Setäni kuoli viime kesänä ja testamenttasi omaisuutensa vaimonsa tyttärelle. Sedällä ei omia lapsia, ainoat verisukulaiset elossa ovat minä ja hänen siskonsa. Eli olemmeko me rintaperillisiä? Olisiko meidät pitänyt kutsua perunkirjoitukseen tai edes saattaa siitä meille tietoa, vaikka meitä ei testamentissa mainittukkaan? Nyt tämä vaimon tytär oli äidiltäni kysellyt, että aionko minä valittaa testamentistä, kun valitusaika on menossa umpeen? Mitään tietoa mulle eikä tädilleni ole asiasta lähetetty. Sedän omaisuus ei minua kiinnosta, lähinnä ihmetyttää tämä kieroilu asioiden hoidossa. Sorry, sekavaa tekstiä...
Auttakkee!
Urpoko
3123
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
>> Eli olemmeko me rintaperillisiä?>Olisiko meidät pitänyt kutsua perunkirjoitukseen tai edes saattaa siitä meille tietoa, vaikka meitä ei testamentissa mainittukkaan?> Nyt tämä vaimon tytär oli äidiltäni kysellyt, että aionko minä valittaa testamentistä, kun valitusaika on menossa umpeen? Mitään tietoa mulle eikä tädilleni ole asiasta lähetetty.
***Eli olemmeko me rintaperillisiä? ***
Ette ole.
***Olisiko meidät pitänyt kutsua perunkirjoitukseen tai edes saattaa siitä meille tietoa,***
Ei, koska perunkirjoitus ei teille kuulu. Sedällähän oli näköjään vaimo ja vaimolla tytär yleistestamentin saajana. He - ja vain he - ovat pesän osakkaita eikä teillä muilla kaukaisemmilla sukulaisilla ole tähän asiaan mitään sanomista.
Eikä tässä ole minkäänlaista "kieroilua" asioiden hoidossa. Sinä et nyt ihan yksinkertaisesti ole setäsi perillinen, kun setäsi on testamentissaan toisin määrännyt.
Nix_nax vastaus oikea, tämä toinen vastaus on väärä. Vaikka olisi testamentti, mainitut toissijaiset perilliset on kutsuttava perunkirjoitukseen.
http://www.ppvlex.fi/pages/posts/toissijainen-perillinen-ndash-tunne-oikeutesi-58.php
Lapsettoman avioparin kuolinpesien perillisten kesken ilmenee usein epätietoisuutta kunkin asemasta ja oikeuksista puolisoiden jälkeisissä kuolinpesissä.
Jos perittävä on naimisissa eikä häneltä jää rintaperillisiä ja hän ei ole tehnyt testamenttia, perii eloonjäänyt puoliso ensiksi kuolleen puolison. Leski on silloin ensiksi kuolleen puolison ainoa perillinen. Ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset (isä, äiti, veli, sisar tai veljen tai sisaren jälkeläinen) eivät ole hänen kuolinpesänsä osakkaita vaan vasta lesken kuolinpesän osakkaita ja he saavat puolet lesken pesästä tämän jälkeen. Jollei ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä ole elossa, omaisuus menee kokonaan lesken omille perillisille.
On huomattava, että vaikka ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset eivät ole hänen kuolinpesänsä osakkaita, on heidät kutsuttava ensiksi kuolleen puolison perunkirjoitukseen. Tämä siksi, että siten he saavat tiedon siitä, että heille toissijaisesti tuleva perintö menee ensivaiheessa leskelle.