"Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisena minua surettaa eniten juuri se millaiseksi palvelujärjestelmä on maassamme muodostunut. Kukaan ei ota vastuuta mistään ja tästä syystä työnsä voi tehdä huonosti. Tuntuu, että ainoa asia missä laadun tarkkailua ylipäänsä harrastetaan, on vaitiolovelvollisuus."
Olipa loistava kommentti ammattilaisen suusta!
Joka noin sanoo, niin todella tietää mistä puhuu.
Monestiko täälläkin on ihmetelty, miten vaitiolovelvollisuus näyttää suojelevan enemmän laittomuuksiin ja laiminlyönteihin syyllistyneitä viranomaisia, eikä lainkaan lasta.
Lain rikkominen huostaanottoon liittyen ei suojelekaan ketään, kaikkein vähiten juuri sitä lasta, vaikka muuta väitetään. Vanhempia uhkaillaan vaikka miten asian julkisuuteen tuonnista, vaikka muutama laiton huostaanottouhkaus esimerkiksi on peruttu siksi, että vanhemmat saivat median kiinnostumaan tapauksesta.
Viranomaiset sen sijaan julkaisevat sijaispaikoista karanneiden kasvokuvan, henkilötiedot ja tuntomerkit varustettuna tiedolla mistä perhekodista lapsi karkasi. Miten tämä huostaanotto-tiedon julkaiseminen palvelee lapsen etua, voisiko joku selittää? Etsintäkuulukutuksen voisi laatia nimittäin loistavasti ilman sitä tietoakin.
Nyt on julkisuudessakin myönnetty, että lastensuojeluviranomaisille on annettu valtaa ilman vastuuvelvoitteita, loistava porkkana millaisille luonnevammaisille tahansa hakeutua alalle. He voivat tehdä työnsä hyvin tai huonosti tai vieläpä hyvin huonosti, ja julkisuudessa valittavat vanhemmat vaiennetaan vähättelyllä, että tuo on vain yksi puoli asiasta, viranomaisraukat kun eivät voi puolustautua.
Kyllä he olisivat totta puhuen voineet puolustautua monessa tilanteessa, jos siihen olisi ollut perusteita ja jopa täysin rikkomatta vaitiolovelvollisuuttaan, mutta salassapidon taakse on niin mukava lakaista omat roskansa.
Olipa loistava kommentti ammattilaisen suusta!
Joka noin sanoo, niin todella tietää mistä puhuu.
Monestiko täälläkin on ihmetelty, miten vaitiolovelvollisuus näyttää suojelevan enemmän laittomuuksiin ja laiminlyönteihin syyllistyneitä viranomaisia, eikä lainkaan lasta.
Lain rikkominen huostaanottoon liittyen ei suojelekaan ketään, kaikkein vähiten juuri sitä lasta, vaikka muuta väitetään. Vanhempia uhkaillaan vaikka miten asian julkisuuteen tuonnista, vaikka muutama laiton huostaanottouhkaus esimerkiksi on peruttu siksi, että vanhemmat saivat median kiinnostumaan tapauksesta.
Viranomaiset sen sijaan julkaisevat sijaispaikoista karanneiden kasvokuvan, henkilötiedot ja tuntomerkit varustettuna tiedolla mistä perhekodista lapsi karkasi. Miten tämä huostaanotto-tiedon julkaiseminen palvelee lapsen etua, voisiko joku selittää? Etsintäkuulukutuksen voisi laatia nimittäin loistavasti ilman sitä tietoakin.
Nyt on julkisuudessakin myönnetty, että lastensuojeluviranomaisille on annettu valtaa ilman vastuuvelvoitteita, loistava porkkana millaisille luonnevammaisille tahansa hakeutua alalle. He voivat tehdä työnsä hyvin tai huonosti tai vieläpä hyvin huonosti, ja julkisuudessa valittavat vanhemmat vaiennetaan vähättelyllä, että tuo on vain yksi puoli asiasta, viranomaisraukat kun eivät voi puolustautua.
Kyllä he olisivat totta puhuen voineet puolustautua monessa tilanteessa, jos siihen olisi ollut perusteita ja jopa täysin rikkomatta vaitiolovelvollisuuttaan, mutta salassapidon taakse on niin mukava lakaista omat roskansa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mistä tuo teksti on lainattu ja kuka noin sanoi?
Googleta!
Sinähän vihaat tänne linkkien laittamista ja ärsyttävät ne joitain muitakin, joten minä en laita niitä yleensä ikinä.
Lähteen merkitseminen on eri juttu kuin linkittäminen ilman omaa sanottavaa.
Kyllä neurologian puolella tiedetään nämä kuviot, sinne kun on jo vuosien ajan hakeutunut terapiaan ja kuntoutukseen laittomien huostaanottojen vammauttamia lapsia.
Näin minulle ovat lääkärit ja muut alan ammattilaiset kertoneet
eli painu ak haukkumaan heitä sen sijaan, että piruilet kaikesta vanhemmille.
Täällä kun taas tänään on sallittu näköjään vain valehtelevan ja vääristelevän ak:n totuus, kaikki muut ovat väärässä hänen mielestään.
Niin kovastiko sinua totuus satuttaa,
että et osaa edes käyttää google?
Kun noin tyhmä olet, niin kirjoita tuo sitaatin alku koneellesi, kyllä se netistä löytyy.
Sulla on trauma ammattikasvattajan suhteen? Oletko ajatellu ongelman syytä?
Kirjan mainostamista. Tästä on tullu markkinapaikka eräälle lakinaiselle ja muutamalle kirjailijalle. Törkeetä oikeestaan.
"Kukaan ei ota vastuuta mistään ja tästä syystä työnsä voi tehdä huonosti. Tuntuu, että ainoa asia missä laadun tarkkailua ylipäänsä harrastetaan, on vaitiolovelvollisuus."
Eipä tuota tuon paremmin enää olisi tosiaan voinut sanoa.
Tässä linkissä on lisää Anu Suomelan kannanottoja.
http://www.kaapeli.fi/pesue/artikkeleita/
-----------
Ketjun aiheeseen liittyy myös Helsingin Sanomien kolumni 15.2.14 otsikolla
"HILJAISUUDEN KULTTUURI EI PALVELE LASTENSUOJELUA
Avointa keskustelua sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa estää lastensuojeluun syntynyt hiljaisuuden kulttuuri. Vahvat salassapitosäädökset ja lainsäädäntö ovat vieneet huomion siltä, että lastensuojelu on julkista toimintaa ja siitä pitää keskustella avoimesti."
Tärkeimmäksi syyksi hiljaisuuteen arveltiin sitä, että yksittäiset sosiaalityöntekijät pelkäävät, että mielipiteet voidaan yhdistää heihin. LSK kuitenkin suositteli tämän hiljaisuuden murtamista ja kannusti avoimempaan keskustelukulttuuriin.
Hyvä Lastensuojelun Keskusliitto!!
Ainakin parin vuorikymmentä viranomaisväärinkäytöksiä on peitelty vetäytymällä vaitiolovelvollisuuden taakse. Siis MYÖS kaiken aiheellisen lapsen yksityisyyden suojaamisen LISÄKSI.
Ja miettikää todella, miksi lapsiasiavaltuutettu mahtaa lopettaa työssään...
Hän oli aikanaan yksi pääairut kehumaan ja mainostamaan nykylastensuojelua sen mahdottoman hyvistä käytännöistä, vaikka ne eivät todellisuudessa ole ikinä olleet yleisesti käytössä.
Aulan ykkösmotto oli vuosien ajan: "Meillä on hyvä lapsia kuuleva lastensuojelulaki."
Ja kakkosena tuli toinen hokema: "Yksittäistapauksiin ei puututa."
Viimeisen vuoden tapahtumat taisivat olla liikaa Aulalle, ehkä hän huomasi olleensa tyhjää hokenut houkka muidenkin, eikä vain lasten kärsimyksistä ja laittomuuksista puhuvien vanhempien silmissä.
Säästövinkkejä päättäjille, kiinnostaako?
"Kirjan loppuun on saatu mukaan sosionomin, Asperger-henkilön, neuropsykiatrisen valmentajan ja kasvatustieteen tohtorin lyhyet puheenvuorot. Ne tiivistävät sen sanoman, jonka kirjailija nostaa kirjassaan esille. Vaikka sosiaalijärjestelmästä on apua joillekin, mukaan mahtuu paljon väliinputoajia, jotka eivät saa tarvittavaa apua.
Kirja pakotti myös minut miettimään omaa asennettani työtäni kohtaan. Voin itse päättää, että lähdenkö mukaan juoksuttamaan asiakasta hyödyttömistä palavereista toiseen vai keskitynkö käytännön avun tarjoamiseen. Vaikka verkostopalaverissa kuinka nyökytellään myötätuntoisesti asiakkaalle ja samaistutaan hänen tilanteeseensa, se ei auta ellei hän saa itselleen sellaista apua, joka vastaa hänen kuvaustaan avuntarpeestaan. Jo pienilläkin asioilla voidaan saada positiivinen kierre aikaan, jos sitä aidosti halutaan.
Suosittelen tätä kirjaa kaikille, jotka ovat sosiaali- ja terveysalaan kosketuksissa tavalla tai toisella. Kirja on oiva heräte siitä miten kaukana nykyinen tukijärjestelmä on suomalaisen arjesta ja tuen tarpeesta. Kaikkien pitäisi havahtua siihen, että lisärahan pumppaaminen sosiaalipuolelle ei riitä takaamaan laatua. Kirjan lopussa jopa esitellään yksi konkreettinen ehdotus siitä miten kustannuksia saadaan laskettua ja laatua nostettua"
Linkkejä en anna, koska en ole kirjailija, enkä mainosta täällä mitään. Tuollaisilla harhaanjohtavilla väitteillä ei toisaalta ole mitään merkitystä, koska tätä kirjaa käyetään jo oheismateriaalina joissain sosiaali- ja terveydenhoitoalan oppilaitoksissa. Jos sitä täällä aiheesta kiinnostuneille suositellaan, se ei ole minkään mainostamista vai pelkääkö tuolaisten väitteiden esittäjä, että jonkun erityislapsen vanhemman arki liikaa helpottuu tällaisen materiaalin lukemisesta.