Kyllähän tosiasiat olisi syytä tiedostaa, muutoin historia toistaa itseään. Auttaakseen Saksan pyrkimyksiä laajeta Venäjälle Suomen valtio teloitti omia kansalaisiaan enemmän kuin venäläiset onnistuivat nirrimään suomalaisia talvisodassa. Syynä kuolemantuomioon saattoi olla ison talon emannalle irvistäminen tai työväentalon kahvinkeittäjänä toimiminen . Aikalaisten kuvaus
-Ylös ja käytävään.
Hätäisiä kuiskauksia ja äännähdyksiä. Joku rohkeimmista kysyi :
-Mihkä meittiä viedään?
-Ei pidä olla turhan utelias !
He arvasivat asian nähdessään käytävällä sotamiehiä kivääreineen. Uteliaat katseet iskeytyivät naisiin, sillä melkein kaikki olivat nuoria. Joku sotamies iski silmää toverilleen.
Naiset vaistosivat sotamiesten katseista tuon heihin kohdistuvan estottoman julkeuden. Ja ajatukseksi kirkastumatta huomio lisäsi heidän kauhuaan, koska se riisui heidän tajunnastaan kuvitelman naisen koskemattomuudesta.
. Käytävän ilma oli tunkkainen. Sementin ja laastin tuoksuun sekaantui kopeista tunkeutuva ihmishien ja ulosteiden haju.Ovet oli suljettu, niiden edessä seisoi vartiomies, ja käytävä oli aivan tyhjä. Naiset järjestyivät käytävälle epävarmoina ja neuvottomina. Upseerien tai sotamiesten viittauksesta he asettuivat paikalleen, mutta saattoivat vielä siirtyä, peläten etteivät olleet tajunneet viittausta oikein. Asemaansa selkeästi tajuamatta he liikehtivät hätäisen nöyrinä, niin kuin vartioitaan mielistelläkseen.
Miesten kasvoilta ei hävinnyt tuo tyly ja julkea rivous. Ulko-ovella sattui Aune kulkuetta vastaan. Hän näki joukossa Elman ja kysyi ovipieleen seisahtuneelta upseerilta:
- Mihinkä niitä viedään ?
-Niitä viedään Saksaan saippuatehtaalle. Upseeri oli juuri keksinyt tuon vitsin, ja se tuntui niin mukavalta, että hän tuli vastanneeksi Aunelle, mitä muuten ei olisi tehnyt. Aune vetäytyi pelästyneenä syrjään, mutta Elma huomasi tämän. Tyttö otti taskustaan likaiseen riepuun kiedotut lantunkuoret ja heitti ne hätäisesti Aunen jalkoihin. Ota.. ne..ja hyvästi...
Aune ei pelästyneenä uskaltanut vastata vaan katseli suu auki. Elma kiirehti nopeasti eteenpäin pää kumarassa niin kuin paetakseen Aunen luota. Elma kulki joukon alkupäässä. Matalalta paistava kevätillan aurinko kultasi kasarmit ja niiden ympäristön. Edellä kulkevan naisen nauhaton kenkä lonksui pahasti jalassa, ja hän näytti olevan monasti kaatumaisillaan heikkoudesta.Leirin äänien yli kuului portilta vievällä tiellä seisovien sotilaiden ja naisten naurua ja huudahduksia, jotka kajahtelivat kirkkaina illassa. Häneltä pääsi tukahdutettu nyyhkytys. Polku kuusikossa oli vahvasti tallattu. Polun varressa kiilteli kiväärinhylsyjä. Monia vaatekappaleita näkyi myös. Naisen revitty pusero.. . Mitä edemmäksi päästiin sitä horjuvammaksi kävi kulku. Kuului murahtavia komennuksia. Toiset jäävät tähän. Toiset menevät tuonne.
Kaikki eivät kyenneet menemään. Heitä tönittiin ja raahattiin kaivannon reunalle. Eräs oli polvillaan, kädet ristillä armoa rukoillen, ja polvillaan hädet vedettiin paikalle. Sotamiehet olivat raakoja ja vihaisia . Vaatteet repeilivät räsähdellen, kuului kirouksia.Viimein kaikki olivat paikoillaan. Elma katsoi rutahautaan ja näki siellä naisen olkapään. Hänen vieressään oli vanhempi nainen, joka hysteerisenä toisti yhtä mittaa: -Jeesus ota lapset huostaas.. Jeesus ota lapset huostaas... Konekiväärin lukko rapsahteli, ja Elma tarttui valittavaan naiseen. He seisoivat rinnakkain, kyljittäin konekivääriin, ja Elma syleili naista toisella kädellään. Toisella puolella oleva tyttö kuiski herran siunausta.
Konekiväärimies oli tehnyt väärän syötön ja raplasi yhä asettaan.Se kävi vähän taitamattomasti, koska lievä humala teki hänet kömpelöksi. Hänelle oli leirin sairaalasta annettu spriitä. Viinamiehen oveluuteen turvautuen hän oli keksinyt näytellä liikaherkkää, ja saanut sillä lääkärin heltymään. Upseeri sanoi hänelle jotakin tyytymättömällä äänellä.
. Elma syleili vanhaa naista kiihkeästi- Älkää..älkää
Hän sanoi sen hätäisesti huohottaen ja piteli naisesta niinkuin tätä suojellakseen ja turvatakseen, mutta kun hän kuuli takaansa naputtavat laukaukset ja kirkaisut sekä kaatuvien ruumiiden kahinan, hän tarrautui naiseen kuin lapsi. Vielä kaatuessaan hän oli tarrautuneena naiseen niin lujasti, että veti tämän päälleen. Kerran hän palasi tajunnan kynnykselle. Näkyi vähän punertavaa valoa, ja tuntui käsittämätön tuska ruumiissa.......
www.unianova.eu/strasbourg.htm valitus kv oikeuteen
-Ylös ja käytävään.
Hätäisiä kuiskauksia ja äännähdyksiä. Joku rohkeimmista kysyi :
-Mihkä meittiä viedään?
-Ei pidä olla turhan utelias !
He arvasivat asian nähdessään käytävällä sotamiehiä kivääreineen. Uteliaat katseet iskeytyivät naisiin, sillä melkein kaikki olivat nuoria. Joku sotamies iski silmää toverilleen.
Naiset vaistosivat sotamiesten katseista tuon heihin kohdistuvan estottoman julkeuden. Ja ajatukseksi kirkastumatta huomio lisäsi heidän kauhuaan, koska se riisui heidän tajunnastaan kuvitelman naisen koskemattomuudesta.
. Käytävän ilma oli tunkkainen. Sementin ja laastin tuoksuun sekaantui kopeista tunkeutuva ihmishien ja ulosteiden haju.Ovet oli suljettu, niiden edessä seisoi vartiomies, ja käytävä oli aivan tyhjä. Naiset järjestyivät käytävälle epävarmoina ja neuvottomina. Upseerien tai sotamiesten viittauksesta he asettuivat paikalleen, mutta saattoivat vielä siirtyä, peläten etteivät olleet tajunneet viittausta oikein. Asemaansa selkeästi tajuamatta he liikehtivät hätäisen nöyrinä, niin kuin vartioitaan mielistelläkseen.
Miesten kasvoilta ei hävinnyt tuo tyly ja julkea rivous. Ulko-ovella sattui Aune kulkuetta vastaan. Hän näki joukossa Elman ja kysyi ovipieleen seisahtuneelta upseerilta:
- Mihinkä niitä viedään ?
-Niitä viedään Saksaan saippuatehtaalle. Upseeri oli juuri keksinyt tuon vitsin, ja se tuntui niin mukavalta, että hän tuli vastanneeksi Aunelle, mitä muuten ei olisi tehnyt. Aune vetäytyi pelästyneenä syrjään, mutta Elma huomasi tämän. Tyttö otti taskustaan likaiseen riepuun kiedotut lantunkuoret ja heitti ne hätäisesti Aunen jalkoihin. Ota.. ne..ja hyvästi...
Aune ei pelästyneenä uskaltanut vastata vaan katseli suu auki. Elma kiirehti nopeasti eteenpäin pää kumarassa niin kuin paetakseen Aunen luota. Elma kulki joukon alkupäässä. Matalalta paistava kevätillan aurinko kultasi kasarmit ja niiden ympäristön. Edellä kulkevan naisen nauhaton kenkä lonksui pahasti jalassa, ja hän näytti olevan monasti kaatumaisillaan heikkoudesta.Leirin äänien yli kuului portilta vievällä tiellä seisovien sotilaiden ja naisten naurua ja huudahduksia, jotka kajahtelivat kirkkaina illassa. Häneltä pääsi tukahdutettu nyyhkytys. Polku kuusikossa oli vahvasti tallattu. Polun varressa kiilteli kiväärinhylsyjä. Monia vaatekappaleita näkyi myös. Naisen revitty pusero.. . Mitä edemmäksi päästiin sitä horjuvammaksi kävi kulku. Kuului murahtavia komennuksia. Toiset jäävät tähän. Toiset menevät tuonne.
Kaikki eivät kyenneet menemään. Heitä tönittiin ja raahattiin kaivannon reunalle. Eräs oli polvillaan, kädet ristillä armoa rukoillen, ja polvillaan hädet vedettiin paikalle. Sotamiehet olivat raakoja ja vihaisia . Vaatteet repeilivät räsähdellen, kuului kirouksia.Viimein kaikki olivat paikoillaan. Elma katsoi rutahautaan ja näki siellä naisen olkapään. Hänen vieressään oli vanhempi nainen, joka hysteerisenä toisti yhtä mittaa: -Jeesus ota lapset huostaas.. Jeesus ota lapset huostaas... Konekiväärin lukko rapsahteli, ja Elma tarttui valittavaan naiseen. He seisoivat rinnakkain, kyljittäin konekivääriin, ja Elma syleili naista toisella kädellään. Toisella puolella oleva tyttö kuiski herran siunausta.
Konekiväärimies oli tehnyt väärän syötön ja raplasi yhä asettaan.Se kävi vähän taitamattomasti, koska lievä humala teki hänet kömpelöksi. Hänelle oli leirin sairaalasta annettu spriitä. Viinamiehen oveluuteen turvautuen hän oli keksinyt näytellä liikaherkkää, ja saanut sillä lääkärin heltymään. Upseeri sanoi hänelle jotakin tyytymättömällä äänellä.
. Elma syleili vanhaa naista kiihkeästi- Älkää..älkää
Hän sanoi sen hätäisesti huohottaen ja piteli naisesta niinkuin tätä suojellakseen ja turvatakseen, mutta kun hän kuuli takaansa naputtavat laukaukset ja kirkaisut sekä kaatuvien ruumiiden kahinan, hän tarrautui naiseen kuin lapsi. Vielä kaatuessaan hän oli tarrautuneena naiseen niin lujasti, että veti tämän päälleen. Kerran hän palasi tajunnan kynnykselle. Näkyi vähän punertavaa valoa, ja tuntui käsittämätön tuska ruumiissa.......
www.unianova.eu/strasbourg.htm valitus kv oikeuteen
Vastaukset 1
Vanhimmat
Murhat ja murha yritykset eivät vanhene koskaan,sama koskee myös lääkäreitä tänä päivänä.