Miksi ihmeessä ihmiset ottaa tällaisen voimakkaan, isokokoisen koiran eivätkä sitten hallitse, eivät osaa tai eivät viitsi kouluttaa sitä ollenkaan?
On se varmaan koirallekin tosi nautinnollista, kun omistaja joutuu suunnilleen hirttämään koiran lyhtypylvääseen tai kiertämään hihnan kainaloitten alta jotta koira pysyisi ruodussa.
Ja entäpä vastaantulijat ja pienempien koirien omistajat...kyllä siinä saa pelätä ihan oikeasti, että pystyyköhän tuo äijä tai tuo pimu nyt pitelemään koiransa kiinni tai entä jos ei kykene, niin mitä sitten tapahtuu? Kyllä tänä päivänä on ihan riittämiin kaikenmaailman koirakouluja, johon voi itsensä koiran kanssa työntää, että löytyisi edes jonkinlainen kyky hallita sitä koiraa muutenkin kuin väkivalloin ja huutamalla.
Mikä näitä ihmisiä vaivaa? Kuvitteleeko ne jotenkin, että se nostaa omaa egoa, kun on iso koira vai pelkääkö ne jotain? En ymmärrä.
Ja jos nyt joku luulee, etten pidä isoista koirista, niin ei pidä paikkaansa. Minä kasvoin saksanpaimenkoirien keskellä, missä niitä käytettiin työtehtävissä. Niissäkin oli erilaisia koiria, yksi oli mitä ihanin leikkikaveri vapaa-ajalla ja toiset taas purivat takapuolesta ja olivat arvaamattomia.
Yhteenvetona voisi sanoa, että huonosti käyttäytyvät koirat ovat lähes 100 %:sti ihmisten pilaamia tavalla tai toisella. Liian monta muutosta koiran elämässä on yksi sellainen asia, mikä on useimman koiran psyykelle liikaa.
On se varmaan koirallekin tosi nautinnollista, kun omistaja joutuu suunnilleen hirttämään koiran lyhtypylvääseen tai kiertämään hihnan kainaloitten alta jotta koira pysyisi ruodussa.
Ja entäpä vastaantulijat ja pienempien koirien omistajat...kyllä siinä saa pelätä ihan oikeasti, että pystyyköhän tuo äijä tai tuo pimu nyt pitelemään koiransa kiinni tai entä jos ei kykene, niin mitä sitten tapahtuu? Kyllä tänä päivänä on ihan riittämiin kaikenmaailman koirakouluja, johon voi itsensä koiran kanssa työntää, että löytyisi edes jonkinlainen kyky hallita sitä koiraa muutenkin kuin väkivalloin ja huutamalla.
Mikä näitä ihmisiä vaivaa? Kuvitteleeko ne jotenkin, että se nostaa omaa egoa, kun on iso koira vai pelkääkö ne jotain? En ymmärrä.
Ja jos nyt joku luulee, etten pidä isoista koirista, niin ei pidä paikkaansa. Minä kasvoin saksanpaimenkoirien keskellä, missä niitä käytettiin työtehtävissä. Niissäkin oli erilaisia koiria, yksi oli mitä ihanin leikkikaveri vapaa-ajalla ja toiset taas purivat takapuolesta ja olivat arvaamattomia.
Yhteenvetona voisi sanoa, että huonosti käyttäytyvät koirat ovat lähes 100 %:sti ihmisten pilaamia tavalla tai toisella. Liian monta muutosta koiran elämässä on yksi sellainen asia, mikä on useimman koiran psyykelle liikaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihan uskomatonta p:n jauhamista tuo viestisi. Lyhykäisyydessään voisin kirjoittaa esimerkiksi että kännissä ei saa ajaa autolla :)
Olen siitä kyllä aivan samaa mieltä että jokaisen pitää valita koirarotu joka sopii hänelle. Ja on todellakin näin että suurin osa käytöshäiriöistä johtuu vääränlaisesta kasvatuksesta. Moni ei esimerkiksi tajua sitä millainen vaikutus koiran ensimmäisillä viikoilla on koiraan, tarkoitan ihan syntymästä luovutusikäseen. Yleisesti luullaan ettei ole merkitystä vaikka koira olisi miten nuo viikot, vaan ajatellaan että aloitetaan koulutus sitten kun koira "ymmärtää" vähän jotain. Minulla on lähes 20v kokemus saksanpaimenkoirista, ja en tule tuosta rodusta luopumaankaan.
Johtuukohan se siitä, että aikoinaan esitettiin televisiossa Rin-tin-tin-sarjaa. Siinä saku oli viisas, tottelevainen, rohkea jne, ihme kun ei sentään puhunut. Ja sitten pentutehtailijat näkivät markkinaraon ja varmistivat "kassavirtaa" myymällä rutsaamalla tekaistuja pentuja kaikenmaailman taitamattomille ja osaamattomille egon vahvistukseksi.
Hyi saamari! Entinen naapurini aikoinaan hankki sakunarttupennun. Siitä kasvoi aivan täysin hermo koira. Kun esimerkiksi joku paikallinen ilmailija kierteli asutusalueen taivaalla Cessnallaan, niin Vanessa-parka juoksi kiireen vilkkaa sängyn alle ja ulisi siellä, eikä uskaltanut pitkään aikaan tulla pois. Taisi olla halvalla ostettu...