Minulla on sellainen tilanne, että olen ollu tmieheni kanssa yhdessä jo useamman vuoden, nyt meillä on puolivuotias poika. Suhde menee todella huonosti ja mies on pettänyt ja ollut välkivaltainenkin. Lapselle ei ole koskana tehnyt mitään pahaa. Minua kohtaan paljonkin. Haluaisin erota, mutta hän uhkailee yksinhuoltajuudella ja kuulemma en pärjää ilman häntä. Olen muuttanut pohjoisesta etelään hänen peräsäs kun tutustuttiin. Halu olisi, jos erottaisi, että pääsisin muuttamana takaisin pohjoiseen JOKA ON LAISSA KIELETTY. Siis ilman mieheni suostumusta asiaan. Ja kun hänhän ei suostu, eikä päästä minua lähtemään, kun ei anna erotakkaan. Tiedän, että hän ei päästäisi minua kauemmas asumaan. Soitin jopa juristille ja kysyin, että onko tämä todella totta että mieheni saa ''kahlita'' minut tähän kaupunkiin. Niin kyllä on ja yksinhuoltajuutta minun ei kuulemma kannata lähteä hakemaan, koska se on hyvin epätodennäköistä, että sellaisen saisin. Kuulemma, kun lapsille ei ole koskaan mitään pahaa tehnyt, niin en tule sitä saamaan. Tosin ei myöskään hän. Mutta sitten eletään tässä ristitulesssa varmana niin kauan, kun lapsemme on täysiikäinen. Mahtaa tulla kivat 17 ja puolivuotta.... Niin ärsyttää...
Hermo tiukalla kun yhteishuoltajuus?
heeeermmoomenee
4169
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei se kyllä ihan noin ole...Mikä juristi sinulle tuollaista on sanonut?
Voit toki muuttaa, kunhan pysyttelet Suomen rajojen sisällä. Maistraatti voi kysyä isältä suostumusta jälkikäteen muuttoon ja hän voi sitten vastata siihen tai olla vastaamatta.
Ei yhteishuoltajuus tarkoita sitä, että sinun tarvitsee lapsenne kanssa asua isän kanssa saman katon alla tai edes samassa kaupungissa.
Miksi haluaisit yksinhuoltajuuden?
Uusperheiden lapse eivät aina välttämättä ole onnellsia. Tässä Väestöliiton näkökulma.
Lapsi kokee suuria muutoksia uusperheessä
Uusperheessä lapsen asema on erilainen kuin perheen aikuisten, jotka solmivat parisuhteen vapaaehtoisesti. Lapselle uusperhe tarkoittaa sitä, että hän joutuu hyväksymään elintilaansa ihmisiä joita ei ole itse valinnut.
Uusperheen muodostuessa lapsen kokemat muutokset ovat niin sosiaalisia kuin fyysisiäkin muutoksia. Fyysisistä muutoksista suurin lienee mahdollinen muutto uuteen kotiin. Joskus muutetaan jopa uudelle paikkakunnalle, kauas lapsen tutusta elinympäristöstä. Entisen yhden kodin tilalle tulee usein kaksi kotia. Oman reviirin uudelleen hakeminen ja tilan jakaminen uusien ihmisten kanssa ovat lapsellekin haastavia aiheita. Sosiaaliset suhteet saattavat muuttua rajustikin ja uusia ihmisiä ilmestyä lapsen elämään.
Lapsen ympärille saattaa hetkessä muodostua laaja ja monimutkainen ihmissuhdeverkosto. Lapsen asema perheessä saattaa yhtäkkiä muuttua paljonkin esimerkiksi esikoisesta kuopukseksi. Jos lapsen molemmat vanhemmat solmivat uuden suhteen, lapsi on useamman kuin yhden perheyhteisön jäsen. Niissä voi vallita täysin erilaiset säännöt ja tavat.
Toisinaan myös vanhojen suhteiden katoaminen tai taka-alalle jääminen lapsen sitä haluamatta voivat aiheuttaa mielipahaa tai murhetta lapselle. Uusperheiden lasten ja nuorten ongelmien taustalla saattaa olla myös toipuminen tai suruvaihe vanhempien erosta tai toisen vanhemman menettämisestä. Tällöin on tärkeää antaa lapselle aikaa käsitellä asioita ja sopeutua muutoksiin.
Uusperheessä uuden perheen rakentaminen ei aina suju ongelmitta. Toimiakseen uusperheenä, perheen kaikkien osapuolten on määriteltävä uudelleen roolinsa ja tehtävänsä muuttuneessa tilanteessa. Lasten ja nuorten näkökulmasta ero biologisesta vanhemmasta ja tottuminen uusiin ihmissuhteisiin saattaa viedä aikaa. Usein uusperheen kriisi- ja kipupisteet vaativat ratketakseen ulkopuolista tukea. Lasten sopeutumisen kannalta merkittävää on emotionaalisen tuen saaminen paitsi omilta vanhemmilta, myös ympäristöstä.
On todettu, että uusperheen elinolosuhteet ja niiden järjestely vaikuttavat huomattavasti uusperheen onnellisuuteen ja onnistumiseen. Uusperhe tuo usein mukanaan haasteita ja ristiriitoja esimerkiksi kasvatusasioista, kotiaskareista ja taloudellisista seikoista. Lähtökohtana tulisi kuitenkin aina olla lapsen hyvinvointi, joka määrittyy onnellisista kotioloista, asui hän sitten biologisten tai ”puolikkaiden” vanhempiensa luona.
Minka Mansikka
Uusperheneuvoja
Lähteet:
Hayman, Suzie. 1999. Sinun, minun meidän. Jyväskylä: Gummerus Oy.
Forsberg, Hannele & Nätkin, Ritva. 2003. Perhe murroksessa. Helsinki.
Määttä, Kaarina. 1999. Rakastumisen lumous. Juva: WSOY.
-------------
Läheltä seuranneena lapseni erokiistoja ja huoltajuustaistelua, mikään ei estä sinua muuttamasta minne haluat. Yksinhuoltajuutta haki tässäkin lapsen äiti eikä saanut vaan yhteishuoltajuus säilyi ja ja lasten tapaamiset sopivat joka toinen viikonloppu isällään. Vanhemmat asusustavat eri puolilla maata. Ei ex voi päättää miten toinen vanhempi viettää aikaansa lasten kans ja missä viettävät kunhan pysyvät maan rajojen sisäpuolella, ulkomaillekkin voi mennä kun molemmat vanhemmat hyväksyy ettei sieppauksesta syytetä. Tavoitteena pitäis muistaa aina lasten etu ensisijaisesti. Taitaa sulla olla vale-juristi kun löytää tuollaisia lakeja. Ota yhteyttä lastensuojeluun josta saat tietoa huoltajuudesta. Ja vielä lähde pikaisesti tuollaisesta liitosta jossa joudut olemaan nyrkkeilysäkkinä sitä ei tarvi kenenkään pakosta olla eikä pidä. Pohjoisen tyttönä arvelisin sinulla olevan tahtoa ja toivon että nyt kaikki voimat peliin ja muuta pohjoiseen omiesi pariin.
Saat muuttaa mihin haluat, perustuslaki turvaa sen.
EX-miehesi saattaa uhkailla sinua lapseen liittyvillä asioilla, mutta onko hän oikeasti lapsesta kiinnostunut, siis lapsen hoitamisesta ja kasvattamisesta? Usein ei.
Paljon puhutaan ja uhkaillaan, koska se on kätevää kiusaamista.
saat lapsen lähihuoltajuuden, jos sinulla ei ole mitään isoja rötöksiä taustalla, eli olet normaali ihminen.