Miten puhut,onko äänesi pehmeä,hiljainen vai altto tai basso?
Ja miksi toisilla on tapana huutaa ja puhua toisten yli,korottaa omaa ääntään,onko se itsen esille tuomista,kuuroutta vai mitä? On myös kimittäjiä ja nyhverön tuntuista ääntä.
Ja jotkut kuiskii ja kitisee.Mihin ryhmään kuulut?
Ja miksi toisilla on tapana huutaa ja puhua toisten yli,korottaa omaa ääntään,onko se itsen esille tuomista,kuuroutta vai mitä? On myös kimittäjiä ja nyhverön tuntuista ääntä.
Ja jotkut kuiskii ja kitisee.Mihin ryhmään kuulut?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Kuorossa tykkäsivät minusta.
Annahan kuulua itsestäsi.
Tekstisi tuntuu tutulta, joka kaiuttimesta.
H.
Muista myös Hintti-kimittäjät.
H.
Miksi? Heitäkö muistelet.
"----"
Aloittaja kertoi kimityksestä.
H.
Räiköstätkö? Vai mitä kurnutat?
Riippuu tilanteesta. Olen itse huomannut että puhun epäselvästi jollei ei ole tehnyt kasvojumppaa pitkiin aikoihin.
Sanat selkeästi....kaikki jotka osaan, mutta koska enkku on toinen puhekieleni sillä menee välillä mongerteluksi, josta ei ota selvää Heikkikään.
Ihminen ei kuule omaa ääntään samanlailla kuin muut sen kuulevat, joten on hyvin vaikea itse sanoa ölisenkö vai vingunko.
Puheeni äännän selkeäsi. Vastaanottaja ei ymmärrä sanomaani. Minulla on taipumusta sarkasmiin ja satiiriin
Televisiossa on parikin meteorologia joiden artikulointi on epäselvää. Puheterapeutti auttaa.
Artikulointi on siis ääntämys, ellet tiennyt.
Niin juuri, katsoppas ja kuunteleppas erään tummahiuksisen, pitkät, ääntämistä. Nykyisin kyllä suu aukeaa enemmän ja jo yli puolet sanoista saa selvän. Äänenvoimakkuutta yritin säädellä mutta ei auttanut. Ei kimitä, ei huuda, mongertaa. En tarkoita Metteä!
Olen huomannut että joillakin on tarve puhua huutamalla ja kun kaksi samanlaista istuu saman pöydän ääressä,sitä ei kuuntele pirukaan.
Känniläiset tietty eivät kuule omaa ääntään,kailottaa kaikkien ilmoille ja tietty ihmisryhmä jota ei saa sanoa ääneen,molottaa molotustaan huutaen.
Itse innostuneena puhun nopeasti mutta yritän pitää ääneni hallinnassa,exäni sanoi aina ettei kuule kun mulla on matala ja tumma ääni.Rupeenko vanhana sitten kimittämään,toivottavasti en.
Kova passo.
Meillä ei huudeta.
Kuuluin huutajiin, asuin maalla ja kaikki oli aina kaukana, oli pakko huutaa että joku kuuli kun kaikki oli aina kaukana pihatöissä. Aivot tottui moiseen hommaan ja kait kestää ennenkuin ne tottuu toiseen tapaan. Nyt kun olen ollut hiljaisuudessa eikä ole tarvinnut kutsua ketään, aivot ovat tottuneet hiljaisuuteen. Voin puhua kuiskaamallakin.
Ääneni kuullostaa vanhalta ovelta jossa on ruosteiset saranat, eukkoni ääni kuullostaa päläpi päläpi päläpi yritä nukkua sitten siinä.
Minulla sama vika kuin shhhh:llä. Oikein hävettää kun puhun kovalla äänellä töissäkin. Kohteliaisuudesta muut sanovat, että minulla on kantava ääni. Lapsena olin kovasti ujo, eikä minua kuunneltu, kun en rohjennut tuoda itseäni esille. Mietinkin, että onko tämä lapsuuden trauma.
Otan mielellä vinkkejä vastaan äänen alentamiseksi.
Hiljainen ja rauhallinen puhetyyli tällä lyylillä.
Laulan ja nauran alttona.
molempiin ryhmiin kuulun, siis aina tarpeen mukaan ,
puhunko suuresti vai normaalisti , kuuluu siis minkälainen kohde on onko huono kuuloinen vai normaali kuuloinen,
Vanhojen tai vanhempien naisten nauru ainakin on kuin kanalauman kaakatusta!
Sen takia pitää olla kukko, silloin kun kukko on tunkiolla, on kanat hiljaa
Mitä sitten on teini ikäisen pikkupimu lauman älytön kikatus jota ei jaksa kuunnella "vanha erkkikään" kun heitä sattuu olemaan bussissa tai junassa muutamia yhdessä,
Minulla on kaunis tumma ääni .
Minä kujertelen tummahkolla äänellä. mutta ei narinaa, ei vinkumista eikä ininää. Nauruni helisee kuin kulkunen, paitsi ääni on hieman tummennut, tai ei se mikään sopraano ole koskaan ollutkaan. Ne tykkäs mun äänestä Kolumbiassa ja sain kuluttaa englanniksi pyöräilystadionilla Panamerican Gameseissa, v '71.
Riippuu tilanteesta.
Minun ääneni muistuttaa riikinkukon ääntä.
Harvoin, mujtta paljon.
Ääni kai sellainen tupakkatenori, ei ole tullut kuunneltua aikoihin. Korotan erittäin harvoin ääntäni, luotan verbaliikkaan enemmän, kuin volyymiin.
Tässä isohkokin ongelma. Jotkut ei vaan osaa kuunnella muita ihmisiä ollenkaan. Puhuvat yli, nostavat volyymia, jos jäävät jotenkin asia-asioissa ikäänkuin häviölle. Monet lisäksi jankuttavat, itse sanon asian mieluusti yhden kerran, se saisi mun mielestä niinkuin riittää.
Lisäksi ongelmana kommunikaatiossa ilmaisutyylini. Puhun, miten puhun. Monesti hokannut, ihmiset ei kuuntele asiaa, mistä puhun, odottelevat hullunkurisia sanontoja, joihin sitten takertuvat ja alkavat vetämään keskusteluja sivuraiteille.
Samahan se on netissäkin, tosin ei niin iso ongelma, kuin livessä.
Juttelin aikanaan yhden kolleegan kanssa aiheesta. Se oli sellainen pieni mies, vaatimattoman oloinen, eikä komennellut ketään. Ihmettelin, kun duunarit ei tajua puhetta. Se meinas, että ihan tarkoituksella opetellut tekniikan, että jos tilanne päällä, puhuu lyhyemmin ja erittäin hiljaisella äänellä. Se tosiaan oli parempi henkilöstöjohtamisessa kun minä. Olen juu yrittänyt itse opetella samaa tekniikkaa, ongelmana liika puheliaisuus.
Ja en siis puhu jatkuvasti, puhun silloin, kun on suu täynnä puhetta. Sama netissä, kirjoitan, kun kirjoitettavaa, Netti sopii mulle hyvin, saa ajatuskatkoa ja pystyy seurailemaan erilaisten ihmisten ihmeellistä ajatusmaailmaa, jopa loispummien. Ja täällä periaatteessa käytössä kaksi tekniikkaa, erittäin lyhyt ja tiivistetty, tai sitten tällainen pitkä. Kumpikin onnistuu jo ihan ok. Sama puhumisessa, riippuu asiasta ja tilanteesta.
Mutta enenpi kiinnittäisin huomiota aina sisältöön, kuin ilmiasuun, miten se esitetään. Monet vaan nyt tekee just toisinpäin.
=DW=
Liitätkö tähän myös toisen puhujan päälle puhujat he korottavat ääntään että tulisivat kuulluksi tätä ilmenee niin radiossa kuin tv:ssä., onko niin kiire että ei ehditä antaa toisen puhua asiaansa loppuun. tämä on ärsyttävää.
Tarpeen vaatiessa hyvinkin kuuluva :)
Minä taas kuulun niihin naispuolisiin jotka ovat läpikäyneet äänen murroksen.
Ensimmäistä lasta oottaessani, multa katos ääni.
Puhuminen lujenpaa ja huutaminen ei onnistunut lainkaan.
Lääkäri sano ett jotku naiset saavat äänen murroksen raskauden yhteydessä .
Mie olin sillon jo 22v.
Entiset kaverit jotka tapaan nyt sanovat et jopas sie puhut eriäänel kun sillon nuorena.
Mie laulan paljon, joten kyl mun ääni kestää, puhun ehkä joskus liian lujaa kun oon tottunu vanhojen kans"huutamaan"
Matala ääni sanovat mun tutut, vaikk meil kaikilla siskoksilla on samantyylinen ääni nyt.