Hei, jos tontilla on rakennusoikeutta 120 kerrosalaneliötä 60 neliötä talousrakennuksille,
niin voiko laittaa päärakennukseen esim. 140 neliöö ja talousrakennuksille 40?
Vai onko se pakko käyttää juuri noin, kuin on alun perin sanottu?
Entä, kun on myös määrätty, että vain yksi kerroksisen saa rakentaa, niin saako rakentaa parvellisen.?
Haaveena olisi tehdä yksikerroksinen talo parvella, johon liitetään katoksella saunatupa/varasto. Päärakennukseen ei siis tulisi saunaa.
niin voiko laittaa päärakennukseen esim. 140 neliöö ja talousrakennuksille 40?
Vai onko se pakko käyttää juuri noin, kuin on alun perin sanottu?
Entä, kun on myös määrätty, että vain yksi kerroksisen saa rakentaa, niin saako rakentaa parvellisen.?
Haaveena olisi tehdä yksikerroksinen talo parvella, johon liitetään katoksella saunatupa/varasto. Päärakennukseen ei siis tulisi saunaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Hei, jos tontilla on rakennusoikeutta 120 kerrosalaneliötä 60 neliötä talousrakennuksille,
niin voiko laittaa päärakennukseen esim. 140 neliöö ja talousrakennuksille 40?
Vai onko se pakko käyttää juuri noin, kuin on alun perin sanottu?"
Periaatteessa se pitää käyttää juuri noin. Toki kunta voi joustaa jos asialle on hyvät perusteet ja suunnitelma sellainen että se tyydyttää kuntaa. Mutta se on aina tapauskohtaista. Helpointa on mennä kysymään kunnasta.
"Entä, kun on myös määrätty, että vain yksi kerroksisen saa rakentaa, niin saako rakentaa parvellisen.? "
Saa jos se on nimenomaan parvi jossa ei ole rakennusoikeuteen laskettavia tiloja.
Me saatiin poikkeusluvalla Vantaalla rakennusoikeutta n. 5 % lisää, lupa (myös naapurin) rakentaa talousrakennus = autotalli 2 m päähän naapurin rajasta. Myös tämä talousrakennus-autotalli saatiin liittää taloon, vaikka asemakaavassa oli määräys erillisestä talousrakennuksesta.
Tiedän myös, että täälläpäin on saatu lupia rakentaa yhteen tasoon, vaikka asemakaava määrää kahteen - ja toisin päin.
Nuo hommat saat selville vain kuntasi rakennusvalvonnasta. Usein määräyksissä joustetaan, täältä saat vaan mutu-tietoa ja omaa kokemusta. Poikkeuslupahommia nuo asemakaavapoikkeamat ovat aina ja niihin tarvitaan naapurien suostumus. Pikku homma sinänsä, vaikka se hankalalta voi kuulostaakin.
Itse kun rakensin vantaalle niin aluearkitehti sanoi ulkonäöstä "Katso vähän miltä ympärillä näyttää, tee jotain sinnepäin." Rakennuspaikka oli kaavassa tontin toisessa laidassa jolloin etupiha olisi tullut pohjoisen puolelle. Tarkastajan kanta " Tee toiseen laitaan niin piha on etelänpuolella."
Ei näköjään niin hirveän tarkkaa.
Noissa tulkinnoissa on kuntakohtaisia eroja. Pääsääntö lienee kuitenkin se, ettei piharakennuksesta voisi siirtää rakennusoikeutta päärakennukseen - päinvastainen siirto helpommin sallittavissa.
Rakennusoikeuden suhteen kannattaa muistaa "vähäinen poikkeama" eli kunnan viranomainen voi ilman sen kummempia laillisuuskoukkuja hyväksyä 5 % ylityksen (120 m² + 5 % = 126 m²) ja mahdollisesti vielä päälle ne neliöt, jonka verran ulkoseinäpaksuus ylittää 250 mm.
Parvellinen talo on tulkittava yksikerroksiseksi, jos se parvi on sen verran matala, ettei sinne voi sijoittaa kerrosalaan luettavia neliöitä. Tässäkin kohtaa kuntien tulkinnat jonkin verran elää - toisen kunnan salliessa vain alle 1,6 metriä korkeita tiloja ja toisen kunnan salliessa jopa 2,19 metriä korkeita.