Olen pikkukoirien omistaja, jolla on ennen kerrostaloasumista ollut isokin koira. Pidän kaikista koirista, mutta olen vähitellen täällä lähiössä asuessani tullut tosi vihaiseksi näille ihmisille, jotka hankkivat kaikenlaisia vaikeita rotuja vaivautumatta kouluttaa eläimiään. Sitten ne tempovat ja pelottavat ympäristöään louskuttaen, mutta jos uskallat arvostella, olet ilman muuta isojen koirien vihaaja. Jatkuvasti tulee vaaratilanteita, kun iso koira on annettu jopa lapsen ulkoiluttamaksi.
Missä on vastuu? Pitääkö lainsäädäntöä uusia?
Turha sanoa, että pikkukoirasi provosoi tms, sillä niin ne eivät tee, kun eivät edes hauku. Ja on muuten yhtä turhaa sanoa, että yritä vain pärjäillä, koska vastus voi olla hengenvaarallinen niin pikkueläimelle kuin lapsellekin.
Missä on vastuu? Pitääkö lainsäädäntöä uusia?
Turha sanoa, että pikkukoirasi provosoi tms, sillä niin ne eivät tee, kun eivät edes hauku. Ja on muuten yhtä turhaa sanoa, että yritä vain pärjäillä, koska vastus voi olla hengenvaarallinen niin pikkueläimelle kuin lapsellekin.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ihan yhtälailla niitä huonosti käyttäytyviä koiria on pienissäkin. Jos sinua riivaisi pienet louskuttavat koirat, et olisi moksiskaan. Rodun ei tarvitse olla vaikea, jotta sen saa louskuttamaan muille koirille.
Samalla tavalla minäkin mietin, miksi ihmiset hankkivat noita pikkukoiria, joita eivät vaivudu edes kouluttamaan. Kamalaa räksytystä kaikille vastaantuleville koirille. Aivan kuin pieni koira ei muka tarvitsisi kouluttamista.
Vai oliko tässäkin aloituksessa pohjimmainen kyse vain siitä, että isot koirat ovat vaarallisia, kun vähän pitävät ääntä?
Kyllästyttää tuo yleistys pikkukoirista, että räksyttävät ja että niitä ei kouluteta! Pienillä roduilla on suurempi himo siihen haukkumiseen kuin isoilla, se vaan tulee niiden selkärangasta helpommin. Kaikki pikkukoirat eivät silti suinkaan hauku häiritsevän paljon ja isoista roduista esimerkiksi sakemanni on yleensä kova haukkumaan, samoin pystykorvat. Noutajat ovat hiljaisia. Kovinkaan montaa hiljaista ja ystävällistä sakua en ole nähnyt, aina ne joko haukkuvat vastaantulevat koirat tai ovat aggressiivisia muille koirille. Omalla HAUKKUVALLA pikkukoirallani on koirapuistokaverina yksi kiva saku, ei louskuta ja pitää muista koirista.
Ystävälläni on sakemanni joka sekä haukkuu että tappaisi joka ikisen varsinkin pienen koiran mitä vastaan tulee, koiramme eivät tästä syystä tule koskaan tapaamaan toisiaan.
Oma koirani ei lopeta haukkumista vaikka mitä tekisi, koulutetaan jatkuvasti, käytetään eri keinoja. Älkää jaksako marista tuota mantraa ettei pikkukoiria kouluteta, niiden koulutus on ainakin tuon haukkumisen osalta vaikeampaa kuin isojen. Oma koirani murahtelee ulkona vaikkei ketään ole missään, se reagoi haukkumalla siihen mihin sinä reagoit päätä kääntämällä. Se tulee ihan heti siltä luonnostaan.
haukku on koiran työ. on se tosi kamalaa kun koira haukkuu. haukutaanhan täällä palstoillakin
Kyse oli vaaran aiheuttamisesta, kun iso koira tempoo ja yrittää päästä irti. Ymmärrät varmasti sinäkin sen eron, että pikkukoirat harvoin tappavat isoja rotuja ja siksi niistä ei aiheudu vaaraa.
Lue Hohhoijakkaa aloitus oikein. Onko kyse isojen koirien haukkumisesta vai koirakäyttäytymisestä?
>>Vai oliko tässäkin aloituksessa pohjimmainen kyse vain siitä, että isot koirat ovat vaarallisia, kun vähän pitävät ääntä?
Snakun isäntä kirjoittaa asiaa
Minä ihmettelen miksi jotkut hankkivat lapsia, kun eivät saa niitä kuriin. Aiheuttavat vaaratilanteita mm. hyppimällä autoteille mistäkin puskasta, laittamalla raiteille kaikkea ja ihan jo pyöräilemällä päin punaisia. Ja muutakin harmia hirveällä huutamisella ja itkupotkuraivareilla. Miksi ei voida nähdä edes vähän vaivaa sen kakaran eteen ja opettaa olemaan kunnolla?
Ap:n kanssa tässä samaa mieltä. Kuvottavaa, kuinka isoja koiria hankitaan munanjatkeiksi muttei kuitenkaan olla perehdytty rotuun/rotuihin ja ei osata kouluttaa. Omalla naapurillani on kaksi koiraa (belggari malinois ja joku saksanpaimensekotus), jotka rähjäävät kaikille vastaantulijoille. Hihnassa aivan mahdottomia, on meinannut naapuri pari kertaa lentää rähmälleenkin. Koirat ovat selvästi vihaisia, irvistelevät ja murisevat haukunnan lomasta. Oma venäjänvinttikoirani ei provosoi eikä onneksi provosoidu.
Inhottavinta on, että naapuri selvästi tiedostaa koiriensa vaarallisuuden ja saa siitä ilmeisesti jotain ihme kicksejä. Hänellä on aidattu piha ja miltei joka kerta kun siitä kävelee ohi, päästää hän koirat varmasti tarkoituksella pelottelemaan, sillä ulospäästäminen on aina niin tarkalleen ajoitettua. Olenpa harkinnut muuttoakin, kun ei ole kiva kuunnella koirien haukuntaa yötä päivää.
Vaikka olen aina ollut isojen koirien ystävä, niin mikään koira ei ole kiva, kun sen ohittaminen suorastaan pelottaa. "Koira-ajokortti" olisi oikeasti kova sana, että saataisiin karsittua näitä vastuuttomia koiranomistajia.
>>>belggari malinois ja joku saksanpaimensekotus), jotka rähjäävät kaikille vastaantulijoille
siis:
naapurisi on valinnut rodut huolella, nuo oletusarvoisesti kyllä aina rähjäävät muille koirille, jos ei kouluteta ja välillä siitä huolimatta, eli ei osata kouluttaa
Jos valitsee ison rodun,on hommattava välineet millä se sata varmasti pysyy itsellä hallinnassa.Hyvät kestävät hihnat,vedonestovaljaat tai kuonopanta linkillä kiinnitettynä normaalipantaan.
Pelkällä pannalla taluttaminen on riskaapelia,koira voi nykäistä omistajansa kumoon,ja näin päästä hyökkäämään vieraan kimppuun.
Pikkukoirat on helppo hallita,eivät pääse niin helposti karkuun.
Minä ymmärrän miksi pikkukoira haukkuu,ne pelkää sitä tuijottavaa suurta koiraa.Ja yrittää epätoivoisella haukullaan saada vaaralliseksi kokemansa suuremman koiran jättämään itsensä rauhaan.Se on "pelko",joka saa pikkukoiran haukkumaan,ei koulutus tai kouluttamattomuus.
Minulla on suuri koira,se ei tuijottele pikkukoiria.Pikkukoirat eivät yleensä koskaan hauku minun koiraani,vaan tulevat häntä heiluen tutustumaan ja jopa leikkivät keskenään.Minun suuri koirani on pennusta asti pieniin koiriin tottunut,kun kavereilla on sellaisia.
Jos pikkukoira haukkuu isompaa koiraasi,mieti käyttäytyykö oma koirasi uhkaavasti,tuijotteleeko,jäykisteleekö?
Olen nähnyt paljon tilanteita,joissa pieni koira on hyvin tullut toimeen oman suuren koirani kanssa.Ja kun siihen tulee toinen suurempi tuijotteleva koira,alkaa pikkukoira peloissaan puolustushaukkunsa,ja sillä yrittää ajaa pelottavan tuijottelevan koiran pois.
Omistajatkaan eivät aina tajua miksi pienet koiransa haukkuvat.
Eivätkä suurten koirien omistajat huomaa oman koiransa uhkailevaa käytöstä.
Lukekaa koiran kehonkieltä,niin ymmärrätte koirianne paremmin.
Jokaisen ison koiran on kestettävä myös se, että pikkukoira nostetaan syliin.Se on ihan koulutus asia .Jos oma koira siitä häiriintyy,kannattaa sitä koiraansa oikeasti kouluttaa.
Juuri näin, niinkuin lukekaa koiriannekin sanoo!
Itselläni on 2pientä koiraa. Toinen rohkea ollut meillä alusta asti. Toinen arka kodinvaihtaja.
Aluksi kodinvaihtaja pelkäsi kaikkia sekä ihmisiä että koiria, varsinkin isoja mustia koiria. Päätin että syliin en ota, ja pelottavia tilanteita emme välttele.
joten varsinkin isojen koirien omistajien kanssa pyrin juttusille vaikka arka koirani olisi räksyttänyt. Ja jos vastaantulija jäi juttelemaan niin juttelimme niinkauan kunnes arka koirani rauhoittui sen verran että lopetti räksytyksen ja mahdollisesti kävi kaukaa jopa nuuhkimassa, palkinnoksi rohkeudesta ja pelkonsa ylittämisestä jatkoimme matkaa! Isolle koirallekkin tapaaminen on silloin palkitseva kun huomaa että omalla käytöksellään sai räksyttäjän rauhottumaan tms, ja että pienet osaa olla hiljaakin!
Nykyään kodinvaihtajani ei juuri koskaan räksytä, luottaa minuun ja uskaltaa hetken kaukaa tutkimisen jälkeen tutustua kaikenlaisiin koiriin, jos vain annan aikaa, ja en pelasta koiraa jos toinen esim. ärähtää, vaan annan koirilleni mahdollisuuden esim. kääntyä pois tilanteesta tai esim. alistua.
Nykyisin arka koirani ei enää provosoi muita säikyllä olemuksellaan, eikä räksytyksellään.
Nyt onkin tullut ongelma rohkean kanssa, joka ennen tuli toimeen kaikkien kanssa, osasi olla joko riehakas, leikkisä tai rauhallinen riippuen toisesta koirasta. Nykyään ns. puolustaa herkästi arkaa koiraamme, eli ärisee ja hyökkäilee. Työstämme asiaa. Parasta on jos saan vastaantulijan ymmärtämään että koirani ei ole vaarallinen, vain uhoaa, ja rauhottuu yleensä heti jos alamme juttelemaan ja annamme koirille aikaa ottaa toisistaan selvää.
Vaikeimpia ovat tilanteet jos vastaantulija on voimakastahtoinen tai dominoiva koira, silloin omani haluaisi näyttää kaapin paikan. Ja sellaista käytöstä en voi sallia! Opettelen lukemaan koirani elekieltä. Ei ole helppoa kun koirallani ei ole häntää, ei käytä ääntä, ja kun vastassa on arka koira, niin koirani hiipii matalana ja pyrkii olemaan helposti lähestyttävän oloinen, samallalailla hiipii matalana kun aikeena on hyökätä epäilyttävien yksilöiden kimppuun. Korvien asennoissa ehkä joskus hienoinen ero, silmät jos pystyn näkemään, niistä luen mielialan parhaiten. Haluan oppia kieltämään/rauhottamaan koirani ennen rähinää!
Mutta sen näkee että oman koirani valmiina hyökkäämään olemus provosoi helposti muita koiria, samoin kun oma rohkeampi koirani provosoituu nykyään herkästi jos toinen on hyökkäävässä mielentilassa. Mutta kun arka koira räksyttää ja viestittää että en halua/uskalla tavata niin rokea ja "hyökkäävä" koirani ei provosoidu vaan seisoo paikallaan ja luimistelee rauhallisesti korviaan eli osoittaa toiselle että minusta ei ole vaaraa. Nykyään tuo rohkeampi hyökkäilee kokoajan vähemmän ja vähemmän!
..omistajaltaan irti päässyt pikku koira hyökkäsi suoraan kiinni olevan keskikokoisen koirani kimppuun.roikotin koiraani ylhäällä jottei saanut iskettyä hampaitaan puolustaesaan itseään pienempään koiraan.. ..omistaja vain huusi että ota hänen koireansa kiinni kun oli täysi rähinä päällä.. ..käskin omistajaa kiirehtimään mutta hän vain käveli hiljakseen meitä kohti lopulta ottaen itse kiinni koiransa.Ymmärrän että vahinkoja sattuu mutta olin tehnyt paljon työtä oman ongelma koirani kanssa ja tämän minun koirani psyyke petti pahasti tämän tapahtuman jälkeen.alkoi hyökkäämään jokaista koiraa kohti agressiiviesti että alkoi pelottamaan repiikö joku kerta jonkin vastaan tulevan irto tai löysällä hihnalla kulkevan koiran.Päätin viedä koirani lopetus piikille hänen psyykkeensä ei enää muita koiria kestä.
Erittäin ikävä tapahtuma! Uskon, että teit koirasi kannalta viisaasti. Olisi pikkukoiran omistaja saanut vähän huolellisempi olla ja tulla rivakammin apuun.
Irtokoirat ja irti päässeet ovat aina inhottavia. Ei auta, että irtokoiran omistaja huutaisi "ei se mitään tee". Mutta entäpä jos toinen voisi tehdäkin? Rupea siinä sitten huutamaan ja potkimaan maata ja heittämään kengällä, jottei irtokoira saa hampaasta.
Vastuutonta antaa koiran mennä irti.
mutta ikävä kyllä AINA riittää näitä vahingossa irti pääseviä tai jotka riuhtaisevat itsensä irti tai pidetään vastuuntunnottomasti sitä tottelematonta koiraa vapaana, kun sen pitää saada juosta vapaana ja kun sen kanssa ei voi mennä koirapuistoon, koska se käy päälle, jos ei muuten, niin ainakin valikoiden. Itselläni on pari pienempää, semmoisia alta 15 kg rekkuja, jotka suht hyvin hallinnassa, mutta ei todellakaan täysin. Mökillä sitten pidän vapaana, kun ei ole naapureita, eivätkä lähde omasta ns. pihapiiristä pois, eivät siis edes tontin rajalle. Ikävä kyllä naapurimökin isoja rekkuja on joutunut häätämään pois kimpusta. Matkaa naapuriin n. 300 m. Kotona ollessa melkein päivittäin on joku tulossa päälle ihan niin isoja kuin pieniäkin. Olen onnistunut pitämään ne vielä hengissä, mutta pelkäänpä, että joku päivä päästään tikkauttamaan (toivottavasti vain sitä), sillä niin hurjia rekkuja asustaa ympärillä. Asumme hieman kauempana pk seudulta ja suht kivoja lenkkejä voidaan tehdä, mutta kyllä vastaan tulee aina näitä hihnarimpuilijoita ja jos mennään ulkoilualueelle, niin eikö sielläkin (kesällä) pidetä koiria vapaana, vaikka on kielletty. Samoin koiran hallintavälineet ihan kamalaa katsottavaa. FLEXI VAHVALLA KOIRALLA tai muutenkin. Ei kiva. Missä peruskoulutus ja tavalliset kunnolliset hihnat ja pannat, jotka eivät katkea tai lukko petä. Itse käyn vähän väliä koirieni hihnat ja pannat läpi ja tarkastan kestävyyden. Ihan niiden itsensä takia, koirani eivät karkaa, mutta toki tiukka paikka voi tulla, esim. jos käärme metsässä ja koira säntää perään ja lukko pettää. Ei hyvä juttu sekään. Tuntuu, että Suomi on pullollaan koirien ohjaajia ja ongelmienkin ratkojia, mutta ongelmat vaan lisääntyy. Mielestäni kaikkien pitäisi saada liikkua koiriensa kanssa rauhassa, niin ettei tarvitse jatkuvasti pelätä jotain sattuvan. Tänäänkin ulos mennessä oli kolme kattia pihatiellä, joita jäin sitten koirieni kanssa seuraamaan (lähinnä siedätyshoitoa koirille). Viisiminuuttia pysyttiin paikallaan ja koirat rauhoittuivat ja sitten ohitimme enää vain vähän murahdellen. Kuka on se rohkea, joka laittaa kansalaisaloitteen nettiin ja vaaditaan koiranpito "ajokorttia".
Nimiä varmaankin kertynee äkkiä se 50 000. En yhtään epäile, niin kyllästyneitä ollaan ongelma tapauksiin
Ei kiva lukea tuollaista pitkää litaniaa yhteen pötköön laitettuna.
koittakaapa vielä ymmärtää että luonne koirilla on vahvasti periytyvää.Suurimpia ongelmia on ne ihanat monirotuiset ehkä kiltitkin tyttö koirat jotka saavat vahinko pentuja ehkäpä vähän liiankin tuntemattoman uroksen kanssa jonka luonteesta ei ole minkäänlaista tietoa.Ja sinä koira ajokortin läpi saanut voitkin ehkä alkaa kouluttamaan näitä trauma koiria ja kokeille hankkia ehkä se luupäisimmän karhukoira uroksenkin ja tulla sitten leveillemään koulutus taidoillasi.
tänään näin nuoren tytön keskellä päivää kännissä kuin käki ja tanskandoggi vierellä, tyttö huusi ja hermoili jotain kahdelle juoppokaverillensa. Sitten vain yhtäkkiä juoksi koiransa kanssa tien yli, onneksi autot ehti jarruttaa.
Odotin näkeväni että doggi olisi vetänyt tytön kumoon, mutta ei, koira lönkötteli nätisti tytön vierellä.
Vaikea ajatella että noin epävakaa tyttö olisi saanut koulutetuksi noin rauhalliseksi koiransa. Joten epäilen että doggi oli esim. hoidossa tytöllä. Mutta ihmettelen miksi joku antaisi koiransa tuollaiselle hulttiolle hoitoon?