Kun 12 v vaihtovirta tasasuunnataan poistamalla siniaallon toinen puoli, onko jäljelle jäänyt aallonpuolikas 6 v sta ?
tasasuuntaus
????????????????????
123411
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
On ja ei.
Riippuu kuormituksesta ja varauskondensaattorista.
Tehollisesti se on 6 volttista.
Kuten jo kerrottukin: riippuu kuormituksesta ja konkasta.
Se voi olla 6V, mutta on siinä vaiheessa jo melko aaltoilevaan.
Jos tehollisesti 12V vaihtojännitettä tasasuunnataan ilman suotokonkkia, se tuottaa suunnilleen 17V "puolipalloja" (miinus diodien kynnysjännitteet).
Kokoaaltotasasuuntauksessa seuraava puolipallo alkaa heti edellisen loputtua, jolloin tehollinen jännite on suunnilleen tuo 12V (miinus kynnysjännitteet)
Riippuen kuormasta ja suotokonkasta jännite vaihtelee tuosta 17 Voltista alaspäin.
Puoliaatotasasuuntauksessa toinen puoliaalto jää käyttämättä, eli yhden jännitepallon jälkeen uusi pallo tulee vasta seuraavalla uudella jaksolla, kun diodit taas johtavat.
Nytkin isolla konkalla ja erittäin pienellä kuormalla voidaan saada tuo huippujännite, mutta koska puolet ajasta ei saada uutta tehoa, kuormitettaessa jännite laskee kokoaaltotasasuuntausta enemmän.
Noissa pitää olla tarkkana, mistä jännitteestä puhutaan. Yleensä vaihtojännitteelle ilmoitetaan tehollinen arvo (RMS), joka siis tuottaa vastukseen saman tehon kuin vastaava tasajännite. Tällöin sinimuotoiselle piikkiarvo on SQRT(2)-kertainen. 12 V vaihtojännite siis vaihtelee arvojen 17 ja -17 V välillä.
Puoliaaltotasuuntaamalla eli yhdellä diodilla saadaan siis vain tuo 0- 17V osuus ja vaihtojännitteen ollessa negatiivinen ei saada mitään. Tällöin RMS-jännite on piikkiarvo/2 eli 8,5 V, jos diodin jännitehäviötä ei huomioida. Teho vastukseen putoaa puoleen, koska puolet ajasta jää kokonaan hukkaan.
Kokoaaltotasasuuntauksella eli diodisillalla taas saadaan sekä 0- 17 V että 0- -17 V osuudet käännettyä 0- 17V alueelle ja RMS-jännite ei muutu eli on edelleen 12 V, jos diodin jännitehäviötä ei huomioida. Sillassa virta kulkee kahden diodin läpi eli jännitehäviö on suurempi.
Molemmissa tapauksissa saat 17 V (- diodihäviöt) jännitteen, jos ulostulossa on kondensaattori, mutta ei kuormaa.
Ja jos teet puoliaaltotasasuuntauskytkennän 2x ja pistät toiseen diodin toisin päin, niin saat sekä V että -V jännitteet käyttöön. Jos tarvitsee pienivirtaisia huippujännitteitä, voi kytkennästä olla hyötyäkin. Audiokäytössä taitaa hurista vähän liikaa?
Ihmettelin vain, kun vanhan Terhi perämoottorin ohjeissa oli että,
>vaihtovirta 1 lamppu 24v 3 lamppua rinnan 12v. Tasavirta E mallit 12,8v 2A
kuormittamaton jännite 26v < Onko tässä tapauksessa koneen syöttö 24v vaihtovirtaa ja tasasuunnattuna n.12v ??
Perämoottoreissa tyypillisesti jännite vaihtelee hyvin paljon kierrosluvun ja kuorman mukaan. Pienissä koneissa voi olla puoliaaltotasasuuntaus ja usein ei ole minkäänlaista jännitteensäätöä. Lamppu palaa hyvin himmeästi tyhjäkäynnillä ja saattaa mennä rikki täysillä kierroksilla.
Jos kone syöttää kerran 24v, ja tarve olisi vain 12v, niin mikä tässä on pointina?
Mietin vain sitä, kun kuitenkin lataukselle tulee jotain 13 v verran, niin minne ne muut voltit on menneet?
Jotkut puhuvat siniaallosta, josta tasasuunnataan puolet pois tavalla jos toisella, niin häviääkö leikatessa myös puolet jännitteestä?
Perämoottoreissa on magneettotyyppinen "valopuola", josta tulee aika epämääräinen jännite ja teho. Jännite kuormittamattomana on hyvin suuri kovilla kierroksilla (mainitsit max 26 V), mutta kuormalla se tippuu roimasti. Siksi suositus on laittaa yksi 24 V tai kolme 12 V lamppua. Yksi 12 V lamppu menisi rikki ja kolme 24 V lamppua palaisi liian himmeästi.
Akkuun kykettynä tuollainen valopuola tasasuunnin toimii taas erilailla. Akku tasaa jännitettä. Yhdestä 4 hv perämoottorista mittailin valopuolaa kokoaaltotasasuunninta. Ilman akkua tyhjäkäynnillä jännite oli 5 V ja täysillä 16 V. Akun kanssa 12,5-13,5 V riippuen akun lataustiltasta ja kierroksista. Mielenkiintoista oli se, että se latasi hiukan jo tyhjäkäynnillä, vaikka irroitettuna jännite oli vain 5 V. Täydellä kaasulla latausvirta oli n. 2 A. Tuolle ilmoitettiin 48 W teho, joka jäi mittauksissa kaukaiseksi haaveeksi. Varsinkin alkuperäisellä puoliaaltotasasuuntauksella, jolla latausvirta oli vain 1 A.
> Mielenkiintoista oli se, että se latasi hiukan jo tyhjäkäynnillä, vaikka irroitettuna jännite oli vain 5 V.
Jos ajatellaan, että 5V olisi edes jotenkuten tehollisarvo, niin jännitteen käyrästä voi löytyä huomattavaakin "piikkiä", joiden aikana akkuunkin menee jotain.
OT.
Sulfatoituneita lyijyakkujahan voidaan hiukan elvyttääkin sopivalla jännitepiikityksellä. Tuohon perustunevat monet netissäkin esitellyt "sähköikiliikkujat", jotka yhdellä akulla pyörittävät sähkömoottoria, ja lataavat samalla moottorista saaduilla induktiopiikeillä toista akkua.
Samaan käyttöön löytynee kaupallisiakin latureita, jotka tuottavat noita piikkejä.
Eli yhteenvetona ymmärsin maallikkona näin.
Kone antaa kuormittamattomana esim. 24v,
kun sitä kuormitetaan tasasuuntauksella ja laittamalla akku perään, putoaa jännite akulle sopivaksi.
Jos ei tasasuunnata, eli ei ole tarvetta lataukselle, halutaan vain valaistusta, käytetään silloin esim. 24 v yhtä polttimoa tai useampaa rinnan.
Vaihtovirtaa tasasuunnatessa, ei jännite häviötä muuten ole, ellei sitä kuormiteta.
Jännitehäviöt ovat aina seurausta siitä, että virtalähdettä kuormitetaan.
Jännitehäviö = Virtapiirissä kulkeva virta * virtapiirin ohminen vastus
Ellei kuormiteta, virta ei kulje, eikä jännite alene.
Tasasuuntaajan jälkeen tilanne on sama, vaikka jännitteen rinnalla oleva kondensaattori tasaakin jännitteen aaltoilua.
Lisäys: Tuossa virtapiirin ohminen vastus on hiukan harhaanjohtava. Periaate kuitenkin tuo. :)