Tyhmänä kyselen että kun mulla on yks Olympuksen filmijärkkäri ja siinä teleobjektiivi jossa on 75-200 mm niin kuinka pitkälle toi kantaa minimiasennossa ja maksimiasennossa? Tarkoitan siis sitä että eikös toi minimiasennossakin vastaa 2x zoomia jos normaalipolttoväli olis kinofilmijärkkäreissä 35 mm? Ja maksimiasennossa sitten vielä lisää eli 5x zoomi? Vai oonko ihan hakoteillä näissä?
Huh, onneks ei ole sentään digijärkkäriä, siinä asiaa sotkis vielä kinovastaavuudet ja muut..Ostin noikin filmijärkkärit ihan vaan opin ja harjoittelun vuoksi, sekä niillä on kiva tehdä erilaisia kokeilujuttuja jota kautta sit oppii lisää valokuvauksesta.
Kuinka pitkälle zoomi kantaa?
yks tyhmä
43
340
Vastaukset
Optiikan kyky "kantaa" on yhtä pitkälle kuin silmäkin. Se mitä voi kuvata vaikka 200mm optiikalla riippuu kohteen koosta. Esimerkiksi pyramiideista saa hyvän kuvan paljon kauempaa kuin varpusesta.
Digi ei sotke yhtään mitään vaan toimii aivan kuten filmiaikanakin kaikki toimi. Filmiaikanakin oli kroppeja ja muistaakseni juuri Olympus oli yksi niiden valmistajista, voin muistaa valmistajan väärinkin. Idea oli kuitenkin sama kuin tänään digikropeilla eli kuvattiin vain puolen kinonegan kokoisia negoja. Se teki optiikalle saman tempun kuin nykyinenkin troppi tekee eli pienensi kuvakulmaa verrattuna kokonegan saman mittaiseen optiikkaan.
Kokonaisuudessaanhan tuo putkesi on 2,7x zoomi eikä mikään optinen pituus esitä zoomia vaan kokonaisuus jossa polttoväliä voidaan säädellä.
Tuon putkesi lyhin pää vastaa lyhyttä teleoptiikkaa jos, kuten ennen ajateltiin, 50 mm oli se perusoptiikan/normaalin pituus. Tuo 35 mm vastaa suunnilleen samaa kuvakulmaa taas kroppirungoilla ainakin Nikon tapauksessa.
Digillä kokeilu on helpompaa koska ei tarvitse sulkeutua pimeään vessaan tunniksi jotta näkisi mitä on saanut aikaan. Suurin piirtein näet sen heti ja kokonaan kun laitat kortin koneen lukurakoon.
Ei kannata "yks tyhmä" alentaa itseään vaan ottaa positiivinen asenne koko hommaan ja ajatella jotta jos muut niin minäkin.- o8uik,8iokul 24.2.20
o8uik,8iokul
24.2.2014 10:53
0
Sulje
Mitä sinä pyrit mäkättämään valokuvauksesta avartavaa? Minä ainakin vain vittuilen.
- diamies nyt ja aina
Taas sinä eläkeläinen hörnötät! Käytät sanontoja, joista et tiedä ja käsitteitä jossa olet mettässä.
Mikä sulle on kroppi?
Toiseksi kun kuvataan kinokoolle, niin kyllä siinnä objektiivi tekee kuvavalon koko filmin pinta-alalle. Ei millekään puolikinolle!
Puolikinokamerat olivat suunniteltu alun pitäenkin optiikaltaankin 17 mm kertaa jotakin, riippuen oliko molemminpuolinen hammastus, vai leikattava 35 mm, joka halkaistiin labrassa.
Ei tarvitse mennä vessaan filmillä kuvatessa tunniksi runkkaamaan. Asia hoituu kyllä osaajalta vartissakin. Osaajaksi siis katsotaan se, joka ymmärtää kameran tekniikan ja mekaniikan aj on perillä optiikan perussäännöistä. Muut sitten leikki, näpsii, leikkii, näpsii, deletoi, ja deletoi siten kaiken ja taas näpsii.- Pokkarimies nykyisin
Minun ensmmäinen järkkäri oli Konican Autoreflex, jossa sai vailita puoli- tai täysikinon. Ihan kätevä ominaisuus, kun kuvaa mustavalkoista filkkaa ja valmistaa kuvat itse. Säästää kummasti kallista materiaalia.
Kuva puolitettiin siten, että kuvan leveä sivu kääntyi filmille poikittain, jolloin yhden normaalikuvan tilaan mahtui kaksi kuvaa. Linkissä näkyy verhot, jotka rajasivat kuvan.
http://www.cameraquest.com/konihalf.htm
Kamerassa oli lisäksi aikaautomatiikka, jota ei yleeensä tuolloin löytynyt paremmistakaan kameroista. Luotettiin erilliseen käsimittariin mielummin. Kannattaa diamiehenkin hieman kurkistaa verhojensa raosta pimiöstään niin oppii mitä kroppi kameran yhteydessä tarkoittaa. Se on tuo diakin outo tämän päivän kansalaiselle joskin itsekin olen sitä harrastanut pari vuosikymmentä noin arviolta.
Kyllä se filmin kehitys ja kuvien valotus kehityksineen noin tunnin siellä kotivessalaboratoriossa aikoinaan kesti joiskus kauemminkin kun oli useampi rulla kyseessä.
Kroppejahan ne tämän päivän termeillä olivat nuo mainitsemasi puolikinokamerat joskin esim. Nikon ja Canon kropeissa on tänään pieni ero kuvakulmassa näennäis polttovälikertoimen ollessa Nikonilla 1,5 ja Canonilla 1,6.
Vessassa nyt harva kuvaa sinua lukuun ottamatta mutta se kuitenkin lienee tavallisesa asunnossa helpoiten kehityslaboratorioksi muutettava osa. Se on myös verrannollinen digiin koska ei diginkään kuvia minnekään muualle tarvitse välttämättä lähteä katsomaan tai edes printtaamaan vaan kaikki sujuu kotona.
ps. runkkaamisesi saat diamies hoitaa missä ja miten haluat mutta turhaa sinun sitä täällä on mainostaa!- no joo
Työeläkeläinen kirjoitti:
Kannattaa diamiehenkin hieman kurkistaa verhojensa raosta pimiöstään niin oppii mitä kroppi kameran yhteydessä tarkoittaa. Se on tuo diakin outo tämän päivän kansalaiselle joskin itsekin olen sitä harrastanut pari vuosikymmentä noin arviolta.
Kyllä se filmin kehitys ja kuvien valotus kehityksineen noin tunnin siellä kotivessalaboratoriossa aikoinaan kesti joiskus kauemminkin kun oli useampi rulla kyseessä.
Kroppejahan ne tämän päivän termeillä olivat nuo mainitsemasi puolikinokamerat joskin esim. Nikon ja Canon kropeissa on tänään pieni ero kuvakulmassa näennäis polttovälikertoimen ollessa Nikonilla 1,5 ja Canonilla 1,6.
Vessassa nyt harva kuvaa sinua lukuun ottamatta mutta se kuitenkin lienee tavallisesa asunnossa helpoiten kehityslaboratorioksi muutettava osa. Se on myös verrannollinen digiin koska ei diginkään kuvia minnekään muualle tarvitse välttämättä lähteä katsomaan tai edes printtaamaan vaan kaikki sujuu kotona.
ps. runkkaamisesi saat diamies hoitaa missä ja miten haluat mutta turhaa sinun sitä täällä on mainostaa!Taisi sitten taas käydä työeläkeläiselle niin, että meni sormi suuhun ja alkoi ylimielinen tohellus. Ne käsitteet sulla on tosiaankin sekaisin usein.
Hasselbladilla kuvaajahan näkee siinä paikassa mitä kuvaan tulee, tai kannattaako painaa laukaisinta. Etkö tiennyt sitäkään? - Diamaailman jättänyt
no joo kirjoitti:
Taisi sitten taas käydä työeläkeläiselle niin, että meni sormi suuhun ja alkoi ylimielinen tohellus. Ne käsitteet sulla on tosiaankin sekaisin usein.
Hasselbladilla kuvaajahan näkee siinä paikassa mitä kuvaan tulee, tai kannattaako painaa laukaisinta. Etkö tiennyt sitäkään?Hasselisetädiamiehen ei kannattaisi ainakaan painaa enteriä saadakseen typeryytensä näille palstoille. Hasselisetädiamies voisi linnoittautua tuonne Perinteiset kamerat -palstalle (jonne ilmestyy kirjoitus kuukaudessa, kaksi parhaassa).
Onhan tuossa Työeläkeläisessä vähän jaarittelijan vikaa, mutta asiaa hän sentään kirjoittaa ja elää tässä ajassa. - mitä päää tuosaa
Diamaailman jättänyt kirjoitti:
Hasselisetädiamiehen ei kannattaisi ainakaan painaa enteriä saadakseen typeryytensä näille palstoille. Hasselisetädiamies voisi linnoittautua tuonne Perinteiset kamerat -palstalle (jonne ilmestyy kirjoitus kuukaudessa, kaksi parhaassa).
Onhan tuossa Työeläkeläisessä vähän jaarittelijan vikaa, mutta asiaa hän sentään kirjoittaa ja elää tässä ajassa.Diamiehen kirjoitukset ovat olleet aina asiaa. Digi-ja-mun-kamera-on-paras-cannoni tyypit toki suoltaa mitä sattuu. Eläkeläinen soheltaa ja suuttuu, kun joku neuvoo suoraksi erehdyksen.
Voi olla, että ei tämä olkaan mikään valokuvauksen yleinen osasto, vaan lastenkamarin sekasotku. - Diamaailman jättänyt
mitä päää tuosaa kirjoitti:
Diamiehen kirjoitukset ovat olleet aina asiaa. Digi-ja-mun-kamera-on-paras-cannoni tyypit toki suoltaa mitä sattuu. Eläkeläinen soheltaa ja suuttuu, kun joku neuvoo suoraksi erehdyksen.
Voi olla, että ei tämä olkaan mikään valokuvauksen yleinen osasto, vaan lastenkamarin sekasotku.Diamiehen kirjoitukset kuvastavat 30 vuoden takaista maailmaa. Silloin kirjoitettuna ne ehkä olisivat olleet asiaa.
Silloin minäkin kuvasin diafilmille. Valitettavasti niitä silloin kuvattuja dioja on vieläkin yksi kaappi pullollaan. En ole raaskinut niitä ja projektoria valkokangasta vieläkään pois heittää, vaikka olisi pitänyt niin tehdä jo aikaa sitten. - diamies nyt ja aina
Diamaailman jättänyt kirjoitti:
Diamiehen kirjoitukset kuvastavat 30 vuoden takaista maailmaa. Silloin kirjoitettuna ne ehkä olisivat olleet asiaa.
Silloin minäkin kuvasin diafilmille. Valitettavasti niitä silloin kuvattuja dioja on vieläkin yksi kaappi pullollaan. En ole raaskinut niitä ja projektoria valkokangasta vieläkään pois heittää, vaikka olisi pitänyt niin tehdä jo aikaa sitten.Väitätkö sinä tai joku muu, että valokuvaukseen on tullut jotakin uutta 30 vuoden aikaan? Ei ole, jos puhutaan kuvasta, sen kertomasta, ajatuksesta, tai halusta vaikuttaa katsojaan.
Rihkamaa, elektroniikkaa ja muuta sontaa on toki tullut mekaniikan tilalle. Enimmäkseen vain näyttä se "halpa näpsiminen nollaykkösiksi" olevan päätöntä näpsimistä.
Kun itse Hasselilla otin ensimmäisiä kuviani, tajusin parissa päivää, että pitää miettiä, opiskella, kuunnella viisaampiani ja kokeneempiani. Vuodessa parissa opin valon. Samaan aikaan tajusin neljän päävärin merkityksen ja niiden rajapinnat, vertikaaliset ja horisontaaliset linjat.
Apinakin ottaa 8 000 euron digikameralla vaikka 600 kuvaa, kun vain kortille mahtuvat. Onko niissä katsottavaa viikon päästä? Ehkä 1% saattaa ollakin. Se kuuluu sitten jo sattumaan, kuten kokoelämä. - rajapinnat
diamies nyt ja aina kirjoitti:
Väitätkö sinä tai joku muu, että valokuvaukseen on tullut jotakin uutta 30 vuoden aikaan? Ei ole, jos puhutaan kuvasta, sen kertomasta, ajatuksesta, tai halusta vaikuttaa katsojaan.
Rihkamaa, elektroniikkaa ja muuta sontaa on toki tullut mekaniikan tilalle. Enimmäkseen vain näyttä se "halpa näpsiminen nollaykkösiksi" olevan päätöntä näpsimistä.
Kun itse Hasselilla otin ensimmäisiä kuviani, tajusin parissa päivää, että pitää miettiä, opiskella, kuunnella viisaampiani ja kokeneempiani. Vuodessa parissa opin valon. Samaan aikaan tajusin neljän päävärin merkityksen ja niiden rajapinnat, vertikaaliset ja horisontaaliset linjat.
Apinakin ottaa 8 000 euron digikameralla vaikka 600 kuvaa, kun vain kortille mahtuvat. Onko niissä katsottavaa viikon päästä? Ehkä 1% saattaa ollakin. Se kuuluu sitten jo sattumaan, kuten kokoelämä.diamies tekee dianegatiiville nelivärikuvia luonnossa.
Niissä on neljän päävärin rajapinnan vertikaaliset ja horisontaaliset linjat.
Negatiiviset diat ”ja muuta sontaa on toki tullut” - oli9opli9.
rajapinnat kirjoitti:
diamies tekee dianegatiiville nelivärikuvia luonnossa.
Niissä on neljän päävärin rajapinnan vertikaaliset ja horisontaaliset linjat.
Negatiiviset diat ”ja muuta sontaa on toki tullut”Etkö tiedä dianegatiiviä, josta kehitetää positiivi? Vittuilla vaan täytyy yrittää, vaikka pää täynnä sontaa ja suu passskaaa
- miäs
”… niin kuinka pitkälle toi kantaa minimiasennossa ja maksimiasennossa?”
Se kantaa kaikissa asennoissa äärettömyyteen asti, mutta maapallolla vain horisonttiin asti.- iioioliopl
Meneehän se ohi horisontinkin. Kokeile kirkkaana yönä ja saat tähtiä kuvaan horisontin yläpuolesta 8 000 miljoonan km takaa
- se ohi
iioioliopl kirjoitti:
Meneehän se ohi horisontinkin. Kokeile kirkkaana yönä ja saat tähtiä kuvaan horisontin yläpuolesta 8 000 miljoonan km takaa
Lueppa vastaukseni uudestaan, vai etkä tiedä mitä tarkoittaa ääretön. Maapallolla ei ole tähtiä jotka näkyvät kauempana kuin horisontti. Jos maapallolla on ”tähti” kauempana kuin horisontti niin se ei näy. Mutta maapallolla ei ole taivaankappaleita joita nimitämme tähdiksi kirkkaana yönä 8 000 miljoonan km takaa.
Zoomin voi kantaa vaikka kuuhun, mutta zoomi kantaa äärettömyyteen jos ei ole näköesteitä matkalla. - iui8o8ioul
se ohi kirjoitti:
Lueppa vastaukseni uudestaan, vai etkä tiedä mitä tarkoittaa ääretön. Maapallolla ei ole tähtiä jotka näkyvät kauempana kuin horisontti. Jos maapallolla on ”tähti” kauempana kuin horisontti niin se ei näy. Mutta maapallolla ei ole taivaankappaleita joita nimitämme tähdiksi kirkkaana yönä 8 000 miljoonan km takaa.
Zoomin voi kantaa vaikka kuuhun, mutta zoomi kantaa äärettömyyteen jos ei ole näköesteitä matkalla.mitähän pyrit sönkkään? ei ajatuksesi kuitenkaan toimi....
- Näkökulma
Minulla on lasitavaraa useampi pötkylä, 10–300 mm. Kaikki ne kantavat niin pitkälle kuin silmä siintää.
Kuvakulma on se, joka vaihtelee tuon polttovälin mukaan, minun objektiivieni tapauksessa rajoissa 109° (10 mm) ... 5° 20' (300 mm). - kroppaaja
Minusta kroppikameroita on kaikki palkkikameraa pienemmät.
Aikuisten oikeasti kroppaamisella tarkoitetaan kuvan rajaamista mistä mihin kokoon tahansa. Kroppaamisen voi tehdä filmillä, kennolla, kuvankäsittelyssä, saksilla jne.
Mun palkkikamerassa (TOYO-VIEW 45GX) 120-filmiperä tekee 6x9cm kroppikuvaa, laakafilmi on 4x5 tuumaa.
Takalautaa vaihtamalla kameraan sopii myös 5x7 ja 8x10 tuuman filmit. Joten kamerani ainoa ”ei kroppikoko” lienee tuo 8x10 tuumaa. - se kantaa sittenkin
Kysyjä tarkoitti jos ottaa kuvan 75 mm:llä se kattaa tietyn kuva-alan niin kuinka kauas pitää kävellä taakse jota 300 mm täyttää saman kuva-alan?
- Näkökulma
Kysyjän millit taisivat olla 75 ja 200, ei 75 ja 300.
Kyllä tuo etäisyys menee geometrian lakien mukaan eli ihan suoraan polttovälimillien suhteessa. Jos kohde täyttää kuva-alan 75 mm:n asennossa vaikkapa 20 metrin päästä kuvattaessa, pitää vastaavaan tulokseen johtava etäisyys kertoa luvulla 200/75 = 2,666... kuvattaessa 200 mm:n asetuksella. Pitää siis löntystellä taaksepäin 2,666 × 20 metrin eli 53,3 metrin päähän.
Kroppikennoisessa Nikonissa (kroppikerroin 1,5) tuo polttoväli 75 mm antaa kuvakulmaksi 21° 20' ja 200 mm puolestaan 8° 05'.
Täyskennoisilla tai kinofilmijärkkäreillä kuvakulmat muodostuvat vastaavasti suuremmiksi, 32° 10' (75 mm) ja 12° 20' (200 mm).
Jos joku kaipaa 300 mm:iä vastaavia kulmia, niin ne ovat kroppikennoiselle 5° 20' ja täyskennoiselle tai kinofilmikameralle 8° 15'.
Kulma-arvot Nikonin simulaattorista.
http://imaging.nikon.com/lineup/lens/simulator/
Periaatteessa kroppikennoisessa rungoss pitäisi 200 millin lasilla päästä samaan tulokseen kuin täyskennoisessa 300-millisellä. Ylläolevissa arvoissa on hienonhieno (sinänsä merkityksetön) ero. - että eikös toi
”Kysyjä tarkoitti … pitää kävellä taakse”
vs.
”Tarkoitan siis sitä että eikös toi minimiasennossakin vastaa 2x zoomia jos normaalipolttoväli olis kinofilmijärkkäreissä 35 mm?”
Pitääkö minimiasennossa kävellä taakse vai eteenpäin?
- Näkökulma
Teleobjektiivisi zoom-kerroin on polttovälin ääripäiden suhde 200 mm / 75 mm = 2,666. Objektiivissasi on ”zoomia” siis 2,666...× eikä 2×.
Zoom-kerroin on siis pelkkä suhdeluku, joka ei kerro todellisesta polttovälistä sellaisenaan mitään. Se kertoo vain ääriarvojen suhteen.
Kinofilmikameran tai täyskennoisen (”kinokennoisen” digikameran normaalipolttoväliksi katsotaan yleisesti 50 mm. Tuo 35 mm katsotaan niissä jo laajakulmaobjektiiviksi.
Digijärkkäreissä on käytössä kinofilmikameran kuvaruutua pienempiäkin kennoja. Niiden yhteydessä puhutaan sitten rajaus- eli kroppikertoimesta ja kinovastaavuudesta. ”Kroppikennoisilla” järkkäreillä tarkoitetaan yleensä ns. APS-C-kokoisella kennolla varustettuja kameroita. Tuo APS-C vaihtelee hieman merkkikohtaisesti, esim. Canonilla ”kroppikenno” on vähän pienempi kuin Nikonilla.
Jos kuvattava kohde näkyy täyskennoisessa tietyssä suhteessa kuva-alaan jollakin tietyllä polttovälillä, riittää kroppikennoisessa samaan lyhyempi polttoväli. Rajaus- eli kroppikerroin ilmaisee polttovälien suhteen. Nikonin kroppikennoisissa tuo kerroin on 1,5 ja Canonilla 1,6. Erolla ei ole suurtakaan merkitystä.
Jos sinulla on kädessäsi kaksi kennokooltaan erilaista kameraa, tähtäilet niillä vaikkapa samaa taloa ja haluat sen täyttävän kuva-alan sopivasti, riittää pienempikennoiseen objektiivi, jonka polttoväli on lyhyempi. Jos 50 mm:n normaaliobjektiivi antaa sopivan tuloksen täyskennoisessa, pitää nuo millit jakaa kroppikertoimella, jotta saat selville samaan tulokseen johtavan polttovälin kroppikennoisessa. 50 mm jaettuna 1,5:llä antaa 33,333... Käytännössä 35-millinen mielletään kroppikennoisen normaaliobjektiiviksi.
Mikrojärkkäreissä on käytössä APS-C-kennoa pienempiä kennoja. Yksi yleinen standardi on Micro Four Thirds, jonka kroppikerroin on tasan 2. Kaikki edellä kerrottu pätee siihenkin, arvot vain muuttuvat vastaavasti.
Vaikeaa? Aivan yksinkertaista matematiikkaahan tämä on, ehkä en vain osaa selittää. Parasta, että lopetan tähän.- Näkökulma
Niin, se ”kinovastaavuus”?
Jos minulla on Nikonin APS-C-järkkäri ja siihen 35-millinen objektiivi (kuten minulla itse asiassa onkin), niin tuon objektiivin ”kinovastaavuus” = kroppikerroin × polttoväli eli 1,5 × 35 mm = 52,5 mm.
Pokkarissani minulla on paljon pienempi kenno. Sen objektiivin polttovälialue on 5,2–26 mm. Kroppikerroin on niinkin suuri kuin 4,62, joten tuon objektiivin ”kinovastaavuudeksi” voidaan sanoa 24–120 mm. Noista luvuista voit helposti laskea itsekin, että zoom-kerroin on tasan 5.
Eivät nämä todellakaan liian vaikeita juttuja ole, kun ne vain kerran sisäistää! - olttoväli eli
Näkökulma kirjoitti:
Niin, se ”kinovastaavuus”?
Jos minulla on Nikonin APS-C-järkkäri ja siihen 35-millinen objektiivi (kuten minulla itse asiassa onkin), niin tuon objektiivin ”kinovastaavuus” = kroppikerroin × polttoväli eli 1,5 × 35 mm = 52,5 mm.
Pokkarissani minulla on paljon pienempi kenno. Sen objektiivin polttovälialue on 5,2–26 mm. Kroppikerroin on niinkin suuri kuin 4,62, joten tuon objektiivin ”kinovastaavuudeksi” voidaan sanoa 24–120 mm. Noista luvuista voit helposti laskea itsekin, että zoom-kerroin on tasan 5.
Eivät nämä todellakaan liian vaikeita juttuja ole, kun ne vain kerran sisäistää!Ihanko oikeasti uskot, että objektiivin polttoväliä voi muuttaa kuvaa rajaamalla.
”kinovastaavuus” = kroppikerroin × polttoväli eli 1,5 × 35 mm = 52,5 mm. - Näkökulma
olttoväli eli kirjoitti:
Ihanko oikeasti uskot, että objektiivin polttoväliä voi muuttaa kuvaa rajaamalla.
”kinovastaavuus” = kroppikerroin × polttoväli eli 1,5 × 35 mm = 52,5 mm.Taidat kuvitella ihan joutavia. En huomaa missään väittäneeni polttovälin muuttuvan. Minulle ”kinovastaavuus” merkitsee kuvakulman vastaavuutta eikä polttovälin muuttumista. Tietenkin!
Onko vika tekstissäni vai lukijan ymmärryskyvyssä? Miksi sinun pitää lukea tekstiäni niin kuin sielunvihollinen lukee Pyhää Kirjaa? - rajausvastaava
Näkökulma kirjoitti:
Taidat kuvitella ihan joutavia. En huomaa missään väittäneeni polttovälin muuttuvan. Minulle ”kinovastaavuus” merkitsee kuvakulman vastaavuutta eikä polttovälin muuttumista. Tietenkin!
Onko vika tekstissäni vai lukijan ymmärryskyvyssä? Miksi sinun pitää lukea tekstiäni niin kuin sielunvihollinen lukee Pyhää Kirjaa?Vikaa on turha etsiä, se on aina minussa.
Onko kino joku kuvakulma? olttoväli eli kirjoitti:
Ihanko oikeasti uskot, että objektiivin polttoväliä voi muuttaa kuvaa rajaamalla.
”kinovastaavuus” = kroppikerroin × polttoväli eli 1,5 × 35 mm = 52,5 mm.Kinovastaavuus ei muuta polttoväliä vaan kyse on kuvakulmasta.Koska kuvakulmalle ei ole mitään muuta yleisesti käytettyä mittaa kuin kinokoon polttovälit, käytetään tuota termiä, jotta voidaan jotenkin kertoa millaisen kuvan objektiivi tuottaa.
Valittaminen on helppoa, tekeminen hankalampaa. Miten itse ilmaisisit asian esimerkiksi PowerShot S110 kameralla, josta tuossa kai oli kyse?
Rajaaminen sinänsä on huono termi tälle etenkin pokkareissa. Ei siin mitään rajata. Koko kamera kennoineen ja objektiiveineen on suunniteltu tälle koolle. Rajausta lähinnä on se, kun kinokoon objektiivi kytketään kameraan, jossa on pienempi kenno.rajausvastaava kirjoitti:
Vikaa on turha etsiä, se on aina minussa.
Onko kino joku kuvakulma?Kino tarkoittaa elokuvaa. Elokuvia on perinteisesti kuvattu 35 mm leveälle filmille. Muuan Oskar Barnack keksi kääntää elokuvafilmin vaakasuuntaan ja valottaa kaksi elokuvaruutua yhdeksi valokuvaruuduksi. Näin syntyi 36 mm x 24 mm leveä filmiruutu. 1930-luvulla tätä filmiä sitten alettiin myydä valmiiksi purkitettuna valokuvaukseen ja se yleistyi. Tämän takia siitä tuli standardimitta ja ihmiset alkoivat mieltää objektiivien kuvakulmia millimetreinä. Kun sitten siirryttiin digikuvaukseen, tuli mitä erilaisimpia kennokokoja. Jotta ihmiset ymmärtäisivät millaisen kuvakulman objektiivi antaa, luotiin kinovastaavuuden käsite, jota erityisesti pokkareissa käytetään. Joissain jopa nämä luvut on painettu objektiiviin. Järjestelmäpuolella lähinnä käytetään käsitettä kroppi- tai rajauskerroin ja on käyttäjän asia kertoa kertoimet, jos haluaa.
Kun komipaktikameraa suunnitellaan, on kinovastaavuus se, mistä lähdetään. Sen perusteella sitten suunnitellaan kennolle sopiva objektiivi. Tämän näkee siitä, että kinovastaavuudet ovat yleisiä tasalukuja (24 mm, 25 mm, 28 mm tai 35 mm). Varsinainen polttoväli sitten voi olla 4,3 mm, 5,2 mm tms. mielivaltainen luku.- kinotonvastaava
okaro kirjoitti:
Kinovastaavuus ei muuta polttoväliä vaan kyse on kuvakulmasta.Koska kuvakulmalle ei ole mitään muuta yleisesti käytettyä mittaa kuin kinokoon polttovälit, käytetään tuota termiä, jotta voidaan jotenkin kertoa millaisen kuvan objektiivi tuottaa.
Valittaminen on helppoa, tekeminen hankalampaa. Miten itse ilmaisisit asian esimerkiksi PowerShot S110 kameralla, josta tuossa kai oli kyse?
Rajaaminen sinänsä on huono termi tälle etenkin pokkareissa. Ei siin mitään rajata. Koko kamera kennoineen ja objektiiveineen on suunniteltu tälle koolle. Rajausta lähinnä on se, kun kinokoon objektiivi kytketään kameraan, jossa on pienempi kenno.Pääsääntöisesti kamera kroppaa aina oblektiivin piirtämästä kuvasta jonkin osan, joskus hyvin pienenkin. Esim T/S- ja palkkikameran objektiiveissa kuvaympyrän pinta-ala on usein moninkertainen filmiin/kennoon verrattuna.
Kinokameroisen kuva (kinokoko) oli oikeasti 24x18 mm jota käytettiin kinokameroissa silloin kun Barnak suunnitteli reportterikameran Leicalle.
Termien huolimaton käyttö näyttää harhauttavan aloittelijat uskomaan uusia ”ammattitermejä”.
esim
– paljonko tarvitaan zoomia että pääsee lähelle
– kroppikameroissa tarvitaan vähemmän zoomia kun polttoväli kasvaa
Mikä on esim 8x10 tuumaisen kameran kroppikerroin?
Kuinka suureksi objektiivin valovoima kasvaa kinovastaavati jos esim 50mm f/1 objektiivi kiinnitetään 8x10" kameraan? - Diamaailman jättänyt
kinotonvastaava kirjoitti:
Pääsääntöisesti kamera kroppaa aina oblektiivin piirtämästä kuvasta jonkin osan, joskus hyvin pienenkin. Esim T/S- ja palkkikameran objektiiveissa kuvaympyrän pinta-ala on usein moninkertainen filmiin/kennoon verrattuna.
Kinokameroisen kuva (kinokoko) oli oikeasti 24x18 mm jota käytettiin kinokameroissa silloin kun Barnak suunnitteli reportterikameran Leicalle.
Termien huolimaton käyttö näyttää harhauttavan aloittelijat uskomaan uusia ”ammattitermejä”.
esim
– paljonko tarvitaan zoomia että pääsee lähelle
– kroppikameroissa tarvitaan vähemmän zoomia kun polttoväli kasvaa
Mikä on esim 8x10 tuumaisen kameran kroppikerroin?
Kuinka suureksi objektiivin valovoima kasvaa kinovastaavati jos esim 50mm f/1 objektiivi kiinnitetään 8x10" kameraan?Älä viitsi vääristellä tosiasioita, varsinkaan kääntää niitä ylösalaisin! Oskar Barnack käytti jo prototyyppi-Leicassaan 1913 normaalia 35 mm elokuvafilmiä mutta nimenomaan aiempaa suurempaa ruutukokoa 24 × 36 mm. Sitä pienempää, filmirainaan nähden poikittaista 18 × 24 mm:n ruutukokoa oli käytetty elokuvissa.
Barnack ei suunnitellut mitään Leicalle vaan hän suunnitteli Leican Ernst Leitz GmbH:lle. Yrityksen nimeksi Leica on siirtynyt vasta vuosikymmeniä myöhemmin.
8 × 10 tuuman palkkikameroiden raahaaminen tälle harrastelijapalstalle ei tunnu kuvastavan kovin korkeaa harkintakykyä. - 4516656454664
Diamaailman jättänyt kirjoitti:
Älä viitsi vääristellä tosiasioita, varsinkaan kääntää niitä ylösalaisin! Oskar Barnack käytti jo prototyyppi-Leicassaan 1913 normaalia 35 mm elokuvafilmiä mutta nimenomaan aiempaa suurempaa ruutukokoa 24 × 36 mm. Sitä pienempää, filmirainaan nähden poikittaista 18 × 24 mm:n ruutukokoa oli käytetty elokuvissa.
Barnack ei suunnitellut mitään Leicalle vaan hän suunnitteli Leican Ernst Leitz GmbH:lle. Yrityksen nimeksi Leica on siirtynyt vasta vuosikymmeniä myöhemmin.
8 × 10 tuuman palkkikameroiden raahaaminen tälle harrastelijapalstalle ei tunnu kuvastavan kovin korkeaa harkintakykyä.o8uik,8iokul
24.2.2014 10:53
0
Sulje
Mitä sinä pyrit mäkättämään valokuvauksesta avartavaa? Minä ainakin vain vittuilen.
VASTAA
Facebook
Twitter
share email
share ur kinotonvastaava kirjoitti:
Pääsääntöisesti kamera kroppaa aina oblektiivin piirtämästä kuvasta jonkin osan, joskus hyvin pienenkin. Esim T/S- ja palkkikameran objektiiveissa kuvaympyrän pinta-ala on usein moninkertainen filmiin/kennoon verrattuna.
Kinokameroisen kuva (kinokoko) oli oikeasti 24x18 mm jota käytettiin kinokameroissa silloin kun Barnak suunnitteli reportterikameran Leicalle.
Termien huolimaton käyttö näyttää harhauttavan aloittelijat uskomaan uusia ”ammattitermejä”.
esim
– paljonko tarvitaan zoomia että pääsee lähelle
– kroppikameroissa tarvitaan vähemmän zoomia kun polttoväli kasvaa
Mikä on esim 8x10 tuumaisen kameran kroppikerroin?
Kuinka suureksi objektiivin valovoima kasvaa kinovastaavati jos esim 50mm f/1 objektiivi kiinnitetään 8x10" kameraan?24 mm x 18 mm on elokuvakameroiden ruutukoko tai oli sitä mykkäkaudella. Elokuvakameroissahan filmi kulkee pystysuunnassa. Valokuvauksessa vaakasuunta on luontevampi, joten kuvakooksi luonnostaan tulee 36 mm x 24 mm. Samalla kuvasuhde muuttuu 4:3:sta 2:3:een.
Tuossa ilmeisesti puhut sanan zoom väärinkäytöstä. Zoomhan on vaihtuva polttovälinen objektiivi, jonka polttoväliä voidaan muuttaa tarkennuksen muuttumatta. Usein pokkarien zoomit eivät edes ole zoomeja vaan niissä zoomauksen jälkeen tarkennus korjataan automaattisesti.
On totta, että on väärinkäsitys, että kroppirungossa riittää pienempi tele. Jos tämä on totta, johtuu se vain suuremmasta pikselitiheydestä, ei kropista sinänsä. Toisalta täyskennoisella voisi valita samalla kuvanlaadulla aukkoa pienemmän valovoiman
0,133
f/0,133
Filmipuolella kroppikertoimista puhuminen ei ole oikein mielekästä. Digipuolella se on välttämättömyys, jotta ymmärtää asiat.Diamaailman jättänyt kirjoitti:
Älä viitsi vääristellä tosiasioita, varsinkaan kääntää niitä ylösalaisin! Oskar Barnack käytti jo prototyyppi-Leicassaan 1913 normaalia 35 mm elokuvafilmiä mutta nimenomaan aiempaa suurempaa ruutukokoa 24 × 36 mm. Sitä pienempää, filmirainaan nähden poikittaista 18 × 24 mm:n ruutukokoa oli käytetty elokuvissa.
Barnack ei suunnitellut mitään Leicalle vaan hän suunnitteli Leican Ernst Leitz GmbH:lle. Yrityksen nimeksi Leica on siirtynyt vasta vuosikymmeniä myöhemmin.
8 × 10 tuuman palkkikameroiden raahaaminen tälle harrastelijapalstalle ei tunnu kuvastavan kovin korkeaa harkintakykyä.Leicahan tulee sanoista Leitz Camera. Tosin ole kovin väärin käyttää firmoista niiden nykynimiä. Jos sanoo että 1936 Seikikōgaku kenkyūsho kehitti Japanin ensimmäisen kinokameran, johon Nippon Kogaku kehotti objektiivin, ei tämä oikein sano mitään kellekään. Jos käyttää ko. firmojen nykyisiä nimiä Canon ja Nikon voi asiasta ymmärtää jotain
- 30x30
okaro kirjoitti:
24 mm x 18 mm on elokuvakameroiden ruutukoko tai oli sitä mykkäkaudella. Elokuvakameroissahan filmi kulkee pystysuunnassa. Valokuvauksessa vaakasuunta on luontevampi, joten kuvakooksi luonnostaan tulee 36 mm x 24 mm. Samalla kuvasuhde muuttuu 4:3:sta 2:3:een.
Tuossa ilmeisesti puhut sanan zoom väärinkäytöstä. Zoomhan on vaihtuva polttovälinen objektiivi, jonka polttoväliä voidaan muuttaa tarkennuksen muuttumatta. Usein pokkarien zoomit eivät edes ole zoomeja vaan niissä zoomauksen jälkeen tarkennus korjataan automaattisesti.
On totta, että on väärinkäsitys, että kroppirungossa riittää pienempi tele. Jos tämä on totta, johtuu se vain suuremmasta pikselitiheydestä, ei kropista sinänsä. Toisalta täyskennoisella voisi valita samalla kuvanlaadulla aukkoa pienemmän valovoiman
0,133
f/0,133
Filmipuolella kroppikertoimista puhuminen ei ole oikein mielekästä. Digipuolella se on välttämättömyys, jotta ymmärtää asiat.Jos (filmillä tai kennolla) kuvan koko on n. 30x30mm niin kroppikerroin on 1?
30x30 kirjoitti:
Jos (filmillä tai kennolla) kuvan koko on n. 30x30mm niin kroppikerroin on 1?
Tarkempi arvo olisi 30,59 mm kanttiinsa. Tosin aina voi kysyä miten mielekästä vertailu on, kun kuvasuhde on niin erilainen.
- Sprocket
”Filmipuolella kroppikertoimista puhuminen ei ole oikein mielekästä.”
—miksi ei ole?
Eikö filmin koolla ole täsmälleen sama (kroppi)vaikutus kuin kennon koolla?
Voiko objektiivin valovoima oikeasti olla f/0,1333?
Kuika suuri on objektiivin aukko jos polttoväli on 50mm ja valovoima on f/0,133?
Kino tarkoittaa elokuvaa ja kinokameran filmin kuvakoko oli 24x18 mm eikä se voi selittämällä muuttua 36x24 mm:ksi.
Samalle kinofilmille on tehty myös panoraamakameroita joissa kuvakoko ei ole 36x24. Vieläkin taitaa olla myynnissä Lomo tms jossa kuvan koko filmillä on n. 140 x 24 mm, 135 kasetille mahtuu muistaakseni 8 kuvaa.
– onko tämä 140x24 myös kinokoko ja mikä on sen kroppikerroin?
Sprocket Rocket panoraamakamera valottaa kinofilmin koko leveyden 35 mm, onko se kinokoko?
esim https://www.youtube.com/watch?v=X1iKpzeeJJw- Diamaailman jättänyt
>Kino tarkoittaa elokuvaa ja kinokameran filmin kuvakoko
>oli 24x18 mm eikä se voi selittämällä muuttua 36x24 mm:ksi.
Sinä tässä yrität selittää luuta lihaksi ja kissanpäätä paistikkaaksi.
Kinokoolla on tarkoitettu valokuvauksen maailmassa yleisesti kokoa 24 × 36 mm ainakin niin kauan kuin minä olen valokuvausta harrastanut, ja se on puoli vuosisataa. Tuo 18 × 24 mm:n kutsuminen kinokooksi on sinulta joko täydellisen tietämättömyyden tai umpityperän provoilunhalun osoitus.
Mene nurkkaasi häpeämään! - o8uik,8iokul 24.2.20
Diamaailman jättänyt kirjoitti:
>Kino tarkoittaa elokuvaa ja kinokameran filmin kuvakoko
>oli 24x18 mm eikä se voi selittämällä muuttua 36x24 mm:ksi.
Sinä tässä yrität selittää luuta lihaksi ja kissanpäätä paistikkaaksi.
Kinokoolla on tarkoitettu valokuvauksen maailmassa yleisesti kokoa 24 × 36 mm ainakin niin kauan kuin minä olen valokuvausta harrastanut, ja se on puoli vuosisataa. Tuo 18 × 24 mm:n kutsuminen kinokooksi on sinulta joko täydellisen tietämättömyyden tai umpityperän provoilunhalun osoitus.
Mene nurkkaasi häpeämään!o8uik,8iokul
24.2.2014 10:53
0
Sulje
Mitä sinä pyrit mäkättämään valokuvauksesta avartavaa? Minä ainakin vain vittuilen. Filmikokoja on sen verran vähemmän etenkin kinofilmiä pienempinä. Digipuolella valmistajat ovat vapautuneet rajoitteista, kun kameraa ei tarvitse suunnitella tietylle olemassa olevalle filmityypille. Siksi kenokokoja on enemmän. Joku puolikinoformaatti oli täysin marginaalinen siihen, mitä kroppikennot tai kompaktit ovat nykyään.
Tuskinpa tuollaista valovoimaa voisi tehdä. Alle yhden kyllä on saatu. Kubrick käytti normaalia, jossa on f/0,7 valovoima. Vaikka sana kino tulee elokuvasta, ei sitä Suomen kielessä käytetä tässä merkityksessä enää. Jos puhutaan elokuvakamerasta sanotaan elokuvakamera. Kinofilmi ja kinofilmikamera tarkoittavat still-kameroita.- Diamaailman jättänyt
okaro kirjoitti:
Filmikokoja on sen verran vähemmän etenkin kinofilmiä pienempinä. Digipuolella valmistajat ovat vapautuneet rajoitteista, kun kameraa ei tarvitse suunnitella tietylle olemassa olevalle filmityypille. Siksi kenokokoja on enemmän. Joku puolikinoformaatti oli täysin marginaalinen siihen, mitä kroppikennot tai kompaktit ovat nykyään.
Tuskinpa tuollaista valovoimaa voisi tehdä. Alle yhden kyllä on saatu. Kubrick käytti normaalia, jossa on f/0,7 valovoima. Vaikka sana kino tulee elokuvasta, ei sitä Suomen kielessä käytetä tässä merkityksessä enää. Jos puhutaan elokuvakamerasta sanotaan elokuvakamera. Kinofilmi ja kinofilmikamera tarkoittavat still-kameroita.>Joku puolikinoformaatti oli täysin marginaalinen siihen,
>mitä kroppikennot tai kompaktit ovat nykyään.
Tuo on aivan totta. Minä kuitenkin satuin aloittelemaan kuvausta juuri sellaisella puolikoon (18 × 24 mm) lelulla.
http://camerapedia.wikia.com/wiki/Agfa_Parat_&_Parat-I
Tuollainen oli ensimmäinen nimenomaan minulle ostettu kamera. Vanhemmilta sisariltani perimälläni 6 × 6 -formaatin Altissa-laatikolla olin ehtinyt vähän harjoitella sitä ennen.
http://camerapedia.wikia.com/wiki/Altissa_Box_D
Pian Agfa Paratin jälkeen sain ostettua käytetyn kaksisilmäisen kottaraispöntön ja kuvausharrastukseni pääsi kunnolla käyntiin.
http://camerapedia.wikia.com/wiki/Yashica-B
Paikkakunnan lehtimies opasti minut Yashican saannin myötä pimiöpuuhien saloihin omassa labrassaan. Seurakunnan nuorisotyö ylläpiti kerhotoimintaa, jonka puitteissa hommaa sai sitten toteuttaa jatkossa. Omat pimiövehkeet ostin vasta 1972, omillani asuessa. Oli elämäni ensimmäinen osamaksukauppa! Olisikohan sen jälkeen juuri muita tullutkaan?
Pimiörojut lähtivät komeroni perältä vasta vajaa vuosi sitten – lojuttuaan siellä tyhjän panttina kolmisenkymmentä vuotta. Diakauteni osui siihen väliin. - ninni näkkileipä
"Voiko objektiivin valovoima oikeasti olla f/0,1333?"
tokikin voi, teoriassa.
käytännössä ei.
"Kuika suuri on objektiivin aukko jos polttoväli on 50mm ja valovoima on f/0,133"
taitaa olla siinä 375mm paikkeilla :-)
- offtopiciks meni
Huh minkälaiseks offtopiciksi tääkin ketju mennyt ja sitten tuo yks seko "o8uik,8iokul " vielä postailee noita sekoviestejään.
Siispä ymmärtäisin aloituksen kysymyksen tarkoittavan sitä että minkälainen kokonaiszuumaus kyseisellä objektiivilla saadaan. Eli jos pysyttäis nyt aiheessa eikä kinattais ja vi-tuiltais, jookos?- vielä yksi
Kysymykseen on jo vastattu, kyseessä on noin "2.7x" zoomi, jos nyt välttämättä haluaa niistä x:stä puhua.
Luulen ymmärtäväni kyllä mitä tuolla "kokonaiszoomilla" tms. haetaan, ilmeisesti vertailua johonkin pokkareihin tai superzoomikameroihin, joissa yleensä puhutaan noista Xx-zoomeista. Niissäkin kyse on kuitenkin pisimmän ja lyhyimmän polttovälin suhteesta. Molemmat niistä vaihtelevat myös noissa kiinteäobjektiivisissa kameroissa, joten selkeää vertailukohtaa ei oikeastaan ole olemassa. Jonkinlaista vertailua voisi ehkä mieluummin hakea ns. "kinovastaavien" (anteeksi kiistanalaisen termin käyttö) polttovälien kautta, jotka esim. Canon S120:llä olisi 24-120 mm ja SX50:llä 24-1200 mm, ja 75-200 millinen lienee aika selkeästi hahmotettavissa suhteessa noihin.
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1566349
- 501806
Klaukkalan onnettomuus 4.4
Klaukkalassa oli tänään se kolmen nuoren naisen onnettomuus, onko kellään mitään tietoa mitä kävi tai ketä onnettomuudes381464- 471051
Ukraina ja Zelenskyn ylläpitämä sota tuhoaa Euroopan, ei Venäjä
Mutta tätä ei YLE eikä Helsingin Sanomat kerto.3241019Kolari Klaukkala
Kaksi teinityttö kuoli. Vastaantulijoille ei käynyt mitenkään. Mikä auto ja malli telineillä oli entä se toinen auto? Se48941Ooo! Kaija Koo saa kesämökille öky-rempan:jättimäinen terde, poreallas... Katso ennen-jälkeen kuvat!
Wow, nyt on Kaija Koon mökkipihalla kyllä iso muutos! Miltä näyttää, haluaisitko omalle mökillesi vaikkapa samanlaisen l13919Kevyt on olo
Tiedättekö, että olo kevenee kummasti, kun päästää turhista asioista tai ihmisistä irti! Tämä on hyvä näin <384898Toivoisin, että lähentyisit kanssani
Tänään koin, että välillämme oli enemmän. Kummatkin katsoivat pidempään kuin tavallisesti toista silmiin. En tiedä mistä14877Olisinpa jo siellä, otatkohan minut vastaan
Olisitpa lähelläni ja antaisit minun maalata sinulle kuvaa siitä kaikesta ikävästä, tuskasta, epävarmuudesta ja mieleni75875