamattomalle ja osaamattomalle käyttäjälle.
Toimimaton vastuujakotaulukko estää kiinteistössä suunnitelmien mukaisen ilmavaihdon, viilentää sisälämpötiloja, heikentää sisätilojen viihtyvyyttä ja lisää lämmityskustannuksia.
Kerrostaloissa toteutetaan käytännössä huonosti vastuujakotaulukon periaatteita ikkunoiden ja ovien tiivistystoimien osalta.
Hyvin harvassa kerrostalossa on ilmantiiviitä ikkunoita sekä ovia ja niiden lämpöeristeitä. Tämä huono ilmantiiveys koskee niin uusia kuin vanhoja ikkunoita sekä ovia ja niiden liitosrakenteita.
Näiltä osilta kiinteistöissä on turhia ilmavuotoja sekä lämmitysenergiankulutusta 5- 20 %.
Toteutetaanko kiinteistöissä tältä osin kansallista energia- ja ilmastostrategiaa sekä energiatehokkuus ja hiilidioksidi päästöjen tavoitteita.
Uskon että strategiatyön yhteydessä ei ole ollut käytettävissä käytännössä olevia tosiasioita. Siksi niitä ole voitu huomioida skenaariolaskelmissa energiatehokkuuden parantamistavoitteista nykyisessä rakennuskannassa.
Ikkunoille ja oville on asetettava samat vaatimukset kuin vaipan muille rakennusosille.
Ikkunoiden ja ovien huoltoa, tiivistys ja energiatehokkuuden parannustoimet on vastuuttomasti siirretty alan taitamattomalle ja osaamattomalle käyttäjälle.
Toimimaton vastuujakotaulukko estää kiinteistössä suunnitelmien mukaisen ilmavaihdon, viilentää sisälämpötiloja, heikentää sisätilojen viihtyvyyttä ja lisää lämmityskustannuksia.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Älä ukkeli jaksa veivata näitä samoja aloituksia aina uudelleen ja uudelleen.
muuta ole mahtunut niin voihan sitä samaa toistaa toiston jälkeenkin ota HOTA se helpottaa
Uutta kansallista energia- ja ilmastosrategiaa vasta käsiteltiin eduskunnassa.
Hyvää toteuttamistapaa ollaan vasta suunnittelemassa. Valtioneuvoston selonteko esitellään eduskunnalle kevätistuntokauden 2014 loppupuolella.
Kiinteistölaki ja sen muutostyöt ovat vasta Oikeusministerön työryhmien käsittelyssä. Aloitusviestin sisällöt ovat pääosiltaan oikeusoppineiden käsittelyn piirissä.
Vastuujakotaulukon mukaan osakkeen omistajalla on samat vastuut sekä tehtävät asunnon sisäpuolissa huoltoasioissa, kuin omakotitalon omistajalla.
Kummassakaan tapauksessa kukaan ei valvo, tuleeko huoltotyöt tehtyä.
ensin tuo kupolisi siinä tuntuu olevan jotakin vikaa,kun samaa täytyy jauhaa kokoajan
Olen ennenkin lukenut sinun tyhjänpäisiä viestejäsi. Toollaisille rakkikoirille täällä pohojanmaalla ostetahan hamekangas. Kutsuni pätee edelleen.
heitetään kalikalla pitkin kintuja
Kalikalla hoidetaan nykyisten kiinteistöjen energiatehokkuutta.
Tämä on joku puppugeneraattorin kehittäjä. Ei voi olla oikea ihminen.
Ei noista viimeisistä viesteistä selviä paljonkaan, kuinka valvotaan nykyisten kiinteistöjen energiatehokkuutta.
Kerrostalojen nouseville lämmityskustannuksille tai kustannusten vähentämisesksi ei tehdä laajalla rintamalla mitään merkittäviä energiatehokkuuden parannustoimia.
Kiinteistön omistajien tai haltijoiden ainoa toimintatapa nouseville lämmityskustannuksille, on siirtää kaikki kustannusnousut vuokriin ja vastikkeisiin.
Onko tämä oikea tapa, toteuttaa maamme ilmastopoliittisten tavoitteiden energiatehokkuutta.
siilloin tulee 100% säästö
Huonossa rakennetiiveydessä olevissa kiinteistöissä on aivan turha suorittaa asuntojen lämpötilojen tai ilmanvaihdon säätötoimia.
Eri asuntojen ikkuna ja ovirakenteiden tiiveydet saattavat muuttua jopa vuosittain.
Nykyisillä tiiveysohjeilla sekä vastuujakotaulukon toteutumattomilla ohjeilla,
vain erittäin harva kiinteistön asunnoista ole rakenneliitoksistaan ilmatiivis.
Onnistuneet sekä pitkäaikaisesti hyödyntävät lämpötilojen ja ilmanvaihdon säätötoimet kannattaa suorittaa vasta sitten, kun perusasiat on ensin saatettu kuntoon.
- kiinteistön kaikki ikkunat sekä ovet ja niiden lämpöeristeet tiivistetään ilmatiiviiksi.
- ikkunavaihdon jälkeen kannattaa aina suorittaa lämpökamerakuvaus ja tiivistää uusien ikkunoiden liitos- ja lämpöeristeiden ilmavuotokohdat.
Vasta näiden toimien jälkeen voidaan säätötoimilla saada merkittäviä lämmitysenergiasäästöjä ja asumisviihtyvyyden parannuksia.
"Näiltä osilta kiinteistöissä on turhia ilmavuotoja sekä lämmitysenergiankulutusta 5- 20 %"
Olisiko sinulla jotain tutkimustulosta tästä väitteestä. Miten se mitataan? Linkkejä.
Kiinnostaisi lähinnä tietää, miten energinatodistuksen laatijat määrittävät tämän karkailuluvun?
Tutkimuksia rakenneliitosten lämpöhävikeistä sekä niiden vaikutuksesta kiinteistön lämmitysenergian kulutukseen on suoritettu vuosikummenien ajan.
80 luvulla VTT tutki ikkunoiden sekä niiden tiivisteiden ilmavuotoja sekä niiden merkitystä lämmitysenergian kulutukseen.
Viimeisimmät ilmantiiveys tutkimukset suoritettiin myös ikkunoiden ja ovien rakenneliitosten ilmatiiveyksistä Tampereella 2011.
Vuotoilman aiheuttamien lämpövuotojen sekä kylmien ilmavirtausten eli vedontunteen vähentämiseksi joudutaan huoneiden lämpötiloja aivan yleisesti nostamaan useilla asteilla.
Ilmavuotojen tukkiminen sekä ikkunoiden ja ovien tiivistäminen vähentää lämmön kulkeutumista ulos. Lisäksi liitosten ilmantiiveys estää kylmän ilman pääsyn huonetilaan ja poistaa vedon tunnetta.
Tiiviissä ja hallitun ilmanvaihdon kiinteistöissä voidaan lämpötiloja laskea useita asteita. Jokainen lämpöasteen pudottaminen säästää lämmityskustannuksia 5 % (Motiva).
Tarkemmin vuotoilman eli vedon sekä huoneen lämpötilan merkitys asumisviihtyvyyteen ja mukavuuteen selventää virallisten tutkimusten pohjalta laaditussa tiedotteessa. Katso netistä: Veto - mitä veto on.
Energiatodistusten laatijat eivät huomioi, eivätkä määrittele ilmavuotojen aiheuttamia energiahävikkejä, eivätkä huomioi ilmavuotojen merkitystä energiatehokkuuteen.
Ei voi tietää, eikä ymmärtää tai määritellä, jos ei osaa.
Kiitos vastauksesta,
"Energiatodistusten laatijat eivät huomioi, eivätkä määrittele ilmavuotojen aiheuttamia energiahävikkejä, eivätkä huomioi ilmavuotojen merkitystä energiatehokkuuteen."
tätä samaa pelkään.
"Kuinka valvotaan kiinteistöjen energiatehokkuutta." Ei merkittävästi.
Lämmitysenergian tehokas käyttö on erittäin laaja kokonaisuus, joka sisältää monta pientä mutta merkittävää yksityiskohtaa.
Sisätilojen lämpötilat sekä niiden mittaustavat perustuvat yksinkertaisiin teoriatietoihin. Käytännön eri tilanteista johtuvat sekä niiden vaikutusta asumisviihtyvyyteen ei osata huomioida, kun päätetään sisälämpötiloista.
Eri ilmanvaihdon ratkaisuissa ei huomioida riittävästi niiden vaikutusta lämmitysenergian kulutukseen sekä sisälämpötiloihin ja asumisviihtyvyyteen.
Ikkunoiden ja ovien aiheuttamaa vedontunnetta sekä todellista vaikutusta lämmitysenergian kulutukseen ja ilmanvaihdon toimivuuteen on täysin luulotietojen ja musta tuntuu asioiden varassa..
Ainoa tilanteen parannustapa perustuu uusien "huoltovapaiden" ikkunoiden ja ovien hankintaan.
Lisäksi kiinteistön sisäpuolen rakenneliitosten ilmantiiveys, ei kuulu meidän vanhasta rakennuskannasta ylläpitävien henkilöiden hallittaviin osaamisalueisiin.
Onko tutkittu, kuin suuri osuus tai vaikutus vuotoilmalla on kiinteistön lämmityskustannuksiin.
Kiinteistöjen energiatehokkuutta ei valvota, koska energiatehokkuus ei ole pakollista.
Olikohan aloittaja mahdollisesti päässyt hesariin asti uutisessa "Jopa uudet ikkunat vetävät tiivistysvirheiden takia".
"Kiinteistöjen energiatehokkuutta ei valvota..."
Miksi kiinteistöjen energiatehokkuutta pitäisi ylipäätään valvoa tai parantaa?
Eihän energiatehokkuus ja edulliset toimenpiteet ole mitään tuottavaa bisnestä.
Tämän asian ovat todenneet myös energiatehokkuudesta päättävät poliitikot sekä kiinteistöalan päättäjät ja lainlaatijat.
Ainot jotka hyötyvät kiinteistöjen energiatehokkuudesta ja edullisista toimenpiteistä ovat vain asukkaat.
LVI alan urakoitsijana on huomannut, että harvinaisia ovat hyvät ja tietävät kuntoarvioitsijat.
Kyllä isännöitsijät tietävät, että vanhat kiinteistöt eivät ole energiatehokkaita.
Energiatehokkaat parannus ehdotukset pysähtyvät yleensä tietämättömiin ja osaamattomiin hallituksiin. Lisäksi toimimaton Vastuujakotalukko estää edes vähäiset, mutta merkittävät energiatehokkuus parannukset.
Onko Kiinteistöliitolla erilliset energiatehokkuus ohjeet kerrostaloille.
Ei Kiinteistöliiton tehtäväkuvaan kuulu ohjeistaa sen tarkemmin asukkaita tekemään lämmitysenergian kulutusta vähentäviä ratkaisuja. Vastuujakotaulukon mukaan osakkaille on vain ohjeistettu teoreettinen vastuu.
http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/nain_saastat_energiaa löytyy ohjeita ja siitä on tehty ohjekirja http://www.motiva.fi/files/7685/Kodin_Energia_Opas.pdf
Motivalla on hyvät energiansäästöohjeet, mutta ne koskevat lähinnä pientaloja ja henkilökohtaista kulutusta
Niukat ovat lämmitysenergian säätöohjeet kerrostaloille ja niiden asukkaille.
2,5 milj. kerrostalo asukasta, ei saa ohjeista paljoakaan täsmätietoa mikä vähentäisi kerrostalon lämmityskustannuksia.
20-22 asteen lämpötila on vain harvalle kerrostaloasukkaalle sopiva viihtyvyyden lämpötila. Suosituksessa ei huomioida kerrostaloon kohdistuvia tuulenpaineita, eikä vuotoilman viilentävää vaikutusta ja ulkoilmasta tulevan korvausilman aiheuttamaa vedontunnetta.
18 vuotta saman kerrostalon asukkaana. Taloyhtiössä ei ole edes keskusteltu lämmityskustannusten pienentämisestä. Ilmanvaihto perustuu vain koneelliseen poistoon. Kaikissa lähitaloissa on täysin samanlainen tilanne.
Talvella kylmä ja kesällä kuuma eli vuoden aikana keskivertoisesti hyvin.
Onko kiinteistöillä varaa tuottaa hukkaan menevää lämpöä. Kyllä on, koska asukkaat sen vuotoilmankin maksavat
En suostu lähtemään mukaan villitykseen, että lisäeristetään ulkoseinät ja pistetään villat päälle ja maksetaan miljoonaremppa (tämän hallitus tukee, siis Suomen hallitus...)
Laskennallisesti saadaan n. 7% säästö lämmityskustannuksissa (lämpövuoto rungosta n. 70-luvun talossa)
Ikkunaremontti ja patteriverkoston tasapainoitus (asuntojen venttiilien uusimininen), laskennallinen säästö lämmityskustannuksissa 15 - 30%, tätä hallitus ei tue suoraan, koska remontin kustannus n. 40 asunnon talossa on pk seudulla 150 - 200k€...?
Eli energiatehokkaampi remontti ei ole tuettua valtion kassasta, mutta vähemmän hyödyttävä ja enempi maksava remontti on tuettua, logiikka lienee missä?
Yhtiömme suunnittelee myös pilppiä, (ei sekään suoraan tuettua) ja jos keskisuomesta löytyisi firmaa joka tekisi näitä kerrostaloihin, niin olisin tiedosta kiitollinen, kun etelässä hinnat kohdillaan ja kilpailua ei tunnu löytyvän.
Jos talvet jatkuvat yhtä leutoina kuin viime talvi ja jos kaukolämmön hinta tippuu (ihan oikeasti se tippui...) edelleen, niin pilpin poistohinta tullee liian kalliiksi...
Ilmastopoliittiset energiasäästötavoitteet ja pienemmät hiilidioksiidipäästöt ovat ainoastaan ylväiden juhlapuheiden sisältämiä kliseitä.
Maamme energiatehokkuustavoitteet, eivät kohdistu järkeviin sekä edullisiin toimenpiteisiin, vaan ainoastaan bisnekseen ja sen tuomiin voittoihin.
Todellisuudessa poliittiset päättäjät sekä heidän vanavedessä kulkevat lobbarit puhuvat ainoastaan energiatehokkuuden tuomasta bisneksestä ja valtavista voitoista.
Uuden kiinteistölain mukanaan tuomissa velvoitteissa saadaan taas havaita kuinka paljon yksittäiselle alasta tietämättömälle asukkaalle tullaan asettamaan velvotteita kiinteistön energiatehokkuus vastuista.
Yhdessä jopa kahdessa miljoonassa kiinteistössä voitaisiin edullisilla sekä pienillä kustannuksilla vähentää merkittävässä määrin energiankulutusta.
Pieniä kustannuksia aiheuttavia sekä tehokkaita energiansäästötoimia ja hiilidioksiidipäästöjä vähentäviä toimenpiteitä vähätellään, koska ne eivät ole tuottoisaa liiketoimintaa.
Nykyisille kerrostaloille ei ole olemassakaan minkään laisia energiatehokkuus tavotteita. Energiatodistus ei velvoita suorittamaan energiatehokkuus parannuksia.
Miksi maamme energiatehokkuusohjelmissa ei aseteta velvotteita myös olemassa olevalle kiinteistömassalle.
Miksi nykyiset kiinteistöt ovat energiatehokkuustavotteiden vapaa matkustajia.
Miksi haluat jatkuvasti lässyttää kiinteistöistä, vaikka käsittelet viesteissäsi kategorisesti vain kiinteistöillä sijaitsevia rakennuksia?
"Olemassa olevan kiinteistökantamme energiatehokkuutta voidaan usein parantaa merkittävästi. Motivan energiakatselmuksista saaman kokemuksen mukaan kiinteistöjen energiasäästöpotentiaali on lämmityksessä keskimäärin noin 15 prosenttia ja sähkönkulutuksessa lähes 10 prosenttia. Nämä säästöt on mahdollista saavuttaa hyvin kannattavasti, usein vuoden kahden takaisinmaksuajoilla." Järkevät energiaratkaisut tukevat kuntien taloutta. Motiva Oy, Suomen kuntaliitto, Suomen ympäristökeskus. HS 3.2-14
Miksi ei myös osakekiinteistöjä tukisi järkevät energiaratkaisut?
Hmm.-Laittaisinko kiinteistööni Bio-puhdistamon jossa paska jäätyy siivikkoihin talvipakkasella vai vain polttavan WC:n jossa perskarvat saattavat kärventyä ripulin taikka oikosulun sattuessa vaiko vain 10 sakokaivoa peräperän jälkeen ja ripaus bioherätettä viimeiseen kaivoon ja harmaasuodatin sen päähän.-Hmm.-Nyt peitto kahisee joten minun on taasen mentävä.-Hmm.-Mielityöhön.
Onko tuo olevinaan kerrostalon isännöitsijän järkeilyä.
Kiinteistöjen lämmitys / viilennysenergian kulutusta voidaan vähentää sekä asumismukavuutta parantaa edullisilla toimenpiteillä.
- yksilasisen sisälasin tilalle voidaan asentaa eristyslasi.
- ulko- sekä sisäpuolen ikkunat ja ovet tiivistetään oikein
- sisäpuolen vuorauslistojen reunat tiivistetään elastisella massalla ilmatiiviiksi.
- tiivistystöiden jälkeen suoritetaan aina ilmanvaihdon säätötoimet
Vain tiiviissä asunnossa voidaan huoneiden lämpötiloja laskea asumisviihtyvyyden siitä kärsimättä.
- asukas tiedotteella voidaan vaikuttaa asukkaiden jopa virheellisiin asumistottumuksiin.
Netistä: Sisätilojen oleskeluviihtyvyys, ohjeet ja: Lisää lämpöä 1-3 astetta.
Tutki itse tai pyydä huoltoyhtiötä tarkistamaan lämpövuodot. Asiaa tuntevilta Isännöitsijä /huoltoyhtiöltä voi lainata pistelämpömittarin tai lämpökameran
Vinkki:
http://www.sisailmayhdistys.fi/sisailmastoseminaarit-ja-sisailmapajat/sisailmastoseminaari-2014/
Sisälämpötila 21-22 C astetta. Mistä löydän virallisen määräyksen tai asetuksen?
Kyseinen lämpötila on vain suositus. Suositus ei toimi käytännössä talvipakkasilla, tuulisilla ilmoilla, vetoisissa asunnoissa, eikä kesähelteillä.
Tarkoitako sinä että lämpötilasuositukset 21- 22 c astetta eivät toimi nykyisissä kiinteistöissä, eikä etenkään maamme ilmasto-olosuhteissa.
Mitä silloin pitäisi tehdä?
Parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta tai muuttaa lämpötilasuosituksia.
Käytännössä vanhojen kerrostalojen lämpötilat liippaavat yli 23 astetta.
Kerrostalojen energiatehokkuutta ei valvo kukaan.
Energiatodistus kertoo ainoastaan laskennallisin perustein, mihinkä ryhmään kerrostalon energiakulutus sijoittuu ja heh heh.
Yhtiövastikkeestahan se selviää, eli missä ongelma??????
Siinä se pulma onkin. Aina ollaan valmiina maksamaan kalliitkin lämmityskustannukset eli energiakulutuksesta johtuvat kulut.
Miksi ei edes pyritä vähentämään energiankulutusta, jotka useinkin johtuvat vuotoilman aiheuttamista huonekylmyyksistä.
Poistamalla vuotoilman aiheuttajia, pienentään lämmityskustannuksia.
Viimeisessä Talvi 2014 Omataloyhtiö.fi lehdessä on selkokielinen artikkeli:
Milloin on ikkunoiden ja ovien tiivistämisen aika?
Maamme energiatehokkuus keskusteluissa, ovat poliittiset päättäjät huolissaan nykyisen kiinteistökannan energiatehottomuudesta ja etenkin lämmitysenergian kulutuksen osalta.
Yksi suurimmista energiatehottomuuksista aiheuttaa nykyinen kiinteistölaki sekä etenkin sen Vastuujakotaulukko ja jopa virheelliset ohjeet.
Alan ammattitaidottomalle asukkaalle on asetettu vastuujakotaulukon mukaan vastuu myös lämmitysenergian tehokkaasta käytöstä.
Asunnon lämpöisen ilman ulospääsy sekä kylmän ulkoilman sisällepääsyn estäminen kuuluu asukkaalle.
"Ikkunoille ja oville on asetettava samansuuntaiset vaatimukset kuin rakennuksen muille osille".
Rakennuksen muita osia huoltaa alan ammattimiehet. Miksi ikkunoiden ja ovien ilmantiiveyden vastuu, on alan ammattitaidottomilla asukkailla.
Lisäksi liitoksistaan vuotavassa talossa, ei voi edes ilmanvaihto toimia säätöjen mukaisesti.
per`läpeen ja sitten nuolet sen jos maistuu hyväälle ota kierros uusiksi.
Yhtiökokous pystyy muuttamaan vastuujaon velvotteita.
No mitenkä?
Kysy ohjeita sekä neuvoja Kiinteistöliitosta tai Isännöitsijäliitosta