Eräänä päivänä Tymppis asteli perheensä eteen ja puhui näin: "Olen päättänyt mennä ulos katselemaan tähtiä uudella kaukoputkellani. Irma, rakkaani. Älä turhaan odota minua vuoteeseen mutta voisit keittää kahvit ja laittaa termospulloon niin voin ulkona ryypiskellä."
Tämän sanottuaan Tymppis poistui kellarista illan hämärään. Oli myöhäinen syksy ja viima riepoi lehtiä sinne tänne. Onneksi taivas oli pilvetön ja tähdet loistivat kirkkaasti. Täydellinen hetki tähystää avaruuden salaisuuksia. Tymppis viritti kaukoputken ja samalla Irma tuli ulos termospullo kädessään.
Tymppis katseli putkellaan taivaalle kahvia hörppien mutta sitten tapahtui jotakin omituista. Tunnistamaton lentävä esine singahti Tymppiksen näkökentän halki. Pian kirkas valo ympäröi sankarimme ja hän katsahti taivaalle. Jonkinlainen alus laskeutui hitaasti muutaman metrin päähän. Tymppis näki ikkunoissa outoja olentoja ja päätti koputtaa aluksen oveen. Ovi aukesi ja hän astui sisään. Juuri kun Tymppis meinasi kysyä mitä porukkaa aluksessa oikein oli, hänen vatsansa alkoi uhitella kamalasti. Se murahteli ja paukahteli uhkaavasti.
Kuului suunnaton törähdys ja Tymppiksen peräsuoli sylkäisi ainakin sata kiloa haisevaa ripulia ufomiesten päälle. Jokainen menehtyi lastin alle. Tymppis päätti kuurata aluksen puhtaaksi ja ryhtyä tutkimaan sitä perusteellisesti. Kyllä Tymppis vaan on ihmemies. Hänelle aina sattuu ja tapahtuu.
Tämän sanottuaan Tymppis poistui kellarista illan hämärään. Oli myöhäinen syksy ja viima riepoi lehtiä sinne tänne. Onneksi taivas oli pilvetön ja tähdet loistivat kirkkaasti. Täydellinen hetki tähystää avaruuden salaisuuksia. Tymppis viritti kaukoputken ja samalla Irma tuli ulos termospullo kädessään.
Tymppis katseli putkellaan taivaalle kahvia hörppien mutta sitten tapahtui jotakin omituista. Tunnistamaton lentävä esine singahti Tymppiksen näkökentän halki. Pian kirkas valo ympäröi sankarimme ja hän katsahti taivaalle. Jonkinlainen alus laskeutui hitaasti muutaman metrin päähän. Tymppis näki ikkunoissa outoja olentoja ja päätti koputtaa aluksen oveen. Ovi aukesi ja hän astui sisään. Juuri kun Tymppis meinasi kysyä mitä porukkaa aluksessa oikein oli, hänen vatsansa alkoi uhitella kamalasti. Se murahteli ja paukahteli uhkaavasti.
Kuului suunnaton törähdys ja Tymppiksen peräsuoli sylkäisi ainakin sata kiloa haisevaa ripulia ufomiesten päälle. Jokainen menehtyi lastin alle. Tymppis päätti kuurata aluksen puhtaaksi ja ryhtyä tutkimaan sitä perusteellisesti. Kyllä Tymppis vaan on ihmemies. Hänelle aina sattuu ja tapahtuu.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.