Parhain pieni auto?

Ison auton tuntu ?

Polo , getz, aygo kokoluokka. Semmoinen missä on vetävä ponteva diesel kone ei bensa. Ranskaliset ei taida edelleenkään pysyä käöyttökunnossa joten hmm samoin italiaanot vai onko niissäkin jo varmatoimisia 300tkm ajoon?
Itseä miellyttää tuo yaris d4d jota en ole koskaan edes ajanut tai sisällä istunut joten alkukuopissa ollaan.
Vienen myös uudeleen ohjelmointiin joten tuo ponteva veto on kyllä plussaa.
Toisaalta jos takuuvarmasti kulkee hyvin pienellä annoksell adieseliä niin jokin 1,1 diesel myös käy.
Ostan uuden webastolla varustettuna ja ajan sen 300tkm eli ei ole hetken hankinta . Olispa vielä 4x4 ! mutta niitä ei liene olemassa? hauskinta on että rahaa ei kulu tolkuttomasti . Toki tiedän että V70 d5 volvo on hulppea peli semmosiella olen kyllä ajellut paljonkin mutta ikäni liki 50v ja voin ajaa jo millä tahdon.

67

1475

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • käy koeajolla

      Aygo on pienempi kuin Yaris joka on pienempi kuin Clio, ja Cliossa on vuoden pidempi takuu. Moottorinsa puolesta Mercedes-Benz on ottanut Clion dieselin omiin autoihinsa. Polokin on kivan näköinen, mutta siinä on vain 2 vuoden takuu.

      Kannattaa kokeilla mistä pidät itse ja kuuntelu koeajolla melutasoja jos kerran Volvo V70 on verrokkina.

      TM:n vertailussa Yaris jäi viimeiseksi, mutta totesivat että rekisteröintilastoissa se on voittaja. Jos siis haluat ja tahdot Yariksen ei sinua siitä voi erikseen moittia.

      • pienen tuntua saat

        Takuulla ei ole käytännössä merkitystä, jos laatu on kunnossa, kuten Aasialaisilla merkeillä. Se on vain myyntikikka.
        Vertailujen puolueettomuus olisi mielenkiintoinen aihe.
        En oikein ymmärrä, että miksi ostaa pieni, jos ajaa 300 000?


      • käy koeajolla
        pienen tuntua saat kirjoitti:

        Takuulla ei ole käytännössä merkitystä, jos laatu on kunnossa, kuten Aasialaisilla merkeillä. Se on vain myyntikikka.
        Vertailujen puolueettomuus olisi mielenkiintoinen aihe.
        En oikein ymmärrä, että miksi ostaa pieni, jos ajaa 300 000?

        Minun mielestäni jos laatu on kunnossa voi takuu olla sen neljä vuotta. Jos joutuu maksamaan jonkun korjauksen kun autolla on ikä 3,5 vuotta on "myyntikikka" huono vitsi.

        Pienen ostaminen vaatii vähemmän pääomaa (rahaa) ja se on helpompi pysäköidä. Ja jos Cliosta puhutaan on siinä sama akseliväli kuin edellismallin Octaviassa.

        Mutta jokaisella on omat mieltymyksensä, kannattaa koeajaa.


    • ---

      Fiesta!

    • sukisuki4x4

      Ei "parhain" vaan paras.
      Suzukilta saattaa löytyä tuollainen mopoautoluokan nelivetoinen.

      • 4x4 fani

        Fiat Pandaa saa myös 4x4-mallina. En tiedä, onko Suomen mallistossa.


    • fcwefcffffff

      Yaris on tosi hyvä, onkos hondalla jazz:ssa riisseliä, se olis vielä parempi
      mutta jos riisseli pitää olla niin sitten ei ehkä bensa automaattilootalla voi harkita.
      Melkein joka merkillä alkaa olla pikku autoja mutta sitten se hinta myös.
      Aygo on aika onneton keksintö, sekin voi olla ok mutta kuskin pitää
      olla sitten luokkaa naisen kokoinen että siinä paskapenkillä jaksaa istua
      edes lähisiwan matkat. En kyllä ymmärrä että vaikka ayrgoonkin mahtuis paremmatkin penkit niin miksi ei voi laittaa, itse olen iso äijä ja niin aygoa koeajaneena sen totesi että paska auto kun on tälläiset lastenistuimet laitettu.

      • halavalla

        Aygostahan on yritetty tehdä mahdollisimman edullinen valmistaa. Siksi se on mm. täysin symmetrinen, mikä heijastuu istuimiinkin. Ohjauslaitteeet kait sentään ovat vasemmalla Suomessa...


    • Renault_Forever

      Renault Clio III 1.5 dCi koneella, jonka Mersukin on siis hyväksynyt. Renault'lla on nykyisin 4-vuoden takuu, Polossa vain kaksi vuotta ja muutenkin Polonen on tosi tylsän näköinen niin ulkoa kuin sisältä. Kannattaa myös tutkia ViBilagäre -sivustolta autojen ruostetutkimukset; Renault'lla pääosin 5 tähden tulokset...valitettavaati Japanilaiset ja Korealaiset ehtivät jo ruostua, jos ajat 300.000 km! Eikä unohdeta turvallisuutta - uusi Clio on jo Renault'n 15 malli, joka sai 5 tähteä NCAP-törmäystestissä.
      Ja tuossa kokoluokassa myös sisämeluissa on valtavat erot, tarvitaanko kuulosuojaimia vai ei:-)

      • varmaalaatua

        Jos rahat laitat ranskanrapeeseen muista huoltojen hinta sekä määrä,sähkövikoja ja muita pikkuvikoja paljon,osta toyota säästyt monelta murheelta,ja ennen kaikkea säästät huoltokustannuksissa.


      • eitojota
        varmaalaatua kirjoitti:

        Jos rahat laitat ranskanrapeeseen muista huoltojen hinta sekä määrä,sähkövikoja ja muita pikkuvikoja paljon,osta toyota säästyt monelta murheelta,ja ennen kaikkea säästät huoltokustannuksissa.

        No meillä oli joskus 206 farmari peugeot, eipä siinä mitään vikoja ollut koko takuuaikana. Autossa oli myös huoltosopimus, joten eipä niistä huolloistakaan mitään ylimääräisiä kuluja tullut ja sopimukseen sisältyi tietenkin kaikki renkaanavihdot, lasinpyyhkijöiden sulkien vaihdot, lamppujen vaihdot yms..
        Huomattavsti enemmän ylimääräisiä huoltokäyntejä, etenkin sähkövikojen takia, on tullut mersun ja audin kanssa.

        Tojota on ehkä joillekin ihmisille ihan hyvä valinta, mutta minä haluan autoltani hiukan enemmän. Eikä ne tojotatkaan kovin ongelmattomia ole. Työkaverini taistelee kovasti tojotansa airbackin kanssa, kun valo palaa kojelaudassa ja auton takuu on juuri mennyt umpeen.


    • pikkukiisseli itellä

      Olisko pieni Mersu paras? Miksei pikku Audi tai BMWkin. Minikin on BMW koneella. Kyllä lähtisin sieltäpäin hakemaan jos parasta etsii. Hinta/laatusuhteesta en sitten enää tiedä. Se voi löytyä muualtakin.

    • Vanh. autoteknikko

      Pikkuauto?
      Ei sellaisia tehdä nykyään.
      On pienen näköisiä, mutta kun katsot korin numeroarvoja niin leveitä ja korkeita möhköjä ovat, vaikkakin ehkä lyhyitä. Ja painavat yli tonnin järkijään. Kun ei järki riitä, niin pannaan rautaa...

      On pelkästään öljyntuottajien etu, että autot ovat suuria ja raskaita möhkäleitä. Niitten liikuttamiseen tarvitaan paljon enemmän polttoainetta kuin pienten ja kevyitten.
      Sama juttu katalysaattoreitten kanssa. Kun katalysaattorit tulivat pakollisiksi, autojen kulutuslukemat pomsahtivat reilusti ylöspäin. Volvolla 8 %, Skodalla 18 %.
      Kuka tästä hyötyi? Öljyntuottajat ja erittäin vikaantumisherkän elektroniikkaroskan tekijät. Samoin eri kirjainyhdistelmistä, mitä turhia ja haitallisia laitteita autoihin on lisätty kysymättä ostajilta tarvitsevatko he niitä haitakkeita vai eivät. Jotkut on säädetty pakollisiksikin riittävällä lobbaamisella ja laajamittaisella korruptiolla.

      Kuluttajan etu vaatisi että kaupan olisi toimivia, ilman tarpeettomia lisukkeita olevia pikkuautoja. En sano esimerkkiä, koska joku teini on kuitenkin eri mieltä ja vetää herneen pikku nenuunsa.
      Joku Tojota IQ, Smart tms ei ole kuin jonkun kaupunkiviherpunikin snobbailukärry, jolla ei kauppakassia isompi tavara kulje. Varsinkaan maantiellä.

      • käy koeajolla

        -> Joku Tojota IQ, Smart tms ei ole kuin jonkun kaupunkiviherpunikin snobbailukärry, jolla ei kauppakassia isompi tavara kulje.

        Melkeinpä ne toimivat moottoripyörän korvikkeena ympärivuotiseen käyttöön. Jos kuljetustarve on yhden hengen taloudessa reppu ja ruokaostokset niin miksi ajaisi möhköllä jota ei voi edes pysäköidä helposti?

        Kaikilla ei ole kesämökkiä, eli eivät tarvitse maasturia tai autoa jolla voi ohitella maantienopeuksissa (~140 - 150 km/h:n nopeuksia kun ohitetaan jonoja).

        Kaikkein pienimpien autojen huono puoli on melutaso, eli talveksi kannattaa harkita kitkarenkaita jos ne vaan sopii ajotapaan (ei "sporttiseen" ajoon). Ja jos takapenkillä on matkustajia voi lyhyt pystyperä olla vaarallinen peräänajotilanteissa. Turvaväleistä piittaamattomuus kun on todella yleistä.


      • pienen tuntua saat

        Teknikon luulisi tietävän, että mistä painon lisääntyminen johtuu.
        Järjen puutteeseen se ei liity.


    • Bemari vain!

      Diesel yaris oli ja ihan jees mutta toyota on aina toyota! Askeettinen ja pintakova alusta. Vaihdoin BMW 120 ja aivan eri planeetalta eikä kaduta pätkääkään! On vähän isompi mutta ei kaikkea voi saada.

    • uusavuton

      Täh.. 50v ja voin jo ajaa millä tahdon onks sut pakotettu aikasemmin ajamaan isolla volvolla dorka.

    • fh161

      Ison auton tuntua kaipailet..
      Osta ihmeessä se koirankoppi, aivan sama mikä merkki tuonikäisellä liikenneurpolla on alla. Se vain auttaa nuorisotyöttömyyttä kun törmäilet sokeana ja "minun"-oikeuksiin luottavana eteeni sivutieltä pontevana :)
      Anna minulle edes hetki aikaa yrittää jarruttaa....... Tiedän etten ehdi. Mutta siinähän olet sitten pieni otsikko lehdessä!

      Mutta provo mikä vain..
      jatketaa sillä linjalla..

      Eikä Sinun kannata sitä pirssiä sinne "uudelleenohjelmointiin" kiikuttaa syistä että:

      1 Et oikeasti edes löydä sinne..
      2 Et tiedä minne olet menossa..
      3 Et tiedä mitä tehdä jos paikallinen ystävällinen taksikuski Sinut sinne veisikin

      Vaikka olisit ajanut Volvoa, se ei ainakaan tieliikennelain nykyisen tulkinnan mukaan oikeuta Sinua ajamaan "millä tahdot". Toki en tiedä ajokorttisi myöntämiä ja ehkä jo umpeenmenneitä oikeuksia, totean jotta moni ikäisesi kansallissankari jättää kulkineensa tienposkeen viimeistään lokakuussa.


      Ja ehkä Sinun kannattaa jatkossakin käyttää niitä kunnan tarjoamia invataksiseteleitä.

      Ihan vain meidän muiden tielläliikkujien turvaksi?

    • notta

      Ford Fiesta?
      Skoda Fabia?
      Kia Rio?
      Hyundai i20?
      Seat Ibiza?

      • notta

        Skoda Rapid ja Seat Toledo eivät ole pahan hintaisia kokoonsa nähden.


      • pienen tuntua saat

        Muista en tiedä, mutta Hyundain laatu ei ole kilpailukykyinen muihin Aasialaisiin verrattuna. Vertailkaa vaikka vain tietoja paperilla. Käytännössä tilanne ei ainakaan parane.


      • ei itäautoja
        notta kirjoitti:

        Skoda Rapid ja Seat Toledo eivät ole pahan hintaisia kokoonsa nähden.

        Skoda menettää arvonsa jo kolmen vuoden jälkeen ei autoliikkeet noteeraa sitä juuri miksikään.Näin kävi kaverilleni


      • Ai Gou
        ei itäautoja kirjoitti:

        Skoda menettää arvonsa jo kolmen vuoden jälkeen ei autoliikkeet noteeraa sitä juuri miksikään.Näin kävi kaverilleni

        No jos tuo tarkoittaa etttä Skoda jää toiseksi Tojotalle arvonalennuksessa, olet oikeassa. Tuosta oli faktoihin perustuva artikkeli Hesarissa äskettäin. Molemmat itäautot siis tuossa suhteessa parhaita. Rapidin arvonalennuksesta ei voi vielä olla kokemusta, mutta pikkuautojen arvo putoaa hitaimmin niin absoluuttisesti kuin prosentteinakin.


    • minäminä

      Olen ajanut Aygolla vuoden.

      -vie bensaa 5 l / 100 km
      -talvella kylmä
      -liukkaalla ja tuulisella säällä heittelee hiukan

      Muuten hyvä. Kiva parkkipaikoilla.

      • Ekomatkailija

        Sopiiko tarvittaessa sisällä nukkumaan kesällä jossakin reissun varrella? Monessa vanhassa pienessä sopi ja monessa maassa olenkin nukkunut...


      • lumiukko lapist

        Osta vaan pieni auto ja olet talvella joka nietoksessa kiinni.


    • minäminä

      Ai niin unohtu sanoa että tässä Aygossa on takaovet mikä tulee monelle yllärinä. Ja punainen on tietysti paras väri. Ei muuta.

    • Kolopappanen

      "Vanh. autoteknikko" lienee aika lähellä totuutta ns. pienissä autoissa. Mutta tuo katalysaattori väite alkoi vähän jäytämään mielessä. Varsinkin kulutuksen kasvu kattien myötä on hiukan hatusta vedetyn väitteen oloinen.

      Voi olla totta, kun lyijy poistui polttoaineista joskus 1990-luvun alkuvuosina, niin silloin vanhoilla tekniikoilla etenevien laitteiden kulutukset kasvoivat. Kaikki vanhat koneet eivät edes toimineet lyijyttömillä vaan saattoivat jopa hajota. Muistanpa sellaisenkin tarinan jossa Teboil Terra merkkinen polttoaine rikkoi nimenomaan ja ainoastaan Opeleita. Siitähän terra lempparinkin sai: tarraterra. Mutta onko tuo nykypäivää? Tuskin.

      "Öljyntuottajat ja erittäin vikaantumisherkän elektroniikkaroskan tekijät."

      Tuokin on varmasti osittain totta. Nykyautojen ongelmia kuunnellessa tulee lähinnä mieleen se että kuinka paljon pskaa ihmisille myydäänkään. Ja monesti kyseessä on täysin turha mukavuusvaruste joka rikkoontuu. Pahempi asia on mikäli jokin oikeasti tarpeellinen turvavaruste tekee tenän. Näitä ei onneksi ihan hirveästi ole vastaan tullut.

      Itse kyllä väitän ettei tuosta lisääntyneestä pskasta ja painosta kukaan oikeasti hyödy. Ei ainakaan pitkällä tähtäimellä. Öljyntuottajillakin loppuu vain myytävä nopeammin. Mutta ihminen on tunnetusti aika tyhmä joten tuskinpa se näin osaa ajatella. Monihan luulee että raskaampi auto on jotenkin parempi kuin kevyempi, vaikka lähtökohtiasesti asia ei näin todellakaan ole. Massan lait ovat sellaisia joita ei voi ihan helpolla rikkoa. Tämän vuoksi isompi massa vaatii oikeastaan koko autolta paljon enemmän kuin kevyempi vastaava. Jopa sitä elektroniikkapskaa.

      • Vanh. autoteknikko

        Katalysaattori ja kulutus.
        Bensiinimoottori toimii parhaalla hyötysuhteella silloin kun polttoaineseoksen ilmakerroin on noin 1,1 - 1,15. Eli silloin kun seoksessa on noin 10 - 15 % liikaa ilmaa. Suurin teho tulee ilmakertoimella noin 0,9. Toki melkoisella hyötysuhteen huononnuksella.
        Kaasuttimet säädettiin tehtaalla siten, että ns normaaliajossa moottori sai parhaan hyötysuhteen mukaista seosta ja kaasu pohjassa -ajolla suurimman tehon antavaa seosta.
        Tämä ei sitten katalysaattorille sopinutkaan. Laihalla eli parhaan hyötysuhteen seoksella katalysaattori ei kykene hajottamaan typpioksideja vaan ne menevät katalysaattorin läpi ulkoilmaan. Siellä ne muodostavat ennemmin tai myöhemmin typpihappoa tai -hapoketta, joka aikanaan neutraloituu jonkin alkalin kanssa nitraateiksi. Eli salpietareiksi. Samoiksi aineiksi, joita maanviljelijät joka vuosi Suomessakin kylvävät satoja tonneja peltoon, että me saisille enemmän leipää. Osa näistä nitraateista = salpietareista sitten valuu vesistöihinkin.
        Nyt siis katalysaattoriautoissa on käytettävä epätaloudellista polttoaineseosta, jotta viherpiipertäjän nenään ei tule typpioksidia. Ja maanviljelijä kylvää enemmän salpietaria. Ja auton kuski ostaa enemmän bensaa josta öljyntuottaja saa enemmän rahaa.

        Toinen asia sitten oli se lyijyllinen bensa. Tetraetyylilyijyä käytettiin oktaaniluvun nostamiseen. Halvemman perusbensan oktaanilukua siis nostettiin lyijyllä.
        Kun bensiinimoottorin termodynaamista hyötysuhdetta pyritään parantamaan, nostetaan sen puristussuhde niin ylös kuin käytettävissä oleva polttoaine antaa myöten. Suuremmalla puristussuhteella siis saadaan enemmän tehoa ja pienempi kulutus.
        Katalysaattorille ei lyjypitoinen bensa käy, se tukkeutuu. Siksi alussa alettiin tehdä moottorit pienemmällä puristussuhteella mikä alensi tehoa ja lisäsi kulutusta. Sitten alettiin tehdä lyijyä korvaavia palavia yhdisteitä ja saatiin niillä oktaaniluku korkeammaksi ja voitiin taas nostaa moottorin puristussuhdetta hyötysuhteen parantamiseksi.

        Oli myös teinipoikien juttua siitä, että bensan lyijy muka jotenkin voitelisi venttiileitä ja estäisi niiden palamista. Tämä oli pelkkää huuhaata ja markkinamiesten kusetusta, että tietämättömät ostaisivat kalliita lisäaineita.
        Olen itse ajanut 1,4 litran bensamoottorisella autolla melkein puoli miljoonaa kilometriä ja ilman mitään lisäaineita, vaikka valmistajan ohjekirjan mukaan siinä pitää ehdottomasti käyttää lyijyllistä polttoainetta. Ei mitään haittoja havaittu! Ainut ero on, että lyijyn poisjääminen vähensi sytytystulppien karstoittumisen melkein kokonaan pois ja pakoputkiston ikä kasvoi.
        Tuo Opelin venttiilien juuttuminen johtui nimenomaan näistä tarpeettomista ja haitallisista lisäaineista.


      • Kolopappanen
        Vanh. autoteknikko kirjoitti:

        Katalysaattori ja kulutus.
        Bensiinimoottori toimii parhaalla hyötysuhteella silloin kun polttoaineseoksen ilmakerroin on noin 1,1 - 1,15. Eli silloin kun seoksessa on noin 10 - 15 % liikaa ilmaa. Suurin teho tulee ilmakertoimella noin 0,9. Toki melkoisella hyötysuhteen huononnuksella.
        Kaasuttimet säädettiin tehtaalla siten, että ns normaaliajossa moottori sai parhaan hyötysuhteen mukaista seosta ja kaasu pohjassa -ajolla suurimman tehon antavaa seosta.
        Tämä ei sitten katalysaattorille sopinutkaan. Laihalla eli parhaan hyötysuhteen seoksella katalysaattori ei kykene hajottamaan typpioksideja vaan ne menevät katalysaattorin läpi ulkoilmaan. Siellä ne muodostavat ennemmin tai myöhemmin typpihappoa tai -hapoketta, joka aikanaan neutraloituu jonkin alkalin kanssa nitraateiksi. Eli salpietareiksi. Samoiksi aineiksi, joita maanviljelijät joka vuosi Suomessakin kylvävät satoja tonneja peltoon, että me saisille enemmän leipää. Osa näistä nitraateista = salpietareista sitten valuu vesistöihinkin.
        Nyt siis katalysaattoriautoissa on käytettävä epätaloudellista polttoaineseosta, jotta viherpiipertäjän nenään ei tule typpioksidia. Ja maanviljelijä kylvää enemmän salpietaria. Ja auton kuski ostaa enemmän bensaa josta öljyntuottaja saa enemmän rahaa.

        Toinen asia sitten oli se lyijyllinen bensa. Tetraetyylilyijyä käytettiin oktaaniluvun nostamiseen. Halvemman perusbensan oktaanilukua siis nostettiin lyijyllä.
        Kun bensiinimoottorin termodynaamista hyötysuhdetta pyritään parantamaan, nostetaan sen puristussuhde niin ylös kuin käytettävissä oleva polttoaine antaa myöten. Suuremmalla puristussuhteella siis saadaan enemmän tehoa ja pienempi kulutus.
        Katalysaattorille ei lyjypitoinen bensa käy, se tukkeutuu. Siksi alussa alettiin tehdä moottorit pienemmällä puristussuhteella mikä alensi tehoa ja lisäsi kulutusta. Sitten alettiin tehdä lyijyä korvaavia palavia yhdisteitä ja saatiin niillä oktaaniluku korkeammaksi ja voitiin taas nostaa moottorin puristussuhdetta hyötysuhteen parantamiseksi.

        Oli myös teinipoikien juttua siitä, että bensan lyijy muka jotenkin voitelisi venttiileitä ja estäisi niiden palamista. Tämä oli pelkkää huuhaata ja markkinamiesten kusetusta, että tietämättömät ostaisivat kalliita lisäaineita.
        Olen itse ajanut 1,4 litran bensamoottorisella autolla melkein puoli miljoonaa kilometriä ja ilman mitään lisäaineita, vaikka valmistajan ohjekirjan mukaan siinä pitää ehdottomasti käyttää lyijyllistä polttoainetta. Ei mitään haittoja havaittu! Ainut ero on, että lyijyn poisjääminen vähensi sytytystulppien karstoittumisen melkein kokonaan pois ja pakoputkiston ikä kasvoi.
        Tuo Opelin venttiilien juuttuminen johtui nimenomaan näistä tarpeettomista ja haitallisista lisäaineista.

        On aiva varmasti totta että aluksi nuo kulutuslukemat nousivat, mutta tekniikan kehittyessä asia on huomattavasti parantunut. Ja nythän pienten moottoreiden kulutuslukemat järkevällä ajolla ovat jo sellaiset josta ei 1970-luvulla nähty kuin unta.

        Lisäksi on aivan varmasti parempi se ettei näitä haitallisia aineita luontoon pääse sellaisella tahdilla kuin asia vielä 1980-luvulla oli. Esimerkiksi jo pelkkä lyijy on hallitsemattomana sellainen aine luonnossa joka ei sieltä mihinkään katoa. Tämän tietää lapsikin. Toinen fakta on se, että katalysaattoreiden käyttöönotto pudotti haitalliseksi luokiteltuja yhdisteitä 80%. Esimerkiksi nuo mainitsemasi typen oksidit pelkistyvät pelkäksi typeksi, jota ilmakehä sisältää jo valmiiksi enemmän kuin mitään muuta. Maanviljeljöiden aiheuttama rehvöittäminen lannoitteilla ei ihan taida täsmätä enää tälle aihealueelle. Jos tarkoitat kylmää, ei vielä toimivaa katalysaattoria, niin ongelma on suhteessa kuitenkin aika pieni suhteessa siihen että joka päivä tuotettaisiin pskaa ympäristöön täydellä kuormalla. Kiistaton fakta joka ei helpolla sula.

        Mutta kaikella on tietysti hintansa, sille ei mahda mitään. Olen havainnut että jos luontoa halutaan suojella niin se on vain jonkun sellaisen tuntemattoman lajin kuin "viherpiipertäjä" asia. Tätä ihmeellistä suhtautumistapaa on vaikea käsittää koska tämä pallo nimeltä maa on meidän kaikkien yhteinen kuitenkin. Sekin on fakta jolle kukaan fanaatikko ei mitään mahda. Oli sitten tausta tai jakkara hanurin alla mikä vain.


      • Vanh. autoteknikko
        Kolopappanen kirjoitti:

        On aiva varmasti totta että aluksi nuo kulutuslukemat nousivat, mutta tekniikan kehittyessä asia on huomattavasti parantunut. Ja nythän pienten moottoreiden kulutuslukemat järkevällä ajolla ovat jo sellaiset josta ei 1970-luvulla nähty kuin unta.

        Lisäksi on aivan varmasti parempi se ettei näitä haitallisia aineita luontoon pääse sellaisella tahdilla kuin asia vielä 1980-luvulla oli. Esimerkiksi jo pelkkä lyijy on hallitsemattomana sellainen aine luonnossa joka ei sieltä mihinkään katoa. Tämän tietää lapsikin. Toinen fakta on se, että katalysaattoreiden käyttöönotto pudotti haitalliseksi luokiteltuja yhdisteitä 80%. Esimerkiksi nuo mainitsemasi typen oksidit pelkistyvät pelkäksi typeksi, jota ilmakehä sisältää jo valmiiksi enemmän kuin mitään muuta. Maanviljeljöiden aiheuttama rehvöittäminen lannoitteilla ei ihan taida täsmätä enää tälle aihealueelle. Jos tarkoitat kylmää, ei vielä toimivaa katalysaattoria, niin ongelma on suhteessa kuitenkin aika pieni suhteessa siihen että joka päivä tuotettaisiin pskaa ympäristöön täydellä kuormalla. Kiistaton fakta joka ei helpolla sula.

        Mutta kaikella on tietysti hintansa, sille ei mahda mitään. Olen havainnut että jos luontoa halutaan suojella niin se on vain jonkun sellaisen tuntemattoman lajin kuin "viherpiipertäjä" asia. Tätä ihmeellistä suhtautumistapaa on vaikea käsittää koska tämä pallo nimeltä maa on meidän kaikkien yhteinen kuitenkin. Sekin on fakta jolle kukaan fanaatikko ei mitään mahda. Oli sitten tausta tai jakkara hanurin alla mikä vain.

        Ei fysiikan lait eikä muutkaan luonnonlait ole miksikään muuttuneet. Nykyautojen korin pienemmän ilmanvastuskertoimen hävittää korin suurentunut poikkileikkauspinta-ala sekä auton jopa 500 kg suurempi paino. Itse moottoritekniikassa ei ole keksitty mitään kulutusta pienentävää.

        Vertailukohdaksi vm -89 viiden hengen henkilöauton kulutuslukemat silloisen normin mukaan:
        - 90 km/h 4,6 l/100 km
        - 120 km/h 6,4 l/100 km
        - kaupunki 7,2 l/100 km.
        Ja autossahan on 1,4 litran 70 hv bensamoottori.
        Paljonko pienemmät kulutuslukemat nykyisissä autoissa on?


      • lukemissa on eroa
        Vanh. autoteknikko kirjoitti:

        Ei fysiikan lait eikä muutkaan luonnonlait ole miksikään muuttuneet. Nykyautojen korin pienemmän ilmanvastuskertoimen hävittää korin suurentunut poikkileikkauspinta-ala sekä auton jopa 500 kg suurempi paino. Itse moottoritekniikassa ei ole keksitty mitään kulutusta pienentävää.

        Vertailukohdaksi vm -89 viiden hengen henkilöauton kulutuslukemat silloisen normin mukaan:
        - 90 km/h 4,6 l/100 km
        - 120 km/h 6,4 l/100 km
        - kaupunki 7,2 l/100 km.
        Ja autossahan on 1,4 litran 70 hv bensamoottori.
        Paljonko pienemmät kulutuslukemat nykyisissä autoissa on?

        -> viiden hengen

        Eilen satuin näkemään etuvetoisen Ford Escortin (ehkä vm. 89). Sen pituus siinä vuosimallissa oli 4,03 metriä ja leveys 1,64 metriä. Akseliväli on 2,40 metriä. Kulutukset 75 hv versiossa olivat 4,9 (90 km/h) 6,4 (120) 8,1 (kaupunki)

        Fiestan (80 hv) pituus on 3,97 meriä, leveys 1,71 metri. Akseliväli on 2,49 metriä.
        Maantie 3,8, kaupunki 5,1 ja yhdistetty 4,3 litraa.

        Riippuu siis siihen mihin vertaa ja nuo olisi hyvä ajaa samaa reittiä ja mitata todellinen kulutus. Fiestaa ei pidetä perheautona kuten Escort käsitykseni mukaan oli.


      • vanh. juoppis
        Vanh. autoteknikko kirjoitti:

        Katalysaattori ja kulutus.
        Bensiinimoottori toimii parhaalla hyötysuhteella silloin kun polttoaineseoksen ilmakerroin on noin 1,1 - 1,15. Eli silloin kun seoksessa on noin 10 - 15 % liikaa ilmaa. Suurin teho tulee ilmakertoimella noin 0,9. Toki melkoisella hyötysuhteen huononnuksella.
        Kaasuttimet säädettiin tehtaalla siten, että ns normaaliajossa moottori sai parhaan hyötysuhteen mukaista seosta ja kaasu pohjassa -ajolla suurimman tehon antavaa seosta.
        Tämä ei sitten katalysaattorille sopinutkaan. Laihalla eli parhaan hyötysuhteen seoksella katalysaattori ei kykene hajottamaan typpioksideja vaan ne menevät katalysaattorin läpi ulkoilmaan. Siellä ne muodostavat ennemmin tai myöhemmin typpihappoa tai -hapoketta, joka aikanaan neutraloituu jonkin alkalin kanssa nitraateiksi. Eli salpietareiksi. Samoiksi aineiksi, joita maanviljelijät joka vuosi Suomessakin kylvävät satoja tonneja peltoon, että me saisille enemmän leipää. Osa näistä nitraateista = salpietareista sitten valuu vesistöihinkin.
        Nyt siis katalysaattoriautoissa on käytettävä epätaloudellista polttoaineseosta, jotta viherpiipertäjän nenään ei tule typpioksidia. Ja maanviljelijä kylvää enemmän salpietaria. Ja auton kuski ostaa enemmän bensaa josta öljyntuottaja saa enemmän rahaa.

        Toinen asia sitten oli se lyijyllinen bensa. Tetraetyylilyijyä käytettiin oktaaniluvun nostamiseen. Halvemman perusbensan oktaanilukua siis nostettiin lyijyllä.
        Kun bensiinimoottorin termodynaamista hyötysuhdetta pyritään parantamaan, nostetaan sen puristussuhde niin ylös kuin käytettävissä oleva polttoaine antaa myöten. Suuremmalla puristussuhteella siis saadaan enemmän tehoa ja pienempi kulutus.
        Katalysaattorille ei lyjypitoinen bensa käy, se tukkeutuu. Siksi alussa alettiin tehdä moottorit pienemmällä puristussuhteella mikä alensi tehoa ja lisäsi kulutusta. Sitten alettiin tehdä lyijyä korvaavia palavia yhdisteitä ja saatiin niillä oktaaniluku korkeammaksi ja voitiin taas nostaa moottorin puristussuhdetta hyötysuhteen parantamiseksi.

        Oli myös teinipoikien juttua siitä, että bensan lyijy muka jotenkin voitelisi venttiileitä ja estäisi niiden palamista. Tämä oli pelkkää huuhaata ja markkinamiesten kusetusta, että tietämättömät ostaisivat kalliita lisäaineita.
        Olen itse ajanut 1,4 litran bensamoottorisella autolla melkein puoli miljoonaa kilometriä ja ilman mitään lisäaineita, vaikka valmistajan ohjekirjan mukaan siinä pitää ehdottomasti käyttää lyijyllistä polttoainetta. Ei mitään haittoja havaittu! Ainut ero on, että lyijyn poisjääminen vähensi sytytystulppien karstoittumisen melkein kokonaan pois ja pakoputkiston ikä kasvoi.
        Tuo Opelin venttiilien juuttuminen johtui nimenomaan näistä tarpeettomista ja haitallisista lisäaineista.

        Melkoinen autoteknikko kun ei ole kuullut valurautakansista joissa seetipinnat on koneistettu suoraan perusaineeseen.

        Ilman voitelevaa polttoaineen lisäainetta näissä alkoi venttiilit syömään hiljalleen tiivistepintaa kunnes alkoi tulla tiiviysongelmia tai säätövarat vastaan.


        Nykyään ongelma ei tietysti ole ajankohtainen mutta aikoinaan oli ajat toiset kun ympäristöhörhöt alkoivat saada poliittista vaikutusvaltaa.


      • Kolopappanen
        lukemissa on eroa kirjoitti:

        -> viiden hengen

        Eilen satuin näkemään etuvetoisen Ford Escortin (ehkä vm. 89). Sen pituus siinä vuosimallissa oli 4,03 metriä ja leveys 1,64 metriä. Akseliväli on 2,40 metriä. Kulutukset 75 hv versiossa olivat 4,9 (90 km/h) 6,4 (120) 8,1 (kaupunki)

        Fiestan (80 hv) pituus on 3,97 meriä, leveys 1,71 metri. Akseliväli on 2,49 metriä.
        Maantie 3,8, kaupunki 5,1 ja yhdistetty 4,3 litraa.

        Riippuu siis siihen mihin vertaa ja nuo olisi hyvä ajaa samaa reittiä ja mitata todellinen kulutus. Fiestaa ei pidetä perheautona kuten Escort käsitykseni mukaan oli.

        "Itse moottoritekniikassa ei ole keksitty mitään kulutusta pienentävää. "

        No hohhoh. Nyt iskit sellaisella pläjäyksellä että tarvitsee jo alkaa epäilemään että kuinka "vanha" olet, vai oletko vain entinen. Kyllä moottoritekniikan kehityksellä tuo kulutus nimenomaan on saatu pidettyä kurissa, ei oikeastaan muulla. Nuo antamasi luvut kertovat sen mistä on kyse. Tuo massan kasvu on sellainen asia jota ei voi tässä kohtaa siivuuttaa. Se on nimittäin se ainoa todellinen tekijä joka tuota kulutuslukemaa kurittaa. Ja täytyy muistaa myös se ettei lisääntynyt moottoritehokaan ilmaiseksi tule. Ja sitä myös käytetään surutta ajossa.

        Mikäli autot olisivat yhtä keveitä kuin olivat joskus 1970-80 luvuilla niin silloinhan nuo lukemat nykyisellä moottoritekniikalla olisivat vielä söpömmät. Mutta koska ihiminen on tollo niin se tarvitsee suojakseen turvavarusteet mukavuuskapineet, jotta edes uskaltaa tai edes pystyy sitä autoa ajamaan. Tästä on vääjämätön seuraus ollut se, että jopa ns. "pienet" autot ovat oikeasti melkoisen pulleita vaa'alla mitattuna. Ilmanvastukseen yms. asioihin on kiinnitetty huomiota paljon enemmän kuin ennen, koska on ollut pakko.


      • Vanh. autoteknikko
        Kolopappanen kirjoitti:

        "Itse moottoritekniikassa ei ole keksitty mitään kulutusta pienentävää. "

        No hohhoh. Nyt iskit sellaisella pläjäyksellä että tarvitsee jo alkaa epäilemään että kuinka "vanha" olet, vai oletko vain entinen. Kyllä moottoritekniikan kehityksellä tuo kulutus nimenomaan on saatu pidettyä kurissa, ei oikeastaan muulla. Nuo antamasi luvut kertovat sen mistä on kyse. Tuo massan kasvu on sellainen asia jota ei voi tässä kohtaa siivuuttaa. Se on nimittäin se ainoa todellinen tekijä joka tuota kulutuslukemaa kurittaa. Ja täytyy muistaa myös se ettei lisääntynyt moottoritehokaan ilmaiseksi tule. Ja sitä myös käytetään surutta ajossa.

        Mikäli autot olisivat yhtä keveitä kuin olivat joskus 1970-80 luvuilla niin silloinhan nuo lukemat nykyisellä moottoritekniikalla olisivat vielä söpömmät. Mutta koska ihiminen on tollo niin se tarvitsee suojakseen turvavarusteet mukavuuskapineet, jotta edes uskaltaa tai edes pystyy sitä autoa ajamaan. Tästä on vääjämätön seuraus ollut se, että jopa ns. "pienet" autot ovat oikeasti melkoisen pulleita vaa'alla mitattuna. Ilmanvastukseen yms. asioihin on kiinnitetty huomiota paljon enemmän kuin ennen, koska on ollut pakko.

        Kerro nyt yksikin moottoritekniikan kehitys, mikä ei ollut tiedossa tai käytössä jo pari-kolmekymmentä vuotta sitten! Mikä luonnonlaki on muuttunut tai osataan kiertää?

        Ilmanvastuskertoimen pienenemiseen uskon, mutta kuten sanottua, suuremmat ulkomitat (jotka harvoin näkyvät sisämitoissa) ja paino syövät tuon edun. Moottorien hyötysuhde on ja pysyykin näillä näkymin huonompana kuin ennen. Lupaavassa alussa ollut laihaseosmoottorin kehitys loppui heti katalysaattoripakkoon.
        Ja olisi se kiinnostavaa tietää sekin, mihin Saabin patentoiman muuttuvapuristussuhteisen moottorin kehitys tyssäsi. Taisi olla laatuaan ainut toteuttamiskelpoinen, mutta GM osti sen ja piilotti. Ainakin teoriassa olisi säästänyt reilusti polttoainetta osakuormalla ajettaessa, mitä lähes kaikki ajo on.

        Edelleenkin kaivataan pieniä autoja, joissa vanha ja uusi tekniikka olisi onnistuneesti yhdistetty kuluttajan eikä öljyntuottajien eduksi. Ei sellaisen tekemiselle teknisiä esteitä ole, muita eli tekaistuja kyllä löytyy pilvin pimein. Ei vain haluta antaa kansalle sitä mitä se haluaa.
        Tätäkin sanotaan meillä demokratiaksi!

        Tuo ylempänä esitetty Fiestan kulutus tuskin on bensiinimoottorisen.


      • Vanh. autoteknikko
        vanh. juoppis kirjoitti:

        Melkoinen autoteknikko kun ei ole kuullut valurautakansista joissa seetipinnat on koneistettu suoraan perusaineeseen.

        Ilman voitelevaa polttoaineen lisäainetta näissä alkoi venttiilit syömään hiljalleen tiivistepintaa kunnes alkoi tulla tiiviysongelmia tai säätövarat vastaan.


        Nykyään ongelma ei tietysti ole ajankohtainen mutta aikoinaan oli ajat toiset kun ympäristöhörhöt alkoivat saada poliittista vaikutusvaltaa.

        Tuopas omat paperisi näytille niin verrataan! Ei tarvitse minun hävetä eikä hävitä!

        Siihen aikaan kun minun autossani oli suoraan perusaineeseen koneistetut venttiili-istukat, ei ollut muuta korkeaoktaanista bensaa kuin se lyijyllinen.
        Jo vähän ennen kuin lyijy jäi pois, olin ostanut alumiinikantisen auton jossa jostakin muusta aineesta tehdyt istukkarenkaat mutta jossa silti vaadittiin ehdottomasti käytettäväksi lyijyllistä polttoainetta. Kuitenkin käytin lyijytöntä ja käytän edelleen; ei näy haittoja ilmenneen vielä 480 tuhannessa kilometrissä. Edes venttiilejä ei ole tarvinnut säätää, välykset olen mitannut ehkä 100 tuhannen välein.


      • lukemissa on eroa
        Vanh. autoteknikko kirjoitti:

        Kerro nyt yksikin moottoritekniikan kehitys, mikä ei ollut tiedossa tai käytössä jo pari-kolmekymmentä vuotta sitten! Mikä luonnonlaki on muuttunut tai osataan kiertää?

        Ilmanvastuskertoimen pienenemiseen uskon, mutta kuten sanottua, suuremmat ulkomitat (jotka harvoin näkyvät sisämitoissa) ja paino syövät tuon edun. Moottorien hyötysuhde on ja pysyykin näillä näkymin huonompana kuin ennen. Lupaavassa alussa ollut laihaseosmoottorin kehitys loppui heti katalysaattoripakkoon.
        Ja olisi se kiinnostavaa tietää sekin, mihin Saabin patentoiman muuttuvapuristussuhteisen moottorin kehitys tyssäsi. Taisi olla laatuaan ainut toteuttamiskelpoinen, mutta GM osti sen ja piilotti. Ainakin teoriassa olisi säästänyt reilusti polttoainetta osakuormalla ajettaessa, mitä lähes kaikki ajo on.

        Edelleenkin kaivataan pieniä autoja, joissa vanha ja uusi tekniikka olisi onnistuneesti yhdistetty kuluttajan eikä öljyntuottajien eduksi. Ei sellaisen tekemiselle teknisiä esteitä ole, muita eli tekaistuja kyllä löytyy pilvin pimein. Ei vain haluta antaa kansalle sitä mitä se haluaa.
        Tätäkin sanotaan meillä demokratiaksi!

        Tuo ylempänä esitetty Fiestan kulutus tuskin on bensiinimoottorisen.

        Diesel-Fiestan (75 hv) vastaavat luvut ovat maantie 3,2, kaupunki 4,4, ja yhdistetty 3,6 litraa. http://www.ford.fi/Henkiloautot/Fiesta/Hinnasto-ja-esite

        Vaan käytännön kulutukset lienevät korkeammat, en ole itse ajanut saatikka tankannut.


      • Kolopappanen
        Vanh. autoteknikko kirjoitti:

        Kerro nyt yksikin moottoritekniikan kehitys, mikä ei ollut tiedossa tai käytössä jo pari-kolmekymmentä vuotta sitten! Mikä luonnonlaki on muuttunut tai osataan kiertää?

        Ilmanvastuskertoimen pienenemiseen uskon, mutta kuten sanottua, suuremmat ulkomitat (jotka harvoin näkyvät sisämitoissa) ja paino syövät tuon edun. Moottorien hyötysuhde on ja pysyykin näillä näkymin huonompana kuin ennen. Lupaavassa alussa ollut laihaseosmoottorin kehitys loppui heti katalysaattoripakkoon.
        Ja olisi se kiinnostavaa tietää sekin, mihin Saabin patentoiman muuttuvapuristussuhteisen moottorin kehitys tyssäsi. Taisi olla laatuaan ainut toteuttamiskelpoinen, mutta GM osti sen ja piilotti. Ainakin teoriassa olisi säästänyt reilusti polttoainetta osakuormalla ajettaessa, mitä lähes kaikki ajo on.

        Edelleenkin kaivataan pieniä autoja, joissa vanha ja uusi tekniikka olisi onnistuneesti yhdistetty kuluttajan eikä öljyntuottajien eduksi. Ei sellaisen tekemiselle teknisiä esteitä ole, muita eli tekaistuja kyllä löytyy pilvin pimein. Ei vain haluta antaa kansalle sitä mitä se haluaa.
        Tätäkin sanotaan meillä demokratiaksi!

        Tuo ylempänä esitetty Fiestan kulutus tuskin on bensiinimoottorisen.

        "Kerro nyt yksikin moottoritekniikan kehitys, mikä ei ollut tiedossa tai käytössä jo pari-kolmekymmentä vuotta sitten! Mikä luonnonlaki on muuttunut tai osataan kiertää? "

        Jos tuota perusasiaa tarkoitat niin tuskin mitään sellaista uutta keksitty onkaan jota ei olisi tiedossa ollut. Mutta eikös kuitenkin suoraruiskut ja nykyiset paljon paremmin eri ajotilanteisiin mukautuvat sytytysjärjestelmät ole kuitenkin sellaisia joita ei ennen pystytty käyttämään? Tarkoitan siis sitä, että tekniikkaa voidaan oikeasti ja kustannustehokkaasti myös hyödyntää nykyisin. Tosin tuo "kustannustehokkuus" on tässä kohtaa lähes sama kuin huono laatu.

        Ja onhan esimerkiksi voiteluöljyt nykyään paljon parempia kuin vielä 1980-luvulla oli. Moottoritekniikka on vain tehty niin armottomaksi ettei mikään öljykään pelasta mikäli sattuu ajoitukset hiukankin muuttumaan. Pelkkä ketjun venyminen on riittänyt jo konerikkoihin, koska kireydestä huoltapitävä elementti on pettänyt. Näinhän on käynyt ainakin VW:n ja BMW:n koneissa.


      • wienerschnitzel
        Kolopappanen kirjoitti:

        "Kerro nyt yksikin moottoritekniikan kehitys, mikä ei ollut tiedossa tai käytössä jo pari-kolmekymmentä vuotta sitten! Mikä luonnonlaki on muuttunut tai osataan kiertää? "

        Jos tuota perusasiaa tarkoitat niin tuskin mitään sellaista uutta keksitty onkaan jota ei olisi tiedossa ollut. Mutta eikös kuitenkin suoraruiskut ja nykyiset paljon paremmin eri ajotilanteisiin mukautuvat sytytysjärjestelmät ole kuitenkin sellaisia joita ei ennen pystytty käyttämään? Tarkoitan siis sitä, että tekniikkaa voidaan oikeasti ja kustannustehokkaasti myös hyödyntää nykyisin. Tosin tuo "kustannustehokkuus" on tässä kohtaa lähes sama kuin huono laatu.

        Ja onhan esimerkiksi voiteluöljyt nykyään paljon parempia kuin vielä 1980-luvulla oli. Moottoritekniikka on vain tehty niin armottomaksi ettei mikään öljykään pelasta mikäli sattuu ajoitukset hiukankin muuttumaan. Pelkkä ketjun venyminen on riittänyt jo konerikkoihin, koska kireydestä huoltapitävä elementti on pettänyt. Näinhän on käynyt ainakin VW:n ja BMW:n koneissa.

        Mutta nehän onkin tehty bratwurstien maassa, mikä selittää laadun.


      • pygmikko
        Vanh. autoteknikko kirjoitti:

        Tuopas omat paperisi näytille niin verrataan! Ei tarvitse minun hävetä eikä hävitä!

        Siihen aikaan kun minun autossani oli suoraan perusaineeseen koneistetut venttiili-istukat, ei ollut muuta korkeaoktaanista bensaa kuin se lyijyllinen.
        Jo vähän ennen kuin lyijy jäi pois, olin ostanut alumiinikantisen auton jossa jostakin muusta aineesta tehdyt istukkarenkaat mutta jossa silti vaadittiin ehdottomasti käytettäväksi lyijyllistä polttoainetta. Kuitenkin käytin lyijytöntä ja käytän edelleen; ei näy haittoja ilmenneen vielä 480 tuhannessa kilometrissä. Edes venttiilejä ei ole tarvinnut säätää, välykset olen mitannut ehkä 100 tuhannen välein.

        Enpäs tiedä yhtäkään alumiinikantista autoa, jossa ei olisi ollut karkaistuja seetirenkaita.
        Tuo lauseesi "jostain muusta aineesta tehdyt istukkarenkaat" kuulostaa ainakin minun korvaani aivan jonkun muun, kuin vanhemman autoteknikon sanomalta.

        Kyllä minunkin vanhempi amerikkalainen auto (vm.-69) kesti ajaa lyijyttömällä, vaikka sitä ei siihen ollut tarkoitettu.
        Mutta tosiasia on kuitenkin, että lyijy nimenomaan suojasi venttilien seetipintoja.

        Mutta todennäköisesti siihen ritsaasi millä ajat, on maahantuoja keksinyt tuon lyijyllisen polttoaineen vaatimuksen.


      • autoilija aaltonen
        pygmikko kirjoitti:

        Enpäs tiedä yhtäkään alumiinikantista autoa, jossa ei olisi ollut karkaistuja seetirenkaita.
        Tuo lauseesi "jostain muusta aineesta tehdyt istukkarenkaat" kuulostaa ainakin minun korvaani aivan jonkun muun, kuin vanhemman autoteknikon sanomalta.

        Kyllä minunkin vanhempi amerikkalainen auto (vm.-69) kesti ajaa lyijyttömällä, vaikka sitä ei siihen ollut tarkoitettu.
        Mutta tosiasia on kuitenkin, että lyijy nimenomaan suojasi venttilien seetipintoja.

        Mutta todennäköisesti siihen ritsaasi millä ajat, on maahantuoja keksinyt tuon lyijyllisen polttoaineen vaatimuksen.

        Maahantuojan vaatimus selittynee sillä, että laitteessa on alkeellinen moottorinohjaus ja korkeat puristukset.

        Lyijyllistähän myytiin loppuvaiheessa vain korkeimmassa oktaaniluokassa ja ohjeen tekijälle on tullut ajatushäiriö.


    • mie vaan

      No melkein suosittelen Yarista, joka on melkein yhtä pieni, kuin Aygo.

      Myös Ford Fiesta on oikein hyvä vaihtoehto.

      Nissan Note taitaa olla liian iso?

      • rutinoffi se pitää o

        No ei ainakaan yarista. kÄVELE MIELUUMMIN.


      • ei hyvä

        Yarikseen ei mahdu kun kissa takaronttiin.


      • Sinne muuten mahtuu
        ei hyvä kirjoitti:

        Yarikseen ei mahdu kun kissa takaronttiin.

        Ei näytä olevan kokemusta. Takaovella varustettuun autoon mahtuu vaikka muuttokuorma. Kuljetin aikoinaan mm. 80 kertaa 200 sängyn ja sohvan osina, pöydät jne.


      • kasikytluku
        rutinoffi se pitää o kirjoitti:

        No ei ainakaan yarista. kÄVELE MIELUUMMIN.

        -80 luvun menopeli missä ei ole kattia,kulkee vähällä ja nafta autotkin lämpimiä,


    • Honda jazz, tai jos haluat vähän kuluttavan suht pirteen katselisin uutta civiciä uudella 1.6diiselillä. Menovesi ei maistu hirveästi, eikä ole ihan onneton kulkemaan. Toki laatuahan saat samalla, tuo 1-sarja bmw saa käydä monesti korjaamolla ennen 300tkm..

      Kukin tyylillään, mut itse unohtaisin laskuista nuo cliot yms.. Samoin ostaisin kyllä yariksen ennemmin kuin aygo..

      • volvota vot vot

        Miksi pieni? Pienen uuden hinnalla saa hieman isomman ja mukavamman ja turvallisemman joka ei kuluta niinkän paljon kuin se pieni. Mut jos pieni on ehdoton vaatimus on mopoauto sulle just sopiva. Tai ehkäpä viiskymppisen olisi paras ajaa taksilla ihan vaan muiden tiellä liikkujien turvallisuuden vuoksi.


    • Mitä Törppöjä

      AINA kun ajaa joku töRppö=huonokuskinen, ratin takana on joko nuori
      mopoautollaan tai pien.henkilöautolla.

      Laskin 3-5 pv aikana. Olisin kolaroinut kyseisten onnettomien kuskien
      kanssa jos en itse olisi huomannut. Yksi PullaMössöPulleaPoika vaihtoi
      kaistaa>>olisi ressu tullut kylkeeni ja maksanut mutta väistin.

      Takana 2,5 milj.km. ajokilometrejä.

    • 11+17

      Kia rio paras!

      Tosin eihän näissä pikkuautoissa ole järkeä kun 4-5 te panostuksella saa jo c-segmentin auton.

      Mutta jos haluaa pienen ja paljon huonomman auton kuin c-segmentin parhaat niin siitä vaan.

      • Isoisäsi ikäinen

        Mikä se sellainen segmentti on?
        Ikäni olen henkilöautojen kanssa touhunnut, mutta mitään segmenttejä ei niissä kyllä ole koskaan ollut. Ei myöskään esimerkiksi A-pilareita. Eikä mitään kaaria ole vaihdeltu.
        Tosin legoilla en ole pelaillut. Olisiko niissä noita tuollaisia?


      • Kolopappanen
        Isoisäsi ikäinen kirjoitti:

        Mikä se sellainen segmentti on?
        Ikäni olen henkilöautojen kanssa touhunnut, mutta mitään segmenttejä ei niissä kyllä ole koskaan ollut. Ei myöskään esimerkiksi A-pilareita. Eikä mitään kaaria ole vaihdeltu.
        Tosin legoilla en ole pelaillut. Olisiko niissä noita tuollaisia?

        http://www.autowiki.fi/index.php/C/D-segmentti
        http://www.autowiki.fi/index.php/B-segmentti
        http://www.autowiki.fi/index.php/A-segmentti

        Siinä sulle linkit segmentteihin

        "Ei myöskään esimerkiksi A-pilareita."

        Onkohan sellaista autoa jossa ei olisi ns. A-pilaria? Sodan ajan Willys Jeepissä ei tavallaan sitä ollut, muulloin kyllä.

        http://www.autowiki.fi/index.php/A-pilari


    • saksalainen

      Polo TDI 1,4 on nopea ja varma peli.n.22000e uutena.Riisikuppiin en astu ja Forditkin on poissuljettu.Volkkari on varma peli.Penkit kääntyy takaa ja saan ison tavaratilan. Viisiovisena ollut mulla 6 vuotta ja en vaihda.Kiihtyy nopeasti ohitustilanteissa.Ja huolto pelaa.

      • Tai sit ei

        Kaikkihan me tiedämme kupla folkkareiden tämän päivän laadun ja "takuun" !


    • swifti

      Suzuki swift 4x4. Ketterä, hyvä ohjaus ja neliveto. Laatu on myös kunnossa.

      • luigi ferraari

        Ihan mukavaa tekstiä että laatu kunnossa kun on suzuki. Mutta auto on oikeasti made in FIAT. Tosin fiatillakin laatu on kunnossa, suomalaiset vaan hokee noita 70- luvun jorinoita. Itse uskalsin ostaa fiatin ja on toiminut paremmin kun esim. Toyota.


    • matka-auto ?

      Kysyjä antoi melko mahdottoman yhtälön. JOs aikoo istua 300 tkm jossakin ihan pienessä autossa, niin täytyy olla masokisti, sillä keveimmät ovat varsinkin talvella melkoisia helistimiä. Suositan hieman suurempaa autoa kuitenkin matka-ajoon.
      Kaveri käy paljon saksan motareita pitkin sukuloimassa ja hänen kokemuksen mukaan Punto ja C3 kokoluokan autot ovat ihan mukavia motareillakin.
      JOnkin verran saisi olla sitä akseliväliä, joten kestävä valinta voisi olla se Clio, Polo, Fiestä tai Yaris/ Fabia dieselinä. Kun vielä pikkuisen suurentaa rengaskokoa, niin halvalla kehräävät ja alhaisilla kierroksilla.

    • hk,

      ja ja minulla on nissan mickra vm- 85 ja toimii hyvin, ei katsastus ongelmia, niin kuluvat osat on,, niin kaikissa,sii no jos ei ajattele mitä muut ajattelee niin,, siitä vain..kulutus on pieni, noin 5l -satasella,, ei oo viel tielle jättänyt,, että siinä se, ei moittimista,

    • Lepo

      Opel Corsa 1,3 CDTI, kulutus koko talven kaikilla ajoilla keskim. 4,2 l . Ajettu 254 000 km vm. 2010 eikä mitään ongelmia, turha kenenkään yrittää muuta väittää koska olen 100 % tyytyväinen Opeliin, ei ole aikomus vaihtaa aikapäiviin kun näin huolettomasti on menty tähänkin asti.

      • jämäkkä

        Eikö tuo malli ole punton kanssa samaa sukua. Loistava auto ja pienet käyttö kulut. Harmi että vain harva ymmärtää näiden päälle.


    • GM product

      Kauppakassiksi olen valinnut Cadillacin, joka on vielä tuolla perinteisellä tekniikalla varustettu. Polttoaineen kulutus on varsin kohtuullinen 14l 100kilometrillä.

    • Mini.

      On hyvä ja tehokas pieni kokoinen auto. Sitä saa erilaisilla moottoreilla ja löytyy myös dieselinä.

    • Neutraalimies

      http://www.ajovalo.net/uudet_pikkuautot.htm

      Tuossa niitä pikkuautoja. Valmiiksi järjestyksessäkin... No, jokainen voi pistää oman listan pystyyn. Viime vuosina en pikkuautoilla ole paljon itse ajellut, mutta esim. Citigo on aika monia miellyttänyt. Siis positiivisia kokemuksia olen saanut kuulla.

      • hyvähän sivusto oli

        -> Valmiiksi järjestyksessäkin...

        Minkä mukaan ne on järjestetty, itse löysin vain numerojärjestyksen?

        Mutta luettelo merkeistä ja malleista ja lyhyt kuvaus autosta oli hyvä asia. Esimerkiksi huippusuositusta Yariksesta mainittin että "ominaisuudet ovat vähintään keskitasoa, mutta ei aivan huippua. Laatuvaikutelmassa on selkeitä puutteita."

        Itse tykästyin uuden Twingon toteutukseen, mutta se ei ole vielä markkinoilla. Sen akseliväli on samaa kokoa kuin Yariksessa, eli se ei ole pieni kuin pituudeltaan.


    • Neutraalimies
      • Irak

        Honda Jazz hybrid on paras vaihtoehto.
        Pieni kulutus: 4,5 l
        Nerokkaat penkit, hyvä kuljetuskapasiteetti
        Mainio ulkonäkö
        Kaikki tarvittavat varusteet vakiona
        Arvo säilyy, hybridien kysyntä ei tulevaisuudessa ainakaan vähene
        Kaupunkiautona loistava
        Ym.
        Itse olen ajanut nyt pari vuotta enkä heti luovu.


      • uusi poloilija

        Hyvin mielenkiintoinen listaus. Kymmenen kärjestä 1. Audia, 2. BMW:tä, 8. Citigoa ja 10. Swiftiä en ole ajanut, muista on kokemukset viime kevään koeajoista, joskin vain bensakoneista.

        Jos aloittajan nimimerkki 'ison auton tunnusta' pienessä korimallissa tarkoittaa isommissa nopeuksissa vakaata menoa, hyvää jousitusta ja hiljaista matkustamoa, on linkin listauksessa kärkiautot hyvin jo esillä. "Kympin sakkiin" nostaisin vielä Kia Rion ja varsinkin Renault Clion, mutta pudottaisin niillä Honda Jazzin ja Toyota Yariksen.

        Ford Fiestan kohdalla joutuu tinkimään hiljaisuudesta, mutta saa kiitettävän ohjauksen. Ei Riokaan erityisen hiljainen ole, mutta ajettavuus parempi kuin Yariksessa. Jazzista ei voi nauttia, jos ajaa nastoilla.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ei se mene ohi ajan kanssa

      Näin se vaan on.
      Ikävä
      129
      2178
    2. Ajattelen sinua nyt

      Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu
      Ikävä
      26
      1718
    3. Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin

      Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti
      Ikävä
      12
      1319
    4. Olen huolissani

      Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis
      Ikävä
      70
      1211
    5. Yritys Kannus

      Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett
      Kannus
      12
      1177
    6. Oletko täällä mies?

      Mitä mietit? ❤️ varmistan vielä, että onhan kaikki ok meidän välillä?
      Ikävä
      88
      992
    7. Eikö ole jo ihan sama luovuttaa

      Meidän suhde ei ikinä toimisi.
      Ikävä
      83
      866
    8. Mies kadonnut

      Kukas siellä kolarissa on kadonnut
      Kolari
      17
      857
    9. Kuin sonnilauma

      Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon
      Kuhmo
      16
      761
    10. Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa

      Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks
      Lieksa
      107
      701
    Aihe