Täällä on kiistelty siitä, että pitääkö vakaajan olla objektiivissa tai rungossa. On oltu puolesta ja vastaan kummastakin. Jos Canonisti ostaa suositun telezoomin esim.
EF 70-200mm. f/2.8 L IS II USM hintaan 2549€ tai EF 70-200mm. f/2.8 L USM hintaan 1399€ niin vakaajan hinnaksi tulee 1150€ Siis pitääkö minun ostaa vakaaja jokaisen objektiivin kanssa, jota en edes käytä kuvatessani monopodilla tai tripodilla.
EF 70-200mm. f/2.8 L IS II USM hintaan 2549€ tai EF 70-200mm. f/2.8 L USM hintaan 1399€ niin vakaajan hinnaksi tulee 1150€ Siis pitääkö minun ostaa vakaaja jokaisen objektiivin kanssa, jota en edes käytä kuvatessani monopodilla tai tripodilla.
Vastaukset 71
Vanhimmat
Jos ei käytä niin ei tartte ostaa. Eikä sitä sitten tartte rungossakaan.
Rungossa oleva vakaaja ei maksa 1400€ vaan tulee kaupan päälle. Helppoa, sinä harrastat valokuvausta niin ja minä näin. Ei tartte lässyttää.
No, noissa objektiiveissa on kyllä muutakin eroa kuin vakaaja, mikä myös vaikuttaa hintaeroon. Mutta joo, maksaahan se vakaaja objektiivissa jonkin verran, mutta toimii sitten myös parhaalla mahdollisella tavalla ko. objektiivissa. Runkovakaajilla kuulemma on hankaluuksia etenkin pitkillä polttoväleillä, joilla vakaajasta muuten olisi eniten hyötyä. Itse kuvaan enemmän käsivaralta kuin jalustalta, niin myös vakaaja on minulle toisinaan hyödyllinen apuväline. Joo, sori ja anteeksi vaan kun vielä tulin lässyttämään. Lopetan nyt. Tänne varmaankin mahtuu vain yhdenlaiset mielipiteet.
Minun mielestäni 1400€ ei ole "jonkin verran" vaan aikapaljon rahaa.
Tuolla 1400 eurolla saa vakaajan lisäksi sääsuojauksen ja paremman optiikan, eli terävämpää piirtoa, vähemmän CA:ta ja vähemmän vinjetointia (Photozonen testien mukaan).
Minä en osta välineitäni Kuulemma testien perusteella.
Itse testaamalla varmaan saakin itselleen parhaiten sopivat laitteet.
Siinä on myös uutuushintaa. Tuosta puuttuu EF 70-200mm. f/2.8 L IS USM välistä.
EF 70-200mm. f/2.8 L USM:ä ei enää juuri kukaan osta, kun se on vanha malli ja vakaajan välttämättömyys on mennyt ganglioon saakka. Siksi se on halpa.
Kyllähän niille canonin vakaajille hintaa tulee kun pitää jokaiseen putkeen ostaa.
Canon ja Nikon sattuvat olemaan alan kaksi johtavaa valmistajaa ammattilaisten ja mikseipä harrastajienkin keskuudessa. Kumpikin on – aivan kestävin perustein – päätynyt objektiiviin sijoitettaviin vakaajiin runkovakaajan asemesta.
Ei niitä tietenkään ole pakko jokaiseen putkeen ostaa. Minulla on viisi Nikkoria, joista vain kahdessa pisimmässä vakaaja. Niissä kolmessa muussa en koe vakaajasta olevan vastaavaa hyötyä.
Kaksi johtavaa merkkiä konttorikonetehdas Canon ja kameratehdas Nikon eivät ole kysyneet ammattilaisilta ja harrastajilta kestäviä perusteita vakaajista. Niitä kiinnostaa vain raha ja sitä tulee paremmin niistä objektiiveista, joissa on vakaaja. Jos luontokuvaaja kantaa 10000€ hintaista vaaleanharmaata Canonin supertelettä luonnossa ja kolhii sen läheiseen näreeseen, niin se puolenmetrin pötkö on tuhannen pimpan päreinä ja kuvaaja ei ole maksanut siitä sentin senttiä, työnantaja kyllä ja Canon on lahjoittanut työnantajalle 5D markin, jotta työnantaja ostaisi törkeästi ylihinnoiteltuja L-sarjan objektiiveja. Olen siinä onnellisessa asemassa, että voin vapaasti valita käyttämäni välineet, ei tarvitse tutkia lompakon pohjaa, eikä roikkua pankkiautomaatilla tunnin välein tarkistamassa saldoa, pullamössöä söin viimeksi vuonna 1948. Menestystä vaan teille kaikille valokuvauksen harrastajille, antakaa vaan huulen lentää, täällähän on jo tämä mielisairas Olympus-Provokaattori, joka trollailee täällä uskomattomia valheita ja ei aina tiedä, että itkeäkö vai nauraa, no, jos tämä palsta on tarkoitettu hulluillekkin, niin siitä vaan, eihän täällä ole pakko käydä.
”Siis pitääkö minun ostaa vakaaja jokaisen objektiivin kanssa, jota en edes käytä kuvatessani monopodilla tai tripodilla.”
Kyllä pitää ostaa aivan ehdottomasti. Kaikki mainosmiesten keksimät lupaukset ovat totta. Ajatteleppa ite, saat neljä aukkoa hyötyä esim tuolla 1150€:lla. Se on hämäräkuvaajalle ihan välttämätön. Sinun pitää ostaa jatkuvasti jotakin jos haluat parempia kuvia ja lisää näyttöarvoa välineillesi.
Tärkeätä on myös julkaista tällä palstalla mitä itsellä on.
Tuolla vatkaajan välttämättömyydellä voit myös osoittaa perheenpäälle miksi on taas ostettava uusi objektiivi. Monopodia ja tripodia ei kannata kukkaronvartijalle mainita, ei varsinkaan tuollaisia lontoonkielestä tehtyjä väännöksiä vaikka ne sinusta kuulostavat hurjan hienoilta ja ammattimaisilta. Parempi voisi olla vaikka quatropod jos on ihan pakko.
Nikonin perustelut.
https://nikoneurope-fi.custhelp.com/app/answers/detail/a_id/24152
Ahaa
Nikoni bjektiivi pitääkin hienosäätää jotta vatkain toimisi oikein.
”epätarkkuus vaihtelee käytetyn objektiivin mukaan”
Jos se vielä vaihtelee polttovälinkin mukaan niin sitten ollaan zoomien osalta suorastaan k…ssa kaikkien optisten vatkainten osalta.
Lienee varminta tukeutua Photoshopin hienosti toimivaan tärinänpoistoon jota osaan ”hienosäätää”.
Tuo tarkempi valonmittaus lienee niitä Nikonhörhöjen tyypillisiä käännösvirheitä?
-
-
-
"Jos se vielä vaihtelee polttovälinkin mukaan niin sitten ollaan zoomien osalta suorastaan k…ssa kaikkien optisten vatkainten osalta. "
-
-
-
Korjaussysteemin arvot säätyvät kyllä ihan senhetkisen polttovälin mukaan, kaikki tehdään objektiivin sisällä.
-
-
-
”Korjaussysteemin arvot säätyvät kyllä ihan senhetkisen polttovälin mukaan, kaikki tehdään objektiivin sisällä.”
—kait uskon voimalla sen voi tehdä vain ”aivoilla” jota ovat objektiivin sisällä.
Sinun Nikonissasi runko ei siis tiedä minkälainen objetiivi (polttoväli) on objektiivissa ja siksi rungossa olevat aivot eivä voi tietää mitä pitäisi tehdä?
.
.
.
..."...siksi rungossa olevat aivot eivä voi tietää mitä pitäisi tehdä?"
???
Mitä siellä rungossa muka pitää "tietää" VAKAUTUKSEEN liittyen polttovälistä, kerran kaikki vakautuksen liittyvä hoidetaan objektiivissä? Obiska kun hoitaa oman hommansa ja runko omansa.
Kyllä P-moodissa polttovälitietoa kyllä käytetään. Muuten kyllä jää hyvin hämäräksi mitä ajat takaa?
.
.
.
-Ikävä kyllä runko ei esimerkiksi tiedä milloin vakautus on ajanut itsensä reunaan ja aloittaa uudellen, kaiketi keskeltä. "Single focus" plus sarja plus VR niin sarjasta vaan tuppaa löytymään sumeita kuvia. Onko muuta selitystä kuin se ettei laukaisuehtoin kuulu vakautuksen status millään tavalla ja suljin laukeaa kesken VR-korjauslinssin palautuksen?
-
-
-
Olipa vakaaja ja ”aivot” rungossa tai objektiivissa niin aivojen pitää tietää minkälainen objektiivi on kamerassa.
Vatkaaja usko voi tehdä ihmeitä kuvalle?
Mitenkäs tuollainsen objektiivin vakaajan aivot toimii jos objektiivi kiinnitetään toisen valmistajan kameraan. Esim Nikkor liitetään sovitteella Sony A7R-runkoon?
Mun Nikonilla saa käsivaralla kuvatessa hieman useammin tärähtämättömiä kuvia ilman vakaajaa kuin vakaajalla. En ilmeisesti osaa täristää käsiäni vakajalle sopivasti
Kuinkahan kauan järjestelmäkameroissa on vielä täristävä ja metelöivä antiikkinen verhosuljin joka myös tekee mahdottomaksi lyhyillä valotusajoilla koko kuvan valottamisen samanaikaisesti ja tehokkaan salaman käytön?
-
-
-
"Olipa vakaaja ja ”aivot” rungossa tai objektiivissa niin aivojen pitää tietää minkälainen objektiivi on kameras"-
-
-
-
-Ihan yksinkertainen kysymys: Tilanteessa (kuten Nikon VR käytettäessä) miksi mielestäsi rungon pitää tietää jotain objektiivistä kun asiaa tarkastellaan asiaa vakautuksen kannalta?
Mainittakoon etä itse en ole vakaaja-uskovaisia ja esimerkiksi viimeisin hankinta N24-70 f2.8:ssa ei ole vakaajaa.
-Siis vielä kerran, miksi runko tarvitsee mielestäsi tietoa mikä optiikkla on kiinni silloin kun vakautus on objektiivissä ja nimenomaan vakautuksen toimimisen kannalta?
.
.
.
"Ei niitä tietenkään ole pakko jokaiseen putkeen ostaa. Minulla on viisi Nikkoria, joista vain kahdessa pisimmässä vakaaja. Niissä kolmessa muussa en koe vakaajasta olevan vastaavaa hyötyä."
Hehheh, et taida huomata miten olet brändäyksen ja mainonnan uhri? Et kai koe vakaajasta olevan hyötyä jos sinulla ei sitä ole.
Katsoppas ammattilainen, joskus myös hämärä valaistus vaatii pitempää valotusaikaa, ja siinä taas auttaa vakaaja. Olipa sitten pitkä putki tai vain ihan pikkupikkulyhytputki.
Siinä pärjää pienemmällöä ISO:lla kun on vakaaja laajakulmassakin kuten Nikkorin 16 - 35 mm F4 VR. Mitään haittaa siitä ei ole ollut, ainakaan kuvista ei näy.
Oikein "pimeässä" kun valotus menee sekunneiksi se ehkä kannattaa ottaa pois päältä koska se menee yli sen kykyjen.
Runko vai putki vakaaja jakanee mieliä mutta Nikon miehenä sitä ei tarvitse miettiä koska Nikon laittaa sen aina putkeen.
Molempia vakaaja tyyppejä vidaan puolustella mutta, ihan vain omasta mielestäni, putken vakaaja on juuri sille putkityypille sopivin ja vakaa myös etsinkuvaa. Runkovakaajaa ei ole juuri sille putkelle suunniteltu ja se ottanee huomioon vain pituuden eikä pysty vakaamaan etsinkuvaa.
Sattuneesta syystä uskon putkivakaajaan enemmän mutta siitä runkovakaajastakin lienee hyötyä.
”Runkovakaajaa ei ole juuri sille putkelle suunniteltu ja se ottanee huomioon vain pituuden eikä pysty vakaamaan etsinkuvaa.”
—mistä sait tuollaisen tiedon?
Eikö runkovakaajan softa voi olla ”juuri sille putkelle suunniteltu”?
Mun kamerassa valinta VR1 vakauttaa kortille tallentuvan kuvan ja VR2 vakauttaa myös etsinkuvan.
Mikähän kamera sinulla on?
Noin yleisesti pitää muistaa, että vakaaja on vain mekaaninen laite, jolla on myös toiminta toleranssi ja joka kuluu käytössä. Myös korjattavissa olevan heilunnan määrä on myös hyvin rajallinen. Huiskiva kuvaaja ei saa terävää vakaajallakaan.
Ainakin periaatteellisesti runkovajaaja on parempi, kuin objektiivivakaaja, koska objektiivit voi olla kiinteitä. Ei siis mahdollista vakaajan aiheuttamaa värinää.
Objektiivit halvempia valmistaa ja kestävämpiä. Vain rungon vakaaja kuluu, eikä objektiiveja tarvitse koskaan lähettää huoltoon vakaajan säätämiseksi.
Olen hyvin vähän käyttänyt runkovakaajaa, mutta objektiivivakajissa olen huomannut selvän tehon heikkenemisen vuosien kuluessa. Objektiivivakaaja hidastaa kameran laukaisua (runkovakaajan hitaudesta en tiedä), koska vakaajan hyrrän pitää ehtiä kiihtymään, tai vakaaja ei toimi. Myös etsinkuva usein heilahtaa voimakkaasti vakaajan käynnistyessä ja jos kamera laukeaa silloin tulee vain suttua ja sekundaa.
Uskoisin, että runkovakaaja on parempi ja halvempi ratkaisu. Kumpi lienee sitten kestävämpi?
"Eikö runkovakaajan softa voi olla ”juuri sille putkelle suunniteltu”?"
Runkovakaaja tunnistaa automaattisesti AF objektiivit. Wanhoja manuaali laseja käytettäessä pitää tieto kertoa rungolle.
>
-"...koska vakaajan HYRRÄN pitää ehtiä kiihtymään, tai vakaaja ei toimi"
-Bullshit 1 eli suomen kielellä h*******aa. Jos olet eri mieltä niin kerro siviilikäyttöisen objektiivin malli ja typpi jossa käytetään mekaanisia (perinteisiä) hyrriä jotka pitää kiihdyttää toimintanopeuteensa vakautuksen aikaansaamiseksi. Itse en tiedä kuin puolijohdemoduuleilla toteutetut sovellutukset
-
-
-Voitko linkittää johonkin lähdetietoon jossa olisi maininta vakaajan tehon laskemisesta ikääntymisen johdosta. Muuten nämä "omat havainnot" ovat samaa luokkaa kuin globaalin ilmastonmuutoksen todistaminen/kiistäminen omakohtaisilla havainnoilla oman huussin nurkalta katsoen.
>Itse en tiedä kuin puolijohdemoduuleilla toteutetut sovellutukset
Tarkalleen ottaen nuo moduulit ovat mikrosysteemejä (Micro Electro Mechanical Systems, MEMS), joissa on kiinteiden puolijohdekomponenttien ohella myös palkkien, siltojen, kalvojen, peilien, kytkinten, suuttimien jne. tapaista, jopa liikkuvaa mekaniikkaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikrosysteemit
Varsinaisia gyroskooppihyrriä en toki minäkään usko missään kameroiden vakainsovelluksissa käytettävän.
-
-
-
-
-"Tarkalleen ottaen nuo moduulit ovat mikrosysteemejä"
Eiiiköhän näin ole jos puhutaan koko systeemistä. Tarkoitin kyllä lähinnä vain sitä osaa joka mittaa kiihtyvyyksiä ja josta puhekielessä hiukan harhaanjohtavasti käytetään usein termiä "puolijohdehyrrä"
-Vanhassa Canonin 70-200 f 2.8 oli suositus > 0,5 sek "liipaisin puolessa välissä että systeemi aktivoituu ja ehtii tekemään temppunsa. Nikonin puolelta en vastaavaa aikasuositusta ole nähnyt mutta oma näppituntuma oman huussin nurkalta globaalisti tarkastellen on se että "vakaaja päällä" heitolaukauksen saa helposti N70-200 VR-1 optiikalla epäonnistumaan.
-
-
-
-
-
-
"Täällä on kiistelty siitä, että pitääkö vakaajan olla objektiivissa tai rungossa"
-Täällä on myös kiistelty siitä pitääkö vakaajan olla kummassakaan paikassa..... ; - "
.
.
.
Kyllä se on niin, että jos itsellä ei ole jotakin niin siitä ei ole mitään hyötyä. Mitään haittaa siitä ei ole ollut, ainakaan kuvista ei näy mitä itsellä ei ole.
Mistää kuvista ei ainakaan näy, että itsellä ei ole Nikonia, Uv-suodinta, monopodia …
Jos joku on eri mieltä niin ainakaan se ei näy kuvissa itsellä
Jos jotain ei näy itsellä kuvissa niin siitä ei ole ainakaan mitään haittaa.
Miksi sitä kameran herkintä osaa, sitä kennoa pitää niin kovin ravistella?
Se kun menee siitä niin helposti rikki.. ai niin, no tietysti sen takia että saadaan heti takuuajan loputtua myytyä sille tavikselle taas uusi helposti rikki menevä kamera.
Sen kyllä ymmärtää että objektiivissa olevaa linssiä kellutetaan magneettikentässä, lasinpalaahan kyllä kestää liikutella, eihän siitä lähde edes sähköisiä liitäntöjä niin kuin kennosta.
”linssiä kellutetaan magneettikentässä”
—onpa hassu luulo kun lasi ei reagoi magneettiin.
Jotta linssiä voisi liikutellaa magneettikentässä niin sen olisi oltava terästä tai nikkeliä, muut aineet ei ragoi magneettikenttään.
Usko kuvanvatkaimeen tekee onnelliseksi kai?
”Se kun menee siitä niin helposti rikki”
—tuo on kamala vika kun kaikissa kameroissa on liikkuvia osia jotka menee aina rikki. Sitten on vielä usein muovikuoret jotka ei kestä pakkasta ja haisee pahalle lämpimässä.
Haihtuukohan kesällä kummenevasta pahanhajuisesta muovikuoresta myrkyllisiä aineita hengitykseen?
Vakaajat toimii:
In Nikon and Canon's implementation, image stabilization works by using a floating lens element that is moved orthogonally to the optical axis of the lens using electromagnets. Vibration is detected using two piezoelectric angular velocity sensors (often called gyroscopic sensors), one to detect horizontal movement and the other to detect vertical movement.
>Jotta linssiä voisi liikutellaa magneettikentässä niin sen olisi
>oltava terästä tai nikkeliä, muut aineet ei ragoi magneettikenttään.
Eikö japanilaisella insinöörillä voi olla tarpeeksi älyä kiinnittää lasinpalanen ferromagneettisesta metallista valmistettuun kappaleeseen, jota magneettikenttä kykenee liikuttelemaan? Kyllä se lasinpalanen liikkuu silloin ihan samaan tahtiin.
In Nikon and Canon's implementation, image stabilization works by using a floating lens element that is moved orthogonally to the optical axis of the lens using electromagnets. Vibration is detected using two piezoelectric angular velocity sensors (often called gyroscopic sensors), one to detect horizontal movement and the other to detect vertical movement.
Nikonin ja Canonin toteutuksessa kuvanvakaus toimii kohtisuoraan optista akselia vastaan sijoitettua kelluvaa linssielementtiä käyttäen, sähkömagneettien avulla. Tärinä ilmaistaan kahdella pietsosähköisellä kulmakiihtyvyysanturilla (joita kutsutaan usein gyroskooppiantureiksi); yksi ilmaisee vaaka- ja toinen pystysuuntaisen liikkeen.
Korjaan:
Nikonin ja Canonin toteutuksessa kuvanvakaus toimii kohtisuoraan _objektiivin_ optista akselia vastaan sijoitettua kelluvaa linssielementtiä käyttäen, sähkömagneettien avulla. Tärinä ilmaistaan kahdella pietsosähköisellä kulmakiihtyvyysanturilla (joita kutsutaan usein gyroskooppiantureiksi); yksi ilmaisee vaaka- ja toinen pystysuuntaisen liikkeen.
Tuo sana ”objektiivin” näkyy jääneen pois käännöksestäni.
Englanniksi sanaa ”lens” on tapana käyttää sekä yksittäisestä linssistä että useammasta linssistä koostuvasta objektiivista.
On itseasiassa linssiryhmä, ei yksittäinen linssi, eivätkä kaikki lasinpalat mitä putken sisällä on.
En pane pahakseni, jos haluat käyttää käännöksessäni käyttämäni linssielementti-sanan tilalla sanaa linssiryhmä.
Kerro meille esimerkki helposti rikkoutuvasta ravistetusta kennosta ja joka on mennyt niin helposti rikki. Ystäväsi "erilaiset frenditkö" ovat sinulle opettanut suurta valokuvausvälineiden tuntemusta ? Jatka vaan provoiluasi, hullujen sössötyksille on helppo nauraa.
Esimerkki helposti rikkoutuvasta ravistetusta kennosta: Olympus.
Ai, että runkovakaaja niin kovin ravistelee kennoa, että se menee niin helposti rikki. Kerro joskus meille jonkinlainen esimerkki noille sairaille väitteillesi, mutta ei tule koskaan näkymään täällä, mitäs, jos menet vaikka tohtorisedän vastaanotolle, jos hän keksisi jonkin sinulle sopivan lääkityksen.
Tämä palsta on tarpeellinen, ei viihteellinen , ei asiallista keskustelua valokuvauksesta, vain joitain ryppyotsaisia saivartelijoita jonkun asian tiimoilta, Hei ja HYVÄSTI, pärjäilkää.
--
Tötterövakaajien pahin vika lienee se, että sellainen rajoittaa pahasti objektiivin suunnittelua ja aivan erityiseti peiliheiluttimien lyhyissä polttoväleissä ne kun ovat jo muutenkin ”mahdottomia” väärin päin käännettyjä telerakenteita.
Kuvanvatkaaja on ilmeiseti kuitenkin erinomainen myynninedistäjä ja uskonvahvistaja ja siksi monille tarpeen.
Itse en ole huomannut kuvanvatkaajasta olevan itselle mitään hyötyä kuvanvatkaajasta jota itsellä ei ole.
Diagnoosin?
Toivottavasti ei ole kovin vakavaa.
Itse en ole saanut, haittaaks se?
Itsellä en ole huomannut mitään haittaa siitä, että itsellä ei ole vatkaajan diagnoosia.
Onko pakko hankkia diagnoosi vaikka ei ole vakavaa hyötyä eikä haittaa vatkaajista?
Eiköhän asia tullut häiriköinnistä huolimatta selväksi. Vakainten kehityksessä on edistytty teknillisesti ja vakaimen sijoittamisella putkeen voidaan vakaimen toiminta optimoida laitekohtaisesti.
Onneksi nykyään saa tarkkaa teknistä ajankohtaista tietoa internetistä.
Hyvien vakainten vaikutus putkien hintaan onkin sitten jokaisen otettava itse huomioon laitteita hankittaessa. Jos tuntuu, että on tarpeeton niin voi jättää hankkimatta ilman sen suurempaa tunteen purkausta.
Mielipiteet ja kokemukset ovat kiinnostavia !
rungossa oleva vakaaja on aina paljon heikompi, huonompi kuin objektiivissa oleva.
otit aivan väärät vertailuzuumit, nuohan on niille kun niitä tarvitsevat, kuten minäkin kun elätän perheeni kameralla,
mutta harrastelijalle saa vastaavat aivan eri hintaan eikä haittaa vaikka harrastelijan maisemista puolet hieman tärähtäisivät.
kolmijalka on tarpeellinen, mutta enpä ole nähnyt vielä sellaista jossa saa ilman vakaajaa 110 % laatuvalokuvia.
minulla on 3, 6, 10 ja 24 kg painoiset jalat ja vain pari painavinta ovat oikeasti tukevia, myös kamera pitää kiinnittää extratukevasti.
>rungossa oleva vakaaja on aina paljon heikompi, huonompi kuin objektiivissa oleva.
Onko sinulla esittää jotain FAKTAA väitteesi tueksi? Olen nimittäin kuullut, että asia on juuri päinvastoin.
Putkeen sijoitettu vakaaja on juuri sille putkelle optimoitu.
Jos putken vakaaja menee viatilaan niin se menee vain yhdestä putkesta ja muut putket ovat siinä suhteessa toimivia mutta jos kyseessä on runkovakaaja joka tilttaa niin yhdelläkään putkella ei voi turvautua vakaajan apuun.
Nuo ovat mielipiteitä ja faktasi saat hakea itse, kai sinullakin nuppi toimii vaikka ei sitä ainakaan nikistäsi pysty päättelemään, niin sekopäämäinen se on!
Nuokin ovat vain mielipiteitä...
Se kuitenkin lienee faktaa arvoisa äitee jotta jos putkivakaajista yksi särkyy niin muissa olevat toimivat mutta kun runkovakaaja sanoo sopimuksensa irti niin yksikään putki ei silloin voi sitä käyttää.
Se kumpi on parempi on mielipide mutta tuo edellä mainitsemani on faktaa.
Objektiivissa paljonko on linssejä? 9-15 kpl? Jos edes yhden sähkökela menee rikki, niin koko objektiivi menee rikki. Kun taas runkovakaajassa on vain yksi liikkuva osa, kenno. Joten kumpi menee todennäköisemmin rikki, runko vai objektiivi?
Toiseksi jos ostat vaikka 3-4 objektiivia vakaajalla, niin samalla rahalla saisit samat 3-4 objektiivia ilman vakaajaa plus vielä 2-3 runkoa. Eli sinulla olisi aina vararunko laukussa.
Kolmanneksi runko vaihdetaan kuitenkin muutaman vuoden välein uuteen (eli kun takuuaika loppuu), kun taas objektiivin pitäisi kestää lukuisia runkoja.
Neljänneksi runkovakaajan kanssa kaikki, jopa 30 vuotta vanhat objektiivit, toimivat.
Viidenneksi mitä vähemmän liikkuvia ja sähköosia osia objektiivissa on, sitä kauemmin se kestä, tästä syystä itse suosin ruuvitarkenteisia objektiiveja runkovakaajan kanssa.
"Lienee faktaa jotta jos kamera menee rikki, niin sillä ei voi kuvata".
Pätee myös moneen muuhun vekottimeen... Mutta entä jos se ei menekään rikki?
Kaikki tekniset kapineet menevät joskus rikki, ennemmin tai myöhemmin. Ja Olympus vielä sitäkin ennemmin.
Miksi kiistellä asiasta jossa ei ole mitää aina ja kaikille oikeaa vastausta.
Jotkut ilmeisesti kokevat vakaajan ehdottoman välttämättömäksi, minulle niistä on ollut pelkkää haittaa. Tuohon väliin mahtuu sitten monenmoista viisasta asiantuntijaa.
– ketä haittaa jos joku ei halua käyttää kuvanvatkaajaa ja toinen ei tule toimeen ilman sitä?
– onko ”itse” aina oikeassa siinä miten muiden pitää suhtautua asiaan?
– silloin harvoin kun kuvaan ”tärähtäneen” kuvan vatkaan sitä PhS CC:n tärinäfiltterillä ”Shake Reduction”, mutta ei yhtään haittaa jos kaikki palstan ”asiantuntijat” tietää, että väärin vatkattu – pitää olla putkivatkain (tai runkovatkain).
Toisessa kamerassani on runkovakaaja ja yhdessä objektiivissani on putkivakaaja. En ole keksinyt kummallekaan vatkaajalle mitään merkittävää käyttöä, mutta varmaan ne saattaisi olla monille muille ihan ”must”.
Jos voisin vapaasti valita niin haluaisin vatkaajan joka vatkaa vain näyttöä, ei mitään muuta.
Tiedoksi vaan teille, jotka olette maailman parhaita valokuvaajia ja ehdottomasti aina oikeassa mielipiteinne kanssa, niin kerron, että olen huomannut,että jos vakaaja on rungossa tai objektiivissa, niin kummassakin on mahdollissuus kytkeä tämä kurja häirikkö pois päältä.Tiedoksi vaan, että en koskaan tule tarvitsemaan teidän huippuammattilaisten neuvoja, tosi miehet kulkee omia polkujaan, eikä kuuntele ruikuttajia.
Wanha P.....
oletko ajatellu että lapsenlapsesi joutuvat kärsimään itsepäisyydestäsi, eivät kehtaa näyttää isoisän valokuvia muille kavereille.
Eipä tuntuneet kärsineen, kun kuvasin vanhimman rippijuhlat.
Kamalinta on, että kukaan ei tule koskaan tarvitsemaan sinun neuvojasi. Turhaan ruikutat, ei muiden neuvot voi sinua enää auttaa.
Otat vaan herneen pois nenusta ja jatka kivan harrastuksen parissa.
Minun neuvojani : MENE NYT SINNE HOITOON !
Kuulostat ihan siltä kuin leukasikin jo väpättäisi 42 Hz taajuudella.
Parempi monitoimivakaaja
http://fotoman.fi/pro/pentax_k-3_premium_edition_runko
Mistä johruu, että kameran autofocus tarkentaa hieman väärin ja bokeh on rumempi jos vakaaja on ”päällä”?
"Mistä johruu, että kameran autofocus tarkentaa hieman väärin ja bokeh on rumempi jos vakaaja on ”päällä”? "
esimerkkikuvat olisi ihan jees.
Kokeile omalla kameralla niin saatat saada montakin esimerkkiä kummastakin ominaisuudesta. Nuo mun havainnot perustuu objektiivissa olevaan vakaajaan.
"Kokeile omalla kameralla niin saatat saada montakin esimerkkiä kummastakin ominaisuudesta."
En saa, koska minulla ei ole moisia objektiiveja.
" Nuo mun havainnot perustuu objektiivissa olevaan vakaajaan. "
Perustuu vakaajaan, ei kuviin, joita voisi laittaa muiden ihmeteltäviksi?
”En saa, koska minulla ei ole moisia objektiiveja.”
No sinä se olisitkin mestari arvioimaan muiden ottamia kuvia!
Taidat kuvitella näkeväsi kuvasta oliko käytössä vakaaja ja miten kuva on tarkennettu?
Lisää aiheesta löytyy vaikkapa tuolta. Mielipiteitä ja faktaakin kai jonkin verran seassa?
http://photographylife.com/lens-stabilization-vs-in-camera-stabilization
mm. sitä bokeh:n huononemista oli selitetty näin:
"•Image Stabilization can degrade bokeh – this one might be a surprise for you, but it is true. Because the light that passes through the lens is shifted from its optical path when image stabilization is engaged, it can negatively affect lens bokeh."
Kiitos linkistä
Ehdin hetken jo epäillä yksilövikaa, mutta ”vika” onkin vakaajassa yleensä.
Ensin kiinnitin huomiota tuohon ruma bokeh -vammaan ja vasta myöhemmin aloin epäillä myös autofocus-kuvanvakainyhdistelmää.
Kumpikin näyttää riippuvan myös siitä onko vakain rungossa, objektiivissa vai molemmissa.
Päivitys runko- vs putkivakaaja?
Putkivakaajan softan päivitys?
.
.
.
Mielenkiintoinen havainto; olisikos heittää referenssikuvaa miten tuo ilmenee käytännössä?
.
.
.
Tuossa vielä jonkinlainen esitys siitä bokeh-vammasta. http://bokehtests.com/page2/index.html
Kiitos taas
”Ei kysyvä tieltä eksy” sanoo vanha sananlasku.
Onneksi en turhaan lähettänyt objektiiviani takuukorjaukseen.
Pitää vaan muistaa tarkistaa ettei kuvanvatkaaja ole päällä aiheuttaen rumia artefakteja epäterävyysalueelle.
Varsinkin 135 millisessä potrettiobjektiivissani epäterävän taustan rumuus vakaajalla harmittaa.
Mistähän se tulee, että lienen ainoa palstan seuraaja jota kuvanvakaajan toiminta häiriköi?