Mikä ratkaisee kivitalotoimittajan valinnassa?

"Sipossa ohutmuuraus on riski, roilottaminen ja paklaaminen tyhmää"

Missä välissä ohutmuurauksesta on tullut riski kun sitä on vuosikymmeniä käytettty ja hyväksi havaittu? Ohutmuuraus on perinteistä muurausta nopeampaa ja helpompaa, ja sillä minimoidaan harkkosaumaan syntyvä kylmäsilta. Riskaabelimpi rakenne on mielestäni vasta lyhyen aikaa käytetyt paksut sandwich rakenteet (esim lammi) joissa paksun muovieristeen molemmin puolin on 10 cm betonia.

Kiinnittämisen kannalta sipo eli kevytbetoni on mielestäni kaikista helpoin. Taulut yms voidaan ripustaa pienillä nauloilla tai ruuveilla juuri siihen mihin haluaa, ja jälkikäteen pienet naulanreiät on helppo fiksata maalipisaralla näkymättömiin. Raskaammat kiinnitykset vaativat proput tai kevytbetonille tarkoitetut omat kiinnikkeet. Valuharkkotalossa ilmeisesti jokainen taulu ja valokuva pitää propata ja aina tarvitaan iskuporakonetta ja seinään jää rumat reiät.

Roilottaminen on työvaihe joka vie yhdeltä mieheltä 1-2 päivää, ja väitän että se nopeuttaa koko rakennusprojektin aikataulua kokonaisuutena kun talotekniikan asennuksia ei tarvitse sohlata runkopystytyksen aikana (eikä suunnitella millin tarkkuudella ennen runkopystytystä) vaan rasioiden ja katkaisimien paikat voidaan valita ja merkitä kaikessa rauhassa valmiissa talossa sen jälkeen kun on saatu katto päälle ja lämmitys toimintaan. Sen jälkeen sähkäri/putkari merkkaavat roilojen paikat spraymaalilla ja roilottaja (helppo homma tehdä esim itse) surraa roilot merkkien mukaan paikalleen. Kun urajyrsimen liittää imuriin niin työvaihe on siisti ja roskaton. Roilojen paklaaminen sujuu helpoiten sisätasoituksen yhteydessä. Omasta talosta paklasin roilot itse, mutta myöhemmin tasoiteurakoitsijan kanssa jutellessa ilmeni että olisivat hyvin voineet tehdä tuon muun oikaisutyön yhteydessä.

Valuharkkotalossa (esim lakka, lammi jne) yksikin seinävalujen jälkeen tehty katkaisijan siirto tai lisäys vie helposti enemmän työtä kun seinää ei pystytä työstämään järkevästi valujen jälkeen.

Kevytbetonitalon rakennusprojekti vaiheistuu selkeästi ja eri työvaiheiden urakoitsijoiden ei tarvitse kompastella työmaalla toisiinsa. Tämä helpottaa projektinhallintaa. Ensin tontilla tehdään pohjatyöt, sitten pystytetään runko, sitten asennetaan talotekniikka rungon kuivuessa, sen jälkeen sisätasoitukset ja sen jälkeen sisustustyöt.

Rakentanut kirjoitti:

"Sipossa ohutmuuraus on riski, roilottaminen ja paklaaminen tyhmää"

Missä välissä ohutmuurauksesta on tullut riski kun sitä on vuosikymmeniä käytettty ja hyväksi havaittu? Ohutmuuraus on perinteistä muurausta nopeampaa ja helpompaa, ja sillä minimoidaan harkkosaumaan syntyvä kylmäsilta. Riskaabelimpi rakenne on mielestäni vasta lyhyen aikaa käytetyt paksut sandwich rakenteet (esim lammi) joissa paksun muovieristeen molemmin puolin on 10 cm betonia.

Kiinnittämisen kannalta sipo eli kevytbetoni on mielestäni kaikista helpoin. Taulut yms voidaan ripustaa pienillä nauloilla tai ruuveilla juuri siihen mihin haluaa, ja jälkikäteen pienet naulanreiät on helppo fiksata maalipisaralla näkymättömiin. Raskaammat kiinnitykset vaativat proput tai kevytbetonille tarkoitetut omat kiinnikkeet. Valuharkkotalossa ilmeisesti jokainen taulu ja valokuva pitää propata ja aina tarvitaan iskuporakonetta ja seinään jää rumat reiät.

Roilottaminen on työvaihe joka vie yhdeltä mieheltä 1-2 päivää, ja väitän että se nopeuttaa koko rakennusprojektin aikataulua kokonaisuutena kun talotekniikan asennuksia ei tarvitse sohlata runkopystytyksen aikana (eikä suunnitella millin tarkkuudella ennen runkopystytystä) vaan rasioiden ja katkaisimien paikat voidaan valita ja merkitä kaikessa rauhassa valmiissa talossa sen jälkeen kun on saatu katto päälle ja lämmitys toimintaan. Sen jälkeen sähkäri/putkari merkkaavat roilojen paikat spraymaalilla ja roilottaja (helppo homma tehdä esim itse) surraa roilot merkkien mukaan paikalleen. Kun urajyrsimen liittää imuriin niin työvaihe on siisti ja roskaton. Roilojen paklaaminen sujuu helpoiten sisätasoituksen yhteydessä. Omasta talosta paklasin roilot itse, mutta myöhemmin tasoiteurakoitsijan kanssa jutellessa ilmeni että olisivat hyvin voineet tehdä tuon muun oikaisutyön yhteydessä.

Valuharkkotalossa (esim lakka, lammi jne) yksikin seinävalujen jälkeen tehty katkaisijan siirto tai lisäys vie helposti enemmän työtä kun seinää ei pystytä työstämään järkevästi valujen jälkeen.

Kevytbetonitalon rakennusprojekti vaiheistuu selkeästi ja eri työvaiheiden urakoitsijoiden ei tarvitse kompastella työmaalla toisiinsa. Tämä helpottaa projektinhallintaa. Ensin tontilla tehdään pohjatyöt, sitten pystytetään runko, sitten asennetaan talotekniikka rungon kuivuessa, sen jälkeen sisätasoitukset ja sen jälkeen sisustustyöt.

Lue lisää

Tärkeitä asioita on paljon ja ensimmäisen oletkin jo tehnyt, valinnut kivitalon. Eps-harkkokin on päässyt kivitalojen joukkoon, onhan kantava runko paksua teräsbetonia.
Eps-harkkoja mollataan kiinnittämisestä täysin turhaan, mahdollisesti tietämättään. Seinäthän pinnoitetaan molemmin puolin ja rappauspintaan tai gybrock plus laastikerrokseen voi vääntää ruuvin kuin ruuvin kylmäsillattomasti.
Suomenkin sadoissa Eps-harkkotaloissa on taulut, sekä seinäkellot paikoillaan ja siellä pysyy. Sähköjen uhritutkimuksen vie vain pari tuntia ja kuivumista ei tarvitse odotella.
Talotikkaisiin ym. Raskaampaan tarpeeseen löytyy kiinnikkeet jo harkkojärjestelmästä, terassit ja kattojen lipat kiinnittyvät rosteri kierretangoilla helposti.
Kaikki työ on kevyttä ja jouhevaa, nostokoneiden tarve olematonta. Eristyskyky ohuellakin seinällä hakkaa minkä tahansa harkon.
Erikoispalkkeja aukkojen ylityksiin ei tarvita, kaikki syntyy kylmäsillattomana samalla tuotteella perustuksineen päivineen.
Rakenteet ovat kevyitä, mutta samalla lujia yhtenäisen betonikerroksen ansiosta. Tuote ei ime kosteutta itseensä, sekin ongelma on poissa, eikä heti ensimmäisinä pakkasina varise alas.
Hintakin on varmasti kohdallaan, niin ei ole ihme että samalla menetelmällä rakennetaan: Australiassa, Amerikassa, Kanadassa, Saksassa, Thaimaassa, Vietnamissa jne...

Eps-harkko myyjä kirjoitti:

Tärkeitä asioita on paljon ja ensimmäisen oletkin jo tehnyt, valinnut kivitalon. Eps-harkkokin on päässyt kivitalojen joukkoon, onhan kantava runko paksua teräsbetonia.
Eps-harkkoja mollataan kiinnittämisestä täysin turhaan, mahdollisesti tietämättään. Seinäthän pinnoitetaan molemmin puolin ja rappauspintaan tai gybrock plus laastikerrokseen voi vääntää ruuvin kuin ruuvin kylmäsillattomasti.
Suomenkin sadoissa Eps-harkkotaloissa on taulut, sekä seinäkellot paikoillaan ja siellä pysyy. Sähköjen uhritutkimuksen vie vain pari tuntia ja kuivumista ei tarvitse odotella.
Talotikkaisiin ym. Raskaampaan tarpeeseen löytyy kiinnikkeet jo harkkojärjestelmästä, terassit ja kattojen lipat kiinnittyvät rosteri kierretangoilla helposti.
Kaikki työ on kevyttä ja jouhevaa, nostokoneiden tarve olematonta. Eristyskyky ohuellakin seinällä hakkaa minkä tahansa harkon.
Erikoispalkkeja aukkojen ylityksiin ei tarvita, kaikki syntyy kylmäsillattomana samalla tuotteella perustuksineen päivineen.
Rakenteet ovat kevyitä, mutta samalla lujia yhtenäisen betonikerroksen ansiosta. Tuote ei ime kosteutta itseensä, sekin ongelma on poissa, eikä heti ensimmäisinä pakkasina varise alas.
Hintakin on varmasti kohdallaan, niin ei ole ihme että samalla menetelmällä rakennetaan: Australiassa, Amerikassa, Kanadassa, Saksassa, Thaimaassa, Vietnamissa jne...

Lue lisää

Totta puhut eps-harkot on globaalisti käytössä ja todettu toimiviksi (icf, insulated concrete forms) . Meillekin tulee eps-harkoista eristys teräsbetonitaloomme. Työ on nopeaa ja vaivatonta. Runkoa tehtäessä tilasin heti valupäivänä seuraavan valun parin päivän päähän ! Grand designs Australia -ohjelmassa joku sälli teki parin miljoonan euron arvoisen talon eps-harkoilla. Maailmalla tiedetään eps-harkot. Voi olla että lammista ei ole ulkomailla moni kuullutkaan.

fiksurakentaja kirjoitti:

Totta puhut eps-harkot on globaalisti käytössä ja todettu toimiviksi (icf, insulated concrete forms) . Meillekin tulee eps-harkoista eristys teräsbetonitaloomme. Työ on nopeaa ja vaivatonta. Runkoa tehtäessä tilasin heti valupäivänä seuraavan valun parin päivän päähän ! Grand designs Australia -ohjelmassa joku sälli teki parin miljoonan euron arvoisen talon eps-harkoilla. Maailmalla tiedetään eps-harkot. Voi olla että lammista ei ole ulkomailla moni kuullutkaan.

Lue lisää

pitkiä esseitä, jotka todistavat että höttöharkot ole järkevän valinta. Työmaalla tehtävät laastit ovat riski ja puutukia menee styroksitaloon vaikka kuinka koettaa selittää. Kuin myös styroksin rappaaminen vaikeampaa ja ei kestä jalkapallon potkimista.

Mitähän painavia esineitä meinasit seinään kiinnittää ? Eiköhän painavat esineet laiteta lattialle betonilaatan päälle.

parastaeitodistella kirjoitti:

pitkiä esseitä, jotka todistavat että höttöharkot ole järkevän valinta. Työmaalla tehtävät laastit ovat riski ja puutukia menee styroksitaloon vaikka kuinka koettaa selittää. Kuin myös styroksin rappaaminen vaikeampaa ja ei kestä jalkapallon potkimista.

Lue lisää

Voit laittaa kierretangoilla vaikka ladasi seinälle kuivumaan !

Kyllä pysyy kirjoitti:

Mitähän painavia esineitä meinasit seinään kiinnittää ? Eiköhän painavat esineet laiteta lattialle betonilaatan päälle.

Oletko kuullut, keittiön yläkaapeista, parvekkeista ja terassin katoksista?

Lammitalossa niiden kiinnitys tapahtuu yksikertaisesti ja nopeasti kiilapulteilla.

dd33 kirjoitti:

Oletko kuullut, keittiön yläkaapeista, parvekkeista ja terassin katoksista?

Lammitalossa niiden kiinnitys tapahtuu yksikertaisesti ja nopeasti kiilapulteilla.

Pulteilla...hehee...jätekatoksen voi laittaa lammitalon kylkeen pulteilla. Hitsattavia teräspalkkeja ja betonipilareita mun eps-talossa käytetään ja ontelolaattoja parvekkeen alla. Vuokrapeelotko täällä taas huutelee ? Hyvät naurut tältä palstalta saa...köyhä ihmiskuona vaahtoaa...hahaaaaa...

vinkki: älä valitse sitä toimittajaa joka aliarvioi jonkun toisen toimittajan tuotteita

Näin on... Kb rulez

Tiedoksesi, että Siporex kirjoitetaan nykyään AEROC (virolainen, samat dimensiot, parempi laatu, pontatut tuotteet valikoimassa). Harkkoja ja talopaketteja myy Aeroc Jämerä Oy Suomessa. Lisätietoja: http://www.jamera.fi/index.php?lang=fi

Todella hyvä tuote kaikkeen rakentamiseen ulkoseinistä palomuureihin, kosteiden tilojen seiniin ja vaikka takkoihin. Portaat rakentuvat edullisesti Aeroc kevytbetonista ja kevytbetoni on oiva ratkaisu niin ala-, väli- kuin yläpohjissakin.

Olen tehnyt Jämerä urakointia kevytbetonista jo 20-vuotta. Lähinnä Tampereen alueella. On hieno nähdä miten asiat loksahtelevat kohdalleen ja homma jatkuu. YES!

P.s. meni vähän mainokseksi, mutta mitäs sitten. Saapahan loanheittäjät taas keskustelunaihetta ;)

Perusteleppas vähän niitä lakejasi ja myös sitä rakennusfysiikkaa, sekä onkohan viisasta kärrätä rahaa Viroon edes taloustilanne mielessä.
Suomessa 2020 pitäisi kaikki uudet talot asetusten mukaan olla lähes nollaenergiataloja, miten se tehdään huonon eristyskyvyn Siporexilla tai liimahirsillä ?
Eristystä tarvitaan varmasti ja paljon, on tulossa eristekauppiaiden kulta-ajat ja maailma pelastuu.

Eristekauppias Joensuu kirjoitti:

Perusteleppas vähän niitä lakejasi ja myös sitä rakennusfysiikkaa, sekä onkohan viisasta kärrätä rahaa Viroon edes taloustilanne mielessä.
Suomessa 2020 pitäisi kaikki uudet talot asetusten mukaan olla lähes nollaenergiataloja, miten se tehdään huonon eristyskyvyn Siporexilla tai liimahirsillä ?
Eristystä tarvitaan varmasti ja paljon, on tulossa eristekauppiaiden kulta-ajat ja maailma pelastuu.

Lue lisää

Puutaloja ei voi rakentaa koska toimivilla maksimi eristepaksuuksilla ei saa enää rakentaa. U-arvo 0.25 suunnilleen maksimi mineraalivilla eristeillä. Kosteustekninen toiminta ei täyty.

Eristeharkot. Lähes kaikki ei täytä esimerkiksi muurattujen rakenteiden minimi paksuuksia. Tällöin ei voida kantavuutta edes määrittää. Myös valuharkoissa minimi betonirakenteiden paksuudet ei täyty.

Eristeharkko lisäksi mahdoton rakenne korjata. Eps eristeen maksimi käyttöikä 50 vuotta. Spu:lla hieman enemmän. Kosteustekninen toiminta täysin arvoitus.

Massiivihirsi käy lakien mukaan koska sille sallittu pienemmät u-arvot. Sipoa käytetty pitkään.

eieristeitä kirjoitti:

Puutaloja ei voi rakentaa koska toimivilla maksimi eristepaksuuksilla ei saa enää rakentaa. U-arvo 0.25 suunnilleen maksimi mineraalivilla eristeillä. Kosteustekninen toiminta ei täyty.

Eristeharkot. Lähes kaikki ei täytä esimerkiksi muurattujen rakenteiden minimi paksuuksia. Tällöin ei voida kantavuutta edes määrittää. Myös valuharkoissa minimi betonirakenteiden paksuudet ei täyty.

Eristeharkko lisäksi mahdoton rakenne korjata. Eps eristeen maksimi käyttöikä 50 vuotta. Spu:lla hieman enemmän. Kosteustekninen toiminta täysin arvoitus.

Massiivihirsi käy lakien mukaan koska sille sallittu pienemmät u-arvot. Sipoa käytetty pitkään.

Lue lisää

Perustuvatkotietosi johonkin tutkimuksiin, eivät ovat mutua. VTT:n ensimmäinen passiivitalo tehtiin puusta kivivilla eristeellä vuonna 1994, seinä muistaakseni 60 cm paksu. Hyvin pelittää ja asutaan tänäkin päivänä ilman ongelmia.
Kivivilla ei sido kosteutta ja sisäpuolella on höyrynsulku, seinän U-arvo oli muistaakseni 0.10, eli lämpöäkin menee läpi ja tuuletus toimii. Kosteutta ei tule sisältä lainkaan ja sitä ei sitoudu eristeeseen, rakenne on pysynyt täysin kuivana.
Solupolystyreeniä käyttöikää ei tiedä kukaan, epäilen sen olevan satoja vuosia, mikähän sen suojassa vaipan sisällä tuhoaisi. Suunnittelujana on meillä kaikille rakenteille 50 vuotta vähintään, eikä siinäkään ole ongelmaa.
Kevytsoraharkoja on pinottu päällekkäin jo kymmeniä vuosia, hyvin on kestänyt tuulet ja tuiskut, enpä ole kuullut yhdenkään tuhansista romahtaneen.
Siporexia olen nähnyt kosteana jäätyvän ja seinämät tulleet alas nyrkinkokoisina paloina.
Hirsitalo on tunnetusti huono eristämään ja ilmavuodot tyypillisiä, huolellisuudella rakennettuina niissäkin voidaan asua satoja vuosia.
Tiili kivivilla tiili on myös ollut kestävä yhdistelmä, ainoastaan kallis rakentaa ja arka talon liikehdinnälle.
Uusimmat Eps-harkkotalot vaikuttavat nerokkailta ja ainakin runko hitaasti kuivuvana tulee olemaan erittäin luja. Eps-eristekin suojattuna rappauksella ym. Tulee kestämään satoja vuosia.
Kivestä kannattaa aina rakentaa ja kilpailu on OK,

Rak. Ja korjaus kirjoitti:

Perustuvatkotietosi johonkin tutkimuksiin, eivät ovat mutua. VTT:n ensimmäinen passiivitalo tehtiin puusta kivivilla eristeellä vuonna 1994, seinä muistaakseni 60 cm paksu. Hyvin pelittää ja asutaan tänäkin päivänä ilman ongelmia.
Kivivilla ei sido kosteutta ja sisäpuolella on höyrynsulku, seinän U-arvo oli muistaakseni 0.10, eli lämpöäkin menee läpi ja tuuletus toimii. Kosteutta ei tule sisältä lainkaan ja sitä ei sitoudu eristeeseen, rakenne on pysynyt täysin kuivana.
Solupolystyreeniä käyttöikää ei tiedä kukaan, epäilen sen olevan satoja vuosia, mikähän sen suojassa vaipan sisällä tuhoaisi. Suunnittelujana on meillä kaikille rakenteille 50 vuotta vähintään, eikä siinäkään ole ongelmaa.
Kevytsoraharkoja on pinottu päällekkäin jo kymmeniä vuosia, hyvin on kestänyt tuulet ja tuiskut, enpä ole kuullut yhdenkään tuhansista romahtaneen.
Siporexia olen nähnyt kosteana jäätyvän ja seinämät tulleet alas nyrkinkokoisina paloina.
Hirsitalo on tunnetusti huono eristämään ja ilmavuodot tyypillisiä, huolellisuudella rakennettuina niissäkin voidaan asua satoja vuosia.
Tiili kivivilla tiili on myös ollut kestävä yhdistelmä, ainoastaan kallis rakentaa ja arka talon liikehdinnälle.
Uusimmat Eps-harkkotalot vaikuttavat nerokkailta ja ainakin runko hitaasti kuivuvana tulee olemaan erittäin luja. Eps-eristekin suojattuna rappauksella ym. Tulee kestämään satoja vuosia.
Kivestä kannattaa aina rakentaa ja kilpailu on OK,

Lue lisää

Ja taas epsitalon myyjä yrittää mustamaalata massiivirakenteita kuten siporexia ja hirttä. Voi voi kun on läpinäkyvää. Etkö muuten saa taloja myydyksi?

Eristekauppias Joensuu kirjoitti:

Perusteleppas vähän niitä lakejasi ja myös sitä rakennusfysiikkaa, sekä onkohan viisasta kärrätä rahaa Viroon edes taloustilanne mielessä.
Suomessa 2020 pitäisi kaikki uudet talot asetusten mukaan olla lähes nollaenergiataloja, miten se tehdään huonon eristyskyvyn Siporexilla tai liimahirsillä ?
Eristystä tarvitaan varmasti ja paljon, on tulossa eristekauppiaiden kulta-ajat ja maailma pelastuu.

Lue lisää

Sipolla päästään 0,11-0,17 U-arvoihin. Milloin noista arvoista on tullut "huonon eristyskyvyn omaavia" tuotteita?. Niillä tehdään nollaenergiataloja niin että soi, jos tarvis on. Toisaalta tämä tavoite nollaenergiataloista ei juurikaan liity seinärakenteiden eristämiseen vaan ihan muihin asioihin. Raja seinien eristämisen järkevyydessä rajoittuu tuohon 0,17 U-arvoon. Siitä kun seinärakenteen U-arvo laskee, kasvavat kosteusriskit. Siksi suurin osa ratkaisuista on asemoitu tuon arvon tuntumaan.

Taas on muovieristemyyjät asialla. Peruskoulupohjalla kun päättelee niin pieleen menee.

Rak. Ja korjaus kirjoitti:

Perustuvatkotietosi johonkin tutkimuksiin, eivät ovat mutua. VTT:n ensimmäinen passiivitalo tehtiin puusta kivivilla eristeellä vuonna 1994, seinä muistaakseni 60 cm paksu. Hyvin pelittää ja asutaan tänäkin päivänä ilman ongelmia.
Kivivilla ei sido kosteutta ja sisäpuolella on höyrynsulku, seinän U-arvo oli muistaakseni 0.10, eli lämpöäkin menee läpi ja tuuletus toimii. Kosteutta ei tule sisältä lainkaan ja sitä ei sitoudu eristeeseen, rakenne on pysynyt täysin kuivana.
Solupolystyreeniä käyttöikää ei tiedä kukaan, epäilen sen olevan satoja vuosia, mikähän sen suojassa vaipan sisällä tuhoaisi. Suunnittelujana on meillä kaikille rakenteille 50 vuotta vähintään, eikä siinäkään ole ongelmaa.
Kevytsoraharkoja on pinottu päällekkäin jo kymmeniä vuosia, hyvin on kestänyt tuulet ja tuiskut, enpä ole kuullut yhdenkään tuhansista romahtaneen.
Siporexia olen nähnyt kosteana jäätyvän ja seinämät tulleet alas nyrkinkokoisina paloina.
Hirsitalo on tunnetusti huono eristämään ja ilmavuodot tyypillisiä, huolellisuudella rakennettuina niissäkin voidaan asua satoja vuosia.
Tiili kivivilla tiili on myös ollut kestävä yhdistelmä, ainoastaan kallis rakentaa ja arka talon liikehdinnälle.
Uusimmat Eps-harkkotalot vaikuttavat nerokkailta ja ainakin runko hitaasti kuivuvana tulee olemaan erittäin luja. Eps-eristekin suojattuna rappauksella ym. Tulee kestämään satoja vuosia.
Kivestä kannattaa aina rakentaa ja kilpailu on OK,

Lue lisää

Ihan perustuu käytännön kokemukseen. Alkupään taloja jo purettu missä ollut itse mukana rakentamassa.

Kokeilkaapa harkontekijät joskus suunnitella itse talo niillä omilla tuotteillanne. Lujuuslaskelmat mukaan ja nimi alle. Voidaan porukalla sitten neuvoa mikä kohta ei täytä määräyksiä.

Ei ole koskaan tullut priimaa kivivillaa esiin kun rakenteita auottu. Pari alle 20 vuotiasta okt taloakin tullut puratettua laajojen vaurioiden vuoksi.

Suomessa on virallisesti homeongelmaa ja käytännössä se myös korjausrakennus työmailla näkyy.

U-arvot o.17 vaatii koneelliset ilmankuivatuslaitteet toimiakseen. Saksassa ei hyväksytä nuin alhaisia ilmankosteusrosentteja. On kuulemma terveydelle vaarallista.

Lisäksi juniorit ja julkinen valta sallii homeen muodostumisen rakenteen sisään jo suunnittelupöydällä. Epäilen että käräjillä rakennusten omistajat ei kuitenkaan tule hyväksymään tälläistä menettelyä. Tämä on sitä hallinnon vieraantumista kansasta.

Jo nykyiset lämmöneristysvaatimukset vaatii täysin uudet rakennusmateriaalit. Missä ne viipyy? 2020 on vain 6-vuoden päässä.

turhaa provoa kirjoitti:

Sipolla päästään 0,11-0,17 U-arvoihin. Milloin noista arvoista on tullut "huonon eristyskyvyn omaavia" tuotteita?. Niillä tehdään nollaenergiataloja niin että soi, jos tarvis on. Toisaalta tämä tavoite nollaenergiataloista ei juurikaan liity seinärakenteiden eristämiseen vaan ihan muihin asioihin. Raja seinien eristämisen järkevyydessä rajoittuu tuohon 0,17 U-arvoon. Siitä kun seinärakenteen U-arvo laskee, kasvavat kosteusriskit. Siksi suurin osa ratkaisuista on asemoitu tuon arvon tuntumaan.

Taas on muovieristemyyjät asialla. Peruskoulupohjalla kun päättelee niin pieleen menee.

Lue lisää

"nollaenergiataloja"

Suomessa nollaenergiatalo on fysikaalinen mahdottomuus. Talot kaikki suomessa tarvitsevat ulkoista energiaa pysyäkseen lämpöisinä.

Ei ole tyssännyt.. on tuplaantunut ja kasvaa vaan =)... katsohan kun kevätaurinko roudan sulattaa niin alkaa taloja nousemaan. Minä laitan tänä vuonna kolme Jämerää pystyyn. Jämerän harkkokin sattuu olemaan ihan priimaa. Väliseinät valmiiksi pontattua ja palkit ja elementit mittatarkkaa työtä. U-arvot riittävät jopa passiivirakentamiseen... Siporex jää kakkoseksi. Jämerän nykyinen omistuspohja on parasta mitä Jämerälle on tapahtunut kymmeneen vuoteen... ja homma paranee vaan.

Kannattaa jättää loanheittäjä-poeka noi huhupuheet ja jaskanjauhanta vähemmälle ja ala tekemään Aerocista taloja. Voi parantaa tuon sinun masennuksesi samalla =)

Nou "hätä"

Onko siis niin, että ainoa keino argumentoida betonivalurakenteita, on kertoa että kevytbetoni on kevyttä ja että se kelluu? Onnea vaan teille. Minä löydän kevytbetonista kymmeniä argumentteja sen puolesta, eikä yhdessäkään tarvitse verrata valubetonirakenteisiin. Siinä se iso ero näiden tuotteiden välillä.

Ja tiedoksesi, että kivitalo määritelmää käytetään taloista, joissa kantava runko on kivirakenteinen. Puutalossa se on puurakenteinen ja hirsitalossa hirsirakenteinen. Käytä mielelläni kevytbetonitaloista termiä massiivikivitalo. Sellainenhan se on.

Loppuuko sanat? kirjoitti:

Onko siis niin, että ainoa keino argumentoida betonivalurakenteita, on kertoa että kevytbetoni on kevyttä ja että se kelluu? Onnea vaan teille. Minä löydän kevytbetonista kymmeniä argumentteja sen puolesta, eikä yhdessäkään tarvitse verrata valubetonirakenteisiin. Siinä se iso ero näiden tuotteiden välillä.

Ja tiedoksesi, että kivitalo määritelmää käytetään taloista, joissa kantava runko on kivirakenteinen. Puutalossa se on puurakenteinen ja hirsitalossa hirsirakenteinen. Käytä mielelläni kevytbetonitaloista termiä massiivikivitalo. Sellainenhan se on.

Lue lisää

Eps-harkkotalo kelluu kuin betoniponttonilaituri, ei kai siinä mitään pahaa ole. Massivhouse on kysymyksessä silti, terästä ja betonia helposti talossa kymmeniä tonneja.
Kun otetaan anturat huomioon niin mikähän on painavin kivitalo ?
Vertaaminen on varmasti vaikeaa, kun monet harkkotalot vaativat mitä ihmeellisimpiä tukirakenteita, jotta pysyvät kasassa. Tukirakenteet esim. maanpaineseinille lisäävät tietysti painoa melkoisesti.
Jos kysyttäisiin parhaiten ja kylmäsillattomasti eristettyä taloa on vastaus helppo.

Heh, eps onkin eriste jos et ole vielä hoksannut. Kantava runko on teräsbetonia.

öjjl kirjoitti:

Heh, eps onkin eriste jos et ole vielä hoksannut. Kantava runko on teräsbetonia.

joo. mut se eps on väärällä puolella kiveä... rakentamisessa pitää aina olla tiivein rakenne sisällä. Sisäpintojen levyttäminen kuuluu myös enemmän puutalorakentamiseen.

EPS väärällä puolell kirjoitti:

joo. mut se eps on väärällä puolella kiveä... rakentamisessa pitää aina olla tiivein rakenne sisällä. Sisäpintojen levyttäminen kuuluu myös enemmän puutalorakentamiseen.

Solupolystyreeni ja betoni ovat höyrynvastukseltaan suurin piirtein samaa luokkaa, eli hyvin höyrytiiveitä. Kuitenkin höyrynvastus on puuta pienempi, joten lautakuorella käytetään tuuletusrakoa.
Solupolystyreeni suojaa hyvin betonisydäntä, jolloin se pysyy tasalämpöisenä ja säilyy pitkään Eps-harkkotaloissa. Solupolystyreeni sisäpinnassa vähentää oleellisesti myös kivitalon joskus ärsyttävääkin kaikumista.
Eps-harkkotalon sisäseinät voi aivan vapaasti myös käsitellä tasoitteilla tai rapata, EK Gybrockia käytetään yleisimmin laastilla kiinnitettynä vain kustannuksia säästettäessä. Kuitenkin rappauslaastin tai tasoitteen menekki on surmassa Eps-seinässä muita rosoista rakenteita vähäisempi.
Välttääksemme kivitalon ja hyvän ilmanvaihdon perusongelmaa niin suositeltavaa olisi käyttää kosteutta tasaavaa puuta pinnoissa mahdollisimman paljon.
Lämmöneristys betonirakenteen molemmin puolin on siis ainoastaan eduksi, ei haitaksi.

Tietoa on kirjoitti:

Solupolystyreeni ja betoni ovat höyrynvastukseltaan suurin piirtein samaa luokkaa, eli hyvin höyrytiiveitä. Kuitenkin höyrynvastus on puuta pienempi, joten lautakuorella käytetään tuuletusrakoa.
Solupolystyreeni suojaa hyvin betonisydäntä, jolloin se pysyy tasalämpöisenä ja säilyy pitkään Eps-harkkotaloissa. Solupolystyreeni sisäpinnassa vähentää oleellisesti myös kivitalon joskus ärsyttävääkin kaikumista.
Eps-harkkotalon sisäseinät voi aivan vapaasti myös käsitellä tasoitteilla tai rapata, EK Gybrockia käytetään yleisimmin laastilla kiinnitettynä vain kustannuksia säästettäessä. Kuitenkin rappauslaastin tai tasoitteen menekki on surmassa Eps-seinässä muita rosoista rakenteita vähäisempi.
Välttääksemme kivitalon ja hyvän ilmanvaihdon perusongelmaa niin suositeltavaa olisi käyttää kosteutta tasaavaa puuta pinnoissa mahdollisimman paljon.
Lämmöneristys betonirakenteen molemmin puolin on siis ainoastaan eduksi, ei haitaksi.

Lue lisää

Jep Jep :)

Tietoa on kirjoitti:

Solupolystyreeni ja betoni ovat höyrynvastukseltaan suurin piirtein samaa luokkaa, eli hyvin höyrytiiveitä. Kuitenkin höyrynvastus on puuta pienempi, joten lautakuorella käytetään tuuletusrakoa.
Solupolystyreeni suojaa hyvin betonisydäntä, jolloin se pysyy tasalämpöisenä ja säilyy pitkään Eps-harkkotaloissa. Solupolystyreeni sisäpinnassa vähentää oleellisesti myös kivitalon joskus ärsyttävääkin kaikumista.
Eps-harkkotalon sisäseinät voi aivan vapaasti myös käsitellä tasoitteilla tai rapata, EK Gybrockia käytetään yleisimmin laastilla kiinnitettynä vain kustannuksia säästettäessä. Kuitenkin rappauslaastin tai tasoitteen menekki on surmassa Eps-seinässä muita rosoista rakenteita vähäisempi.
Välttääksemme kivitalon ja hyvän ilmanvaihdon perusongelmaa niin suositeltavaa olisi käyttää kosteutta tasaavaa puuta pinnoissa mahdollisimman paljon.
Lämmöneristys betonirakenteen molemmin puolin on siis ainoastaan eduksi, ei haitaksi.

Lue lisää

Meinaatko oikeasti että kipsilevy- tasoitus- maalaus on edullisempi kuin tasoitus-maalaus??? Kyllä se kipsilevy laitetaan siksi että saa edes jotain ripustettua seinään ja ettei tasoite kopise pois.

Kerro lisää minkälainen siporex talo homeessa. Onko ulkoseinässä lisäeristeitä?.

Semmonen tuntuma on että yli 30 cm kevytbetoniseinät on liioittelua. Kosteusvaurio riski kasvaa.

Vanhoissa kerrostaloissa missä kevytbetonia 15 - 25 cm betoniseinän ulkopuolella eristeenä ei ainakaan ole ollut ongelmia vanhoissakaan kohteissa. Mitä nyt vähän kiinnityksiä lisäilty.

Nykyään kun ei rakenneta kuin loma-asuntoja missä ei ole energiatodistus määräyksiä niin niissä kohteissa maalämmöllä pästään alhaisiin energia kulutuksiin. Matalaenergia tasoa.....

Vanhakonnari kirjoitti:

Kerro lisää minkälainen siporex talo homeessa. Onko ulkoseinässä lisäeristeitä?.

Semmonen tuntuma on että yli 30 cm kevytbetoniseinät on liioittelua. Kosteusvaurio riski kasvaa.

Vanhoissa kerrostaloissa missä kevytbetonia 15 - 25 cm betoniseinän ulkopuolella eristeenä ei ainakaan ole ollut ongelmia vanhoissakaan kohteissa. Mitä nyt vähän kiinnityksiä lisäilty.

Nykyään kun ei rakenneta kuin loma-asuntoja missä ei ole energiatodistus määräyksiä niin niissä kohteissa maalämmöllä pästään alhaisiin energia kulutuksiin. Matalaenergia tasoa.....

Lue lisää

höpö höpö. 375 siporexilla on rakennettu pientaloja 70-luvulta saakka... Sitä ennen kapeammilla, lisäeristetyillä ratkaisuilla. Yksikään ei ole homeessa (jos on, niin laittakaa osoite niin menen itse ilmaiseksi korjaamaan). 500 vahvasta sipostakin on tehty jo tuhansia taloja Suomeen ja sama tilanne niissä.

On se kumma kun pitää täällä kaiken maailman styrox- ja betoni- ja papuharkkotoimijoiden yrittää mustamaalata sipoa. Onko pelko ettette pärjää omilla tuotteillanne vai mistä on kiinni? Hakekaa hamekangasta!!!

Ehdottomasti samaa mieltä.

asiakas 45 kirjoitti:

Ehdottomasti samaa mieltä.

Jotka asioista mitään ymmärtävät, niin näin se asia vaan on. Muut kommentit ovat kilpailijoiden haihattelua.

kevytbetoni nro 1 kirjoitti:

Jotka asioista mitään ymmärtävät, niin näin se asia vaan on. Muut kommentit ovat kilpailijoiden haihattelua.

Eiköhän niitä kivitaloja ole tehty satoja ja tuhansia kaikista kivimateriaaleista tähän maahankin ja suhteellisen moitteettomasti pelittävät.
Mikäli ongelmia on jossakin ollut niin kyseessä yleensä rakennusvirhe.
Märkä Siporex ei saa jäätyä, silloin tulee ongelmia. Perustukset eivät saa liikkua, silloin tulee halkeamia jne...
Kunnon valettu betoni on myös lähes ikuista ja poltetusta tiilestäkin taloja on tehty pitkäikäisinä.
Eristystäkin tarvitaan vähintään kattoon ja lattiaan, useimmiten myös seiniin ja se on OK.
Yleensäkin kivitalo on hyvä ja käyttöikä pitkä, sekä pysyy ilmatiiviinä.

Kivitalo fani kirjoitti:

Eiköhän niitä kivitaloja ole tehty satoja ja tuhansia kaikista kivimateriaaleista tähän maahankin ja suhteellisen moitteettomasti pelittävät.
Mikäli ongelmia on jossakin ollut niin kyseessä yleensä rakennusvirhe.
Märkä Siporex ei saa jäätyä, silloin tulee ongelmia. Perustukset eivät saa liikkua, silloin tulee halkeamia jne...
Kunnon valettu betoni on myös lähes ikuista ja poltetusta tiilestäkin taloja on tehty pitkäikäisinä.
Eristystäkin tarvitaan vähintään kattoon ja lattiaan, useimmiten myös seiniin ja se on OK.
Yleensäkin kivitalo on hyvä ja käyttöikä pitkä, sekä pysyy ilmatiiviinä.

Lue lisää

Kommunistinen koomuspuolue, Jyrki, Jutta ja Ville pysäyttivät rakentamisen. Vaikea ymmärtää miksi ihmeessä. Luulis valtiolla olevan niillekkin veromarkoille käyttöä.

Energiahömppä muutettava välittömästi ohjeiden tasolle. Saadaan rakentaminen lailliseksi muillakin materiaaleilla kuin hirsi ja kevytbetoni.

Ei noita uusia energiatodistuksiakaan kukaan kiinteistönvälittäjä käytä.

On hyvä aina suunnitella etukäteen, niin lopputulos on parempi ja mahdollisesti lisävelka pienempi.
Olit puuttunut muutamaan tärkeään asiaan, esim. Laatuun ja talon painoon. Paaluttaa pitää aina jos hiemankin on tarvetta ja talon paino ei siinä paljonkaan ratkaise. Palautuksen kustannus kyllä riippuu paljolti talon painosta ja rakenteista. Mitä painavampi talo sitä järeämpi perustus tarvitaan.
Tiilistä ja harkoista ym. Muuraamalla tarvitaan kalliit ja järeät paaluanturat, jotka kantavat harkkokasan painon. Valettavat harkot kuten Eps-harkot ovat itse kantavia, jolloin yleisesti paaluanturoita ei tarvita. Säästyy rautaa ja betonia, sekä työtä. Eps-harkkotalo on myös kevyt, joka vähentää paalukuormia.
Eps-harkko oli myös helppo työstää ja hinnaltaan betonineen kilpailukykyinen.
Olen nyt asunut tässä pari vuotta ja vielä muutama lista puuttuu, kun on tuo taisteluväsymys alkanut pihatöiskin vähän vaivaamaan. Kaikki rahat meni ja velkaa on paljon, ehkä kuitenkin tuli tehtyä liian suuri talo näin jälkikäteen ajatellen.
Asumiskulut maalämmöllä kuitenkin hyvin pienet ja muuten tyytyväinen.

Aika ohut on perustelusi 500mm leveän kevytbetoniharkon miinuksesta. Onko tonttisi todellakin niin pieni että jos rakentaisit 500 leveästä 400 leveän sijaan niin grillisi ei enää mahdu takapihalle. Hei haloo!!!

tykillä kärpästä kirjoitti:

Aika ohut on perustelusi 500mm leveän kevytbetoniharkon miinuksesta. Onko tonttisi todellakin niin pieni että jos rakentaisit 500 leveästä 400 leveän sijaan niin grillisi ei enää mahdu takapihalle. Hei haloo!!!

Lue lisää

Kaupunkitontit eivät ole kovin suuria ja kaikessa täytyy miettiä mitä oikeasti haluaa ja tarvitsee. Kevytbetonista saa varmasti hyvän talon ja kevytbetonilankut kattoon ovat varmasti höyrynsulkumuovia tiiviimpi ratkaisu. Tilaa kuitenkin menee aika paljon, kun seinät ovat 10 cm paksummat joka puolelta ja jos vielä kantavan väliseinänkin laittaa, niin siihen menee 10 cm lisää. Jos talon ulkomitat ovat vaikkapa 15 m x 10 m, niin 50 cm seinällä sisätiloiksi ilman väliseiniä jää 126 m2 ja 38 cm seinällä 131,58. Jos vielä haluaa siporex-lankuista katon, niin tarvitaan kantava välisenä ja taas lähtee talon sisäpinta-alasta 1,4m2. Näin ollen talon sisäneliöistä lähtisi pelkkiin seiniin 6,98m lisää. Voi tuntua pieneltä, mutta tuollekin tilalle löytyy käyttöä.

Kaupungeissa keskustan liepeillä on kiva asua, mutta tilasta joutuu tinkimään. Maalla rakennettaessa seinien paksuudella ei varmasti ole merkitystä, mutta ahtaalle tontille, jossa vielä kaava rajoittaa maksimi seinäpituuksia sillä on merkitystä. Kuten täällä jo aiemmin kirjoitin, rakentaja pitää aina miettiä kokonaisuutta ja mitä milläkin rahalla saa. On varmaan kiva rakentaa kaikki pomminkestäväksi, mutta onko se oikeasti tarpeellista, jos sen takia pitää ottaa vaikkapa 15000 euroa lisää lainaa? Minulla on omassa projektissani etukäteen mietittynä budjetti ja koetan niillä rahoilla toteuttaa niin hyvän kokonaisuuden kuin mahdollista.

Yhden talon nyt tehnyt kirjoitti:

On hyvä aina suunnitella etukäteen, niin lopputulos on parempi ja mahdollisesti lisävelka pienempi.
Olit puuttunut muutamaan tärkeään asiaan, esim. Laatuun ja talon painoon. Paaluttaa pitää aina jos hiemankin on tarvetta ja talon paino ei siinä paljonkaan ratkaise. Palautuksen kustannus kyllä riippuu paljolti talon painosta ja rakenteista. Mitä painavampi talo sitä järeämpi perustus tarvitaan.
Tiilistä ja harkoista ym. Muuraamalla tarvitaan kalliit ja järeät paaluanturat, jotka kantavat harkkokasan painon. Valettavat harkot kuten Eps-harkot ovat itse kantavia, jolloin yleisesti paaluanturoita ei tarvita. Säästyy rautaa ja betonia, sekä työtä. Eps-harkkotalo on myös kevyt, joka vähentää paalukuormia.
Eps-harkko oli myös helppo työstää ja hinnaltaan betonineen kilpailukykyinen.
Olen nyt asunut tässä pari vuotta ja vielä muutama lista puuttuu, kun on tuo taisteluväsymys alkanut pihatöiskin vähän vaivaamaan. Kaikki rahat meni ja velkaa on paljon, ehkä kuitenkin tuli tehtyä liian suuri talo näin jälkikäteen ajatellen.
Asumiskulut maalämmöllä kuitenkin hyvin pienet ja muuten tyytyväinen.

Lue lisää

Perustustapalausunnossa sanotaan mitä perustustapaa suositellaan. Väitän kuitenkin talon painollakin olevan jotain merkitystä. Meiltä maaperätutkija kysyi jo ennen kairauksia, millaista taloa suunnittelemme. Mietimme vielä silloin lähinnä puutalopakettia. Niissä seinät eivät paina paljon mitään. Kairaukset tehtyään maaperätutkija kehui pohjaa ja sanoi sen kantavan kivitalonkin painon eli kantamuus on 100KN/M2 ja humuskerroksen alla oli hiekkaa ja sen jälkeen moreenia. Miksi maaperätutkija olisi suunnitelmistamme jotain kysynyt, jos talojn painolla ei olisi mitään merkitystä?

EPS-harkkoja en ole missään vaiheessa edes harkinnut. Ei ole mun juttu.

Talotoimittajista muutama kommentti. Talotoimittajia vertaillessa en yhtään ihmettele Lammin menestystä kivitalomarkkinoilla. Heillä on hyvä konsepti, ottavat asiakkaat tosissaan ja kertovat hyvin ammattimaisesti ratkaisuistaan. Myös Fortelta, Jämerältä ja Bassolta olen saanut hyvää palvelua. Muut sen sijaan eivät ole vakuuttaneet, vaan tarjouksista on puuttunut olennaisia asioita tai tarjouksia ei ole tullut ollenkaan. Jos jo myyjän toiminta on huonoa, niin miten voi luottaa että rakennuksella asiat olisivat sen paremmin?

Suunnittelija vielä kirjoitti:

Perustustapalausunnossa sanotaan mitä perustustapaa suositellaan. Väitän kuitenkin talon painollakin olevan jotain merkitystä. Meiltä maaperätutkija kysyi jo ennen kairauksia, millaista taloa suunnittelemme. Mietimme vielä silloin lähinnä puutalopakettia. Niissä seinät eivät paina paljon mitään. Kairaukset tehtyään maaperätutkija kehui pohjaa ja sanoi sen kantavan kivitalonkin painon eli kantamuus on 100KN/M2 ja humuskerroksen alla oli hiekkaa ja sen jälkeen moreenia. Miksi maaperätutkija olisi suunnitelmistamme jotain kysynyt, jos talojn painolla ei olisi mitään merkitystä?

EPS-harkkoja en ole missään vaiheessa edes harkinnut. Ei ole mun juttu.

Talotoimittajista muutama kommentti. Talotoimittajia vertaillessa en yhtään ihmettele Lammin menestystä kivitalomarkkinoilla. Heillä on hyvä konsepti, ottavat asiakkaat tosissaan ja kertovat hyvin ammattimaisesti ratkaisuistaan. Myös Fortelta, Jämerältä ja Bassolta olen saanut hyvää palvelua. Muut sen sijaan eivät ole vakuuttaneet, vaan tarjouksista on puuttunut olennaisia asioita tai tarjouksia ei ole tullut ollenkaan. Jos jo myyjän toiminta on huonoa, niin miten voi luottaa että rakennuksella asiat olisivat sen paremmin?

Lue lisää

Komppaan edellistä. EPS-talot eivät minuakaan oikein kiinnosta. Ei kait niissä mitään vikaa sen suuremmin ole, mutta haluaisin talon pintojen olevan kivimateriaalia, en muovia, minkä joutuu sitten sisäpuolelta levyttämään esim. kipsilevyllä.

Harkon sisällä minun puolestani eristettä saa toki olla ja joidenkin tuotteiden osalta se on pakollista, sillä muuten ei saavuteta riittävää energiatehokkuutta. Ilmeisesti ainoa harkko, jolla pärjätään ilman lisäeristettä on Siporex (nykyään puhuttaneen ilmeisesti kevytbetonista), mutta silloin joutuu tekemään hieman paksumman rungon. Joillekin se on ok, joidenkin tontti ei anna siinä periksi.

Mielestäni enemmän ratkaiseva tekijä kivitalon valinnassa, kuin itse harkko, on kokonaisuus. Se mistä saa parhaan ja ammattitaitoisimman palvelun, itselleen sopivan toimituslaajuuden ja toki hyvin perustellun hinnan... ratkaisee. Merkittävässä roolissa minulla on myös se, ottaako toimittaja vastuun kokonaisuudesta (suunnittelu, toimitukset, asennus). Jos myyjä alkaa pilkkomaan näitä osiin, niin sitten alkavat hälytyskellot minulla ainakin soimaan.

Suunnittelija vastaa kirjoitti:

Kaupunkitontit eivät ole kovin suuria ja kaikessa täytyy miettiä mitä oikeasti haluaa ja tarvitsee. Kevytbetonista saa varmasti hyvän talon ja kevytbetonilankut kattoon ovat varmasti höyrynsulkumuovia tiiviimpi ratkaisu. Tilaa kuitenkin menee aika paljon, kun seinät ovat 10 cm paksummat joka puolelta ja jos vielä kantavan väliseinänkin laittaa, niin siihen menee 10 cm lisää. Jos talon ulkomitat ovat vaikkapa 15 m x 10 m, niin 50 cm seinällä sisätiloiksi ilman väliseiniä jää 126 m2 ja 38 cm seinällä 131,58. Jos vielä haluaa siporex-lankuista katon, niin tarvitaan kantava välisenä ja taas lähtee talon sisäpinta-alasta 1,4m2. Näin ollen talon sisäneliöistä lähtisi pelkkiin seiniin 6,98m lisää. Voi tuntua pieneltä, mutta tuollekin tilalle löytyy käyttöä.

Kaupungeissa keskustan liepeillä on kiva asua, mutta tilasta joutuu tinkimään. Maalla rakennettaessa seinien paksuudella ei varmasti ole merkitystä, mutta ahtaalle tontille, jossa vielä kaava rajoittaa maksimi seinäpituuksia sillä on merkitystä. Kuten täällä jo aiemmin kirjoitin, rakentaja pitää aina miettiä kokonaisuutta ja mitä milläkin rahalla saa. On varmaan kiva rakentaa kaikki pomminkestäväksi, mutta onko se oikeasti tarpeellista, jos sen takia pitää ottaa vaikkapa 15000 euroa lisää lainaa? Minulla on omassa projektissani etukäteen mietittynä budjetti ja koetan niillä rahoilla toteuttaa niin hyvän kokonaisuuden kuin mahdollista.

Lue lisää

Käytännössä tässä pääsee ikuiseen keskustelun aiheeseen onko kipsilevyseinillä ja höyrynsulkumuovi katolla varustettu talo enää kivitalo. Henkilökohtaisesti minulle on aivan sama miten talonsa toteuttaa ja antaako mielenrauhan tunne että asuu kivitalossa. Itse en ole kokenut kivitalossa muuta hyötyä kuin lämmönvarautumisen/luovuttamisen ja sitä kautta tasaisempi sisälämpötila kesät/talvet. Tätä ajatusta vasten halusin talooni kaikki seinät ja yläpohjan kivestä.

Erillainen näkökulma kirjoitti:

Käytännössä tässä pääsee ikuiseen keskustelun aiheeseen onko kipsilevyseinillä ja höyrynsulkumuovi katolla varustettu talo enää kivitalo. Henkilökohtaisesti minulle on aivan sama miten talonsa toteuttaa ja antaako mielenrauhan tunne että asuu kivitalossa. Itse en ole kokenut kivitalossa muuta hyötyä kuin lämmönvarautumisen/luovuttamisen ja sitä kautta tasaisempi sisälämpötila kesät/talvet. Tätä ajatusta vasten halusin talooni kaikki seinät ja yläpohjan kivestä.

Lue lisää

Eiköhän kuitenkin ole kannattavaa lämmittää ainoastaan sisäilmaa, samoin jäähdytyksen kanssa. Seiniin energian työntäminen on täysin turhaa touhua, joka aiheuttaa vain kuluja.
Kivivilla katossa on huokoistettua kiveä ja eristää hyvin. Rakenne on kevyt ja kestävä, sekä myös edullinen rakentaa.

Mainos lauseita kirjoitti:

Eiköhän kuitenkin ole kannattavaa lämmittää ainoastaan sisäilmaa, samoin jäähdytyksen kanssa. Seiniin energian työntäminen on täysin turhaa touhua, joka aiheuttaa vain kuluja.
Kivivilla katossa on huokoistettua kiveä ja eristää hyvin. Rakenne on kevyt ja kestävä, sekä myös edullinen rakentaa.

Lue lisää

Jos ei ole koskaan siporex talossa asunut, ei voi tätä ymmärtääkään. Siporex talon tehneet ja niissä asuneet taas eivät muuta huolisikaan... Nimenomaan tuo rakenteen kyky varaa energiaa ja luovuttaa sitä tasaisesti luo tunteen tasaisesta huonelämpötilasta riippumatta ulkolämpötilan vaihteluista. Lisäksi tällä rakenteella toteutetut talot ovat kilowateissa mitattuna niitä energiatehokkaampia. 2000-luvulta löytyy useita virallisia tutkimuksiakin tästä.

Saksalaisten ajamat energia luvut ja paperitodistukset voi jättää tässä väittelyssä omaan arvoonsa. Niistä saa energiaa vain polttamalla ne. Ne ovat eristeteollisuuden takaa-ajamaa lobbausta jolla ei ole tekemistä todellisuuden kanssa. Sama epätodellisuus on vastassa kun vertaa vaikka eps-taloa kivitaloon.

Parasta kirjoitti:

Jos ei ole koskaan siporex talossa asunut, ei voi tätä ymmärtääkään. Siporex talon tehneet ja niissä asuneet taas eivät muuta huolisikaan... Nimenomaan tuo rakenteen kyky varaa energiaa ja luovuttaa sitä tasaisesti luo tunteen tasaisesta huonelämpötilasta riippumatta ulkolämpötilan vaihteluista. Lisäksi tällä rakenteella toteutetut talot ovat kilowateissa mitattuna niitä energiatehokkaampia. 2000-luvulta löytyy useita virallisia tutkimuksiakin tästä.

Saksalaisten ajamat energia luvut ja paperitodistukset voi jättää tässä väittelyssä omaan arvoonsa. Niistä saa energiaa vain polttamalla ne. Ne ovat eristeteollisuuden takaa-ajamaa lobbausta jolla ei ole tekemistä todellisuuden kanssa. Sama epätodellisuus on vastassa kun vertaa vaikka eps-taloa kivitaloon.

Lue lisää

Tunnen muutamia 2000 luvun Siporex talossa asuvaa, suuret ikkunat vähän eristettä ja täynnä kylmäsiltoja. Lämmitysenergiaakin kuluu aivan hirveästi.
Tutkimustuloksetkin ovat vanhentuneet ja kaikki riippuu siitä mihin verrataan.
Nykyisin esim. Tiivistalon teipeillä saadaan puutalonkin ilmavuotoluvut hyvin pieniksi ja lämpökamerakuvauksilla eristeiden asennus varmistettua. Nykyaikainen puutalokin kuluttaa n. Puolet 2000 luvun Siporex talon energian kulutuksesta.
Mikäli seinien lämmittäminen olisi järkevää ja energian tuhlaus siihen, ei eristeitä käytettäisi edes retkilaukussa. Lattioista ja katosta puhumattakaan.
Suurimmassa osassa taloja kuitenkin käytetään lämmöneristeitä, niin myös autoissa ja asuntovaunuissa, ei se nyt pelkästään eristekauppiaiden puuhastelua voi olla.
Mikäli Siporexilla halutaan päästä Eps-harkkotalon kanssa samalle viivalle seinän eristyksen kanssa on seinän oltava metrin paksu ja siihen kyllä lämpöä saa pumpata, että saa edes kuivattua rappauskuntoon.
Tasainen lämpö kyllä löytyy omassa Vaaja valmistalossakin oikein hyvin ja viihdymme erinomaisesti. Kellari on kevytsoraharkosta ja sitäkin on eristetty kohtuullisesti. Jos nyt rakentaisin eristäisin vieläkin enemmän.
Silti minulla ei ole mitään osuuksia mihinkään eristevalmistajaan, luotan suunnittelijan sanaan.

Seuraavaksi kivitalo kirjoitti:

Tunnen muutamia 2000 luvun Siporex talossa asuvaa, suuret ikkunat vähän eristettä ja täynnä kylmäsiltoja. Lämmitysenergiaakin kuluu aivan hirveästi.
Tutkimustuloksetkin ovat vanhentuneet ja kaikki riippuu siitä mihin verrataan.
Nykyisin esim. Tiivistalon teipeillä saadaan puutalonkin ilmavuotoluvut hyvin pieniksi ja lämpökamerakuvauksilla eristeiden asennus varmistettua. Nykyaikainen puutalokin kuluttaa n. Puolet 2000 luvun Siporex talon energian kulutuksesta.
Mikäli seinien lämmittäminen olisi järkevää ja energian tuhlaus siihen, ei eristeitä käytettäisi edes retkilaukussa. Lattioista ja katosta puhumattakaan.
Suurimmassa osassa taloja kuitenkin käytetään lämmöneristeitä, niin myös autoissa ja asuntovaunuissa, ei se nyt pelkästään eristekauppiaiden puuhastelua voi olla.
Mikäli Siporexilla halutaan päästä Eps-harkkotalon kanssa samalle viivalle seinän eristyksen kanssa on seinän oltava metrin paksu ja siihen kyllä lämpöä saa pumpata, että saa edes kuivattua rappauskuntoon.
Tasainen lämpö kyllä löytyy omassa Vaaja valmistalossakin oikein hyvin ja viihdymme erinomaisesti. Kellari on kevytsoraharkosta ja sitäkin on eristetty kohtuullisesti. Jos nyt rakentaisin eristäisin vieläkin enemmän.
Silti minulla ei ole mitään osuuksia mihinkään eristevalmistajaan, luotan suunnittelijan sanaan.

Lue lisää

Todella turhauttavaa keskustella aiheesta henkilön kanssa, joka ei ymmärrä aiheesta mitään. Tekstisi vilisee teippejä, muovia ja muita virityksiä. Merkonomiopinnoilla varustetun talomyyjän tekstiä... Luottaisit nyt vaikka aluksi sellaiseen ammattiryhmään, joka oikeasti tietää jotakin.

Seuraavaksi kivitalo kirjoitti:

Tunnen muutamia 2000 luvun Siporex talossa asuvaa, suuret ikkunat vähän eristettä ja täynnä kylmäsiltoja. Lämmitysenergiaakin kuluu aivan hirveästi.
Tutkimustuloksetkin ovat vanhentuneet ja kaikki riippuu siitä mihin verrataan.
Nykyisin esim. Tiivistalon teipeillä saadaan puutalonkin ilmavuotoluvut hyvin pieniksi ja lämpökamerakuvauksilla eristeiden asennus varmistettua. Nykyaikainen puutalokin kuluttaa n. Puolet 2000 luvun Siporex talon energian kulutuksesta.
Mikäli seinien lämmittäminen olisi järkevää ja energian tuhlaus siihen, ei eristeitä käytettäisi edes retkilaukussa. Lattioista ja katosta puhumattakaan.
Suurimmassa osassa taloja kuitenkin käytetään lämmöneristeitä, niin myös autoissa ja asuntovaunuissa, ei se nyt pelkästään eristekauppiaiden puuhastelua voi olla.
Mikäli Siporexilla halutaan päästä Eps-harkkotalon kanssa samalle viivalle seinän eristyksen kanssa on seinän oltava metrin paksu ja siihen kyllä lämpöä saa pumpata, että saa edes kuivattua rappauskuntoon.
Tasainen lämpö kyllä löytyy omassa Vaaja valmistalossakin oikein hyvin ja viihdymme erinomaisesti. Kellari on kevytsoraharkosta ja sitäkin on eristetty kohtuullisesti. Jos nyt rakentaisin eristäisin vieläkin enemmän.
Silti minulla ei ole mitään osuuksia mihinkään eristevalmistajaan, luotan suunnittelijan sanaan.

Lue lisää

Mielenkiintoisesti vertaat 2000-luvun sipotaloa uuteen puurakenteiseen. Olin aiemmin kivivilla eristetehtaalla töissä ja nähnyt hyvinkin läheltä miten eristeiden paksuudet muuttuneet ja jossain määrin materiaali kehittynyt. Olen myös nähnyt mitä näille eristeille käy ajankuluessa. Luuletko oikeasti että jos taloasi mitattaisiin 15 vuoden päästä ja verrataan nykytilanteeseen, tulet pääsemään samoihin arvoihin? Ei taida ne teipitkään olla siinä muovipussin reunassa yhtä tiiviisti kiinni kuin nyt.

Et tiedä mitään kirjoitti:

Todella turhauttavaa keskustella aiheesta henkilön kanssa, joka ei ymmärrä aiheesta mitään. Tekstisi vilisee teippejä, muovia ja muita virityksiä. Merkonomiopinnoilla varustetun talomyyjän tekstiä... Luottaisit nyt vaikka aluksi sellaiseen ammattiryhmään, joka oikeasti tietää jotakin.

Lue lisää

Muovit eivät ole mitään virityksiä, yksi maailman parhaista keksinnöistä. Kevyitä ja pitkäikäisiä. Viemärit ja vesijohdot ovat olleet jo pitkään muovia ja moitteetta pelittäneet kymmeniä vuosia, säilyneet uuden veroisina.
Tiiliset salaojaputket ja betoniset viemäriputket totkua jo paljon ennen. Se siitä kiven hyvyydestä ja ylivoimaisuudesta.
Nykyisin jo kaukolämpöputketkin ja käyttövesiputket ovat myös muovia ja ongelmitta toimivat.
Samoin on solupolystyreeni ja uretaani eristeiden kanssa, ei pölise kuituja hengitykseen tai painu kastuessa kasaan. Ilman uretaania ei synny enää kivitaloakaan maahamme.
Höyrynsulkumuovitkin pelittävät maailman tappiin UV säteilyltä suojassa.
Polypropeenia käytetään erilaisissa kankaissa, esim. Aluskatteissa eivät lahoa tai mätäne kuin entiset kovalevy aluskatteet.
Monet kivivouhottajat ovat kuin suoraan 1800 luvulta, ajat muuttuvat ja kaikki menee eteenpäin, herätys !

Muovi MAN kirjoitti:

Muovit eivät ole mitään virityksiä, yksi maailman parhaista keksinnöistä. Kevyitä ja pitkäikäisiä. Viemärit ja vesijohdot ovat olleet jo pitkään muovia ja moitteetta pelittäneet kymmeniä vuosia, säilyneet uuden veroisina.
Tiiliset salaojaputket ja betoniset viemäriputket totkua jo paljon ennen. Se siitä kiven hyvyydestä ja ylivoimaisuudesta.
Nykyisin jo kaukolämpöputketkin ja käyttövesiputket ovat myös muovia ja ongelmitta toimivat.
Samoin on solupolystyreeni ja uretaani eristeiden kanssa, ei pölise kuituja hengitykseen tai painu kastuessa kasaan. Ilman uretaania ei synny enää kivitaloakaan maahamme.
Höyrynsulkumuovitkin pelittävät maailman tappiin UV säteilyltä suojassa.
Polypropeenia käytetään erilaisissa kankaissa, esim. Aluskatteissa eivät lahoa tai mätäne kuin entiset kovalevy aluskatteet.
Monet kivivouhottajat ovat kuin suoraan 1800 luvulta, ajat muuttuvat ja kaikki menee eteenpäin, herätys !

Lue lisää

Juuri näin. Muovi on hieno keksintö ja siitä on kva tehdä taloja. Muovitaloja siis.... Yläpohjat puuta. Kivitalojen kanssa näillä eps taloilla tosin ei ole mitään tekemistä muuta kuin ulkonäkö.

Muovitalot kirjoitti:

Juuri näin. Muovi on hieno keksintö ja siitä on kva tehdä taloja. Muovitaloja siis.... Yläpohjat puuta. Kivitalojen kanssa näillä eps taloilla tosin ei ole mitään tekemistä muuta kuin ulkonäkö.

Lue lisää

Lähes kaikki kivitalotkin eristetään nykyisin muovieristeillä ilman minkäänlaisia ongelmia, vaikka joku sitä täällä aina yrittää jankuttaa.
Muovieriste kauppias käy kyllä kaikkien kukkarolla tasapuolisesti ja rahat menee kiertoon, sekä energiaa säästyy.

Muovi MAN kirjoitti:

Muovit eivät ole mitään virityksiä, yksi maailman parhaista keksinnöistä. Kevyitä ja pitkäikäisiä. Viemärit ja vesijohdot ovat olleet jo pitkään muovia ja moitteetta pelittäneet kymmeniä vuosia, säilyneet uuden veroisina.
Tiiliset salaojaputket ja betoniset viemäriputket totkua jo paljon ennen. Se siitä kiven hyvyydestä ja ylivoimaisuudesta.
Nykyisin jo kaukolämpöputketkin ja käyttövesiputket ovat myös muovia ja ongelmitta toimivat.
Samoin on solupolystyreeni ja uretaani eristeiden kanssa, ei pölise kuituja hengitykseen tai painu kastuessa kasaan. Ilman uretaania ei synny enää kivitaloakaan maahamme.
Höyrynsulkumuovitkin pelittävät maailman tappiin UV säteilyltä suojassa.
Polypropeenia käytetään erilaisissa kankaissa, esim. Aluskatteissa eivät lahoa tai mätäne kuin entiset kovalevy aluskatteet.
Monet kivivouhottajat ovat kuin suoraan 1800 luvulta, ajat muuttuvat ja kaikki menee eteenpäin, herätys !

Lue lisää

Höpö höpö!!!! Tiedustele Neste Oililta millainen menestys oli heidän 80-luvulla rakennettumansa tutkielma talo Porvoon Sköldvikiin. Talo purettiin 2006 home-, kosteus- ja sisäilmaongelmien takia.

Naurettavia vertauskuvasi materiaalien sopivuuksista. Se on totta että muovi on parempi ratkaisu viemäriputkissa kuin nimittämäsi "tiili". Sama asia kuin vertaisin talon vesikattorakenteeksi muovi- ja tiilikatetta.

Viimeiseen kommentiisi vastaisin viitaten kirjoitukseni alkuun. On hyvä että materiialikomponetti valmistajat tekevät eräänlasia tutkielmia mahdollisesti markkinoille tarjottavista materiaaleista. Sääli että epäonnistuneiden kokeilujen tuloksia ei tuo suurempaan tietoisuuteen.

Kohtuudella kaikkea kirjoitti:

Höpö höpö!!!! Tiedustele Neste Oililta millainen menestys oli heidän 80-luvulla rakennettumansa tutkielma talo Porvoon Sköldvikiin. Talo purettiin 2006 home-, kosteus- ja sisäilmaongelmien takia.

Naurettavia vertauskuvasi materiaalien sopivuuksista. Se on totta että muovi on parempi ratkaisu viemäriputkissa kuin nimittämäsi "tiili". Sama asia kuin vertaisin talon vesikattorakenteeksi muovi- ja tiilikatetta.

Viimeiseen kommentiisi vastaisin viitaten kirjoitukseni alkuun. On hyvä että materiialikomponetti valmistajat tekevät eräänlasia tutkielmia mahdollisesti markkinoille tarjottavista materiaaleista. Sääli että epäonnistuneiden kokeilujen tuloksia ei tuo suurempaan tietoisuuteen.

Lue lisää

Kyllä muovista paljon kattoja maailmaalla tehdään ja myös ulkoseinien pinnoitteita.
On tuo vinyyli melko kovaa tavaraa kestämään ja paino olematon.
Ameriikassa tehdään miljoona vinyylitaloa vuodessa ja on tehty jo vuosikymmeniä.
Takuutakin saa 50 vuotta, eipä uskalla yksikään tiilikatto valmistaja antaa Suomessakaan sellaista takuuta.
Muovi ei varmasti ole aiheuttanut yhtäkään homevauriota tässä maassa, vaan rakennus tai huolto virhe.

Erillainen näkökulma kirjoitti:

Käytännössä tässä pääsee ikuiseen keskustelun aiheeseen onko kipsilevyseinillä ja höyrynsulkumuovi katolla varustettu talo enää kivitalo. Henkilökohtaisesti minulle on aivan sama miten talonsa toteuttaa ja antaako mielenrauhan tunne että asuu kivitalossa. Itse en ole kokenut kivitalossa muuta hyötyä kuin lämmönvarautumisen/luovuttamisen ja sitä kautta tasaisempi sisälämpötila kesät/talvet. Tätä ajatusta vasten halusin talooni kaikki seinät ja yläpohjan kivestä.

Lue lisää

"Tätä ajatusta vasten halusin talooni kaikki seinät ja yläpohjan kivestä. "

Siporex on hiekkaa. En mäö viitsi elvistellä meidän ontelolaattakatolla, jossa on ihan oikeita kiven palasia.

4324 kirjoitti:

"Tätä ajatusta vasten halusin talooni kaikki seinät ja yläpohjan kivestä. "

Siporex on hiekkaa. En mäö viitsi elvistellä meidän ontelolaattakatolla, jossa on ihan oikeita kiven palasia.

Lue lisää

Korjaus: siporex on hiekkaa, sementtiä, kalkkia ja vettä. Hyvin eristävä, helposti muokattava ja kevyt siirrellä. Mahtava tuote talon runkorakenteeksi

Suosittelen sipoa kirjoitti:

Korjaus: siporex on hiekkaa, sementtiä, kalkkia ja vettä. Hyvin eristävä, helposti muokattava ja kevyt siirrellä. Mahtava tuote talon runkorakenteeksi

Vaikea on löytää betonin voittanutta kivitalon rakentamisessa.

Betonia kirjoitti:

Vaikea on löytää betonin voittanutta kivitalon rakentamisessa.

Kyllä siporex on paras aine kivitalojen rakentamiseen.

sipoa kirjoitti:

Kyllä siporex on paras aine kivitalojen rakentamiseen.

Siporex on marginaalikamaa ja valmistus Virossa. Suomalaisen kannattaa ostaa aina Suomalaista. Lisäksi betoni on vielä paljon vahvempaakin ja halvempaa.
Hengittävät Siporexit on täyttä kukkua, hengitys hoituu ilmastoinnilla.
Valettu betoni on kuin itsekantava auton kori, eikä tarvitse erillisiä tukirakenteita, eikä paaluanturoitakaan.

Betonia kehiin kirjoitti:

Siporex on marginaalikamaa ja valmistus Virossa. Suomalaisen kannattaa ostaa aina Suomalaista. Lisäksi betoni on vielä paljon vahvempaakin ja halvempaa.
Hengittävät Siporexit on täyttä kukkua, hengitys hoituu ilmastoinnilla.
Valettu betoni on kuin itsekantava auton kori, eikä tarvitse erillisiä tukirakenteita, eikä paaluanturoitakaan.

Lue lisää

No tästä marginaalikamasta on tehty tuplasti enemmän pientaloja Suomeen kuin mistään muusta kivimateriaalista...

Faktaa sulle kirjoitti:

No tästä marginaalikamasta on tehty tuplasti enemmän pientaloja Suomeen kuin mistään muusta kivimateriaalista...

Kyllä SIPOREX on paras rakennusaine mitä on ajan saatossa kekssitty.
ERISTÄÄ;HENGITTÄÄ:On kevyttä.
Ja erittäin edullista.
Verrattuna betoni mönjään.Jossa on nykyisin paljon tuhkaa.
on siis mustaa,.,.

Faktaa sulle kirjoitti:

No tästä marginaalikamasta on tehty tuplasti enemmän pientaloja Suomeen kuin mistään muusta kivimateriaalista...

On tehty, mutta ei tehdä enää. Liian kallista ja paklaamista ja jännittämistä riittää pysyykö se rapningit siellä seinässä vai ei.
Sääli sinänsä nosturi yrittäjille, kun työt hupenee materiaalien kehittyessä. Kauppatase kyllä kiittää valmistuksen Suomessa lisääntyessä ja raha jää omaan käyttöömme.
Saadaan maksettua kunnon palkkaa julkisen sektorin työntekijöille.

Historian havinaa kirjoitti:

On tehty, mutta ei tehdä enää. Liian kallista ja paklaamista ja jännittämistä riittää pysyykö se rapningit siellä seinässä vai ei.
Sääli sinänsä nosturi yrittäjille, kun työt hupenee materiaalien kehittyessä. Kauppatase kyllä kiittää valmistuksen Suomessa lisääntyessä ja raha jää omaan käyttöömme.
Saadaan maksettua kunnon palkkaa julkisen sektorin työntekijöille.

Lue lisää

Siporexin kanssa ei ole IKINÄ ollut ongelmia rappausten pysymisen kanssa. Siposeinä on nimenomaan rapparin unelma. Jämerän urakoihin kuuluu myös asennusvaiheessa mahdollisesti aikaansaatujen kolhujen paikkaaminen, joten sekään ei rapparin ongelma. Minulla on -70 luvulla rapattu Jämerätalo ja vielä ei ole tarvinnut rappausta paikkailla. Taidat olla kokematon tai kilpailijan (tod.näk joku valharkkotyyppi) bulvaani näitä juttujasi levittelemässä.

Nosturia ei myöskään sipotyömailla enää tarvita, sillä ovat luopuneet suurharkon käytöstä. Tosin ammattimaisesti toimivalle rakentajalle nosturista on hyvä apu.

Paras alusta kirjoitti:

Siporexin kanssa ei ole IKINÄ ollut ongelmia rappausten pysymisen kanssa. Siposeinä on nimenomaan rapparin unelma. Jämerän urakoihin kuuluu myös asennusvaiheessa mahdollisesti aikaansaatujen kolhujen paikkaaminen, joten sekään ei rapparin ongelma. Minulla on -70 luvulla rapattu Jämerätalo ja vielä ei ole tarvinnut rappausta paikkailla. Taidat olla kokematon tai kilpailijan (tod.näk joku valharkkotyyppi) bulvaani näitä juttujasi levittelemässä.

Nosturia ei myöskään sipotyömailla enää tarvita, sillä ovat luopuneet suurharkon käytöstä. Tosin ammattimaisesti toimivalle rakentajalle nosturista on hyvä apu.

Lue lisää

Minulla jo kolmas Jämerä työn alla. Missään kohtaa ei ole ollut ongelmia rappauksen kanssa. Mistäköhän näitä perättömiä huulia heitellään? Meillä aukonylityspalkit ja välipohjaelementit nosteltiin hiabilla paikoilleen. En ole missää työmaalla tarvinnut nosturia. Kivi painaa sellaisen 25 kiloa, joten ei sekään mikään mahdoton paino ole nostella paikalleen. Runko nousee nopeasti ja on heti valmis. Mitään erityistä tukemista tai muuta nysväystä Jämerän rakennusjärjestelmä ei tarvitse. Selkeää, helppoa hommaa. Suosittelen lämpimästi hartiapankkirakentajille.

Nyt kun kivet tulevat Virosta homauttaisin yhdestä asiasta nosturiin liittyen. Kuormat ovat umpikuormia eikä autoissa ole omaa hiabia. Kuormien purkuun tarvitaan siis oma hiabi tai kurottaja, sillä nosturilla noita kuormia tuskin saa purettua kovin helposti. Muuten on kuormat olleet hyvin pakattuna ja ajallaan. Vähän tätä mietin kun aikaisemmin on kivet tulleet Ikaalisten tehtaalta, mutta huoli on ollut näköjään turha.

Tulin oikeastaan tälle palstalle katselemaan josko jollain olisi ollut vinkkiä hyvästä ikkunatoimittajasta kun toi Fenestra meni nurin. Pitäisi alkaa ikkunoita tilailemaan kun en tilannut Jämerältä kuin kivitoimituksen. Keskustelut näyttää täällä olevan vain erilaisten myyjien välistä naljailua, joten en taida täällä kauaa viihtyä.

Betonista ja styroksista tulee parhaat talot. Näihin materiaaleihin ei liity mitään ongelmia. Tarviiko vielä korostaa että betoni kannattaa ottaa pumpattuna ja ainoastaan kevyet eps-eristeet kannattaa kanniskella ja asentaa itse.

huhujen mukaan viimeiset mohikaanit vielä väkertää miniatyyriharkkojen parissa. Kiropraktikot tykkää näistä sikaniskoista.

ökuö kirjoitti:

Betonista ja styroksista tulee parhaat talot. Näihin materiaaleihin ei liity mitään ongelmia. Tarviiko vielä korostaa että betoni kannattaa ottaa pumpattuna ja ainoastaan kevyet eps-eristeet kannattaa kanniskella ja asentaa itse.

huhujen mukaan viimeiset mohikaanit vielä väkertää miniatyyriharkkojen parissa. Kiropraktikot tykkää näistä sikaniskoista.

Lue lisää

Vain eps harkosta kannattaa rakentaa talo. Seinät parilla valukerralla, ontelolaatat välipohjaksi...nopeasti asumaan. Valubetonin kuivumista ei tarvitse odotella vaan pinnoitteet heti pintaan. Levytys on hyvä juttu sisäpuolelle. Sen voi heti maalata ilman turhia tasoituksia ja oikaisuja. Epsistä tehdään nykyään kaikki. Se pitää ilmaa, lämpöä ja on halpaa. Valubetoniharkot ja kevytbetoni ovat aikansa eläneitä tuotteita. Epäluotettavia ja kalliita. Puutalossa kukaan ei halua asua jos samalla hinnalla saa eps- talon. Muovi on muuten luonnon tuote, joen nykyään on trendikästä hyödyntää sitä myös rakentamisessa... Suosittelen

Minäkin teen kirjoitti:

Vain eps harkosta kannattaa rakentaa talo. Seinät parilla valukerralla, ontelolaatat välipohjaksi...nopeasti asumaan. Valubetonin kuivumista ei tarvitse odotella vaan pinnoitteet heti pintaan. Levytys on hyvä juttu sisäpuolelle. Sen voi heti maalata ilman turhia tasoituksia ja oikaisuja. Epsistä tehdään nykyään kaikki. Se pitää ilmaa, lämpöä ja on halpaa. Valubetoniharkot ja kevytbetoni ovat aikansa eläneitä tuotteita. Epäluotettavia ja kalliita. Puutalossa kukaan ei halua asua jos samalla hinnalla saa eps- talon. Muovi on muuten luonnon tuote, joen nykyään on trendikästä hyödyntää sitä myös rakentamisessa... Suosittelen

Lue lisää

Ei juma... Oletko oikeasti talomyyjä persuskoulupohjalta? Ei mitään järkeä koko viestissäsi.

Työmaalla kun kesähelteessä seiniä valettiin niin kyllä näki että betoni jähmettyy ja kuivuu hyvin eps-harkkojen sisällä. Tällä tavalla tehdään parhaat talot. Näin se vaan menee.

ökollöl kirjoitti:

Työmaalla kun kesähelteessä seiniä valettiin niin kyllä näki että betoni jähmettyy ja kuivuu hyvin eps-harkkojen sisällä. Tällä tavalla tehdään parhaat talot. Näin se vaan menee.

Lue lisää

Blaah. Kukaan ei halua asua muovilaatikossa. Spurkut asuu niissä

yäk... styroxipaali kirjoitti:

Blaah. Kukaan ei halua asua muovilaatikossa. Spurkut asuu niissä

Betoni ja styroksi on parhaat materiaalit. Eivät ole orgaanisia niin homeriskit olemattomat. Styroksia laitetaan yleisesti maata vasten betonilaatan alle. Seinässä sen käyttö on tietysti vielä turvallisempaa.

lopettakaa köyhät tuo vikinä ja rakentakaa vain parhaista materiaaleista eli betonista ja styroksista !

itselläni tekeillä 500000€ betonitalo krs ala liki 300 neliötä. Vuokrapeeloille ihmettelemistä. Koirat haukkuu mutta karavaani kulkee !

ökylimmmm kirjoitti:

Betoni ja styroksi on parhaat materiaalit. Eivät ole orgaanisia niin homeriskit olemattomat. Styroksia laitetaan yleisesti maata vasten betonilaatan alle. Seinässä sen käyttö on tietysti vielä turvallisempaa.

lopettakaa köyhät tuo vikinä ja rakentakaa vain parhaista materiaaleista eli betonista ja styroksista !

itselläni tekeillä 500000€ betonitalo krs ala liki 300 neliötä. Vuokrapeeloille ihmettelemistä. Koirat haukkuu mutta karavaani kulkee !

Lue lisää

Tulee toi sun 300m2 maksamaan muovista 700t€. Kipin kapin pankkiin juttusille.

T. Pankinjohtaja kirjoitti:

Tulee toi sun 300m2 maksamaan muovista 700t€. Kipin kapin pankkiin juttusille.

Ei muuten tule, valmiusaste jo hyvä. Voi olla jopa hieman halvempi kuin Lammi vaikka onkin selvästi parempi.