Kun diodi kytketään estosuuntaan, miksi ulkoinen jännitelähde ei "imaise kaikkia elektroneja n-puolelta, vaan vain vetää hiukan puoleensa? Onko tämä seurausta jonkinlaisesta tasapainotilanteesta? Estosuuntainen virtakin on itselle hiukan hämärä käsite.
Entäpä miten fotodiodi toimii näin mikrotason kannalta? Valo muodostaa aukko/ elektroni-parin,mutta miten sitten virta muodostuu?
Entäpä miten fotodiodi toimii näin mikrotason kannalta? Valo muodostaa aukko/ elektroni-parin,mutta miten sitten virta muodostuu?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllähän se imaiseekin: Diodissa on jonkin verran mukana myös kapasitanssia, joka tyhjenee. Samaten estosuunnassa on myös vastusta - eristys ei ole täydellinen ja pieni virta (suhteessa päästösuunnan virtaan) pääsee vuotamaan.
Pitäisikö tässä ajatella, että "jännite on potentiaali", ts. olemassa olevat elektronit tietyssä paikassa työntävät toisiaan kauemmaksi juuri siten, että muodostuu tasalaatuinen elektronikaasu. Tämän kaasun aiheuttama "paine" on sitten se elektronipotentiaali, joka voidaan mitata jännitteenä.
Fotodiodissa on diodin yli jännite, joka ei pääse purkautumaan pn-rajapinnan elektronipulan vuoksi. Nyt jos valo potkaisee elektronin liikkeelle, antaa jännite sille liikesuunnan ja muodostuu yhden elektronin verran virtaa - fotoneja on toki aika mieletön määrä, jolloin virtakin on aivan mitattavissa.
Potkaiseeko tämä elektronien virta sitten n-puolen elektroneja virtapiiriin virraksi, jos kuorma on kytketty?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Diodi
"Mikäli anodi on kytketty estosuuntaisesti, eli p-puolella on pienempi potentiaali n-puoleen nähden, sähkökenttä vetää virrankuljettajat pois rajapinnan läheltä eikä virta kulje. Päästösuuntaisesti kytketyssä diodissa anodi (p-puoli) on korkeammassa potentiaalissa katodiin (n-puoli) nähden, sähkökenttä työntää virrankuljettajat rajapinnalle ja virta kulkee."