kehityksestä...
Poika pian 1v. ei nouse istumaan, eikä seisomaan. Kävelee hyvin, kun pitää kiinni seisoo ilman tukea jonkin aikaa paikallaan tukea vasten. Ryömii ja on ryöminyt 7kk. alkaen. Muuten ok., mut alkaa ressi tulla, jos ei ala pian tapahtumaan.. Mites muilla???
Jos käy niin, että joutuu fys.ter., ni mitä siellä tehdään??
Poika pian 1v. ei nouse istumaan, eikä seisomaan. Kävelee hyvin, kun pitää kiinni seisoo ilman tukea jonkin aikaa paikallaan tukea vasten. Ryömii ja on ryöminyt 7kk. alkaen. Muuten ok., mut alkaa ressi tulla, jos ei ala pian tapahtumaan.. Mites muilla???
Jos käy niin, että joutuu fys.ter., ni mitä siellä tehdään??
Vastaukset 18
Vanhimmat
Minun 10 kk tyttäreni on nyt yhden kerran käynyt fysioterapiassa ja menee toisen kerran viikon kuluttua. Fysioterapiassa lapsen ehdoilla leikkimistä, fysioterapeutti seuraa ja antaa ohjeita myös kirjallisina miten tilannetta selvittää. Minun tyttäreni kävelee tukien, ei seiso ilman tukea, nousee istumaan, mutta ei vielä seisomaan ilman tukea. 9 kk ikäisenä alkoi kontata. On hyvä, että neuvolassa kiinnitetään asioihin huomiota, mutta kieltämättä joskus ottaa stressin päälle ja alkaa syyllistää itseään mikä on tietenkin väärin.
Kuvauksesta päätellen sulla on ihan normaali lapsi. Jokainen kehittyy eri tahdissaan.
Jos lapsesi noin hyvin edistynyt?
Minun tyttäreni tapauksessa oli yksi ongelma; konttaaminen. Hän ei siis kontannut vaan veti itseään käsin lattialla jalalla vauhtia antaen. Neuvolan terveydenhoitaja sanoi minulle, että lapsen kehityksen kuuluu kulkea tietyn järjestyksen mukaisesti; ensin pitää oppia konttaamaan, sen jälkeen kävelemään. Viime neuvolakäynnillä lapseni näytti, että osaa jo edetä konttaustyylillä, mutta ei ole kovin innokas etenemään niin vaan mieluummin kävellen tukea ottaen huonekaluista, seinästä jne. Tämän vuoksi olimme fysioterapiassa. Ensi kerralla fysioterapiassa katsotaan onko konttausasia kunnossa.
Minä kysyin ja tätä on moni muukin ihmetellyt, että miksi on niin tärkeää, että ensin kontataan ja sitten kävellään, koska on niin paljon lapsia, jotka ovat jättäneet konttausvaiheen kokonaan väliin ja nousseet suoraan kävelemään. Jonkun uuden tutkimuksen mukaan lapsilla, jotka eivät ole kontanneet, on todettu myöhemmin lukihäiriöitä muitakin oppimishäiriöitä kouluiässä.
Andekdoottina tähän; olen yksinhuoltaja ja sen vuoksi lastani tarkkaillaan neuvolassa "tiheämmällä sihdillä" kuin ydinperheiden lapsia, koska myös yksinhuoltajien lapsilla on enemmän selviytymisongelmia - siis tieteellisesti todettua, joten täten faktaa.
Itse jätin konttausvaiheen väliin. Koulumenestys ollut kuitenkin aina ihan loistava (vaikka itse sanonkin). Entäpä jos onkin niin, että konttausvaiheen pois jättäneet oppivat erilailla? Minun tapauksessani kovin kokonaisvaltainen tapani oppia on ollut kuitenkin tae koulumenestykseen. No, tiedä sitä sitten. Tsemppiä konttailuihin!
Kyllä sinut ja lapsesi on tosiaan otettu silmätikuksi. Meillä yhden lapsen kehitys oli suunnilleen samanlaista kuin lapsellasi. Ei kontannut, hilasi itseään pepulla, oppi kävelemään 1 v 2 kk:n iässä. Lukemaan oppi 4-vuotiaana ja nyt 11-vuotiaana on todella lahjakas matematiikassa ja kädentaidoissa. Hän on luokkansa parhaita oppilaita, kokeissa tulee aina kiitettäviä. Vai että konttaaminen ja koulumenestys kulkevat käsi kädessä! Kaikkea sitä kuuleekin.
Kuten myös veljeni lapset ja sisareni tytär; eivät kontanneet ja oppivat 4-ja 5-vuotiaina lukemaan ja koulumenestys erinomainen, joten on tätä ihmetellyt yksi jos toinenkin. Neuvolakohtaisia asioita ehkä? En tiedä. Aion tätä asiaa kysellä tämän paikkakunnan muilta äideiltä. Voihan syy olla sekin, että minulla on erittäin tarkka kirjanpito siitä mitä lapseni on oppinut ja milloin (hän on ainoa lapseni, jonka olen iäkkäänä, yli 40-vuotiaana synnyttänyt). Ehkä muut äidit eivät kiinnitä huomiota lastensa eri kehitysvaiheisiin ja saattavat neuvolassa kertoa, että "juu, kyllä se meidän lapsi konttasi jo 6-kuukautisena" ym.
Neuvolakortissa, ainakin sellaisessa millainen minun lapsellani on, takasivulla on taulukko, johon merkitään tietyt taidot (rasti ruutuun) milloin oppinut. Oma lapseni oppi ns. pinsettiotteen 7-kuisena, mitä neuvolan terveydenhoitaja ei uskonut, joten se piti lapsen näyttää neuvolakäynnillä. Neuvolakäyntejä on kerran kuussa, joten lapsi ainakin tulee tutuksi neuvolan työntekijälle (täällä on vain yksi henkilö, pieni paikkakunta, syntyvyys n. 20 lasta vuodessa). Lapseni on mukana monenlaisissa tutkimusprojektissa. En tiedä miten muilla paikkakunnilla?
täällä myös neuvolassa sanottiin, että voi tulla ongelmia lukemisen kanssa, jos ei konttaa.. Keskiviikkona ois neuvola.... Pitää jutella nyt hiukka.
ihmettä? Haluaisin nähdä sellaisen tutkimuksen, jossa johtopäätöksenä on todettu tuollainen syy-seurausyhteys. Että jos ei konttaa, niin voi olla vaikeata oppia lukemaan?? EIköhän nuo mahdolliset yhteydet toisiinsa johdu kuitenkin jostain laajemmasta oppimiseen liittyvästä aivotoiminnasta. En tosiaankaan jaksa uskoa että jos väkisin konttauttaa vauvaa niin se suuremmalla todennäköisyydellä oppii helpommin lukemaan... Mutta pakko kai uskoa jos joku voi vihjata minulle tällaisesta tutkimuksesta ja missä kirjastossa tähän voisi tutustua. Neuvolatädit varmaan osaisivat auttaa minua?
Otan selvää itsekin mikä tutkimus kyseessä on. Soitan tänään neuvolaan aamulla ja kerron sitten muillekin ihmettelijöille mikä tutkimus se tarkalleen ottaen on, koska jokaisen äidin maalaisjärki sanoo, että eihän tuossa ole mitään logiikkaa (itsekään en kontannut ja opin 4-vuotiaana lukemaan ja olen vaikka itse sanonkin niin opinnoissani menestynyt hyvin). Olisi pitänyt kysäistä se jo aikaisemmin, mutta tässä kaiken kiireen seassa se vain on jäänyt, mutta tänään minä sen asian selvitän. Palaillaan...
Päijät-Hämeen keskussairaalapiirin alueella on tällainen tutkimus meneillään kun MSED - Imeväisiän toiminnallinen kehitysdiagnostiikka. Siinä on hyvin tarkkaan selvitetty mitä missäkin ikävaiheessa lapsen pitäisi osata, jottei myöhemmin tulisi kehityksellisiä häiriöitä, jos esim. lapsi hyppää jonkin vaiheen kehityksessä yli. Ja nyt on todettu, että luki-ja kehityshäiriöt mahdollisesti voisivat johtua siitä, ettei motorinen kehitys ole tapahtunut oikeassa järjestyksessä; eli jos lapsi jättää konttausvaiheen väliin niin...hypoteesina on konttauksen jääminen väliin ja sen vaikutus lukihäiriöihin.
Kaikissa neuvoloissa ei niin pitkällä, että oltaisiin tutkittu näitä seikkoja, joten Päijät-Häme kulkee ikään kuin johtotähtenä näyttäen esimerkkiä esim. pääkaupunkiseudulle. Itse olen vähän skeptinen, mutta tutkimallahan asiat selviää.
Tuntuu kuin olisit joutunut silmätikuksi turhan takia! Mihin tutkimukseen perustuu väite: >>Jonkun uuden tutkimuksen mukaan lapsilla, jotka eivät ole kontanneet, on todettu myöhemmin lukihäiriöitä muitakin oppimishäiriöitä kouluiässä. >> Sinuna pyytäisin nähdä ko. tutkimuksen ja kuinka suuri määrä lapsia siinä on tutkittu? Itse en ole kontannut milloinkaan ja minulla on akateeminen loppututkinto. Poikani ei myöskään ole kontannut eikä hänellä ole mitään erityisiä vaikeuksia koulussa. Mielestäni sinua suorastaan vedätetään ja se, että olet yksinhuoltaja, ei anna oikeutta kohdella sinua tai lastasi tällä tavalla. Kaikki lapset kehittyvät kovin eri tahtia eikä se tarkoita sitä, että niissä olisi mitään vikaa.
>>Ja nyt on todettu, että luki-ja kehityshäiriöt mahdollisesti voisivat johtua siitä, ettei motorinen kehitys ole tapahtunut oikeassa järjestyksessä; eli jos lapsi jättää konttausvaiheen väliin niin...hypoteesina on konttauksen jääminen väliin ja sen vaikutus lukihäiriöihin. >> Tällaista tutkimusta on hyvin vaikea ottaa vakavasti... ihminen ei ole kone, joka kehittyy jonkun toisen ihmisen luoman kaavan mukaan. On varmasti satoja jos ei tuhansia lapsia, jotka ovat jättäneet konttauksen väliin ja kulkeneet persoonallisemmilla tavoilla, eikä heillä ole mitään kehitys- tai oppimisvaikeuksia. Mielestäni tässä mennään liian pitkälle. En antaisi väkisin konttauttaa lastani ja vaihtaisin jo neuvolaa. Kaikkea sitä kuulee!
Odottelen siis rauhallisin mielin tämän tutkimuksen etenemistä... Toki tutkijat hypoteesin asetettuaan pyrkivät saamaan näyttöä tämän oikeellisuudesta, mutta veikkaanpa että jos odotellaan vielä 10 vuotta niin johtopäätökset ovat hiukan erilaiset. Mitään ihan noin yksinkertaisia päätelmiä kukaan täysjärkinen tutkija tuskin tekee, ehkäpä neuvolatädit ovat tulkinneet asioita omalla tavallaan.
Oikeastaan kaikkiin tutkimuksiin voisi suhtautua ksymyksellä mitä sitten?? Vasta sitten kun tutkijat osaavat vastata siihen kysymykseen, niin tutkimus on valmis. Minua ei sinänsä kiinnosta tutkimukset, jossa on todettu että "luki- ja kehityshäiriöt voisivat MAHDOLLISESTI johtua siitä ja siitä", ja jossa ei ole mitään selkeätä näyttöä siitä, että jokin tietty toiminta äidin osalta ennaltaehkäisee selvästi joitain ongelmia.
Esikoiseni oppi ryömimään 7 kk:n iässä, nousi tukea vasten seisomaan 8 kk:n iässä ja lähti kävelemään 10 kk:n iässä. Ja vasta kävelemään opittuaan hän alkoi kontata n. 11 kk:n ikäisenä. Tämä järjestys on ihan kauniisti merkattuna neuvolakortin ruutuihin. Eikä kukaan koskaan sanonut mitään moisesta järjestyksestä.
Lukemaan tyttö oppi neli-vuotiaana ja koulu on aian mennyt ihan hyvin.
Nyt ihan uteliaisuuttani katsoin kaikkien lasten neuvolakortit. Esikoinen oppi myös konttaamaan vasta kävelemään opittuaan. Lukemaan hän oppi 3-vuotiaana, on nyt lukiossa ja keskiarvo lähempänä kymppiä kuin ysiä. Seuraava lapsi konttasi oikeassa järjestyksessä, oppi lukemaan 5-vuotiaana, keskiarvo tasan ysi. Keskimmäinen oli peppukiitäjä, ei kontannut koskaan, ja lukemaan oppi 4-vuotiaana, koulumenestys hyvä. Neljäs lapsi ei kontannut, ryömi vain, nousi pystyyn 8-kuisena ja käveli tuetta vuoden vanhana, lukemaan oppi "vasta" 6-vuotiaana. Koulussa menestyy hienosti. Mitenkähän nuorimmaisen käy, kun ei myöskään kontannut, vai onko karhunkäynti konttaamista? Mistä ihmeestä ne näitä hypoteeseja keksiikään, ihan suututtaa.
SOitin keskussairaalaan ja sain sieltä tietoa tästä "tutkimuksesta". Itse asiassa kysymys ei ole tieteellisestä tutkimuksesta, johon pitäisi olla vanhempien lupa vaan MSDE - imeväisikäisten kehitystä on seuratttu neuvoloissa kautta aikojen eli aina kun käymme neuvolassa niin neuvolan terveydenhoitaja kyselee meiltä lapsesta miten menee, mitä lapsi on oppinut ja tarkkailee lasta eli kysymys ei ole "sen kummemmasta" eli sen piirissä ovat kaikki neuvolassakävijät ja jos jotakin poikkeavaa lapsesta löytyy - kuten minun lapsestani löytyi - niin siinä tapauksessa nykyisin puututaan heti ja tutkitaan, että onko jostakin vakavammasta kysymys. Yleensä neuvoloissa ei selitetä kaikkea lasten vanhemmille, mutta minä olen aika kova kyselemään ja itsekin tutkijakoulutuksen saaneena henkilönä (en tosin lääketieteen) olen kiinnostunut kaikesta mahdollisesta. Minun lapseni tapauksessa huomattiin ongelma, joka nyt on osittain jo selvinnytkin, eli lapseni konttailee silloin tällöin mutta mieluummin kävelee ja koska hän on 10 kk ikäinen niin neuvolan terveydenhoitajan ja fysioterapeutin mielestä 10 kk:n pitäisi kontata, ei kävellä, siitä oli kysymys; kävelyvaihe pitäisi olla vasta 11-12 kuukauden iässä. Ei siis tieteellinen tutkimus vaan "normaalia neuvontaseurantaa".
Jos en olisi niin hirveän kiinnostunut kyselemään asioista niin olisin ehkä onnellisempi ihminen, en osaisi murehtia jonninjoutavista asioista, mutta luonteelleni ominainen pedanteria tulee ilmi silloinkin kun siihen ei olisi aihetta.
olla mitään ongelmaa vai tietääkö neuvolantäti sinusta parhaiten mitä lapsen pitäisi osata missäkin iässä? Sorry vaan, mutta en näe asiassa mitään ongelmaa enkä ikinä suostuisi laittamaan lastani mihinkään tutkimuksiin sen takia, että konttaaminen on jäänyt väliin, kuten lapseltani jäi ja kuten itseltäni jäi. Tässä todellakin vouhotetaan turhasta mutta omapa on asiasi. Veikkaan, että lapsi stressaantuu enemmän väkisin konttauttamisesta ja ehkä ei kohta kävelekään ollenkaan kun ei saa tehdä sitä mitä haluaa ja osaa! Kaikesta voi tehdä ongelman ja vaivan jos haluaa. Halleluja!
Aikaisemmin - olikohan se tällä palstalla, kerroin tästä samasta aiheesta ja mainitsin, että minä en ainakaan ryhdy pakolla vetämään harjoitusohjelmaa läpi ja sanoinkin sen fysioterapeutille, koska sehän on - kuten sinäkin ilmaisit - lapsen stressaamista ja kiusaamista ja itse olen päättänyt, että lapsi etenee omalla vauhdillaan ja kuten täällä monet ovat kertoneet ja omasta kokemuksestanikin voin sanoa, että ei näytä siltä, että konttaamisella ja oppimishäiriöillä olisi mitään yhteyttä. Mulla tämä lapsi on esikoinen - ja ainoakin jääkin korkean ikänikin vuoksi. Epilepsia-lääkitykseni saattaa olla yksi selitys miksi lapsen herkemmin ohjattiin fysioterapeutille - en tiedä, tämä on vain olettamukseni.
Eri neuvoloissa ollaan tarkempia, samahan koskee kaikkea muutakin "tasapäistämistä" mitä aikoinaan esim. koululaitos harrasti (nykyisistä opetusmetodeista en tiedä).
Kaikkein tärkeintä on se, että meillä Suomessa on neuvolatoiminta ja jos jotakin häiriöitä on niin hyvä että niihin puututaan hyvissä ajoin. Tätä en halua arvostella. Olen kiitollinen palautteesta mitä olen saanut ja se vahvistaa minun käsityksiäni siitä, että me jokainen olemme pienestä lapsesta alkaen "persoonia", emme ainoastaan ihmisiä.
Lapseni siis konttaa, mutta ei käytä sitä pääasiallisena etenemismenetelmänään kuten 10 kk kuuluisi tehdä.
Päijät-Hämeen keskussairaalan lasten neurologinen yksikkö on se instanssi, joka tietoja kerää ja tutkimusaineistoa käsittelee. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tuloksia.