Mikä tulee olemaan keskusta-asuntojen hintakehitys tulevaisuudessa?
Faktat viittaavat keskustojen kivijalkamyymälöiden ajan olevan pikkuhiljaa ohi nettikaupan kasvattaessa suosiotaan. Tämä on sinänsä outoa; juuri keskusta-asujathan ovat suosineet palveluja kävelymatkan päässä, mutta tutkimukset viittaavat siihen suuntaan, että kaikkein urbaanein kansanosa on nettikauppa-ostosten edelläkävijöitä.
Kohta kävelymatkan päässä on vain ravintoloita ja ooppera.
Itse en usko, että keskusta-asuntojen hinnat tulevat tippumaan, vaan nousu loivenee ja saattaa jopa jäädä "savipellon talojen" hintakehityksestä.
Faktat viittaavat keskustojen kivijalkamyymälöiden ajan olevan pikkuhiljaa ohi nettikaupan kasvattaessa suosiotaan. Tämä on sinänsä outoa; juuri keskusta-asujathan ovat suosineet palveluja kävelymatkan päässä, mutta tutkimukset viittaavat siihen suuntaan, että kaikkein urbaanein kansanosa on nettikauppa-ostosten edelläkävijöitä.
Kohta kävelymatkan päässä on vain ravintoloita ja ooppera.
Itse en usko, että keskusta-asuntojen hinnat tulevat tippumaan, vaan nousu loivenee ja saattaa jopa jäädä "savipellon talojen" hintakehityksestä.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Keskusta on aina keskusta. Ne isot ostaritkin savella ovat yleensä helpommin saavutettavissa keskustasta kuin satunnaisesta pisteestä savipellolla. Eli vaikka kävisit töissä pellolla ja asioisit siellä, niin keskusta on varteenotettava vaihtoehto kodiksi.
Kivijalkaliikkeet kohtaavat haasteita ja varsinkin pienemmissä kaupungeissa ja Helsingin hiljaisemmilla kaduilla varmaan nähdään konkursseja. Toisaalta nettikauppa puree myös savipellon megamarketteihin, ehkä jopa enemmän, koska ne kilpailevat samalla kuin netti eli hinnalla, kun taas kivijalkoihin voi muodostua henkilökohtainen suhde ja luotto asiakaspalvelun tasoon.
Joka tapauksessa ihmiset nauttivat viihteestä ja lyhyistä matkoista sosiaalisiin ympyröihin. Kohta entistä useampi myös tajuaa, että lasten kuskaaminen harrastuksiin parin vuosikymmenen ajan on hullua, kun heille voisi vain opettaa sporan käytön tai laittaa fillaroimaan.
Liikkumisen ja lämmittämisen vaatima energia (päästöt) on vielä viimeinen varma syy tiiviin keskustan kukoistukselle.
Tulevaisuuden suomalaisetkin ovat jo lapsesta kaupunkilaisempia, eikä se nykyisten keski-ikäisten äidinmaidossaan imemä maalaisidylli enää juuri viehätä kuin eksoottisena lomavaihtoehtona. Sen sijaan halutaan kaupungin valoihin. Osaltaan tämä tulee myös viihteen kautta; amerikkalainen ja eurooppalainen viihdekulttuuri melko suurkaupunkilaista. Maalaiset omissa taloissaan nähdään hassuina heinähattuina.
Se vielä unohtui, että keskustat tulevat kokemaan suuria muutoksia pärjätäkseen. Niistä tullee enemmän ostarimaisia, kuten nyt esimerkiksi Kampin keskus, Forum, Stockmann, Kalasataman ja Pasilan keskukset.
Toisaalta niistä erilliset pienet kivijalat omaavat mahdollisuutensa naapuruston kahviloina, partureina sekä jonkun kapean alan erityisasiantuntijoina, joihin tehdään pyhiinvaellusmatkoja savelta saakka.
Maahanmuutto myös puhuu kaupungin puolesta.
Kiitos asiantuntevasta tekstistä.
Mutta olenko väärässä, kun näen että näet keskustan ulkopuolella asuvat vain "heinähattuina"?
Mitenkäs vaikkapa juurikin H:gin (Suomessa ei ole muissa kaupungeissa sporia) omakotitaloalueet ja lähiöt? Onko sillä loppujen lopuksi paljoakaan eroa, asutko keskuskadulla vai esim. Leppävaarassa?
Minulle ei olisi, mieluummin valitsisin tämän kätevän matkan päässä olevan huomattavasti edullisemman kohteen, näen enemmän palveluita siellä. Ja toki myönnänkin, ettei minulla olisikaan mahdollisuuksia yli 100m2:seen keskusta-asuntoon.
Ehkä tuo nyt kuitenkin oli asiaa ajatelleen keskusta-asujan omaakin valintaansa puolusteleva kirjoitus, asiantuntemusta en enempää uskalla luvata.
Heinähattu-tyylinen puhetapani "maalaisista" oli tietenkin osin kärjistettyä.
Leppävaaran oikeastaan näen jo omana pikkukeskuksenaan. Lisäksi se on aika lähellä oikeaakin keskustaa. Helsinki alkaa olla jo sen kokoinen, etteihän jokainen mahdu Stockan naapuriin. Leppävaarassa asuminen on helposti samanlaista kuin missä vaan keskustassa. Samanlaista sivukeskuksien syntymistä näkee maailmallakin.
Se varsinainen savipelto, mitä ei voi juuri kaupunkina pitää on levinnyt jo jonnekin Nurmijärvi-Sipoo-suunnalle. Sen asumistavan en usko kasvattavan suosiotaan samaa tahtia keskustan kanssa, vaikka voi arvo sielläkin nousta.
Käsittääkseni monessa vanhastaan kaupunkeihin tottuneessa maassa kantakaupunki on tarpeeksi iso, jolloin tarjontaa on niin paljon, että perheellisetkin voivat asua kaupungissa. Suomessa on lähdetty aikoinaan haaveilemaan "punainen tupa ja perunamaa"-tyylisistä "kaupungeista" omakotipeltoineen ja kantakaupungit on suunnitteltu liian pieniksi, mikä nyt näkyy keskustojen hintojen raketoimisena, vaikka on taantuma päällä.
Monessa maassa / suuremmassa kaupungissa se perinteinen ydinkeskusta on näivettynyt pelkäksi turistinähtävyydeksi ynnä toimisto/virka-aikoina "avoinna" olevaksi alueeksi, jossa ei paljoa elämää ole iltaisin tai viikonloppuisin, kun turistit ja jäljellä olevien toimistojen työntekijät poistuvat.
PK-seudulla liikennevirtojen keskipiste olisi nykyään Pasilan tienoilla ja väestöllinen keskipiste vielä reilusti tästä pohjoiseen (pelkän Helsingin osalta Maunulassa).
Kuulemma tuolla keskustassakin on nykyään hirmuiset erot liike- ja toimistotilojen haluttavuudessa. Tietyillä paikoilla vuokra voi olla "mitä vaan" ja pari korttelia kauempana ei mene kaupaksi edes alehintaan. Paskapuhetta? No, mistä sitten johtuu, että toimistoja muutetaan tällä hetkellä asunnoiksi!
Teollisuushan on jo aikapäiviä sitten paennut Häslingin keskustan ahtautta ja toimistojen pako alkoi 90-luvulla. Nyt teollisuus on jo Kehä III ulkopuolella, toimistot Kehä I varrella, mutta painopiste on niilläkin jo siirtymässä Kehä III pintaan (mm. Aviapolis). Eikä sattuneesta syystä tavaratalojenkaan tulevaisuus välttämättä niin ruusuinen ole.... kivijalkaliikkeistä nyt puhumattakaan. Toki näitä kivijalkakauppoja kovasti kehutaan kivoiksi, muttei kauppiaat pelkillä kehuilla elä...
Häslinki yrittää taistella väistämätöntä kehitystä vastaan "elävöittämällä" keskustaa työmatkaliikenteellä. Siis vastustetaan kiivaasti kaikkia JÄRKEVIÄ ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat keskustan liikennehelvetin kiertämisen:
- ehdoton ei keskustunnelille
- ehdoton ei sille, ettei ihan joka ainoa kaukojuna ajaisi keskustan sumppuun, vaan pääteasema olisi Pasilassa/Tikkurilassa/Lentokentällä
- Häslingin johdolla/kusetuksella saatiin Kehä III:n lisäkaistojen rahoitus peruttua
- Häslinki vastustaa tyngäksi jääneen Kehä II jatkoa
- Häslinki vastustaa sitä, että yksikään kaukojuna ajaisi Kehärataa pitkin ts. lentoasemalle pääsisi suoraan, koukkaamatta vähintään Pasilan kautta
- Sipoon suunnan liikenneratkaisuksi ei kelvannut pikaraitiotie, vaikka se olisi selvitysten mukaan palvellut työmatkaliikennettä paremmin kuin metro
- Metron jatkaminen pohjoiseen (Martinlaakson rata mitoitettu aikoinaan "metroyhteensopivaksi", joten koko kehäradasta olisi voitu tehdä metrorata....)
Mutta nämä kelpaavat
- Metro (hinnasta viis)
- pisararata (hyödyt vähäiset, kova hinta, mutta tässähän on korkeammat päämäärät takana....)
En minä näe Helsingin vastustamien ja ajamien hankkeiden välillä suurta eroa ainakaan niin, että vastustetut olisivat tärkeämpiä yleisen hyödyn kannalta. Toisaalta kotiinpäin tuppaa jokainen vetämään. Enkä toki väitä, että Helsingin linja olisi aina oikea.
Tallinnan ja Tukholman vanhat keskustathan ovat "näivettyneet" turistialueiksi ja joidenkin rikkaiden sekä vanhusten asuinalueiksi. Ja miten tämä on vaikuttanut niiden neliöhintoihin ja haluttuuteen? No raketoineet tietysti ja ovatkin maidensa kalleimpia tontteja. Tervetuloa vaan sama Suomeenkin.
Helsingin painopiste tosiaan siirtynee pohjoisemmaksi, mutta muutos on hyvin hidasta ja mm. jo olemassaoleva infra sitä hidastaa, kun radat ja tiet vievät keskustaan. Vaikka tosiasiallinen keskusta olisi 50v kuluttua Pasilassa, eivät Punavuoren kämpät tule olemaan halpoja. Tosin Pasilan arvonnousu saattaa ohittaa Punavuoren. Nurmijärveä tämä kehitys ei auta vastaavasti.
Et näe mitään hyötyä työmatkaan kuluvan ajan lyhenemisestä tai kustannussäästöistä?
Metro pidentää työmatkoja Espoossa ja sama ilmeisesti käy myös Sipoon suunnalla. Kun pitää vaihtaa kulkuvälineestä toiseen.
Pisararata on tähtitieteellisen kallis, mutta parantaa joukkoliikenteen palvelua vain marginaalisesti. Se on myös arvioitu häiriöalttiiksi. Sinne lenkkiin kun yksi juna uuvahtaa, on taas puolen valtakunnan raideliikenne seis.
Jep, kyllä tässä on pitkälti kyse siitä, että pidetään tiukasti kiinni 50-vuoden takaisista ratkaisuista = kaikki tiet vievät keskustaan. Vaikka ne työpaikat ja asunnot valtaosin ovatkin jo muualla.
Tottakai niistä on hyötyä ja niihin pitäisi aina pyrkiä. Pisararadallakin varmaan pyritään. En ole aiheen asiantuntija, joten en voi juuri ottaa kantaa sen hyötyihin. Virhealttiutta sen ei luulisi juuri lisäävän, koska sehän tuo Helsinkiin lisää raidetilaa ja reititysmahdollisuuksia.
Eivät sinunkaan kannattamasi suorat junat kentältä maalle kuulosta äkkipäätä ongelmattomilta, kun kuitenkin niin suuri osa asiakkaista tulee Pasilan kautta (suurin osa helsinkiläisistä ja espoolaisista, Turun radanvarsi).
Ja jos Helsingillä on sananvaltaa, niin ilmeisesti Helsinki toimii rahoittajanakin niissäkin alueen hankkeissa, jotka eivät ole Helsingin alueella? Entä paljonko esimerkiksi Pisaraan tulee rahaa Vantaalta tai Tampereelta? Eli Helsinki tehköön omalla.tontillaan hankkeensa parhaaksi näkemällään tavalla.
Poikittaisliikenteeseen on satsattu, kehiä on kunnostettu ja Marjarata tulossa. Yksi ongelma kovin kattavalle poikittaisliikenteelle on harva asukastiheys. Ei omakotitaloalueilta kovin helposti tule riittävää käyttäjämäärää kovin kummoiselle julkiselle.
Vaikka ihmisistä suurempi osa liikkuisikin keskustan ulkopuolella, niin on keskusta edelleen ylivoimaisesti vilkkain yksittäinen alue. Niinpä sitä ei täysin voi sivuuttaa.
Poikittaisliikenteen kehittämistarpeista kuvan saisi ehkä nykyisiä poikittaisbussilinjoja tarkkailemalla. Ovatko nuo bussit aina täynnä? Mikä on vuoroväli? Voiko noiden perusteella uskoa, että esimerkiksi poikittainen metrolinja kannattaisi? Vaikea uskoa, kun nykyinenkin metro suuren osan vuorokaudesta vajaakäytöllä.
Mutta niin tai näin, keskusta-asuntojen hintakehitys pysyy todennäköisesti maan parhaana, lähiöiden ja savipeltojen jäädessä ainakin jonkun verran jälkeen. Tietysti alueesta riippuen, uusien ja kasvavien lähiökeskusten arvonnousu voi olla huimaakin. Mitenköhän paljon Leppävaaran keskustan kupeessa hinnat nousseet 20 vuodessa?
Se vielä, että jossain jenkkikaupungeissahan keskusta on unohdettu ja alue on yhtä suurta Espoota. Ei noita kaupunkeja koskaan kenenkään kuule kehuvan, eivätkä taida olla sen paremmin päästöjen kuin viihtyisyyden kuin tehokkuudenkaan kannalta ihanteellisia. Tiivis New York on se kaupunki Jenkkilässä, jota ihaillaan ja joka vie maata ja maailmaa eteenpäin.
Se, että Helsingissä väki ja työpaikatkin ovat niin suurelta osin kehien varressa on Kaupunkisuunnittelun traaginen epäonnistuminen. Olisi pitänyt jo 50v sitten rakentaa tiiviisti, eikä mitään "korpimetropolia", jossa lähiöt 20km päässä ja omakotialuetta kymmenien kilometrien leveydeltä. Toki syynä myös suomalaisten maalaisuus, silloin ajateltiin, että jokaisen kerrostaloasukinkin pitää päästä kotioveltaan korpeen ja paremmalla väellä täytyy olla oma tönö ja perunamaa.
> Ja jos Helsingillä on sananvaltaa, niin ilmeisesti Helsinki toimii rahoittajanakin niissäkin alueen hankkeissa, jotka eivät ole Helsingin alueella?
Näihin hankkeisiin saadaan rahoitusta myös valtiolta, koska niiden pitäisi palvella useamman kunnan asukkaita. Länsimetrosta valtio maksaa 30 %.
Kyllä Kehä III:kin on arvioitu valtakunnallisesti suht merkittäväksi väyläksi, minkä vuoksi myös sen kohentamiseen piti saataman valtioltakin rahaa, vaikka suurin osa laskusta kaatuisikin Vantaan maksettavaksi. Jahkailua tämän rahoituspäätöksen suhteen kuitenkin jatkui vuosikaudet, vaikka Vantaalla olisi ollut kova halu päästä töihin. Lopulta Vantaa aloitti työt kokonaan omalla rahalla, luottaen lupauksiin, että valtiokin hoitaa osuutensa.
Espoossa on jahkailtu viimeiset 30 vuotta sen suhteen tuleeko metro vai eikö tule. Ja kun sitten 30 vuoden soutamisen ja huopaamisen jälkeen saivat lopulta päätöksen tehtyä, niin kas kummaa, Häslingin myötävaikutuksella saatiin saman tien rahoituskin järkättyä. No problem. Tosin kun valtiolla ei ole sitä pohjatonta säkkiä, niin jostain muualta piti vähän lainata. Elikkkä Kehä III:n rahoituspäätös peruttiin -> remontti jäi tyngäksi (ei lisäkaistoja).
Mikä ei siis Häslingin kannalta ollut lainkaan huono uutinen, koska Häslingin tehtävänä on elävöittää keskustaa työmatkaliikenteen avulla ja kaikenlainen poikittaisliikenteen kehittäminen syö maata tämän jalon tavoitteen jalkojen alta.
Tällä hetkellä Häslinki kaikessa hiljaisuudessa pyrkii varmistamaan, ettei Kehä II jatkoa rakenneta = kaikkea vastustetaan ja asuntaloja rakennetaan toistaiseksi tyhjinä säilyneille alueille/varauksille, joiden läpi Kehä II olisi voitu vetää Hämeenlinnanväylälle saakka.
Kun ei Kehä II kuulemma lainkaan palvele häslinkiläisiä. Siis sama juttu kuin Kehä III kanssa. Oma napa on tärkein. Tai oikeastaan keskustan kiinteistösijoittajien napa. Ei noilla laitapuolen (Kehä I ulkopuolella asuvat) asukkaillakaan niin väliä. Puhumattakaan kerettiläisistä, jotka asuvat Vuosaaressa ja käyvät Tapiolassa töissä. Tai päinvastoin.
Aika paljon pystyy myös vaikuttamaan määräämällä, mitkä ovat sallittuja ja mitkä kiellettyjä puheenaiheita. Eräs laajalevikkinen lehti on tässä hyvänä apuna. Kiellettyä on mm. puhua metron jatkamisesta pohjoiseen yms. pisararadan vaihtoehdoista. Aivan erityisen kiellettyä on ehdottaa, että Kehäradalla voisivat ajaa muutkin kuin M-junat. Ja vielä suurempi pyhäinhäväistys on ehdottaa, etteivät kaikki kaukojunat ajaisi häslingin keskustaan asti, vaan pääteasema olisi a) Pasilassa b) Tikkurilassa c) lentokentällä. Tällaisten ideoiden ajattelukin on kerettiläistä, puhumattakaan siitä, että kehdattaisiin selvittää kustannusvaikutuksia & matka-aikojen muutoksia. Ei vaan kertakaikkiaan saa mikään muuttua.
Helsingin kaupunkisuunnittelun pahin munaus on kaupungin sijoittaminen kapealle niemelle. Teollisuudelta loppui tila jo aikapäiviä sitten ja se on joutunut pakenemaan asuntojen ja toimistojen alta jo Kehä III toiselle puolen. Myös asutuksen hajasijoittaminen on ollut aikalailla välttämätön paha. Ne "korpeen" 50 vuotta sitten rakennetut lähiöt ovat jo kasvaneet toisiinsa kiinni. Tämän päivän korpirakentamista edustavat kehyskuntien pendelöijät, jotka ajavat 30-100 km työmatkaa. Ja joita vielä palkitaan työmatkavähennyksin yhteiskunnan kannalta haitallisista (kunnallistekniikan rakentaminen kallista, ruuhkat & päästöt, kun joukkoliikennettä ei saada näillä alueilla kannattavaksi yms.) valinnoista.
Toki lähiörakentamistakin voi haukkua turhan väljäksi, mutta on hyvä muistaa, että noihin lähiöihin muutettiin jos jonkinmoisesta korpikämpästä. Eikä muuten pelkästään kerroksia lisäämällä tehokkuus hirveästi kasva, jos talojen väleihin pitää rakentaa valtavat parkkikentät autoille. Tarttis olla joukkoliikenne sillä mallilla, että valtaosa pärjää ilman autoa .... mutta kovasti sitä tuntuu autoja olevan jopa siellä keskustan sumpussa. Ehkä jotain tekemistä senkin kanssa, että joukkoliikenne toimii yhä 50-luvun opeilla ja huomaamatta on jäänyt, miten paljon liikennevirrat kulkevat "poikittain". Tai onhan tämä huomattu, mutta kun on näitä korkeampia tavoitteita...
Luulenpa jokaisen kunnan ajattelevan omaa napaansa.
Metropolihallintoa kaivattaisiin, jottei olisi byrokraattisista kunnanrajoista kiinni alueen tai koko maankaan kehittäminen.
Kuitenkaan ei voida odottaakaan Helsingiltä kehien kehittämistä sen enempää kuin Vantaalta Pisararadan kustannuksiin osallistumista tai sen kannattamista. Yleensä tuntuukin, että kunnat lähinnä sabotoivat kehitystä. Ehkä olisi parempi lakkauttaa kunnat kokonaan ja ottaa niiden hommat valtiolle. Näin mielestäni kokonaisuus toimisi paremmin, todennäköisesti säästyisi rahaa byrokratiasta ja kansalaiset olisivat tasa-arvoisempia.
Edelleenkään en usko, että maan pääkaupungin keskustan jättäminen pois edes joidenkin kaukojunien reitiltä olisi kokonaisuuden kannalta fiksua. Mutta toki keskustelun pitää (pitäisi?) olla avointa ja selvityksethän yleensä kannattaa tehdä huolella.
Eihän teollisuus ikinä mahdu isompien kaupunkien keskustoihin ja hyvä niin. Sitäpaitsi teollisuus ei tule mahtumaan koko Suomeen.
Eivät Helsingin kantakaupunkilaiset kaupungin sisäiseen liikkumiseen juuri autoja tarvitse. Eivätkä siis tarvitsisi lähiöläisetkään, jos lähiöt olisivat kantakaupunkia. Kantakaupungissa myös poikittaisliikenne toimii kohtuudella, koska väkitiheys on riittävä ja etäisyydet kohtuullisia.
Siellä missä hinnat nousseet eniten,ne myös laskevat eniten.
Vai onko välittäjät erimieltä ja kumoavat asuntojenhinta kehityksen kautta historian?
Aika kapeakatseista tekstiä tuo..
Mikä sen takaa, että eniten nousseet tippuvat eniten?
Ei mikään tässä rakennemuutoksessa.
Saattaa käydä myös ihan päinvastoin, että syrjässä romahtaa ihan kunnolla.
Seuraavana kaupungit.
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/02/03/taalla-asuntojen-arvo-laski-eniten-katso-100-osoitetta/20141575/310
Ihan oikeassa hän on, 10 000 vuoden kuluttua tuskin on Helsinkiä olemassakaan. Ainakaan jos historian perusteella katsoo kaupunkien elinikiä, niin mikään ei ole selvinnyt useampaa tuhatta vuotta.
Megarommi siis tulossa ihan just.
Tosin tuskin on 10 000 vuoden kuluttua tarvetta nykyisille ammattitaidoillekaan, eikä taida Osuuspankin tililläkään enää tehdä mitään.
Eli turha tehdä mitään, kun kaikki rommaa ja tuhoutuu kuitenkin.
Aika uskonnollista tekstiä tuo...
Voi taivas,ota jo pääsi pensaasta pois..:D
Hienostoalueilla
halpeni
Saattaa ehkä yllättää, että eniten laskeneiden alueiden listalta löytyvät myös Helsingin Kaartinkaupunki (postinumero 00130), Ullanlinnan ja Kaivopuiston alue (00140), Espoon Westend (02160) ja Kauniainen (02700).
Minun stat.fi kertoo:
00130 2012-2013
6247e -> 6688e / m2.
00140
6171e -> 6628e/m2.
Aika tanakka tsunami.
Tottakai joskus hinnat tippuvatkin vielä. Mutta jos katsotaan 50v eteenpäin, niin aika paljon uskallan luvata, että keskusta on pitänyt arvonsa paremmin kuin keskimääräinen talo 100km päässä keskustasta.
Uskonnonvapaus.
Ai H:gin keskustassa on jo rommannut?
omakas..:D
Taitaa velkapotti ylittää koppisi oikean arvon? Niin katsot 50v eteenpäin jos vaikka koppisi olisi silloin maksettu..:D
Kaivopuisto-ullanlinna jne miinusta pukkaa,eikö se jo herätä todellisuuteen,ai niin westend unohtui.
Ei mikään pakko olla minun puolestani maksettu silloinkaan tai ainakin voi olla, että silloin on uusia koppeja maksamatta. Jos hyvin käy.
Hei "päivän paras" ja "eira-punavuori". Tämä ketju oli vain omistusasujille :(
Stadin niiaus hinnoissa tilapäinen -35% ja kymmenen vuoden päästä takaisin 2013 tasolle. Muualla pysyvä rommi -40%. Espoo ja Vantaa noiden välissä.
Kemijärvet, Oulut, Forssat, Porit ja Turut sakkaavat pysyvästi. Idässä voi neukkukauppa pitää hiukan hintatasoa pohjarommia ylempänä.
Tämä on optimistisin arvio, johon reaalitaloutta tuntevana nut kykenen.
Jos lantsaripulliaiselta on varaa ostaa edes yksiö arvoalueelta niin silloin ovat hinnat liian alhaalla asunnoissa tai palkat liian suuret. Tämä sääntö pätee kaikissa maailman metropoleissa. Ei työtä tekemällä kuulukkaan rikastua.
"Idässä voi neukkukauppa pitää hiukan hintatasoa pohjarommia ylempänä."
On nuo idän hinnat niin huikeat ettei ole tosikaan,sielä ei rommaa ihan heti joensuu onkin siinä mielessä turvasatama,jopa yli 4000e neliö hintoja ,en voi ymmärtää tätä satamaa.
En nyt lukenut koko ketjua mutta jotkut olivat sitä mieltä että nettikauppa tappaa kivijalkamyymälät ja palvelut siirtyvät kauppakeskuksiin. Tämänpäiväisten uutisten valossa nettikauppa saattaa notkahtaa pahemman kerran. Kesäkuussa tulee voimaan EU-direktiivi joka oleellisesti muuttaa nettimyynnistä ostettujen tavaroiden palautusta. Johon nettikauppa on paljolti tukeutunut. Enään ei olekaan niin yksiselitteistä ilman kustannuksia vaan tilata esim. verhoja katsoakseen mielyttääkö väri ja palauttaa ne. Onko tämä hyvä vai huono, siihen en ota kantaa. Nykyään joissaan nettikaupoissa palautetaan lähes 50% tavaroista niin onhan tässä jotain pielessä.
Tämä muutos varmasti vahvistaa pienten keskustakauppojen asemaa ja samalla nostaa asuntojen kysyntää ja hintatasoa.
No Helsingin keskustaa ei kyllä päästetä rapautumaan ja autioitumaan, jos sellainen kehitys keskustaa alkaisi uhata, niin siihen kyllä puututtaisiin vaikka kuinka järein keinoin: Tämä siksi kun Helsinki on pääkaupunkikin vielä.
Mutta pienempien vanhojen maakuntakaupunkien keskustat jotka alkujaan hevospelille suunniteltu ovat kyllä sellaisia, että niitä joutuu jatkuvasti ideoimaan jotta ne saataisiin pysymään myös elävinä kaikkine vanhoine arvorakennuksineen. Esim. Hämeenlinna on tällaisesta hyvä esimerkki, kaupungin laitamille on tullut isot marketit jotka vetävät kaupan sinne, mutta keskustakin on saatu vielä pysymään, jopa vanha torikin vielä toimii hyvin. Nyt sitten on levitetty keskustaa uusrakentamisella moottoritien päälle, siitä ei kyllä tiedä mikä niiden rakennelmien tilanne on vaikkapa 40 vuoden kuluttua.
Nythän kuntauudistuksessa on jo puututtukkin näihin isompien kaupunkialueiden, Turku,Tampere, Oulu, Lahti kehitykseen niin että painostetaan lähikuntia liittymään itse kaupunkiin. Tämä siksi kun kaupunkialueet muuten pakkaavat eritymään. Laitamakunnat haluavat asukkaikseen keski-ikäiset työssä käyvät lapsiperheet tai muutenkin aktiivisemman väen(mm. tonttipolitiikallaan ja matalammalla kunnallisverolla houkuttelevat) ja itse kaupunkiin pakkaa jäämään suhteellisesti enemmänn eläkeläisiä, opiskelijoita ja työttömiäkin. Kuitenkin ympäryskunnista käydään töissä itse kaupungissa jossa on paljon hallinnollisiakin virkoja ja kaikenlaista muuta. Tämän kaltaista väestöltään eriytyvää kehitystä ei tulla sallimaan kovin pitkälle, jos se uhkaa pahaksi mennä niin sitten kyllä otetaan vaikka pakkokeinot käyttöön. Tampereen sutukunta on jotain 350 tuhatta asukasta ja turkukin on yli 300 tuhatta, Oulukin reilusti yli 200 tuhatta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_seutukunta
Wikipediasta näitä kaupunkiseutukuntia voi katsoa
Hintakehitys on mikä on kysynnän ja tarjonnan laki. Jos haluaa asua esim. Kaartinkaupungissa ja on rahaa sijoittaa "vanhaan" ränsistyneeseen taloon, jossa ikkunat ovat lahot, portaat kuin pula-aikana, maalit siis entiset ovat vain paikkapaikoin seinissä, ulko-ovet rapistuneet, ei putkiremonttia tehty tai jos tehty niin jollain sujutuskonstilla vanhat viemärit saatu pysymään koossa, vesiputket vedetty halvimmalla tavalla mistä milloinkin, ei saunaa, ei pyykkitupaa, ei autopaikkoja eikä pikku ruokakauppoja,,,ökyautoja kadun varret täynnä ja ns. nousukasta pikkupohattaa, kaikenmaailman konkurssiyrittäjää ja taivaallisia maailmanparantajia, No totuuden mukaan onhan siellä hyvinkin hoidettuja taloja, joita hoitavat "vanhat isännöitsijätoimistot", mutta valikoivat myös talot, koska eivät halua hoitaa isännöintiään kaiken tietävien ja osaavien hallituksien "hämmästyttävien ehdotusten" juoksupoikina. Siinä myös hintakehityksen syy, miksi juuri Kaartinkaupunki on nolo paikka asua. Ai niin ja museovirastojen "suojelut" vievät huonojalkaiset, lapsiperheet ja invaliidit muualle asumaan kun ei niitä hissejä saada portaisiin, tai jos saadaan... niin valikoidusti. Museovirasto voisi katsoa peiliin, että mitä kaikkea sitä nyt voi sitten suojella??