Lopettakaa yrittäminen

Meillä on ollut kaksi koliikkilasta. Neuvoni kaikille on, että lopettakaa yrittäminen. Koliikkiin ei nimittäin auta mikään. Ei auta kylpeminen, ei hieronta, ei vyöhyketerapia, ei Cuplaton, ei rintamaito eikä korvikkeet, ei äidin erikoisruokavaliot eikä koliikkikeinut, ei perhepedit eikä oma sänky tai huone, ei isän kainalo eikä musiikki, ei auta unikoulu eikä tassuttelu eikä Eino Leinon runot, ei auta Ensikotien liitto eikä neuvola, ei auttanut neurokirurgi eikä sisätautien erikoislääkäri, ei auta mummo ei anoppi, ei auta raivoaminen eikä lässytys, ei auta itku eikä nyyhkytys, ei nauraminen. Mikään ei auta. Kokeilimme kaiken ja vielä enemmänkin.

Siksi neuvoni koliikkilasten vanhemmille on tämä: älkää edes yrittäkö. Suotta väsytätte itsenne. Hommatkaa kunnon korvatulpat ja vastamelukuulokkeet sekä mielellään hyvin äänieristetty huone. Sitten vain syötätte ja pesette vauvan säännöllisesti. Muuten antakaa huutaa. Ei se siihen kuole. Sinä sen sijaan saatat kuolla, jos yrität liikaa.

T. kahden lapsen isä