Kieli kehittyy

Nyt on sitten oikein ja hyväksyttyä käyttää muotoa "alkaa satamaan", kun se aikaisemmin nosti karvat pystyyn jokaiselta kielen huoltajalta.
Nyt Kotus on suostunut hyväksymään sanonnan.
Ennen oli oikein sanoa "alkaa sataa" tai "rupeaa satamaan", mutta nyt tuli vielä kolmas muoto hyväksytyksi.
Moni asian hyväksyy, yhtä moni ei .Kielimaisteri Simo Frangenkaan ei kuulemma kauhistu. Hän ymmärtää kielen kehitystä.

Monia muita sanonta raastaa, ja vielä useampia asia ei hetkauta, koska ovat aina käyttäneet tätä muotoa.
Minä en ikinä ikinä rupea joustamaan tästä periaatteesta. En ala joustamaan!
30140
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 30

Vanhimmat

Maist. Frangen on tamperelaisia. Murreilmaisut ovat oma lajinsa. Voisivat sanoa; rupee sataan.

Äänestä

Munsta = minusta. Tulin käyttäneeksi jossakin tuollaista kuulemaani sanamuotoa, sitten ilmesty toinenkin munsta paikalle ja kohta kolmas joka ihmetteli sanaa, mutta ei esittänyt vastalauseita. Anteeksi pyydän tiukkapipolta että käytän huonoa kieltä liian usein.

Äänestä

en aio jatkaa yksittäisen sanonnan muotouttamista enka puuttua nuorison uusilmauksiin, Olen liian homeinen pysyäkseni nuorison kintereillä. Tuolla naapurissa Karl Gustav on vain sinä kansalle, täällä pääministeri on instituutio, jota puhutella ääntämällä Te. Englanissa asia ei tuota päänvaivaa on vain YOU tai yuo. ääntäminen ja kumarrus kertoo kumpi vaihtoehto on kysymyksessä. Tietysi pankista lainaa hakeva poikkeaa tuosta kaavasta kakistamalla epätoivoisesti sanan. sire.
Muistan, kuinka kirjailija-runoilija Matti Paavilainen luennoi sanojen sinä ja Te merkityksestä meidaän jokaisen kontaktiverkossa.Sinä merkitsee tasa-arvoisuutta. Vielä vähän aikaa sitten lapset teitittelivät vanhempiaan mutta keskenään he sinuttelivat . Nykyään sinä- sana on devalvoitu tai revaloitu, ihan miten vaan. Käy lähes kaikkialla.
Kieli automatisoituu pakosta media rikkoo murrerajat, kohta ei ole muita kuin turisteiksi luokiteltavia. Saa arvata, ovatko he oppineet meiän kielen alkeet Englannin vai Venäjän kiertokoulussa. Pisimpään ovat säilyneet Karjalan murre sekä lappilaisten h:n päälle puhuminen.

Äänestä
  • you.

    Äänestä

Alkamiset, satamiset, rupeemiset yms. eivät kyntelöitä mutta ThaimaaSEEN menemiset koskavat korvaani.

Samoin KUN SÄ teet jotain silloin kun SÄ teetättäjä takoittaa omaa tekemistään tai korkeintaan käyttää sitä enkusta kopioidun passiivin korvikkeena.

Äänestä
  • L - L

    Se on kyllä vielä kamalampaa kuin alkaa satamaan.

    Tuollaista passiivia ei suomen kieli edes tunne, mutta niin sitä vaan sinulle tyrkytetään, niin ettet tiedä edes, kenelle sä puhut.

    Äänestä

Minusta tuo rupeaa kuulosta kamalalta, kun rupi muodostuu, silloinhan rupeaa. Epullakos oli säe "Nyt reppu jupiset riimisi rupiset." Kerran kiisteltiin, ovatko riimit ruvella , vai jupiseeko ja rupiseeko se reppu. En kyllä ( eikö ole kumma tuokin, ensin sanotaan en ja sitten kyllä ja se on sama kuin en ) ala rupeamaan, aina olen sanonut ala laputtaa ja tulen sanomaankin, vaikka en lappuliisalle edes puhuisi.

Niinhän siinä käy, että kun käytetty kieli ei sääntöihin suostu, Kielitoimisto antaa periksi, mikä on minusta ihan oikein. Muistan vielä, miten äidinkielen opettaja yritti iskostaa päähän "tulee tehdyksi, tulee syödyksi - ei tehtyä, syötyä."
Esimerkin kammottavasta virheestä hän kirjoitutti vihkoon : Vain silloin tulee syötyä, kun istutte vessan pytyllä tai oksennatte. Niin vain tuokin "tulee tai saada tehtyä" on hyväksytty aikoja sitten.

Pitää kertoa vielä uudissanasta, jonka lapsenlapsi keksi, kun hän halusi tietää, minkä numeron hän keittolevystä valitsee, siis kuumuusasteen. Hän kysyi : monoselleko tämä levy laitetaan ?

Äänestä

Muistan kun uimarimme Hanna Seppälä menestyi arvokisoissakin loistavasti. Oli kai 18v. kun hän esiintyi televisiossa. Häntähän teititeltiin kuin tykkänään valtioneuvoston jäsentä.
Samoin tietysti vaikka kuinkakin pienen puolueen puheenjohtajaa.

Äänestä
  • Puutteellinen koulutus monilla toimittajilla.
    Haastatellaan ihmistä tyyliin: Mitä olette ajatelleet asiasta?

    Nolon kuuloista.

    Äänestä

Tietenkin kieli kehittyy, niin kuin kaikki muukin.

Muuten hautausmaa olisi luutarha, ja paratiisi lustitarha, by Agricola.

Äänestä

Toimittajatkin ovat ihmisiä, hrkin voivat tehdä virheen, koska teitittely on niin harvinaista: "Oletteko Te, herra Presidentti, nähnyt nämä aikaisemmin?"

Kun kielitaju sanoo, että subjekti ja predikaatti noudattavat samaa lukua, yksikköä tai monikkoa, (kongruenssi), niin tässä erikoistapauksessa se ei päde.

Tai:
Sukkahousut maksavat 15 €. Yksi vaatekappalehan siinä on.
Mutta:
Sinulla on hiukset kauniisti.

Kieli on elävää, se saa kehittyä, sitä ei voida kahlita, eikä tarvitsekaan. Miksi pitäisi?

Äänestä
  • "Oletteko Te, herra Presidentti, nähnyt nämä aikaisemmin?"

    Tarkoitatko, että tuossa on jokin virhe? Minä en sitä näe.

    "Oletteko Te, herra Presidentti, nähneet nämä aikaisemmin?" Tuossa näen, vai käsitinkö väärin sanomasi?

    Äänestä

  • SE on tottakai oikein.
    Siis tämä esimerkkilauseeni:
    "Oletteko Te, herra Presidentti, nähnyt nämä aikaisemmin?"

    Mutta se on vaikea nopsasti etenevässä haastattelussa,
    koska monikossa olevan subjektin perään predikaatti tulee helposti vaistomaisesti myös monikossa.
    Siksi toimittajalle voi joskus sattua virhe, vaikka hän tietää
    tuon kohteliaisuusmuotoisen teitittelyn olevan poikkeus yleisestä säännöstä.

    .....

    Äänestä

  • UPDATE_10069376 kirjoitti:

    SE on tottakai oikein.
    Siis tämä esimerkkilauseeni:
    "Oletteko Te, herra Presidentti, nähnyt nämä aikaisemmin?"

    Mutta se on vaikea nopsasti etenevässä haastattelussa,
    koska monikossa olevan subjektin perään predikaatti tulee helposti vaistomaisesti myös monikossa.
    Siksi toimittajalle voi joskus sattua virhe, vaikka hän tietää
    tuon kohteliaisuusmuotoisen teitittelyn olevan poikkeus yleisestä säännöstä.

    .....

    Kouluaikoinani olisi tullut punaista "alkaa tekemään"-
    ilmaisusta, silloin oli vain "alkaa rehdä ja ruveta tekemään".

    Kieli kehittyy, hyvä aihe Makriina!

    Äänestä

  • UPDATE_10069376 kirjoitti:

    SE on tottakai oikein.
    Siis tämä esimerkkilauseeni:
    "Oletteko Te, herra Presidentti, nähnyt nämä aikaisemmin?"

    Mutta se on vaikea nopsasti etenevässä haastattelussa,
    koska monikossa olevan subjektin perään predikaatti tulee helposti vaistomaisesti myös monikossa.
    Siksi toimittajalle voi joskus sattua virhe, vaikka hän tietää
    tuon kohteliaisuusmuotoisen teitittelyn olevan poikkeus yleisestä säännöstä.

    .....

    Tuosta olen ihan eri mieltä.
    Teitittelyn osaaminen on puhetyöläisen alkeisosaamista. Eikä se suinkaan vaikuta vahingolta, vaan toistuu aina uudelleen.
    Jos sitä ei osaa käyttää, panee epäilemään muutakin ammattitaitoa.

    Tokihan ei kukaan meistä ole täydellinen. :)

    Äänestä

  • ??? kirjoitti:

    Tuosta olen ihan eri mieltä.
    Teitittelyn osaaminen on puhetyöläisen alkeisosaamista. Eikä se suinkaan vaikuta vahingolta, vaan toistuu aina uudelleen.
    Jos sitä ei osaa käyttää, panee epäilemään muutakin ammattitaitoa.

    Tokihan ei kukaan meistä ole täydellinen. :)

    Teitittelystä opittiin pois parissakymmenessä vuodessa. Tämän palstan ikäisillä on varmasti muistossa ne kamalat "sinunkaupat", joita oli tehtävä oman ikäisten nuorten ihmistenkin kanssa.
    Ihmisiä piti tituleerata neidiksi ja rouvaksi ja herraksi, teititellä, eikä ollut sopivaa sanoa hei ja morjens muille kuin niille sinunkaupan tehneille.

    Nyt on ihan huvittavaa, kun nuoret kohteliaasti teitittelevät tällaista arvokasta vanhusta, ja joka toisessa lauseessa kuitenkin lipsahtaa "sinä"-puhuttelumuoto. Ei se haittaa tietenkään, ja avostammehan me kohteliaita nuoria!

    Vuosisadan alussa syntynyt äitini ei sietänyt sinuttelua kaupan kassoilta, vaan hän korostetusti sanoi OLKAA HYVÄ, kun antoi rahan ostoksistaan. Ja erästä ikätoveriani hän teititteli itsepäisesti, vaikka tämä sinutteli.

    Omia sukulaistätejäni ei voinut sinutella eikä teititellä, vaan puhuteltiin kolmannessa persoonassa. Se vasta hankalaa oli. Opin muotoilemaan lauseeni ilman minkäänlaisia puhuttelumuotoja.
    Omille lapsilleni en moista edes neuvonut, joten oli huvittavaa se, että minä puhuttelin kummitätiäni kolmannessa persoonassa, mutta mieheni ja lapseni sinuttelivat estoitta. Siihen tädin oli opittava.

    Äänestä

  • Tiukkis-Makriina kirjoitti:

    Teitittelystä opittiin pois parissakymmenessä vuodessa. Tämän palstan ikäisillä on varmasti muistossa ne kamalat "sinunkaupat", joita oli tehtävä oman ikäisten nuorten ihmistenkin kanssa.
    Ihmisiä piti tituleerata neidiksi ja rouvaksi ja herraksi, teititellä, eikä ollut sopivaa sanoa hei ja morjens muille kuin niille sinunkaupan tehneille.

    Nyt on ihan huvittavaa, kun nuoret kohteliaasti teitittelevät tällaista arvokasta vanhusta, ja joka toisessa lauseessa kuitenkin lipsahtaa "sinä"-puhuttelumuoto. Ei se haittaa tietenkään, ja avostammehan me kohteliaita nuoria!

    Vuosisadan alussa syntynyt äitini ei sietänyt sinuttelua kaupan kassoilta, vaan hän korostetusti sanoi OLKAA HYVÄ, kun antoi rahan ostoksistaan. Ja erästä ikätoveriani hän teititteli itsepäisesti, vaikka tämä sinutteli.

    Omia sukulaistätejäni ei voinut sinutella eikä teititellä, vaan puhuteltiin kolmannessa persoonassa. Se vasta hankalaa oli. Opin muotoilemaan lauseeni ilman minkäänlaisia puhuttelumuotoja.
    Omille lapsilleni en moista edes neuvonut, joten oli huvittavaa se, että minä puhuttelin kummitätiäni kolmannessa persoonassa, mutta mieheni ja lapseni sinuttelivat estoitta. Siihen tädin oli opittava.

    Hieno aihe, Tiukkis-Makriina!

    Ihan tuntee rikastuvansa kun kun tuollaisten oppineiden seurassa saa olla, lukea ja vähän kirjoittaakin.
    Kyllä minullakin on uskomattoman tiukasti tarttuneet nuo ennen oikeiksi koetut sanonnat. Aika tavalla kiemurtelin tuolissani kun Kielitoimiston ilmoitusta kuuntelin.

    Voisi ehkä näin maallikkona sanoa, että kun tarpeeksi sanotaan väärin, niin hyväksytäänhän se.

    Nuo kieliopin hienoudet, joita Liisa Sal täällä esitteli, ovat minulle täyttä hebreaa.

    Olen varmaan vähäoppisin palstoilla. "Insinööritieteitä" opiskellessani opin tietysti jotakin kun opettaja oli huipputaitava suomen kielen mies, fil.tri Matti Hako. Meillä oli oikein Matin itse tekemä oppikirja "Hyvääkin parempaa suomea". Usein olen palstalla ajatellut suositella tuota kirjaa lähes jokaiselle.

    Innokas olin ainekirjoituksessa kun oli jo vähän elämänkokemusta eväänä. Vankaksi sanoi Matti kerrontaani ja sekö minua, maalaispoikaa, miellytti.

    Äänestä

  • Tiukkis-Makriina kirjoitti:

    Teitittelystä opittiin pois parissakymmenessä vuodessa. Tämän palstan ikäisillä on varmasti muistossa ne kamalat "sinunkaupat", joita oli tehtävä oman ikäisten nuorten ihmistenkin kanssa.
    Ihmisiä piti tituleerata neidiksi ja rouvaksi ja herraksi, teititellä, eikä ollut sopivaa sanoa hei ja morjens muille kuin niille sinunkaupan tehneille.

    Nyt on ihan huvittavaa, kun nuoret kohteliaasti teitittelevät tällaista arvokasta vanhusta, ja joka toisessa lauseessa kuitenkin lipsahtaa "sinä"-puhuttelumuoto. Ei se haittaa tietenkään, ja avostammehan me kohteliaita nuoria!

    Vuosisadan alussa syntynyt äitini ei sietänyt sinuttelua kaupan kassoilta, vaan hän korostetusti sanoi OLKAA HYVÄ, kun antoi rahan ostoksistaan. Ja erästä ikätoveriani hän teititteli itsepäisesti, vaikka tämä sinutteli.

    Omia sukulaistätejäni ei voinut sinutella eikä teititellä, vaan puhuteltiin kolmannessa persoonassa. Se vasta hankalaa oli. Opin muotoilemaan lauseeni ilman minkäänlaisia puhuttelumuotoja.
    Omille lapsilleni en moista edes neuvonut, joten oli huvittavaa se, että minä puhuttelin kummitätiäni kolmannessa persoonassa, mutta mieheni ja lapseni sinuttelivat estoitta. Siihen tädin oli opittava.

    Yllättävintä teitittelyssä on minun kohdallani ollut, kun keskikoulun jälkeen olimme kokoontuneen syksyn alussa
    luokkaan alkamaan lukiota, niin historian ja uskonnon lehtori
    alkoi teititellä meitä! "Neiti Salm...jne, tulisitteko te..."
    Siinä meille sitä ihmettelemistä riitti!
    Olimme kai nyt sitten jo sen verran pitkiä koko porukka, että aikuisesta alettiin käydä.

    Äänestä

  • Liisa S. kirjoitti:

    Yllättävintä teitittelyssä on minun kohdallani ollut, kun keskikoulun jälkeen olimme kokoontuneen syksyn alussa
    luokkaan alkamaan lukiota, niin historian ja uskonnon lehtori
    alkoi teititellä meitä! "Neiti Salm...jne, tulisitteko te..."
    Siinä meille sitä ihmettelemistä riitti!
    Olimme kai nyt sitten jo sen verran pitkiä koko porukka, että aikuisesta alettiin käydä.

    tulee painettua rivinvaihtajaa kuten ennen kirjoituskoneessa siellä sanomalehden toimituksessa. Kymmensormijärjestelmän omaksuin niiden kolmen kuukauden aikana. Se ei näköjään mene pois muistista.

    Äänestä

  • old_profile_6403 kirjoitti:

    Hieno aihe, Tiukkis-Makriina!

    Ihan tuntee rikastuvansa kun kun tuollaisten oppineiden seurassa saa olla, lukea ja vähän kirjoittaakin.
    Kyllä minullakin on uskomattoman tiukasti tarttuneet nuo ennen oikeiksi koetut sanonnat. Aika tavalla kiemurtelin tuolissani kun Kielitoimiston ilmoitusta kuuntelin.

    Voisi ehkä näin maallikkona sanoa, että kun tarpeeksi sanotaan väärin, niin hyväksytäänhän se.

    Nuo kieliopin hienoudet, joita Liisa Sal täällä esitteli, ovat minulle täyttä hebreaa.

    Olen varmaan vähäoppisin palstoilla. "Insinööritieteitä" opiskellessani opin tietysti jotakin kun opettaja oli huipputaitava suomen kielen mies, fil.tri Matti Hako. Meillä oli oikein Matin itse tekemä oppikirja "Hyvääkin parempaa suomea". Usein olen palstalla ajatellut suositella tuota kirjaa lähes jokaiselle.

    Innokas olin ainekirjoituksessa kun oli jo vähän elämänkokemusta eväänä. Vankaksi sanoi Matti kerrontaani ja sekö minua, maalaispoikaa, miellytti.

    Toivottavasti et minulle irvaillut, Ruuneperi.
    Tässähän minäkin kiemurtelin tuolissani kun Kielitoimiston ilmoitusta kuuntelin.

    Mutta sitä vähän ihmettelen, että ei hyväksytty erästä toista jokapojan kielioppivirhettä, johon tosi moni lankeaa.
    Nimittäin siihen, että me mennään ja me tullaan.

    Pitäisi tietysti sanoa: Me menemme, me tulemme.
    Tämä puhekielen huolimattomuusivirhe on aika paljon yleisempi vielä sitä toista, jota nyt aletaan hyväksymään.

    Miksei sitäkin hyväksytty, kun me kuitenkin sitä aika paljon käytetään.

    Äänestä

  • Hämmästynyt Makriina kirjoitti:

    Toivottavasti et minulle irvaillut, Ruuneperi.
    Tässähän minäkin kiemurtelin tuolissani kun Kielitoimiston ilmoitusta kuuntelin.

    Mutta sitä vähän ihmettelen, että ei hyväksytty erästä toista jokapojan kielioppivirhettä, johon tosi moni lankeaa.
    Nimittäin siihen, että me mennään ja me tullaan.

    Pitäisi tietysti sanoa: Me menemme, me tulemme.
    Tämä puhekielen huolimattomuusivirhe on aika paljon yleisempi vielä sitä toista, jota nyt aletaan hyväksymään.

    Miksei sitäkin hyväksytty, kun me kuitenkin sitä aika paljon käytetään.

    Ruuneperilla on sana hallussaan, ja kirjallisiin tehokeinoihinhan lasketaan tuo hyperbola, jota joskus hänen viesteissään esiintyy. Siksi sen voi vain hyvillä mielin lukea.

    Niin, Makriina, me mennään ja me tullaan, ja eräänä päivänä sekin on hyväksyttyä puuhaa, tulevaisuudessa.

    Kotus voisi kieltää "sinä-passiivin" käytön.
    Seisot siinä ja joku osoittaa sua sormellaan ja sanoo:
    "Jos sinä sairastut syöpään, kestää pari viikkoa ennenkuin...jne"

    Äänestä

Päivää vai jokos on ehtoo.
Mitäs mei tommotteella Kotuksella teherää, ku se antaa periks, jos joku poppoo vaa viittii riittävästi jankuttaa, et väärin on oikeen vai oliskos oikee väärin?
Ettei vaa se Kotus olis kotkotus...

Sem miä viälä sanon, et miä kyl alan rupemaan tai ruven alakamaa.

Et hyvää yätä vaa ja kaunnit unii.

Äänestä

Ninpä!

''Ruven alkamaan'' sitä matkaa varten pakkaamaan.
Kannattaa etukäteen tehdä valmiiksi, vaikka onhan vielä aikaa silityshommiakin tehdä. Ja laukussa rypistyvät uudelleen.
Kaksi viikkoa, jälkimmäisellä viikolla lapsilla hiihtoloma.
Saavat nyt etukäteen toisenkin lomaviikon. En usko että mitään haittaa siitä heille on. - Tosi pilviseksi sää on mennyt

Äänestä

Ruvetkaamme mekin alkamahan , kun jo Kalevalan kansalle sana kelpasi

Lienet vanha Väinämöinen,
laulaja iän-ikuinen,
ruvetkamme laulamahan,
saakamme sanelemahan,
mies on miestä oppimahan,
toinen toista voittamahan!"

Kotus julkaisee aina kuukauden uutuussanan, joka on ollut median huulilla.Tammikuussa se oli e-urheilu, joka tarkoittaa digitaalisten pelien pelaamista urheilumielessä. Onhan meillä jo e-mail ja e-laskut.Joulukuussa nyhtöpossu, marraskuussa aivihaveri, lokakuussa seisomapöytä uudessa merkityksessa jne. Tammikuuhan oli tuoliton.

Äänestä
  • Pöö, näppäimet hangoittelevat vastaan, aivohaveri piti sanomani.

    Äänestä

Sainpa hyvän hihityksen itselleni! Suu auki tarkastelin sanaa jonka luin: alvihaveri.
Ehdin jo miettiä että onpa veropetoksesta hienotunteinen ilmaisu!
Onneksi nostin klasit kohdalleen

Äänestä

Minkii kirotustaito on hiukan ruvella. Työelämä aiheutti ajan kansa reumatismiakin. Sormet sohottavatsinne tänne. Ei niilä moiteetonta tekstiäsais vaikka yrittäiskin.

Mielenkiinosta näkee, että kieli on meille tärkeää.

Äänestä

Kaikki ovat suomea tosin on uusia muotoja joita vähän ihmettelin--ihan oikeesti- taisi yksi olla, no kyllä suomea-- alkaa satamaan luulen olen käyttänyt yli 60 vuotta.

Monella maisterilla taitaa olla kusipäässä jo syntymästä lähtien, kyllä se sitten vanhana näkyy.

Äänestä
  • Ihminen on ihmiselle susi.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tiukkapipo Makriina kirjoitti:

Nyt on sitten oikein ja hyväksyttyä käyttää muotoa "alkaa satamaan", kun se aikaisemmin nosti karvat pystyyn jokaiselta kielen huoltajalta.
Nyt Kotus on suostunut hyväksymään sanonnan.
Ennen oli oikein sanoa "alkaa sataa" tai "rupeaa satamaan", mutta nyt tuli vielä kolmas muoto hyväksytyksi.
Moni asian hyväksyy, yhtä moni ei .Kielimaisteri Simo Frangenkaan ei kuulemma kauhistu. Hän ymmärtää kielen kehitystä.

Monia muita sanonta raastaa, ja vielä useampia asia ei hetkauta, koska ovat aina käyttäneet tätä muotoa.
Minä en ikinä ikinä rupea joustamaan tästä periaatteesta. En ala joustamaan!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu