http://electronics.stackexchange.com/questions/70362/stable-voltage-and-current-source
Tuossa on ylimmässä kuvassa on perus virranrajoituskytkentä, haluan saada enemmän kuin 1,5A mitä tuo regu on kykenevä antamaan
Meneekö oikein jos:
- Kytken PNP-tehotransistorin emitterin tuohon jännitesyöttöön
- Colektorin suoraan tuohon kuormaan (tietysti kuorman positiiviselle puolelle)
- Vastuksen suoraan positiiviseen jännitteeseen, josta sitten haaroitan tehotransistorin kannalle ja 317 IN terminaaliin?
Vastaavaa kytkentää olen nähnyt käytettävän silloin kun 317 on jänniterajoittimena ja se ainakin toimii.
Eli ideaalisesti PNP-transistori on kiinni kun se on vastuksella vedetty positiiviseen jännitteeseen, mutta kun vastuksen läpi alkaa kulkea virtaa tuolle 317, niin muodostuu jännitejako ja tuo transistori aukeaa negatiivien jännitepisteen siirtymästä.
Menikö oikein?
Tuossa on ylimmässä kuvassa on perus virranrajoituskytkentä, haluan saada enemmän kuin 1,5A mitä tuo regu on kykenevä antamaan
Meneekö oikein jos:
- Kytken PNP-tehotransistorin emitterin tuohon jännitesyöttöön
- Colektorin suoraan tuohon kuormaan (tietysti kuorman positiiviselle puolelle)
- Vastuksen suoraan positiiviseen jännitteeseen, josta sitten haaroitan tehotransistorin kannalle ja 317 IN terminaaliin?
Vastaavaa kytkentää olen nähnyt käytettävän silloin kun 317 on jänniterajoittimena ja se ainakin toimii.
Eli ideaalisesti PNP-transistori on kiinni kun se on vastuksella vedetty positiiviseen jännitteeseen, mutta kun vastuksen läpi alkaa kulkea virtaa tuolle 317, niin muodostuu jännitejako ja tuo transistori aukeaa negatiivien jännitepisteen siirtymästä.
Menikö oikein?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllähän se noinkin toimii, mutta virranrajoituksen rajoituspiste menee kokeiluksi, sitä ei suoraan pysty laskemaan. Koska transistorin virtavahvistus vaihtelee virran voimakkuuden mukaan. Virtavahvistuksessa on myös hajontaa transistoriyksilöstä riippuen
Mutta jos kytket transistorin kollektorin regulaattorin ulostuloon ja pienennät vastaavasti virranrajoitusvastuksen kokoa, niin rajoituspisteen voit laskea regulaattorin laskukaavalla
Oikeastaan ajattelin rakentaa roimuista "labrapowerin"
Ei haittaa jos ei pysty tarkalleen laskemaan kunhan pystyy potikalla säätämään ja virta pysyy aina stabiilina vaikka kuorman vastus muuttuisi.
Lopullisen virtanäytön meinasin tehdä ohjelmoitavasta 0-2V jännitemittarista ja mitata sillä shunttia.
Siis tuo kytkentähän toimii nähtävästi niin että mitä suurempi virranrajoitusvastus on, sitä vähemmän regulaattoria pitää kuormittaa, jotta tuo tehotransistori aukeaa. Tuo virranrajoitusvastus näyttäisi vetävän transistorin kiinni kun virtaa ei kulje.
"Siis tuo kytkentähän toimii nähtävästi niin että mitä suurempi virranrajoitusvastus on, sitä vähemmän regulaattoria pitää kuormittaa, jotta tuo tehotransistori aukeaa. Tuo virranrajoitusvastus näyttäisi vetävän transistorin kiinni kun virtaa ei kulje."
Virranrajoitusvastus määrää ulostulevan vakiovirran suuruuden, eli suunnilleen tehotansistorin kantavirran suuruuden. Lopullinen virta on sitten kytkennässäsi regulaattorin virta tehotransistorin kautta kulkeva virta.
Minimi reguloitava virta on typ. 3,5mA ja Max 10mA. Kytkennässäsi tähän pitää lisätä tehotransistorin kautta kulkeva virta. Joten ihan pieniä mA:n virtoja ei pysty reguloimaan.
http://www.ti.com/lit/ds/symlink/lm117.pdf