Onko vielä oikeasti olemassa miehiä jotka haluavat vakavan parisuhteen toisen miehen kanssa vai ovatko kaikki hieman vanhemmat miehet pelkän seksin perässä juoksijoita?
Näin hieman yli kolmekymppisenä olen alkanut menettää uskoni siihen, että koskaan löytäisin kumppanin rinnalleni kulkemaan. Lähes poikkeuksetta jokainen vastaan tullut on tahtonut vain ja ainoastaan seksiä. Itse en juurikaan pidä yhdenillan jutuista tahtoisin vain rakastaa ja tulla rakastetuksi, elää normaalia elämää ja jakaa sen ilot ja surut toisen ihmisen kanssa.
Näin hieman yli kolmekymppisenä olen alkanut menettää uskoni siihen, että koskaan löytäisin kumppanin rinnalleni kulkemaan. Lähes poikkeuksetta jokainen vastaan tullut on tahtonut vain ja ainoastaan seksiä. Itse en juurikaan pidä yhdenillan jutuista tahtoisin vain rakastaa ja tulla rakastetuksi, elää normaalia elämää ja jakaa sen ilot ja surut toisen ihmisen kanssa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ehkä
Kyllä niitä sitoutumaan haluaviakin miehiä löytyy. Pitää yrittää vaikka nettisivujen kautta. Kirjoittaa että etsii vakavampaa suhdetta. Mutta....Kuinka paljon yhdelle alueelle sitten vapaita homoja mahtuu?
Tässä on yksi.
Kyllä meitä on. Uskon, että lähes kaikki sisimmässään haluavat parisuhteen ja kumppanin kenen kanssa olla. Monille se on vain vaikeaa. Pelkän seksin hakeminen on kuitenkin niin paljon helpompaa ja vaarattomampaa, ja siitä voi aina tavallaan perääntyä. Seurustelusta ei noin vain voikaan, se on aina päätös ja askel.
Yhden illan metsästäjiä löytyy paljon, mutta silti useimmat meistä haaveilemme pysyvästä parista. Unelmissa prinssi on täydellinen, joten herra täydellisen metsästys voi haitata aika paljon. Miehistä on helppo keksiä vikoja: Liian iso, liian pieni, liian suulas, liian värikäs, liian erilainen tai liian itsekäs. Jos haaveilet mr. täydellisestä, sinun on parempi olla aika täydellinen itsekin.
Ihastuminen helpottaa rakastamista, mutta se ei riitä. Ajan kanssa kaverin särmät tulevat esiin ja pistävät. Rakastaminen vaatii taitoa ja sosiaalista silmää. Osaatko miellyttää? Osaatko olla huomaavainen tai vekkuli? Herttaiset parit kestävät aikaa.
Jos todella haluat rakastaa, meitä hyviä ihmisiä on iso joukko.
Oman kokemuksen mukaan pari- ja kolmekymppiset "etsivät itseään" tai ehkä ne ovat vain ne hormonit. Käytännössä romantiikannälkä alkaa vetämään parisuhteeseen vasta nelikymppisenä.
Ilmeisesti moni on tuossa vaiheessa menettänyt sen verran fyysistä vetovoimaansa, ettei satunnainen seksi enää luonnistu samaan tapaan kuin nuorempana, eli vakituinen suhde on vähän kuin käytännön pakko. Tietysti on myös pakko hyväksyä toisessa pienet viatkin, enää ei voi paeta ulos ovesta ja esittää vaatimuslistaa jokaiselle vastaantulevalle, koska ei ole itsekään sellainen.
Ehkä tuossa vaiheessa se identiteettikin on alkanut selviytymään. Ei olla heteroita, eikä edes bissejä, ehkä oma perhe hajonnut, vaimo tajunnut missä mennään ja lapsetkin ovat aikuisia.
Eli lyhyesti ja ytimekkäästi, odota parempaa aikaa. Suomessa tuo kypsyminen tuntuu vievän yllättävän paljon aikaa. Paljon on liikenteessä näitä "poikamaisia viisikymppisiä", jotka etsivät elämänsä hellyyttä, ensimmäistä(?) syvempää suhdetta. Hyvä kysymys on se, mitä on aikaisemmin hommailtu. Sitä ei kannata kysellä, koska harva haluaa kertoa seikkailuistaan.
Jos haluat kokea rakkautta ennen tuota suomalaista järkiintymisen ikää, ei taida edessä olla muuta kuin lähteä kosiomatkalle tämän maan rajojen ulkopuolelle.