Olen 38-vuotias nainen. Minulle asennettiin hormoonikierukka reilu puolitoista vuotta sitten. Syynä olivat anemisoivat kuukautiset. Kuukautiskuppimittauksen mukaan vuosin puolesta litrasta yli 0,8 litraan kierron aikana. Hemoglobiini pyöri ymmärrettävästi sadan kieppeillä, vaikka latasin naamaan rautaa niin paljon kuin ikinä kykenin. Ja söin vuotojen aikana limakalvoverenvuotoa hillitsevää Cyklokapronia.
Kuukausittainen verenhukka oli niin valtava, ettei elimistö vaan kyennyt tuottamaan uusia punasoluja riittävästi. Pahimmillaan hb:ni laski alle 80:n.
Minulle tehtiin laajan hyytymishäiriötutkimus. Syy koko elämäni kestäneihin rankkoihin vuotoihin ei kuitenkaan selvinnyt, joten hematologi suositteli hormonikierukkaa hoidoksi. No näin tehtiin.
Ensimmäiset kuusi kuukautta vuosin putkeen kuin seula. En yhtä rankasti kuin normaalien menkkavuotojen aikana, mutta runsaasti silti. Gynekologin mielestä minun piti odottaa, että tilanne tasaantuisin. Ja se tasaantuikin: kuukaudeksi seitsemän vuotokuukauden jälkeen. Olin onneissani. Vihdoinkin elämäni helpottuisi. Ilo oli lyhytaikainen, sillä kuukauden vuodotonta taukoa seurasi kolmen viikon vuotojakso. Gyne käski edelleen odotella - elimistölle pitäisi antaa aikaa tottua. Vuoto lakkasi muutamaksi päiväksi ja alkoi sitten taas uudestaan kestäen tällä kertaa kolme kuukautta putkeen. Vuorotellen kirkasta verta tai runsasta rusehtavaa vuotoa.
Kaikki pikkuhousuni olivat pilalla. Seksielämäni loppui kuin seinään. Ja alapääni oli kipeä ja haavainen jatkuvasta kuukautissuojien käytöstä. Aloin saada tulehduksia - mikä ihme se nyt on, kun kesäkuumalla alapää pursusi mätänevää verta. Olo oli likainen ja aloin käydä epätoivoiseksi.
Samaan aikaan kolmen kuukauden vuotojakson alkaessa, aloin saada joka puolelle kehoani suuria ja kipeitä mustelmia melkeinpä tyhjästä. Sienipesu suihkussa teki ihon laikullisen mustelmaiseksi. Jos törmäsi johonkin, mustelmat jatkoivat laajenemistaan kolmekin viikkoa. Nenä ja ikenet vuosivat verta pienestäkin ponnistuksesta.
Soitin hematologille. Sain ajan syksylle, jolloin kierukan asentamisesta oli reilu vuosi. Minulle tehtiin uudestaan kaikki hyytymishäiriökokeet: mitään ei vikaa löydetty. Hematologi keksi lopulta ratkaisun outoihin mustelmiini ja verenvuotoihini: jatkuva vuoto kohdussani oli sekoittanut totaalisesti hyytymistekijäpalettini eikä elimistö osannut enää käyttäytyä. Ilmiö on sama kuin esimerkiksi pahasti loukkaantuneilla kolaripotilailla, elimistö menee sekaisin eikä enää tiedä mihin ohjata hyytymistekijöitä ja ihminen voi valua kuiviin. Omalla kohdallani tuskin kuiviin valumisen vaaraa oli. Mutta pelotti tietenkin, että jos sattuisin joutumaan pahaan onnettomuuteen, aiheuttaisiko vereni hyytymishäiriö minulle vakavan komplikaatiovaaran.
Hematologin mielestä asialle piti tehdä jotakin, ja niinpä hän kirjoitti lähetteen naistentautien polille. Kun vihdoin pääsin sinne, hormonikierukan asentamisesta oli aikaa puolitoista vuotta. Olin vuotanut koko tuon ajan putkeen, lukuunottamatta sitä kuukauden taukoa ja yksittäisiä päiviä. Minulle tehtiin kohdun limakalvotutkimus ja joukko muitakin tutkimuksia. Gynen mielestä hormonikierukka olisi pitänyt pitää sisällä. Vastasin kuolevani ennemmin megakuukautisvuotoihin, kuin valitsemalla tauottoman vuodon loppuelämäkseni. Tähän mennessä parisuhteeni oli jo kariutunut.
Vaadin siis hormonikierukan poistamista. Viikko sitten se vihdoin suostuttiin tekemään. Sain tilalle yhdistelmäehkäisypillerit, joiden pitäisi hillitä kuukautisvuodon määrää. Olen vuotanut koko viikon kierukan poistamisen jälkeen. Tämä lienee normaalia. Etenkin tässä tilanteessani, jossa kohdulle on pakko antaa aikaa rauhoittua kokemastaan järkytyksestä.
Täytyy sanoa, että hormonikierukka ja siihen pyhästi uskovat lääkärit pilasivat puolitoista vuotta elämästäni. Nyt toivon ja luotan siihen, että pillereistä olisi apua. Muussa tapauksessa joudun kohdun limakalvojen polttoon & sterilointiin. Enkä haluaisi tehdä niin lopullisia päätöksiä vielä tässä vaiheessa elämääni.
Onhan mahdollista, että tauoton kuukautisvuotoni joskus vielä loppuu ja tapaan jonkun ihanan miehen, jonka kanssa voin alkaa parisuhteeseen. Ja ehkä tehdä lapsiakin.
Toivossa on hyvä elää. :)
Kuukausittainen verenhukka oli niin valtava, ettei elimistö vaan kyennyt tuottamaan uusia punasoluja riittävästi. Pahimmillaan hb:ni laski alle 80:n.
Minulle tehtiin laajan hyytymishäiriötutkimus. Syy koko elämäni kestäneihin rankkoihin vuotoihin ei kuitenkaan selvinnyt, joten hematologi suositteli hormonikierukkaa hoidoksi. No näin tehtiin.
Ensimmäiset kuusi kuukautta vuosin putkeen kuin seula. En yhtä rankasti kuin normaalien menkkavuotojen aikana, mutta runsaasti silti. Gynekologin mielestä minun piti odottaa, että tilanne tasaantuisin. Ja se tasaantuikin: kuukaudeksi seitsemän vuotokuukauden jälkeen. Olin onneissani. Vihdoinkin elämäni helpottuisi. Ilo oli lyhytaikainen, sillä kuukauden vuodotonta taukoa seurasi kolmen viikon vuotojakso. Gyne käski edelleen odotella - elimistölle pitäisi antaa aikaa tottua. Vuoto lakkasi muutamaksi päiväksi ja alkoi sitten taas uudestaan kestäen tällä kertaa kolme kuukautta putkeen. Vuorotellen kirkasta verta tai runsasta rusehtavaa vuotoa.
Kaikki pikkuhousuni olivat pilalla. Seksielämäni loppui kuin seinään. Ja alapääni oli kipeä ja haavainen jatkuvasta kuukautissuojien käytöstä. Aloin saada tulehduksia - mikä ihme se nyt on, kun kesäkuumalla alapää pursusi mätänevää verta. Olo oli likainen ja aloin käydä epätoivoiseksi.
Samaan aikaan kolmen kuukauden vuotojakson alkaessa, aloin saada joka puolelle kehoani suuria ja kipeitä mustelmia melkeinpä tyhjästä. Sienipesu suihkussa teki ihon laikullisen mustelmaiseksi. Jos törmäsi johonkin, mustelmat jatkoivat laajenemistaan kolmekin viikkoa. Nenä ja ikenet vuosivat verta pienestäkin ponnistuksesta.
Soitin hematologille. Sain ajan syksylle, jolloin kierukan asentamisesta oli reilu vuosi. Minulle tehtiin uudestaan kaikki hyytymishäiriökokeet: mitään ei vikaa löydetty. Hematologi keksi lopulta ratkaisun outoihin mustelmiini ja verenvuotoihini: jatkuva vuoto kohdussani oli sekoittanut totaalisesti hyytymistekijäpalettini eikä elimistö osannut enää käyttäytyä. Ilmiö on sama kuin esimerkiksi pahasti loukkaantuneilla kolaripotilailla, elimistö menee sekaisin eikä enää tiedä mihin ohjata hyytymistekijöitä ja ihminen voi valua kuiviin. Omalla kohdallani tuskin kuiviin valumisen vaaraa oli. Mutta pelotti tietenkin, että jos sattuisin joutumaan pahaan onnettomuuteen, aiheuttaisiko vereni hyytymishäiriö minulle vakavan komplikaatiovaaran.
Hematologin mielestä asialle piti tehdä jotakin, ja niinpä hän kirjoitti lähetteen naistentautien polille. Kun vihdoin pääsin sinne, hormonikierukan asentamisesta oli aikaa puolitoista vuotta. Olin vuotanut koko tuon ajan putkeen, lukuunottamatta sitä kuukauden taukoa ja yksittäisiä päiviä. Minulle tehtiin kohdun limakalvotutkimus ja joukko muitakin tutkimuksia. Gynen mielestä hormonikierukka olisi pitänyt pitää sisällä. Vastasin kuolevani ennemmin megakuukautisvuotoihin, kuin valitsemalla tauottoman vuodon loppuelämäkseni. Tähän mennessä parisuhteeni oli jo kariutunut.
Vaadin siis hormonikierukan poistamista. Viikko sitten se vihdoin suostuttiin tekemään. Sain tilalle yhdistelmäehkäisypillerit, joiden pitäisi hillitä kuukautisvuodon määrää. Olen vuotanut koko viikon kierukan poistamisen jälkeen. Tämä lienee normaalia. Etenkin tässä tilanteessani, jossa kohdulle on pakko antaa aikaa rauhoittua kokemastaan järkytyksestä.
Täytyy sanoa, että hormonikierukka ja siihen pyhästi uskovat lääkärit pilasivat puolitoista vuotta elämästäni. Nyt toivon ja luotan siihen, että pillereistä olisi apua. Muussa tapauksessa joudun kohdun limakalvojen polttoon & sterilointiin. Enkä haluaisi tehdä niin lopullisia päätöksiä vielä tässä vaiheessa elämääni.
Onhan mahdollista, että tauoton kuukautisvuotoni joskus vielä loppuu ja tapaan jonkun ihanan miehen, jonka kanssa voin alkaa parisuhteeseen. Ja ehkä tehdä lapsiakin.
Toivossa on hyvä elää. :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tuon luettuani olen ikionnellinen, etten ole huolinut hormonikierukkaa runsaisiin menkkoihin kun sitä suositeltiin!
Toivottavasti tilanne tuosta tasaantuu ja rauhoittuu ja pääset elämään "normaalia" elämää ja tapaat sen ihanan miehen saaden lapsia! ;)
Multa otettiin hormonikierukka pois 6kk jälkeen, koska kuukautiset olivat koko ajan eli se ei sopinut.
Seuraava hoito on lämpöpallohoito runsaisiin kuukautisiin.
Jos sekään ei auta, niin sitten poistetaan kohtu.
Vaihda gyneä.
Kiitos vastauksista ja tsemppauksista. :) Mullekin ehdotettiin kohdun limakalvojen polttoa ja sen yhteydessä sterilointia kohdun ulkopuolisten raskauksien ehkäisemiseksi. En halua, koska haaveissani on saada vielä joskus lapsi.
Voi olla, että haave on typerä ja turha. Siltä ainakin näyttää tällä hetkellä, sillä parisuhteeni tosiaan kariutui noihin kammottaviin vuoto-ongelmiin ja niitä seuranneisiin muihin ongelmiin. Uutta voi olla vaikea löytää muutenkin, saatika näin, kun vuodan edelleen h-kierukan poistosta huolimatta.
Noh, ehkä tää joskus loppuu. Jokainen uusi vuotopäivä tuntuu vaan melkoiselta kidutukselta, kun on vuotanut lähes putkeen 1,5 vuotta.
Jos vuodot eivät lopu jossakin vaiheessa ja tasoitu entiselleen (mulla oli ennen kierukkaa kellontarkat kuukautiset, joskin aivan järkyttävät vuotomäärältä) , pakko luopua lapsihaaveesta ja suostua steriloiviin toimenpiteisiin.
Hiljaiseksi vetää.
Ei kai tuo vuoto enää ole terveellistäkään eli jos gyne ei tee asialle mitään niin mene ihmeessä toiselle, ihan itsesi vuoksi!
Niinpä. Huvittavaa on, että sain hoitoa yliopistollisessa sairaalassa. Käsittääkseni sen pitäisi olla hoitopaikkana maan parhaita. Silti ko sairaalan gyne oli sitä mieltä, että jatkuva vuoto voi jatkua vapaasti. Hän ei siis olisi poistanut kierukkaa. Kierukka poistettiin vasta, kun itse todella tiukasti vaadin sitä.
Poiston teki toinen gyne myöhemmin.
Sekä eka että toka gyne tiukkasivat minulta useaan otteeseen, onko kierukan poisto TODELLA oma tahtoni. Ihmetyttää kovasti, että lääkärit ovat näin uskomattoman sokeita h-kierukan haittojen suhteen. Tuli olo, että he eivät kertakaikkisesti voi uskoa, että kierukka saisi tällaiset oireet aikaan. Tosin muutakaan selitystä he eivät vuoto-ongelmaan osanneet kuitenkaan antaa.
Erittäin, erittäin omituista.
Itse kävin yksityisellä ja saib hyvää palvelua.
Nyt olen menossa kohdunpoistoon. Ihanaa elämää sen jälkeen.
Ethän syö kalaöljyä?
Se saattaa aiheuttaa runsasta vuotoa. Mulla se lisää vuotoa.
Kivut ovat aina olleet kamalat. Mutta buranan voimalla kidun monkkupäivät ja nyt on suolisto alkanut prakamaan liiallisen tulehduskipulääkkeen takia eli närästystä.
Onneksi sitä ei tule aina eli muu ravintoni on niin hyvää, että se auttaa.
Täällä toinen jolle kalaölyt lisää vuotoa.