Olen tämän vuoden ollut äitiyslomalla ja opiskellut samanaikaisesti. Suoritan siis opinnot tenttimällä, jonka johdosta valmistun samassa ajassa, kuinh muut. Esikoinen 4v. on päiväkodissa 10 pvä/kk. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että päivinä, jolloin esikoinen on kotona, keskityn vain lapsiin, enkä opiskele. Näinä kymmenenä päivänä, jolloin esikoinen on 6,5 tunnin ajan päiväkodissa, opikselen vauvan unien aikaan. Alkuvuodesta vauvan ollessa pieni, sain tehtyä koulutehtäviä tai luettua tenttiin tuon 6,5 tunnin aikana jopa 5 tuntia. Nykyään vauva nukkuu tuona aikana n.3 tuntia ja käytän kaiken sen ajan hyödyksi. Lisäksi opiskelen illalla pari tuntia, kun lapset ovat yöunilla. Puhuttaessa subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta tulee aina paha mieli. Kun ei viitsisi aina kaikille juurta jaksaen selittää, miksi lapseni menee päiväkotiin, vaikka minä olen "vain" vauvan kanssa kotona.
Lapsi hoidossa ja äiti kotona
Opiskelijaäiti
191510
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Opiskelukin on työtä. Lisäksi lapsesi on vain lyhyen aikaa ja muutaman päivän kuussa hoidossa, joten ei syytä huonoon oma-tuntoon. Jos esikoisesi vielä viihtyy päiväkodissa ja hänellä on siellä hyviä kavereita niin miksi pitäisi ottaa kokonaan pois hoidosta.
hoitaisin lastasi opiskelujesi ajan, ei syytä yhtään tuntea syyllisyyttä, päinvastoin!!! Kokemuksesta tiedän ettei se vauvan hoitaminenkaan välillä ole mitään kevyttä työtä. Nostan hattua sinulle yritteliäisyydestä ja tsemppiä opiskelullesi! Terveisin, hoitotäti.
Hei relaa ja lakkaa miettimästä mitä muut sanoo sun ja sun lasten elämästä. Lapsi on sielä hyvissä käsissä, saa touhuta ja askarrella, leikkiä yms. ja saa sosiaalisia taitoja myös. Jos se olis sun ja vauvan kanssa aina kotona niin sä et ehtis kuitenkaan esim askarrella ja touhuta isomman kanssa. Mun lapsi meni hoitoon 1v. perhepäiväriin kun mun piti mennä töihin mut sainkin irtisanomisen. Lapsi jäi silti osapäivähoitoon 3 pv viikossa kun se viihtyi siellä ja sillä oli sielä samanikänen kaveri. Ja oli tosi hyvä hoitopaikka. Se on nyt koulussa mutta ne on vieläkin kavereita keskenään ( tyttö ja poika) ja sanoo edelleen että ovat "rakkaita".
Mä olen sellanen että tarvin omaa aikaa joten juttu oli kaikille hyvä. Siis unohda kaikki paheksujat, se on teidän elämää, ei muiden. Tsemppiä opiskeluun!
ON YMMÄRRETTÄVÄÄ, ETTÄ OPISKELIJA PITÄÄ LASTA HOIDOSSA.
TOINEN TARKASTELUKULMA ON NYKY-YHTEISKUNNAN MUUTOS TYÖMARKKINOILLA. TYÖTTÖMÄN PITÄÄ OLLA PUHELIMESSA PÄIVYSTÄMÄSSÄ TYÖPAIKKAA. JOS LAPSI ON KOTONA, TUSKIN 2 TUNNIN TAI PÄIVÄN HÄLYTYSAJALLA SAA JOKA PAIKASTA HOITOPAIKAN
JA NÄIN TYÖPAIKKA JÄÄ SAAMATTA, JOS LAPSI EI OLE HOIDOSSA. EN YMMÄRRÄ MIKSI KUKAAN EI OLE KÄSITELLYT ASIAA TÄSTÄ NÄKÖKULMASTA.
YHÄ ENEMMÄN VAADITAAN TYÖELÄMÄSSÄ SOSIAALISIA JA NS. TIIMITYÖTAITOJA. JOS LAPSELLA EI OLE KAVEREITA, PÄIVÄKODISSA SAA HYVÄT VALMIUDET KOULUUN. PSYKIATRIEN MIELESTÄ YLI 3 V LAPSI TARVITSEE KEHITTYÄKSEEN ENEMMÄN KONTAKTEJA.
MEILLÄ ON YKSI TUTTU PSYKIATRI, JONKA LAPSET OLIVAT LAHJAKKAITA KOULUSSA, MUTTA MYÖHEMMIN SORTUIVAT HUUMEISIIN JA ALKOHOLIIN. EI TAIDA ASIANTUNTIJATKAAN OSAA KASVATTAA, VAIKKA OSAAVAT KYLLÄ NEUVOA.
ISOLLA KIRJOITETTUA TEKSTIÄ ON TOSI RASKAS LUKEA.
Minua syytetiin rikolliseksi, kun yhdessä keskustelussa puolustin juuri työttömien oikeutta päivähoitoon. Lastahan ei ole pakko pitää hoidossa vaikka paikka on olemassa.
Lain mukaan kaupungin ei misään tilanteessa tarvitse hankkia hoitopaikkaa alle kahden viikon varoitusajalla. Kiirelliset tapaukset pitäsi hoitaa kahdessa viikossa ja normaalissa tapauksissa päivähoidon hakuaika on 4kk.
Paitsi että pysyn omien lauseideni takana, olen samaa mieltä kanssasi siitä että työttömyydestä johtuvaakaan päivähoitooikeutta ei saa poistaa.
Miksi kukaan ei koskaan sano että lastenhoitajat tekevät arvokasta työtä ja on hyvä että tällaiselle työlle on kysyntää! Siitä tulee veromarkkoja ja ostovoimaa josta hyötyvät muutkin kuin vain palkansaajat itse. Niin ja työttömätkin maksavat myös veroja rankemman päälle omasta " ansiostaan"!
Olen myös sitä mieltä että on kukkupuhetta että lapselle on tärkeintä olla vain oman perheen kanssa. Kotoa tulevat sosiaaliset taidot ovat vain osa lapsen kehitystä, eihän se ole ollenkaan sama kuin esim. päiväkodista saatu kehitys. Ja äiti/ isä eivät saisi olla lapsensa kaveri vaan äiti/isä ovat vanhempia ja kaverit ovat kavereita! Eihän aikuinen enää edes osaa leikkiä ja ajatella samoin kuin kaksi samanikäistä. Ja koska lapsi työstää omia ajatuksiaan ja kokemaansa leikin kautta niin miten aikuinen voisi antaa sen kaiken? Väitän myös että ainakin yli 3-vuotias nykylapsi on paljon kehittyneempi ja taitavampi oppija kuin mitä ennen oltiin. Ja jos vaan aina pidetään kotona ja käydään hiekkalaatikolla ja ehkä kaksi kertaa viikossa pari tuntia seurakunnan kerhossa niin sekään ei kehitä lasta. Päinvastoin niistä saattaa tulla tynnyrikasvatuksen loistoesimerkkejä joita näyttää olevan ympäristössä useita. Oma lapseni ei ole sen erinomaisempi kuin muutkaan mutta hän on ollut jo varhain, 2-vuotiaana luonnostaan hyvin sosiaalinen ( ei siis kasvatuksen tulosta!) jolle ei missään tapauksessa olisi riittänyt vain minun ja mieheni seura. Vaikka olin kotona niin kaikille osapuolille oli tervetullut breikki kun hän pääsi hoitoon leikkimään muiden kanssa. Suosittelen kaikille sitä miettiville!
Lasten hoito on arvokasta, sanan varsinaisessa merkityksessä. Hiljattain tehdy tutkimuksen mukaan päivähoito maksaa kaupungeille lähes 8000€ vuodessa per nassikka ja kun vanhemmat maksaa tuosta maksimissaan 2400€, niin eipä ole ihme, jos "tarpeetonta" hoitoa yritetään rajoittaa.
Olen kirjoittamasi asian suhten täysin samaa mieltä. Ei koti- ja tarhakasvatus sulje toisiaan pois, vaan ne täydentää toisiaan.
Psykiatrien mukaan yli kolmentunnin hoitopäivät suuressa lapsiryhmässä tuottaa valtavan stressikuorman lapselle.
Nyt on kasvanut kokonainen sukupolvi tai kaksi päiväkotihoidossa ja mitä meillä on: kasvavat rikoillisluvut, kasvava huumeongelma, uusavuttomat vanhemmat, joilla vanhemmuus on hukassa. Itsemurhatilastot ovat synkkää luettavaa, olemme maailman kärkimaita; mielialalääkkeet ovat käytetyin lääkeryhmä Suomessa.
Meillä kovatahtinen päivärytmi aloitetaan jo imeväisiässä.
enpä usko että se että on joutunut olemaan tarhassa tekee sinusta narkkaria tms..??
Eiköhän se juttu loksahda ihan muusta..tai sitten kokonaisuudesta??
Oma siskoni on narkkari samoin veljeni...
Itse en..Ettei tämä narkkaruus olisi vähän niinku geeneissä...kuten alkoholismikin.
Musta tossa oli jo ihan hyvä perustelu miksi pitää lapsi hoidossa. Opiskelu on työtä siinä missä tavallinen työ. Opiskelija satsaa tulevaisuuteensa, pitäisi saada lukea rauhassa, eikä huolehtia lapsen tarpeista jatkuvasti.
Se on eri asia opiskella kuin olla kotona tekemättä mitään tarpeellista. En ymmärrä äitejä jotka vievät vanhimmat lapset hoitoon ja ovat nuorimman kanssa kotona..
Miksi äidit jotka polttaa tupakkaa lastensa aikana voi olla niin pyhiä äitihahmoja että ne pokerina sanoo kotihoidon olevan lapsensa parasta? YÄK. Olis parempi että lasten ei tarvis olla koko päivää savusessa kodissa!
Keskustelua subjektiivisesta hoito-oikeudesta on käyty useampaankin kertaan.
Kun äiti jää kotiin "vauvalomalle", miksi pitäisi vanhemman sisaruksen olla myös kotona?
Usein isosisaruksella on hoitopaikassaan hyviä kavereita, joiden kanssa hän haluaisi edelleen olla, ja lapsi voi myös viihtyä muutenkin siellä. Kotonakin isosisarus todennäköisesti haluaa olla...
Tärkeää on kuitenkin siskon tai veljen olla mukana vauvan hoidossa. Uusi lapsi muuttaa kotona päiväjärjestyksen ja rutiinit sekä vie vanhempien aikaa isosisarukselta. Joten päivähoidossa pitämisellä todennäköisesti saadaan isosisarus tuntemaan itsensä ulkopuoliseksi kotonaan ja synnytetään sisarkateutta.
Mitä tarkoitat kun sanot olla tekemättä mitään tarpeellista?
En halua syyttää, että tekisit jotenkin väärin, mutta oletko harkinnut sitä vaihtoehtoa, että kylmästi siirtäisit opinnot myöhäisempään ajankohtaan? Sitä jotenkin ajattelee ja haluaa olla tuottava ja tehokas, mutta jos jonkun opintojen valmistuminen siirtyy vaikkapa 5 tai 3 vuotta, niin mitä sitten? Saa sen asuntolainansa maksettua ehkä 5 vuotta myöhemmin, mutta mitä väliä silläkään loppupeleissä on? Esim. 3 vuoden päästä esikoisesti aloittaisi koulunkäynnin ja tämä pikkuinen olisi jo aika jämäkässä iässä menemään päiväkotiin.
Tosiasiahan on se, että intensiivisestä työnteosta tai opiskelusta kärsii sekä itse, että lapsetkin. Ellei tosiaan pysty rajaamaan tiukasti opiskelua/työntekoa niin, että kun lapset on läsnä niin silloin ollaan niiden kanssa. Oma vaimoni toimii opetustyössä, ja hänellä on paljon kotitöitä ja suoraansanottuna se on yhtä helvettiä niin hänelle, tyttärellemme (1v. 4kk) kuin minullekin, vaikka tyttö on päiväkodissa. Kokoajan hänellä painaa mielessä kokeiden ja esseiden korjaaminen, vaikka hän ei niitä tyttäremme valveillaollessa teekään. Monet illat ja viikonloput ovat menneet tällaisen työn takia pilalle, ennenkaikkea häneltä itseltään. Todella vakavasti harkitsemme, että vaimoni vähentäisi työntekoaan hyvin radikaalisti lähitulevaisuudessa.
Vuosikausia kotiäiteinä olleet eivät saa töitä.
No tottakai ne saa, jos on ammatti ja ammattitaitoa. Itse ainakin kokisin tällaisen työelämään siirtyvän kotiäidin olevan jopa motivoituneempi työntekijä, kuin jonkun paremman palkan perässä työpaikkaa vaihtavan.
No kiva kun jollain on optimismia!
Todellisuus on kuitenki se, että kilpailu on monilla aloilla tosi rankkaa eikä kotiäitiys tai vaikka pelkkä "hedelmällisessä iässä oleminen" ole todellakaan mikään valttikortti. Ymmärrän tosi hyvin, että kotiäideillä on paineita täydentää cv:tään siinä missä muillakin.
Montako työntekijää sun palkkalistoillas muuten on...?
Lipevillä puheillasi yrität saada vaimostasi itsellesi nöyrän kotihengettären, jonka myöhemmin voit dumpata lähtiessäsi nuoremman perään. Sitten on jäljiltäsi yksi puilla paljailla oleva ammattitaitonsa ruostuttanut keski-ikäinen syrjäytynyt nainen sossun luukulla.
Baskerville on iskenyt taas, tälläkertaa viattoman opiskelija-äidin kimppuun!!!!
Totuus vai tehtävä? Päätän puolestasi koska muuten tämä ei olisi niin haasteellista. Siis Tehtävä; vaimosi jää kotiin hoitamaan tapaturma-altista prinsessaanne n. 3 vuodeksi kunnes tämä oppii huitomaan muiden naamoja ruvelle päiväkodissa. Sitten pannaan vaimo työnhakuun ja katsotaan kuinka nopeasti töitä löytyy. Kerro sitten miten kävi!
Kyllä jokainen äiti ja isä itse loppupelissä päättää laittaako lapset tarhaan vai pitääkö ne kotona.
Jokaisella on oikeus päättää omasta ja lastensa elämästä.
Kateellisten panettelua, se että yrittää jotenkin laistaa velvollisuuksistaan viemällä lapset tarhaan.
Meillä on se oikeus ja jokainen siitä itse päättäköön miten sen parhaakseen hyödyntää!