Juhani
-Pidä huolta äidistäs...
Juhani istui keittiön pöydän ääressä kahvilla ja muisteli isänsä kahdenkymmenen vuoden takaisia sanoja. Äkkiä oli lähtö ukollekin tullut, Juhani haikaili ja haukkasi muorin aamuista pullaa. Ulkona tihutti vettä ja tuvassa äiti keinui ajatuksissaan kiikussa. Juhani tyhjensi mukin, kokosi pullanmurut vahakankaalta ja asteli kammariin.
Juhani istuutui, painoi turpealla sormellaan tietokoneen käyntiin ja kuunteli vanhan koneen raksutusta. Muorin askeleet saivat lattialaudat narahtelemaan. Juhani tiesi, mitä muori sanoisi.
-Menisit kylille sinäkin.. perjantai-ilta ja kaikki, virkkoi äiti.
-En minä nyt.., Juhani lausui niistäen ja mulkaisi olkansa yli. Muori kääntyi huokaisten ja keräili Juhanin sukkia lattialta. Kone oli käynnistynyt, mutta Juhani odotti, kunnes äiti poistui sulkien narisevan oven perässään.
Chatissa oli ruuhkaa. Juhani naputteli tervehdyksiä verkkaisesti ja jokaista kirjainta hakien. Lopulta Anneli vastasi tervehdykseen iloisesti. Juhani mietti kuumeisesti ja kirjoitti.
-No mitäs sie? Annelin vastaus tuli muutamaa sekuntia myöhemmin.
-Eihän tässä kummempia, oikein mukavasti! Anneli sirkutti hymiöiden kera.
-Joo, sai Juhani paineltua näppäimistöltä ja jäi miettimään kuumeisesti. Puna nousi ja ahdisti. Kuinka sanoa, että tukahdun yksinäisyyteen? Miten muotoilisin, että kaipaan Sinut istumaan veneen perälle soutuani ohjaamaan? Että olen täynnä jakamatonta hellyyttä ja suunnatonta kaipuuta? Juhani mietti kuumeisesti ja pakotti sanoja mielestään.
-Ookko yksin?, Juhani kirjoitti. Kesti hetken tajuta, että Anneli ei ollut jaksanut odottaa vaan oli jo mennyt.
Tihkusade oli voimistunut. Pisarat rummuttivat ikkunapeltiä. Juhani sulki koneen, nousi ja laittoi TV:n päälle. Hän asettui lepäämään vuoteelle ja katseli tietokilpailuohjelmaa. Silmät lupsahtelivat, mutta mies ei jaksanut riisuutua. Juhani kääntyi kyljelleen, yskäisi ja vaipui raskaaseen uneen.
-”Sinä olet tämän joukon heikoin lenkki, hyvästi”, ilmoitti juontajan ääni TV:ssä.
Aleksi
-Hah hah haa..joo..aivan.. No just tulin himaan!, kaikui miehen reipas ääni avarassa eteisessä. Hän löysäsi solmionsa ja asetti puvuntakin siron tuolin selkänojalle. Nopealla liikkeellä mies irrotti hands-freen ja jatkoi puhelua perinteisesti. Ullakkohuoneisto kaikui, sillä kalustus oli niukan tyylikästä.
-Joo, niin mäkin sua..hei sitten,kultaseni.., lopetti mies maireasti ja kulautti puhelun aikana kaatamansa viskin nieluun. Hän kaatoi toisen ja istuutui koneen äärelle. Hiiri liikahti ja näytönsäästäjä katosi ruudulta. Sormet lensivät näppiksellä ja pian mies oli chatissa.
Aleksi oli oikeastaan aika tympiintynyt, mutta chatissa sitä ei todellakaan kannattanut esille tuoda. Etenkin, kun paikalla oli joitain täysin tuntemattomiakin nais-nikkejä. Useimmat vastasivat hänen rennon kepeisiin heittoihinsa. Aleksi seuloi juttukaveriksi sopivimman. Nainen vaikutti yksinäiseltä ja kaipasi kovasti ihmistä vierelleen. Aleksi kirjoitteli romanttista sontaa, kuten hän itse asian golf-kavereilleen ilmaisi.
-Tiedätkö.. haluaisin todella soutaa peilityynellä järvellä ja katsoa Sinua, kun laskevan auringon säteet hyväilevät kasvojasi.., Aleksi tunnelmoi ja naureskeli itsekin siirappisuudelleen.
-Oh, ihanaa..!, vastasi nainen hymiötulvan saattelemana. Aleksi varoi alleviivaamasta varakkuuttaan, mutta toi sen selkeästi esille. Hän sepusti yksinäisyydestään ja siitä, kuinka ero uskottomasta vaimosta oli satuttanut hänen herkkää sieluaan.
He sopivat tapaamisen läheiseen ravintolaan. Aleksi tyhjensi viskinsä ja vaihtoi hieman rennommat vaatteet ylleen.
-Eipä tälle illalle parempaakaan tekemistä ole, Aleksi ajatteli välinpitämättömänä ja katseli itseään massiivisesta eteisen peilistä. Hän tilasi taksin, viimeisteli kampauksensa ja heitti takin ylleen. Aleksi nappasi kumit taskuunsa, sillä eihän ollut varmaa, että tulisivatko he tänne vai yöpyisikö hän naisen luona.
-Pidä huolta äidistäs...
Juhani istui keittiön pöydän ääressä kahvilla ja muisteli isänsä kahdenkymmenen vuoden takaisia sanoja. Äkkiä oli lähtö ukollekin tullut, Juhani haikaili ja haukkasi muorin aamuista pullaa. Ulkona tihutti vettä ja tuvassa äiti keinui ajatuksissaan kiikussa. Juhani tyhjensi mukin, kokosi pullanmurut vahakankaalta ja asteli kammariin.
Juhani istuutui, painoi turpealla sormellaan tietokoneen käyntiin ja kuunteli vanhan koneen raksutusta. Muorin askeleet saivat lattialaudat narahtelemaan. Juhani tiesi, mitä muori sanoisi.
-Menisit kylille sinäkin.. perjantai-ilta ja kaikki, virkkoi äiti.
-En minä nyt.., Juhani lausui niistäen ja mulkaisi olkansa yli. Muori kääntyi huokaisten ja keräili Juhanin sukkia lattialta. Kone oli käynnistynyt, mutta Juhani odotti, kunnes äiti poistui sulkien narisevan oven perässään.
Chatissa oli ruuhkaa. Juhani naputteli tervehdyksiä verkkaisesti ja jokaista kirjainta hakien. Lopulta Anneli vastasi tervehdykseen iloisesti. Juhani mietti kuumeisesti ja kirjoitti.
-No mitäs sie? Annelin vastaus tuli muutamaa sekuntia myöhemmin.
-Eihän tässä kummempia, oikein mukavasti! Anneli sirkutti hymiöiden kera.
-Joo, sai Juhani paineltua näppäimistöltä ja jäi miettimään kuumeisesti. Puna nousi ja ahdisti. Kuinka sanoa, että tukahdun yksinäisyyteen? Miten muotoilisin, että kaipaan Sinut istumaan veneen perälle soutuani ohjaamaan? Että olen täynnä jakamatonta hellyyttä ja suunnatonta kaipuuta? Juhani mietti kuumeisesti ja pakotti sanoja mielestään.
-Ookko yksin?, Juhani kirjoitti. Kesti hetken tajuta, että Anneli ei ollut jaksanut odottaa vaan oli jo mennyt.
Tihkusade oli voimistunut. Pisarat rummuttivat ikkunapeltiä. Juhani sulki koneen, nousi ja laittoi TV:n päälle. Hän asettui lepäämään vuoteelle ja katseli tietokilpailuohjelmaa. Silmät lupsahtelivat, mutta mies ei jaksanut riisuutua. Juhani kääntyi kyljelleen, yskäisi ja vaipui raskaaseen uneen.
-”Sinä olet tämän joukon heikoin lenkki, hyvästi”, ilmoitti juontajan ääni TV:ssä.
Aleksi
-Hah hah haa..joo..aivan.. No just tulin himaan!, kaikui miehen reipas ääni avarassa eteisessä. Hän löysäsi solmionsa ja asetti puvuntakin siron tuolin selkänojalle. Nopealla liikkeellä mies irrotti hands-freen ja jatkoi puhelua perinteisesti. Ullakkohuoneisto kaikui, sillä kalustus oli niukan tyylikästä.
-Joo, niin mäkin sua..hei sitten,kultaseni.., lopetti mies maireasti ja kulautti puhelun aikana kaatamansa viskin nieluun. Hän kaatoi toisen ja istuutui koneen äärelle. Hiiri liikahti ja näytönsäästäjä katosi ruudulta. Sormet lensivät näppiksellä ja pian mies oli chatissa.
Aleksi oli oikeastaan aika tympiintynyt, mutta chatissa sitä ei todellakaan kannattanut esille tuoda. Etenkin, kun paikalla oli joitain täysin tuntemattomiakin nais-nikkejä. Useimmat vastasivat hänen rennon kepeisiin heittoihinsa. Aleksi seuloi juttukaveriksi sopivimman. Nainen vaikutti yksinäiseltä ja kaipasi kovasti ihmistä vierelleen. Aleksi kirjoitteli romanttista sontaa, kuten hän itse asian golf-kavereilleen ilmaisi.
-Tiedätkö.. haluaisin todella soutaa peilityynellä järvellä ja katsoa Sinua, kun laskevan auringon säteet hyväilevät kasvojasi.., Aleksi tunnelmoi ja naureskeli itsekin siirappisuudelleen.
-Oh, ihanaa..!, vastasi nainen hymiötulvan saattelemana. Aleksi varoi alleviivaamasta varakkuuttaan, mutta toi sen selkeästi esille. Hän sepusti yksinäisyydestään ja siitä, kuinka ero uskottomasta vaimosta oli satuttanut hänen herkkää sieluaan.
He sopivat tapaamisen läheiseen ravintolaan. Aleksi tyhjensi viskinsä ja vaihtoi hieman rennommat vaatteet ylleen.
-Eipä tälle illalle parempaakaan tekemistä ole, Aleksi ajatteli välinpitämättömänä ja katseli itseään massiivisesta eteisen peilistä. Hän tilasi taksin, viimeisteli kampauksensa ja heitti takin ylleen. Aleksi nappasi kumit taskuunsa, sillä eihän ollut varmaa, että tulisivatko he tänne vai yöpyisikö hän naisen luona.
Vastaukset 40
Vanhimmat
-Kuka voisi vielä moittia novellinpätkistä täällä palstalla,varsinkaan kun teksti on hienoa.Kiitos.
-Tuo tarina sitoi yhteen,ja toi esille..niin,mitäköhän? Sympatia ja empatia kallistui Juhanin puolelle, silti meidän Anneli valitsee Aleksin.Kainosti uskaltaisin väittää, että niin tekisi suurin osa naisista, jotka seuraa hakevat chatfoorumeista.(Ei,en minäkään halua asettua kenenkään yläpuolelle,niin kai tekisin minäkin ,jos..)
-Voi max,voih=(,sait myös minut tuntemaan itseni noloksi, minä *poistun* myös keskustelusta nopeasti,*juhanin* yrittäessä tulla tutustumaan.Eikä sisareni Annelikaan voi tietää, että hän on mies ,joka arvostaa äidin pullaa, ja että hän siistii muruset pois syötyään:).
-Mielenkiintoisin persoona, tämän tarinan tiimoilta, on kuitenkin kirjoittaja itse:)Jälleen kerran juttu, tarina,mietelmä ,joka ei loukkaa ketään. *Sulkee siirappipullon korkin;)*
En tiedä, ottaisiko tuon kehuna vai moitteena, siis että jälleen tarina, joka ei loukkaa ketään..=)
Chatissa kirjoittaminen, livessä ulkokuori... ne käyntikortteja, joiden perusteella valikoimme kiinnostuksiemme kohteet. Kukin hiukan eri seikkoja painottaen.
*laittaa siirappipullon hyllylle ja ottaa tilalle aromaattisen hierontaöljyn...;)*
Ellenikö se siellä...vai Ellenin sisko?
Minuun ei kannata kiinnittää lainkaan huomiota, en ole vaikuttaja näillä foorumeilla, multinikeilijä jollain tapaa kuitenkin, koska minulle ei ole muotoutunut täällä minkäänlaista *virtuaalipersoonaa*. eli yksinkertaisesti sanoen, ei tiettyä nickiä joka *tunnistettaisiin*.Kunhan silloin tällöin sanon sanasen.
Minä tykkään,olet virtuaalinen helmi:)
* voiluoja *
* juttu kuin juttu, Ellenismi kohoaa *
* Wau=Mikä=VuoroVaikutus=JiPPiii :D *
'hehe-eikö-muuta-sanottavaa-ollut' :D
ootteko te ihan terveitä?
* hyvää Huomenta *
* Anteeksi Että vastaan näin myöhään *
* olet varmaan kyllästynyt odottamaan vastausta *
Käsittääkseni olen Toistaisexi Ihan terve.
* jos luoja suo, niin ehkä tänäiltanakin ja huomenna myös *
Hyvää Päivänjatkoa Sinulle !
*toisten puolesta en voi Vastata,, ymmärräthän sen *
viesti jää chatissa puolitiehen vaikka haluaisin sielläkin luritella alexin tavoin.
hyvää kerrontaa ,ja huomatkaa, kuinka paljon vaikeampi peräkylän pojalla on hurauttaa taksilla treffeille läheiseen kapakkaan
Siinä Juhani sitten istuu tutun kylätaksin kyydissä, niska punottaen kuskin uteluista. Vaivihkaa vilkuilee taksamittaria, joka vilistää silmissä.
Ja kapakissa ihmettelevät, että mitäs se Juhani tonne nurkkaan ittekseen.. Onkoha se kippee? =)
Sinä satutat" minua nyt näillä teksteilläsi.
Vitsit ovat vähissä jos tuosta valikoimasta pitäisi lemmensuhteita virittää. (oikoo rypistynyttä tyllihamettaan)
Tuo tyylivaihdos on sinäänsä kiinnostavaa, mutta oisko noin, että tuo kansallisromantisuus hieman on kaukaa haettua kohdaltasi.
Eläytymisesi tässäkin on just sitä sun juttuus, mut mikä on sun oma kohderyhmäsi noin laajemmmassa mittakaavassa?
Noi marttakerholaiset tai nyppläyspiiriläiset saattavat liikuttuakin, mut riitäkse sun fanijesi kasvattamiseksi?
Sun pitää koskettaa syvemmälle ja tulla sun jutuissas enemmän sinuksi itseesi.
Mä en oikeen nyt kokenu tota sun Mikko Alataloo just nappiin.
....äläkä sit Nannattele mua, tai mä näytän sulle Nannaa......
*aromohieronta vois olla tänään just sitä, mitä eniten haluasi:-)**' tuoksuttelee ruusuöljyä.....
Pistetääs tähän oikein ranskalaisilla viivoilla:
-Ei minulla ole kohderyhmää..? (paitsi intohimon riivaamat aistilliset naiset vuosilta 1949-1984)
-Ei minulla ole fanien kasvatustavoitteita? (Kasvatustieteelliset opintoni ovat melko vajavaiset)
-Ei minulla ole (yhtä)tyyliä, saatika että sitä vaihtaisin? (sama puku kesät talvet)
Muuten, voikohan miestä rankemmin solvata kuin vertaamalla tätä Mikko Alataloon..heh heh! Mutta ethän sä mussukkani tosissasi...=)
*asettaa Anon vatsalleen, tarttuu öljyisin käsin hartioihin, puristaa määrätietoisesti samalla kun painaa huulensa hennolle niskalle..*
p.s. en nannatellut...=)
Minä olen lii*t*ynyt ihan selkeästi maxin *fani*j*en kasvatuskerhoon. *Aloittaa pullan ja rasvansyöntidieetin*.Yleensä siirryn nopeasti *tyyrääjien* ilmaantuessa sivummalle,ja seuraan jääkö idolin katse viivähtämään jälkeeni. Tällä kertaa menen kuitenkin pidemmälle, ja tarjoaisin maxille pientä Basaali-stimulaatioharjoitetta, siis ihan todellisesti, kokemuksellisesti.
voisin,tämä kun on ,niinkus tiiämmä, tarinointia=)
...painaa ceedeen soittimeen ja napsautta päälle.
Purcell:n Dido& Aeneas täyttää huoneen sielua hivelevällä musikillaan.
Läpikuultavissa ikkunaverhoissa tansii valo ja heijastuu tulenpalaviin hiuksiini saaden aikaan liekehtivän loimun.
Inisen nautinnon väristessä koko kehossani ja kuin sähköiset energia virtaukset kulkevat lävitseni.
Niskasuudelma* .....uih.. Silkkinen lakana päälläni on kuin väräjäävä ja välkkyvää vettä ja liukuu käsiesi kosketuksessa.
Antautuu täysin vahvojen ja herkkien käsiesi alla.
Nautinto ja pehmeys soljuvat jokaiseen kehoni soluun. Mielikuvien suloiset ja niin huikeat kuvat avautuvat sisäisten silmieni maisemiin.
Huulet kostuvat ja jäävät raolleen. Silmäripset värisevät ja poskille nousee hento puna kuin ruusun terälehdille.........
....jatka mussukkani ....sinä ihana ja armoton Max....kääntyy selälleen ja ...
Sinä herätät minun intohimoisen ja syvimmän naiseuteni ...olen käsissäsi ...enkä voi sinua vastustaa...
Ymmärsin kerrasta:) poistun siis nopeasti näyttämöltä. Itseasiassa pääasia tulikin sanottua jo ihan ensimmäisessä kommentissani.
En tiedä, mitä basaali-stimulaatioharjoite on, mutta sinun pehmeäsointisella äänelläsi lausuttuna se kuulostaa tavattoman kiehtovalta..;)
Niin, mikä ylentääkään mieltä enemmän kuin se, että ikkunan heijasteesta näet Hänen katsovan perääsi..;)
Olet siinä raukeana, kädet pään jatkona. Viileä lakana päälläsi, osin kuumaan ihoon liimautuneena.
Sormen päiden hipaisu, kevyesti liukuvat kaaria pitkin. Kiertävät silkillä kitkatta, kulkevat röyhkeästi yli, saavuttavat lakanan reunan.
Työntyvät silkin alle, kosketus. Hengitys kaulallasi, huulien hipaisu..toinen.. muuntuvat suudelmaksi.
Käteni kehollasi, tutkii, löytää..liukuu...
öitä..;)
way I ment it to be;))
...voihkii melkein äänettömästi ja kostuttaa hennon pikkusormensa huuliensa välissä ja tuo sen varovasti huulillesi. Kosketelee herkästi ja kisoitellen amorinkaaren kaunisti kaartuvaa reunaa ja taas painaen sen keveästi huultesi vakoon. Tuntee sormessaan hampaittesi pienen ja suloisen puraisun. Näykkii suullaan alahuultasi ja taivuttaa samalla päätään ja näkyviin piirtyvät kuumina sykkivät suonet kaulani valkealla kaarella. Käsivarret tuntuvat ympärilläni varmoina ja vaativina. Kiusoittelee paljailla varpailaan reisiesi sisäpintaa ja samalla äännellen nautinnosta huumaantuneena.
Ujutan käteni kainaloihisi ja sulavasti hivellen kuljetan ne pitkin kylkiesi miehekkäitä kaaria.
Pyörittelen sormillani kiharaisen karvan peittämä napaasi ja painan keveästi pieneen kuopaan.
Suudelmasi poltaa huulillani ja silkkinen lakana luiskahtaa päältäni......
Viulun ääni rähjätää sielussani täyteläiseen ja tunteiden syyvyyksiä koskettavaan sointiin...
.....rajat häviävät ja aallot murtavat itsensä kaallioden korkeisiin seinämiin..,,,,ja kuohuen meri vetää aallot taikaisin syleilyynsä......
.....viileä hehku viipyy koko aamuun ihon pehmeällä pinnalla....niin syvä ja hellä on yön sininen syli....
Saanko syvähaistatella? Kiitos.
Miksi max life saa sinut kiihdyksiin, no tietysti kun olet puutteessa. Onko nuotiolla kuuma? Kiitos etukäteen.
Miten aistillista.
On ilo lukea teidän sanailua.
Kuka muistaa sen taivaallisen Simanaisen runon Wavelle? Siinä aistillisuutta joka mykisti. Toihan on kun Reginasta.
Wave yllätti silloin kanssa runolla, mieheltä aika hyvin.
Max osaa ottaa* naisen,siks tietysti.
En ehtinyt enää iltasella vastaamaa.Sori.
Rakastelussa menikin koko yö.
Nuotiossa on kivaa, koska olen täysin käsitelty paloturvalliseksi....niin ihanan* hehkuvaa ja puhdistavaa.Nauttii tulikylvyistä***
....nyt kiire...helmat lepattaen ja hiukset loimuten kiiruhtaa pitäämään kurssia....
....tuoksuttele ruusuöljyä.....hmmm....
...sinullekin ruusuöljyä....
...kokeile ,,,hyvä vaikutus aistien heräämiseksi....
...mikä se sellainen Regina on?
lähetäppäs minullekin, niin voin tutustua....
....suukottaa mussukaansa lähtiessään ja .....
Max-life käyttää härskisti AN välineenä. Haluaa todellisuudessa tehdä Simanaisen mustasukkaiseksi =)*
*työntää kädet syvälle taskuihin ja viheltelee*
Etkö huomaa, miten sinua käytetään välineenä? Max-life haluaa Simanaisen. Seuratkaa huolellisemmin ketjuja ja nikkien vaihtumista. Vanha kettu huomaa missä mennään.
En tiedä Sinusta tai keskimäärin tänne kirjoittajista, mutta minulla ei ainakaan ole mitään tavotteita tai päämääriä. Täällä monia miellyttäviä persoonia, joiden kanssa viihdytään.
Nikkien vaihtumisia, ketjuja? En voi puhua kuin omasta puolestani ja aina nikilläni olen kirjoittanut. Tiedän, että tuo harrastamasi teoriointi ym kuuluu oleellisena osana palstan elämään ja tiedän tämän vastineen olevan (ehkä) turha, mutta ainakin nyt vielä jaksoin kommentoida.
Mieleeni hiipii, että otat tämän hiukan liian vakavasti? =)
Nauraa kippurassa:-))))
Huokailee onnellisena ja sieluaan myöten pehmeänä ja ojentelee nautinnollisesti käsivarsiaan.
*Aromahieronnalla on mitä moninaisempia vaikutuksia ja saa aikaan *viileää hehkua* varsinkin silkkisissä lakanoissa kieriskeltyään....
*nuuhkii ruusuntuoksuista ihoaan ja kuuntelee soljuvaa emotiota herkistävää musiikkia.
Vanha kettu voi kömpiä rauhassa koloonsa ja muistella siellä omia turhautumiaan.
Sinähän et naiselle tälläista nautintoa kykenisi edes unissasi tuottamaan ,joten keskity vain haaveksimaan omasta idollistasi, kuka sitten lieneekään.
...suukottaa MaX:n kuvaa intohimoisesti.....
Älä sekaannu.
Kenen kuvaa Max suukottaa? Ainakaan se et ole sinä. Harmillista,mutta laskeudu maan pinnalle.Tulen hätiin jos ehdin.
..todellakin noin huomion kipeä, vai onko tarkoistuksesi käydä jokaisen aloitusen alla kertomassa omasta ihastuksesta, joka kyllä on kaikille jo kyllin selvästi tullut ilmi.
Ehdotukseni sinulle onkin:
Mitäs jos ryhtyisit nyt oikein ja tosissasi sepustamaan rakkauskirjeen sille Sinun Idollillesi!!!
Tietystikkin IDOLLIT ovat suuremmalle osalle saavuttamatomia(suutelee taas omaa Idollinsa kuvaa) mutta ihaillahan aina saa vai kuinka?
Saatathan olla jopa nikkisi takana piileksivä nainenkin ,joka on ihastunut itsekkin Max:iin , mene ja tiedä. ********
Tosin ymmärrykseni ei riitä siihen, miksi kannat huolta minun *ihastumisistani*( hivelee pienellä kätösellään lempeästi omaa Idollinsa piirteitä kuvasta).:-)
....***nuuhkii autuaallinen ilme kasvoillaan silkkilakanan aromaattista lemmentuoksua*** ja kietoutuu siihen koko päiväksi......
....kirjoittaa kirjeen ihastukselleen* läpikuultavalle kiinassa käsintehdylle kirjepaperille sulkakynällä ja sulkee kirjeen suudelmalla....noin... (kirje välittyy privan kautta).....
juhaneja on paljon enemmän kuin arvaakaan.
kaikki sympatiat juhanille.
*huokaisten katselee ikkunasta pimenevää kylää*
Asian kuin asianhan voi romantisoida.. tai no, ehkä ei veromätkyjä, mutta kuinka paljon puhumattomia sanoja ja kirjoittamattomia viisauksia täällä piileskeleekään..?
Ehkä jopa jokaisen nikin takana...=)
*Katson kasvojesi siluettia kynttilän valossa, kun piirtelet kuvioita huuruisen ikkunan pintaan..*
pieni pörröpäinen tyttönen istuu keskittyneen oloisena, tuvan ikkunan edessä.
ei huomaa pirtin lämpöä, ei äidin hyräilyä, ei vastapaistetun rukiisen tuoksua.
nurkkapieliä naksahdellen nakertava pakkanenkaan, ei saa tyttöä säpsähtämään.
varovasti, empien, ojentaa pulloista kättään kohti pakkasen muovaamaa taideteosta.
jääkukkia ikkunassa, mykistyttävän kauniita.
koskettaa haparoiden kylmää ikkunaa ja säpsähtää.
silmään kihoaa kyynel ja nenänpää alkaa punertaa.
miten joku niin kaunis, voi olla niin kylmää.
ei ymmärrä pienen mieli.
"voi tyttö riepuu, poies sieltä akkunan tykköö.saat vielä kuolemantauvin,mihis me sitte jouvutaan.."kuuluu äidin huolestunut ääni.
samantien tyttönen kopataan äidin lämpimään leiväntuoksuiseen syliin ja käteen työnnetään lämpöinen rukiinpala, josta sulanut voi valuu iloisena purona tytön sormille.
leipää mutustellen, tytön katse aristellen kääntyy kohti jääkukkien peittämää ikkunaa.
katseesta kuvastuu vuoroin hämmennys, vuoroin ymmärrys.
*käännyn ikkunasta, katson sinuun ja silmissäni vuorottelee jälleen, nuo pienen tytön tuntemukset..*
Täysin samantyyppisen tekstin kirjoitti Simu joku aika sitten. Miksi te lainaatte ja matkitte aina Simun juttuja? Joskus olis kiva lukea jotain jokaisen ikiomaa. Kai teiltä nyt jotain irtoaa?
en ole pahoillani siksi, että olen kokenut tuon tapahtuman vaan siksi, että en ole huomannut simaisen kirjoittaneen samasta aiheesta.
olisin silloin, ehkä jättänyt tämän kirjoittamatta.
*on aidosti pahoillaan*
..tapasin "Juhanin" ja ystävyytemme jatkuu....
noihin kumpaankin osaan *en rooliin*
pienin poikkeuksin ;)
en asu äitini luona käyn kyllä usein ;)
en asu ullakkohuoneistos ;)*ylin kerros kyl*
ei ole liiemmin warakkuutta ;)
en juo wiskiä ;)))
ei ole turpeita sormia ;)
faija läx yli kakskymment wuot sit ;/
tietenkin haluaisin soudella tyynellä järwellä kuutamossa ;) mut ei se ain yksin oikein innosta ?
ja lukekaa waan riwienwälistä taas ;)
-max-life- toi tais osua moneen ?
minen tunnusta mitää...................