Odotettavissa lähiaikoina: lisää massiivisia pelastusoperaatioita ympäri maailmaa.
Investointipankki Goldman Sachsin strategi Jim Reid kirjoittaa Zerohedgen julkaisemassa sijoittajakommentissa, että maailmantalous näyttää juuttuneen toistuvien, entistä suurempien pelastuspakettien ketjuun.
Reidin mukaan yksi viime aikojen mielenkiintoisimmista talousuutisista oli se, että tammikuussa Kiinassa pelastettiin erikoisella operaatiolla China Credit Trust -niminen varjopankki.
Tapaus sai suhteellisen niukasti huomiota länsimaisessa mediassa. Reid kuitenkin hämmästelee sitä, miten tärkeäksi Kiinassa koettiin estää 500 miljoonan dollarin arvoisen varjopankin kaatuminen - siinä pelossa, että huolet saattaisivat laukaista laajemman dominoreaktion.
Reid arvioi, että tämä kuvastaa maailman finanssijärjestelmän suurta haavoittuvuutta.
"Olemme luoneet globaalin velkahirviön, joka on nyt niin suuri ja tärkeä finanssijärjestelmälle ja taloudelle, että maksuhäiriöiden riskiä minimoimaan nyt entistä enemmän yliaggressiivisilla toimilla", Reid kirjoittaa.
Reid toteaa, että kehitys on jatkunut jo pitkään entistä suuremmin panoksin.
Vuosina 1997-1998 pelastettiin finanssi-instituutioita Aasiassa, sen jälkeen suuryrityksiä 2000-luvun alussa, finanssijättejä finanssikriisin aikaan ja lopulta kokonaisia valtioita.
"On kulunut monta, monta vuotta siitä, kun vapaat markkinat ovat määränneet velkamarkkinoiden kohtalon, ja pelastuspakettien on pitänyt olla suurempia ja suurempia."
Reidin mukaan tämä ei välttämättä ole huono asia sijoittajan kannalta, koska keskuspankeilla ei käytännössä ole muuta mahdollisuutta kuin jatkossakin pitää markkinoita pystyssä suurilla toimenpiteillä.
Investointipankki Goldman Sachsin strategi Jim Reid kirjoittaa Zerohedgen julkaisemassa sijoittajakommentissa, että maailmantalous näyttää juuttuneen toistuvien, entistä suurempien pelastuspakettien ketjuun.
Reidin mukaan yksi viime aikojen mielenkiintoisimmista talousuutisista oli se, että tammikuussa Kiinassa pelastettiin erikoisella operaatiolla China Credit Trust -niminen varjopankki.
Tapaus sai suhteellisen niukasti huomiota länsimaisessa mediassa. Reid kuitenkin hämmästelee sitä, miten tärkeäksi Kiinassa koettiin estää 500 miljoonan dollarin arvoisen varjopankin kaatuminen - siinä pelossa, että huolet saattaisivat laukaista laajemman dominoreaktion.
Reid arvioi, että tämä kuvastaa maailman finanssijärjestelmän suurta haavoittuvuutta.
"Olemme luoneet globaalin velkahirviön, joka on nyt niin suuri ja tärkeä finanssijärjestelmälle ja taloudelle, että maksuhäiriöiden riskiä minimoimaan nyt entistä enemmän yliaggressiivisilla toimilla", Reid kirjoittaa.
Reid toteaa, että kehitys on jatkunut jo pitkään entistä suuremmin panoksin.
Vuosina 1997-1998 pelastettiin finanssi-instituutioita Aasiassa, sen jälkeen suuryrityksiä 2000-luvun alussa, finanssijättejä finanssikriisin aikaan ja lopulta kokonaisia valtioita.
"On kulunut monta, monta vuotta siitä, kun vapaat markkinat ovat määränneet velkamarkkinoiden kohtalon, ja pelastuspakettien on pitänyt olla suurempia ja suurempia."
Reidin mukaan tämä ei välttämättä ole huono asia sijoittajan kannalta, koska keskuspankeilla ei käytännössä ole muuta mahdollisuutta kuin jatkossakin pitää markkinoita pystyssä suurilla toimenpiteillä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eurokriisi ei olekaan vielä ohi – “Kreikka tarvitsee lisää rahaa”
Kreikka tarvitsee uuden apupaketin Euroopan unionilta. Näin arvioi euroryhmän puheenjohtaja, Hollannin valtiovarainministeri Jeroen Dijsselbloem saksalaisen tv-kanava RTLZ:n haastattelussa. Hänen mukaansa Kreikka tarvitsee lisää rahaa.
-Jos Kreikka edistyy uudistuksissaan, kuten on sovittu ja jos he saavat budjettinsa järjestykseen, olemme valmiit antamaan lisää tukea. Dijsselbloem sanoo.
Kreikalle on myönnetty kaksi apupakettia, joiden määrä on yhteensä noin 240 miljardia euroa.
- Hidasta on Kreikan nousu. Omille jaloilleen uuden apupaketin ja velkojen uudelleenjärjestelyn kautta, Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju kommentoi.
Saksaislehti Der Spiegel kertoi viikonloppuna Saksan valmistelevan Kreikalle 10-20 miljardin euron suuruista kolmatta pelastuspakettia. Tiedot perustuivat lehden näkemään valtiovarainministeriön viisisivuiseen raporttiin.
Hallitus venyttää säästötoimiaan ensi vaalikaudelle asti
Hallitus aikoo jakaa suunnittelemansa kolmen miljardin euron säästötoimet monelle vuodelle seuraavaan hallituskauteen asti.
Edessä on pitkä laskukausi joka vie ostovoiman vuosikausiksi,suomi taantuu ja kauppa tyrehtyy,laput tullaan lyömään oviin kauppa ei käy.
Todellisuudessa tämä kolme miljardia ei riitä,arvioin summan olevan kolminkertainen.