ja pohtinut, että onko asiat näin. Ovatko homot useimmiten halukkaita perheen perustamiseen? Olen kuullut, että useimmiten he asuvat vanhoina yksin kotona ja kuolevat. Itse olen 16v poika ja kammottaa ajatus tollasesta. Siinäkö mun tulevaisuus?
Mitä mieltä olette?
Oon miettinyt tätä,
4142
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos normiperheistä on kysymys eli mies nainen lapset niin ei sitten ikinä! Mieluummin yksin. Jos taas mies mies niin se käy oikein hyvi
Mä oon 15v poika ja välillä mietttiny et voisin joskus haluta perheen pojan/miehen kanssa mutta olishan se outoa sille penskalle jos ois kaks isää että en usko et tulee tämä tapahtumaan koskaan. Ellei sitten yhtälössä ole mukana lapsen biologinen äiti.
No katsoppa ympärillesi, moniko vanhus elää nykyisellään yksin ja on riippuvainen kotiavusta tai vanhainkodista? Lähes kaikki vanhukset.
Ei Suomessa ole enää 50 vuoteen ollut tapana, että kolme tai neljä sukupolvea asuvat saman katon alla. Siihen kun ynnäät päälle sen, että kansa muuttaa pitkin Suomenniemeä työpaikkojen vuoksi, niin aika selväähän se on, että tyttäret ja pojat ja lapsenlapset eivät ole sinua todennäköisesti hoivaamassa vanhuudenpäivinä. Aika vaikeata se olisikin 500 kilometrin päästä, eivätkä ne muuta myöskään hoivaamaan, koska oma elämä, omat lapset, työpaikka, harrastukset, ovat siellä kotipaikkakunnalla.
Hoivan hoitaa kunta, instituutiot, eivät perheet Nyky-Suomessa. Ja kun ne perhesuhteet ovat näinkin löyhät, niin siitä seuraa tietysti se, että mummia ja pappaa kun ei nähdä kovin usein, ei heitä myöskään muisteta kovin usein.
Saat siis odottaa vähän suurempaa muutosta yhteiskunnalta kuin vain niin omia lapsia, jos haluat saada vanhuudenturhaa jäljikasvulta. Pohdippa itse, olisitko valmis vaihtamaan äitisi tai isäsi vaipat 50 vuoden päästä? Asutko edes samalla paikkakunnalla? Jäisitkö asumaan vanhempiesi vuoksi? Jos vastasit ei, niin älä odota myöskään samaa (mahdolliselta) jälkikasvultasi.
Monella perheellisellä on myös ikävä tapa käpertyä perheen pariin. Työ ja harrastukset vievät pohjan tuttava- ja ystäväpiiriltä. Siihen kun summaat myöhemmällä iällä tapahtuvan erakoitumisen ja kaikkoavat perheenjäsenet, niin tulevaisuus on ihan sama heterollakin. Moni saattaa myös kokea lapsensa riipaksi; lapsenlapsia raijataan kotiin ja isovanhempaa pidetään ilmaisena lapsenpiikana, käydään syömässä ja juomassa ilman, että kannetaan kortta kekoon. Nämä kaikki valitukset on saatu kuulla aikoinaan muutamilta seitsemänkymppisiltä ihmisiltä. Ei se pelkkä "seura" sulostuta elämää, tarvitaan vastavuoroista välittämistä.
Loppujen lopuksi se on ihan itsestäsi kiinni, millaisen vanhuuden itsellesi suot. Hanki hyväpalkkainen ammatti, säästä, muuta lämpimämpään maahan ja kustanna hyvä loppuelämän hoito siellä. Siinä on luultavasti paras "henkivakuutuksesi" hyvän vanhuuden varalle. Ei se kumppanikaan siinä välttämättä hautaan saakka keiku.
Sateenkaariperhe on aina mahdollisuus. Useimmat homot perustavat perheen toisen miehen kanssa tai viettävät tiivistä yhteiseloa ystäviensä kanssa. Pariskunnat kyläilevät ja homot harrastavat yhdessä urheilua, kuorolaulua, teeiltoja, tai matkailua. Jotkut jopa asuvat kimppakämpässä ystäviensä kanssa. Yksinäisyys ei ole yleistä.