Meidän uusperheessä taitaa olla kuherteluaika ohi. Ennen meni kivasti, mies oli oikein herttainen lapselleni. Nykyään kun meillä on yhteinenkin lapsi, mies hupailee paljon enemmän vain hänen kanssaan ja minun lapseni meinaa unohtua. Ei sekään vielä paha olisi, mutta lisäksi tämä minun lapseni saa kauheaa huutoa pienimmästäkin virheestään. Sääliks käy ja yritän puolustaa häntä, vaikka tiedän että vanhempien täytyisi perheessä olla yhtä rintamaa lasten edessä. Olen yrittänyt puhua miehelle, mutta ei tulosta. Kaiken kukkuraksi hän väittää, etten rakasta yhteistä lastamme kuten esikoistani, mikä on tietysti puppua. Molemmat ovat yhtä tärkeitä, mutta esikoisella on näköjään toden teolla vain minut. Toivoisin muuta ratkaisua kuin eroa, mutta eikö tässä pitäisi molempien yrittää...
miehen käytös
jumpe
2633
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minulla on kaksi lasta ja miehellä kolme. Yhtään yhteistä ei ole. Tämä oli se yksi syy, miksi mietin pitkään yhteisen tekoa. Minulla on ikävä esimerkki tuttavaperheessä, missä kävi juuri niin kuin sinulla. Naisen ensimmäinen lapsi sai aluksi huomiota, mutta kun perheeseen tuli kaksi yhteistä, elämä muuttui. Sivusta on kamala katsoa, kun sitä "väärää" lasta kohdellaan miten vain. Tämä ei ole vain minun mielikuvitustani. Mieheni huomasi aivan saman. Tätä on jatkunut useampi vuosi. Mahtaa lapsen itsetunto olla heikoilla. Pelastus lapselle on se, että hänen isälleen hän on kaiken keskus. Joten toivon, että lapsen itsetuntoakku täyttyy isän kanssa ollessa. Meidän perheessäkin olemme joutuneet keskustelemaan tästä aiheesta. Ensimmäisen vuoden aikana mieheni kohteli lapsiani tosi hienosti. Sitten yhtäkkiä, kun hänen lapsensa tuli meille, alkoi minun lapsieni erilainen kohtelu. Katsoin asiaan aikani, rohkaisin mieleni ja puhuin asiasta. Onneksi mieheni ymmärsi heti asian. Hänkin antoi aivan liika periksi omilleen meillä, kun näkee niitä vain joka toinen viikonloppu. Sovimme, että kaikilla on samat pelisäännöt. Nyt neljä vuotta on pelattu aivan erilaisilla pelisäännöillä. Muista, että et' saa antaa miehesi murentaa lapsesi itsetuntoa. Siitä jää loppu elämäksi trauma. Voitko kunnioittaa ja rakastaa miestäsi, jollei hän kunnioita lastasi joka on osa sinua. Yritä puhua asiasta, mutta jos se ei auta,,, valinta on sinun.
Harvoin kuulee niin vahvoista ja järkevistä naisista kuin sinä. Olisipa äitinikin aikoinaan ollut samanlainen kuin sinä, kun minua sorrettiin.