Joihinkin käsi-VHF puhelimiin saa valmistajalta, tai muuten vaan on kytkettävissä lisäantenni sen lyhyen kumipätkän tilalle. Olen ymmärtänyt, että vakioantennilla kuuluvuus on max. 5 nm suunnilleen. Onko kellään kokemusta tai tietoa millaisiin kuuluvuusmatkoihin pitemmällä (ja kuinka pitkällä) antennilla pääsisi.
nim. Riittäiskö käsi VHF vai ostanko kiinteän?
Käsi-VHF ja lisäantenni
VHF kuuluvuus
34
1734
Vastaukset
- 2+15
Lähetysteho rajoittaa käytännössä enemmän. Käsikapulalle ei kannata laskea kantomatkaa kuin näköetäisyydellä oleviin kohteisiin.
Toisaalta, se onkin jokseenkin riittävä joka tapauksessa.- Anonyymi
Puhut ihan täyttä soopaa.
- DSC-VHF tosipaikkaan
Tositilanteessa merellä nopeimman avun saa vhf:llä, jonka kantomatka on riittävä = kiinteästi asennettu 25W tehoinen dsc-vhf, jossa on kunnollinen antenni. Dsc-vhf:n hätäkutsu sijaintitietoineeen menee suoraan auttajille. Heikkotehoinen käsi-vhf on hyvä vain lähietäisyyksillä, esim. kuunnellessa pelastushelikopterin tai -aluksen ohjeita.
Jos liikut merellä, harkitse sellaisen dsc-vhf:n hankkimista, jossa AIS-vastaanotin on mukana.- 2+15
Se AIS-vastaanotto on itse asiassa paljon relevantimpi syy hankkia VHF kuin hätäkutsumahdollisuus.
- Pelkkä AIS
2+15 kirjoitti:
Se AIS-vastaanotto on itse asiassa paljon relevantimpi syy hankkia VHF kuin hätäkutsumahdollisuus.
Jos pelkän AIS-vastaanoton haluaa, turha hankkia VHF:ää ensinkään. AIS-vastaanotto ei myöskään edellytä minkäänlaisia lupia.
- 2+15
Pelkkä AIS kirjoitti:
Jos pelkän AIS-vastaanoton haluaa, turha hankkia VHF:ää ensinkään. AIS-vastaanotto ei myöskään edellytä minkäänlaisia lupia.
Tuo lupajuttu on tietysti totta, mutta itse laitteen suhteen pelkkä AIS-vastaanotin ei ole niin paljoa halvempi eikä myöskään helpompi asentaa verrattuna yhdistelmälaitteeseen, etteikö silloin kannattaisi ottaa VHF. Saa siinä sitten bonuksena mahdollisuuden kuunnella VTS-kanavaa, joka on joskus hyödyllistä ja toisinaan huvittavaakin.
- Puoliplaanari
Lyhyt vastaus: Ei riitä.
Pitkä vastaus: Täysmittaiselle varttiaallon antennille, joka siis on noin puoli metriä pitkä, voinee arvioida karkeasti ja ehkä vähän optimistisesti 0 dBi "vahvistusta", jokainen pituuden puolittaminen pienentää sitä aina 3 dB. Tuo siis olettaen että radiota pidetään kädessä pään korkeudella niinkuin on suunniteltu. Pöydällä makaava radio menee ihan kuuroksi.
Normaalikokoinen kiinteästi asennettu antenni taas tarjoaa sen 3 dBi tai enemmän. Lisäksi sen saa yleensä parempaan paikkaan kuin käsiradion antennin.
Joku mainitsi eron lähetystehossa, 5 W ja 25 W erotus on 7 dB. Sen kanssa aletaan jo puhua aika isosta erosta. Käsiradion ainoat edut taitaa olla riippumattomuus veneen sähköjärjestelmästä jos tulee täydellinen blackout ja mahdollisuus ottaa radio mukaan jos joutuu hylkäämään aluksen. Käsiradio jossa on GPS-vastaanotin DSC:tä varten on vieläpä niin kallis että samaan hintaan taitaa saada kiinteän puhelimen, syöttöjohdon ja antennin. - Ehkä käsin?
Saattaa se käsi-VHF riittää moneenkin tilanteeseen. Ajatellaan, että istun veneeni katolla käsi-VHF:n kanssa. Silloin puhelin on n. 3 m korkeudessa, eli antenni yhtä ylhäällä kuin olisi kiinteän VHF:n antenni. Netissä olevista jutuista päätellen, ei teho ole olennaista, vaan antennin korkeus, eli esim Standard Horizonin HX851E ja 6 W saattaa hyvinkin riittää (Apollo:n lähetin kuusta oli 1 W). Niin, tässä oletan, että vastaanottajan antenni on "riittävän" korkealla, esim Venäjän rajavartiosto, tai vartioalus. Ko. puhelimeen, jota olen harkinnut, saa kaupasta 0,5 m pitkän SMA-liittimellä varustetun antennin alkuperäisen pätkän tilalle, tämähän parantaa kuuluvuutta.
Se mitä yritän tässä saavuttaa, on yksinkertainen asennus, vähän tilaa vaativa ja siirrettävä. Hinta nyt on yks ja sama onko se 200 vai 300 ekee veneilyn kustannuksissa.
Mutta, tyypillistä tälle palstalle on, että kysymykseenhän ei vastausta saa, vaan kaiken maailman kommentteja ilmeisesti "asiantuntijoilta".
Alkuperäinen kysyjä- Puoliplaanari
Teho ei tosiaan ole yksistään mikään autuaaksi tekevä asia. Tuo aikaisemmin mainitsemani 7 dB ero lähetystehossa on siis vähän reilun yhden S-yksikön verran radion S0...S9-signaalimittarilla. Jos kuitenkin otat vähän takkiin tehossa ja vähän antennissa olet pian hävinnyt yli 10 dB verrattuna kiinteään asennukseen ja se alkaa olemaan tuntuva ero.
Kerro ihmeessä jos kerran tiedät minkälaisiin asemiin haluat pitää yhteyttä, minkälaiselta etäisyydeltä ja onko välissä esimerkiksi saaristoa. Helpottaa vähän tämän yhtälön ratkomista kun muuttujia on aika paljon. Lähdin edellisessä vastauksessani liikkeelle siitä mistä rima on matalin ja vertasin kiinteään asemaan. Mitään kovin varmaa tarkkaa maksimietäisyyttä on kuitenkin vaikea arvata oikein kaikkiin olosuhteisiin kun yhtälössä on aika monta muuttujaa radiokeleistä alkaen.
Mitä tulee kuuyhteyksiin, niissä on taikasanana suora näköyhteys. Maa-asemalla oli varmaan myös aika hienot antennit. Kuuta itse asiassa käytetään jatkuvasti passiivisena heijastimena maassa sijaitsevien asemien välisissä yhteyksissä, myös VHF-taajuusalueella. Matkavaimennusta tulee 250 dB luokkaa koko matkalle.
Onneksi kaikki eivät tällä palstalla hauku vastaajan jos vastaus ei sattunut miellyttämään. Postita minulle reklamaatio kahtena kappaleena niin saat rahasi takaisin. - Sama.
Puoliplaanari kirjoitti:
Teho ei tosiaan ole yksistään mikään autuaaksi tekevä asia. Tuo aikaisemmin mainitsemani 7 dB ero lähetystehossa on siis vähän reilun yhden S-yksikön verran radion S0...S9-signaalimittarilla. Jos kuitenkin otat vähän takkiin tehossa ja vähän antennissa olet pian hävinnyt yli 10 dB verrattuna kiinteään asennukseen ja se alkaa olemaan tuntuva ero.
Kerro ihmeessä jos kerran tiedät minkälaisiin asemiin haluat pitää yhteyttä, minkälaiselta etäisyydeltä ja onko välissä esimerkiksi saaristoa. Helpottaa vähän tämän yhtälön ratkomista kun muuttujia on aika paljon. Lähdin edellisessä vastauksessani liikkeelle siitä mistä rima on matalin ja vertasin kiinteään asemaan. Mitään kovin varmaa tarkkaa maksimietäisyyttä on kuitenkin vaikea arvata oikein kaikkiin olosuhteisiin kun yhtälössä on aika monta muuttujaa radiokeleistä alkaen.
Mitä tulee kuuyhteyksiin, niissä on taikasanana suora näköyhteys. Maa-asemalla oli varmaan myös aika hienot antennit. Kuuta itse asiassa käytetään jatkuvasti passiivisena heijastimena maassa sijaitsevien asemien välisissä yhteyksissä, myös VHF-taajuusalueella. Matkavaimennusta tulee 250 dB luokkaa koko matkalle.
Onneksi kaikki eivät tällä palstalla hauku vastaajan jos vastaus ei sattunut miellyttämään. Postita minulle reklamaatio kahtena kappaleena niin saat rahasi takaisin.Niin, en tiedä tarkalleen mitkä asemat ovat kyseessä, mutta täältä Kotkan suunnalta olen lähdössä Saimaan kanavalle merta pitkin, ja Venäjän viranomaiset haluavat ilmeisesti VHF:n veneeseen. Mitä asemia sitten lienevät siellä Santion jälkeen olevat. Toinen juttu on Saimaalla (jo viime kesänä kävin) tukkilautat ja hinaajat, ne varmaan tavoittaa käsipelillä. Venäjän VHF veikoista en tiedä. Muuten on hyvin pärjännyt GSM-puhelimella.
Tulin viime kesänä Saimaan kanavalta Kotkaan, ja Venäjän kaiffarit eivät VHF:n puutteesta huolimatta halunneet luotsia vuokrata, hyvin matka meni ilmankin.
Muuten en ole VHF:ää tarvinnut, vaikka pari kertaa sumussa (Ahvemanmaan pohjoispuolella) olisi varmaan ollut hyvä kysellä muita aluksia, mutta silloinkin olisi varmaan käsi-VHF riittänyt.
Sama Puoliplaanari kirjoitti:
Teho ei tosiaan ole yksistään mikään autuaaksi tekevä asia. Tuo aikaisemmin mainitsemani 7 dB ero lähetystehossa on siis vähän reilun yhden S-yksikön verran radion S0...S9-signaalimittarilla. Jos kuitenkin otat vähän takkiin tehossa ja vähän antennissa olet pian hävinnyt yli 10 dB verrattuna kiinteään asennukseen ja se alkaa olemaan tuntuva ero.
Kerro ihmeessä jos kerran tiedät minkälaisiin asemiin haluat pitää yhteyttä, minkälaiselta etäisyydeltä ja onko välissä esimerkiksi saaristoa. Helpottaa vähän tämän yhtälön ratkomista kun muuttujia on aika paljon. Lähdin edellisessä vastauksessani liikkeelle siitä mistä rima on matalin ja vertasin kiinteään asemaan. Mitään kovin varmaa tarkkaa maksimietäisyyttä on kuitenkin vaikea arvata oikein kaikkiin olosuhteisiin kun yhtälössä on aika monta muuttujaa radiokeleistä alkaen.
Mitä tulee kuuyhteyksiin, niissä on taikasanana suora näköyhteys. Maa-asemalla oli varmaan myös aika hienot antennit. Kuuta itse asiassa käytetään jatkuvasti passiivisena heijastimena maassa sijaitsevien asemien välisissä yhteyksissä, myös VHF-taajuusalueella. Matkavaimennusta tulee 250 dB luokkaa koko matkalle.
Onneksi kaikki eivät tällä palstalla hauku vastaajan jos vastaus ei sattunut miellyttämään. Postita minulle reklamaatio kahtena kappaleena niin saat rahasi takaisin."Mitään kovin varmaa tarkkaa maksimietäisyyttä on kuitenkin vaikea arvata oikein kaikkiin olosuhteisiin kun yhtälössä on aika monta muuttujaa radiokeleistä alkaen."
"Mitään kovin varmaa tarkkaa maksimietäisyyttä on kuitenkin vaikea arvata oikein kaikkiin olosuhteisiin kun yhtälössä on aika monta muuttujaa radiokeleistä alkaen."
Jos nyt pikkuinen ensin oppettelisit radioaaltojen käyttäyttymisen.
VHF kuuluu tasan tarkaan radiohorisontin mukaisena, lähetystehokin vaikuttaa. Matalataajuksisempiin radiopuhelimiin vaikuttavat sitten myös sää-olosuhteet ja erinäiset heijastukset.- Puoliplaanari
Välittäjä_LKV kirjoitti:
"Mitään kovin varmaa tarkkaa maksimietäisyyttä on kuitenkin vaikea arvata oikein kaikkiin olosuhteisiin kun yhtälössä on aika monta muuttujaa radiokeleistä alkaen."
"Mitään kovin varmaa tarkkaa maksimietäisyyttä on kuitenkin vaikea arvata oikein kaikkiin olosuhteisiin kun yhtälössä on aika monta muuttujaa radiokeleistä alkaen."
Jos nyt pikkuinen ensin oppettelisit radioaaltojen käyttäyttymisen.
VHF kuuluu tasan tarkaan radiohorisontin mukaisena, lähetystehokin vaikuttaa. Matalataajuksisempiin radiopuhelimiin vaikuttavat sitten myös sää-olosuhteet ja erinäiset heijastukset.Olen kyllä parhaani mukaan yrittänyt opetella radioaaltojen käyttäytymistä lapsesta asti. Pahoittelen jos en ole ja valitan että en tule koskaan olemaankaan täysin oppinut, mutta jos radiohorisontti olisi ehdoton raja ei tarvittaisi edes wattia tehoa ja huonokin antenni riittäisi. Silloin voitaisiin oikeastaan unohtaa kiinteät radiot pienemmissä moottoriveneissä.
Tuolla aloittajan mainitsemalla 5Nm matkalla vaimennus on noin 95 dB. Käsiradiosta käsiradioon 0dBi antenneilla antaisi neljänneswattikin (24dBm) vahvan ja hyvän signaaliin (-71dBm). Tehoa voisi jopa pienentää tai antenneja huonontaa.
Sitten päästään mielenkiintoisempaan aiheeseen, nimittäin ilmakehästä heijastumiseen ja troposfäärissä etenemiseen. Varsinkin jälkeenmainittu on joskus voimakkaampi ja joskus heikompi mutta kummatkin ovat aina käytettävissä ja pidentävät aina yhteyksiä jonkin verran radiohorisontin yli. Juuri tähän tarvitaan sitä säteilytehoa.
Nimenomaan VHF/UHF/SHF-taajuuksilla sääolosuhteet vaikuttavat, erityisesti lämpötilaerot, kun MF/HF-taajuuksilla suurin vaikutus on auringonpilkuilla ja maan magneettikentällä. Puoliplaanari kirjoitti:
Olen kyllä parhaani mukaan yrittänyt opetella radioaaltojen käyttäytymistä lapsesta asti. Pahoittelen jos en ole ja valitan että en tule koskaan olemaankaan täysin oppinut, mutta jos radiohorisontti olisi ehdoton raja ei tarvittaisi edes wattia tehoa ja huonokin antenni riittäisi. Silloin voitaisiin oikeastaan unohtaa kiinteät radiot pienemmissä moottoriveneissä.
Tuolla aloittajan mainitsemalla 5Nm matkalla vaimennus on noin 95 dB. Käsiradiosta käsiradioon 0dBi antenneilla antaisi neljänneswattikin (24dBm) vahvan ja hyvän signaaliin (-71dBm). Tehoa voisi jopa pienentää tai antenneja huonontaa.
Sitten päästään mielenkiintoisempaan aiheeseen, nimittäin ilmakehästä heijastumiseen ja troposfäärissä etenemiseen. Varsinkin jälkeenmainittu on joskus voimakkaampi ja joskus heikompi mutta kummatkin ovat aina käytettävissä ja pidentävät aina yhteyksiä jonkin verran radiohorisontin yli. Juuri tähän tarvitaan sitä säteilytehoa.
Nimenomaan VHF/UHF/SHF-taajuuksilla sääolosuhteet vaikuttavat, erityisesti lämpötilaerot, kun MF/HF-taajuuksilla suurin vaikutus on auringonpilkuilla ja maan magneettikentällä.Höpön löpön, mitä alempi tajuus, sitä pidempi kantama. Tosin VHF taajuksilla vaikuttaa (onneksi) pelkästään antetennien korkeus ja lähetysteho. Sää ei niihin vaikuta.
Eli kyseleppä lisää isäpapalltasi :)- u,uiok,88ioul
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Höpön löpön, mitä alempi tajuus, sitä pidempi kantama. Tosin VHF taajuksilla vaikuttaa (onneksi) pelkästään antetennien korkeus ja lähetysteho. Sää ei niihin vaikuta.
Eli kyseleppä lisää isäpapalltasi :)Miten sulla isisi kanssa siellä perämoottorin konehuoneessa menikään? *Oliko se tosiaan insestiä aamusta iltaan ruåttiksi?
- Puoliplaanari
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Höpön löpön, mitä alempi tajuus, sitä pidempi kantama. Tosin VHF taajuksilla vaikuttaa (onneksi) pelkästään antetennien korkeus ja lähetysteho. Sää ei niihin vaikuta.
Eli kyseleppä lisää isäpapalltasi :)"Mitä alempi taajuus, sitä pidempi kantama" pitäisi paikkansa jos radioaallot eivät heijastuisi tai kanavoituisi ilmakehässä. VHF:n osalta tämä tapahtuu troposfäärissä joka on säälle altis. MF/HF heijastuu ylempänä missä säätä ei ole. Meteorogi nimeltä William Hepburn julkaisee netissä hienoja ja yllättävän osuvia ennustekarttoja erityisen vahvoista VHF/UHF-alueen tropokeleistä.
Yhteys onnistuu radiohorisonttiin asti mitättömällä teholla, kuten kirjoitin aikaisemmin wattikin on jo melkein liikaa tähän tarkoitukseen. Tehoa aletaan tarvita vasta sitten kun halutaan päästä troposfäärietenemisenä jonkin matkaa radiohorisontin taakse. Tässäkin ratkaisee siis säteilyteho, ei lähetysteho kuten kirjoitit.
MF/HF-radiossakaan se matalin taajuus ei yleensä ole se joka etenee pisimmälle.
Sivuutan tuon sinänsä asiattoman isäviittauksen. Esimerkiksi Ian Poolen Radio Propagation: Principles and Practice on ihan sopivaa iltalukemista aiheesta. Puoliplaanari kirjoitti:
"Mitä alempi taajuus, sitä pidempi kantama" pitäisi paikkansa jos radioaallot eivät heijastuisi tai kanavoituisi ilmakehässä. VHF:n osalta tämä tapahtuu troposfäärissä joka on säälle altis. MF/HF heijastuu ylempänä missä säätä ei ole. Meteorogi nimeltä William Hepburn julkaisee netissä hienoja ja yllättävän osuvia ennustekarttoja erityisen vahvoista VHF/UHF-alueen tropokeleistä.
Yhteys onnistuu radiohorisonttiin asti mitättömällä teholla, kuten kirjoitin aikaisemmin wattikin on jo melkein liikaa tähän tarkoitukseen. Tehoa aletaan tarvita vasta sitten kun halutaan päästä troposfäärietenemisenä jonkin matkaa radiohorisontin taakse. Tässäkin ratkaisee siis säteilyteho, ei lähetysteho kuten kirjoitit.
MF/HF-radiossakaan se matalin taajuus ei yleensä ole se joka etenee pisimmälle.
Sivuutan tuon sinänsä asiattoman isäviittauksen. Esimerkiksi Ian Poolen Radio Propagation: Principles and Practice on ihan sopivaa iltalukemista aiheesta.Just joo...
Eli kirjoitat puhdasta p..... johon joku tietämätön vielä voisi uskoa.
VHF kuuluvuus rajoittuu tasan tarkkaan radiohorisonttiin, sääilmiöt eivät asiaan vaikuta.
ELI NYT LÄÄKITYS KOHDALLEEN!!!!- Välittajä_LKV
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Just joo...
Eli kirjoitat puhdasta p..... johon joku tietämätön vielä voisi uskoa.
VHF kuuluvuus rajoittuu tasan tarkkaan radiohorisonttiin, sääilmiöt eivät asiaan vaikuta.
ELI NYT LÄÄKITYS KOHDALLEEN!!!!Miten sulla isisi kanssa siellä perämoottorin konehuoneessa menikään? *Oliko se tosiaan insestiä aamusta iltaan ruåttiksi?
- Joakim_
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Just joo...
Eli kirjoitat puhdasta p..... johon joku tietämätön vielä voisi uskoa.
VHF kuuluvuus rajoittuu tasan tarkkaan radiohorisonttiin, sääilmiöt eivät asiaan vaikuta.
ELI NYT LÄÄKITYS KOHDALLEEN!!!!Ei pidä paikkansa! Ei VHF:n kuuluvuus rajoitu antennien suoraan näköyhteyteen eli radiohorisonttiin, vaan radioaallot taipuvat ja kuuluvat selvästi pidemmälle, jos laitteet on kunnossa. Radiohorisontti olisi kahden 15 m antennin välillä 17 M ja 15 m ja 100 m Turku Radion antennin välillä 31 M.
Toisessa viestissä linkittämäni laskelmien perusteella ensimmäisessä tapauksessa kuuluvuus on laitteistosta (1-25 W teho, erilaiset häviöt) riippuen 7-19 M ja jälkimmäisessä yli 60 M. Radiohorinsonttiin asti ei siis välttämättä pääse, mutta sen voi myös selkeästi ylittää.
Kantavuudelle ei voi laskea mitään ehdottomia arvoja, koska analogisen lähetys ei katkea kerralla vaan heikkenee hiljalleen. Käytännössä Turku Radio kuuluu kutakuinkin Gotlantiin saakka purjeveneen mastoantennilla. Lähin Turku Radion antenni on silloin ~100 M etäisyydellä, joka vaatisi n. 1,5 km korkean antennin radiohorisontin toteutumiseen.
En tiedä Turku Radion mastojen korkeuksia, mutta ei ne ainakaan juuri yli 300 m voi olla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_korkeimmista_rakennuksista_ja_rakennelmista#Mastot_.28yli_150-metriset.29
Tässä näkyy sijainnit: http://www.sail-com.de/vhf_Norden_100421.pdf - Eräs hamssi
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Höpön löpön, mitä alempi tajuus, sitä pidempi kantama. Tosin VHF taajuksilla vaikuttaa (onneksi) pelkästään antetennien korkeus ja lähetysteho. Sää ei niihin vaikuta.
Eli kyseleppä lisää isäpapalltasi :)Minulla on ollut ra-asemalupa vuodesta 1984 ja noilta vuosilta on kertynyt runsaasti kokemusta 3,5 Mhz - 434Mhz -taajusalueilta. Sen perusteella tiedän, että kaikki esittämäsi 3 väitettä eivät pidä paikkaansa. Otaksun, että nim. Puoliplaanarilla on ollut sama harrastus kuin minulla; hänen kirjoituksiensa asiasisältö sen paljastaa.
Vedä henkeä nim. Välittäjä_LKV. Ei kannata tästä asiasta väitellä hamssien kanssa. Heidän osaamisensa näissä ympyröissä on ihan toisella tasolla, kuin tavallisella meri-VHF:n käyttäjällä. Hamssit kyllä mieluusti opastavat radioihin liittyvissä pulmissa, mutta epäystävällinen käytös kyllä lopettaa neuvomisen.
- Osta kiinteä
Käytännössä turhan hankalaa pelata lisäantennin kanssa.
Käsi-VHF:n idea on lähikommunikointi missä vain veneessä.
Osta lisäksi kiinteä VHF, niin saat kunnon kantaman. - käytäntö osoittaa
Tässä yleistietoa VHF meriradiosta (jos ei ole ennestään tuttu):
https://www.viestintavirasto.fi/attachments/Rannikkolaivurin__radioliikenne_opas_2010.pdf
Kiinteään VHF-radioon verrattuna VHF-käsipuhelimella on selvät haitat:
- rajoitettu akkukapasiteetti
- erittäin rajoitettu kantomatka.
(PBO:n VHF-käsipuhelintestissä maksimi kantomatkan todettiin olevan käytännössä vain 5 M). Siksi käsipuhelinta käytetään yleensä kiinteän VHF:n varana lähiliikenteessä alusten välillä, satamassa tai ison aluksen sisäisessä liikenteessä. Pelastuslautassa se on hätäväline, koska se on itsenäisesti toimiva laite (ei erillistä virtalähdettä eikä erillistä antennia)
- useimmissa käsipuhelimissa ei ole DSC-ohjainta eikä AIS-vastaanottoa.
Jos antenni on 2 m korkeudella, etäisyys horisonttiin on 4 M.
Jos antenni on 15 m korkeudella, etäisyys horisonttiin on 10 M.
Tietenkin etäisyys kasvaa, kun molemmat asemat ovat reilusti meren pinnan yläpuolella, mutta käytäntö on eri kuin teoria...
Olen samaa mieltä kuin moni muu edellä on todennut: hanki kiinteä DSC-VHF! Harkitse sellaista mallia, jossa on AIS-vastaanotin integroituna. - -Mika-
Käsiradiolla ja kiinteällä antennilla päästään jo jonkinlaiseen parannukseen pelkkään käsiradioon oman antennin kanssa verrattaessa.
Vastaanotto on käytännössä lähes yhtä hyvä, kuin kiinteällä radiolla. Lähetyksessä on eroa, joskus enemmän, joskus vähemmän.
Radioaaltojen etenemisessä on tietyt lainalaisuudet. Yksi niistä on se, että taajuuden kasvaessa vaimentuma kasvaa myös (siis suhteessa etäisyyteen).
Olen itsekin pitänyt radioyhteyden muutamalla milliwatilla parin tuhannen kilometrin päähän, mutta silloin taajuus oli niin alhainen, että signaali ei vaimentunut merkittävästi. Elikkä kuustakin voi pitää yhteyttä maahan watilla, kun valitaan vaan sopiva taajuus.
VHF kuitenkin toimii jo niin korkalla taajuudella, että tuo tehoero (5/25) on *normaaliolosuhteissa* merkittävä. Sanoisin, että yhteysetäisyys putoaa noin puoleen.
Rahasta ei voi olla tässä kyse, koska käytettyjä kiinteän asennuksen VHF-radioita saa alle satasella. Käsikoneet on järjestäen jopa kallimpia. Miksi siis haluat käyttää käsikonetta ja kiinteää antennia?
Jos käytettävyys on pääkriteeri, niin suosittelen samaa settiä kuin itselläni on: RO4800 ja siinä lisäkapula. Saa kiinteän koneen edut ja käsikoneen edut samalla kertaa. Ja kaupan päälle sen AIS-vastaanottimen... - Osta vhf
Vhf on kaikin puolin tarpeellinen. Hyvä hankinta.
- 2+20
"Kaikin puolin"? Ei nyt sentään liioitella. 98-99% rekisteröidyistä veneistä pärjää kokonaan ilman ja loputkaan eivät juuri käytä.
- merellä tarpeellinen
2+20 kirjoitti:
"Kaikin puolin"? Ei nyt sentään liioitella. 98-99% rekisteröidyistä veneistä pärjää kokonaan ilman ja loputkaan eivät juuri käytä.
Vedit luvut hatusta! Tietysti useimmat meistä pärjäävät ilman muitakin turvallisuusvarusteita. Kaikki eivät käytä pelastusliiviä ja silti pärjäävät. Olen samaa mieltä kuin nimim. "Osta vhf", mutta lisäisin hänen ekaan lauseeseensa sanan merellä.
Jos prosenttilukuja vhf:n yleisyydestä halutaan esittää, eikö ensin pitäisi selvittää niiden rekisteröityjen veneiden määrä, jotka liikkuvat merellä? Ei sisävesillä liikkuva perämoottorivene tarvitse vhf:ää.
VHF-laitteiden määrän voisi ehkä selvittää veneiden nimien ja call-signien perusteella, koska huviveneiden kutsutunnuksista tai MMSI-numeroista ei liene julkista luetteloa. Kaikki suomalaiset MMSI-numerot ja call-signit on kyllä nähtävissä:
http://rf.ficora.fi/julkiset/LaivaluetteloWWWJulkinen_raportti.pdf
En tiedä mitä muut veneilijät tekevät, mutta itse käytän vhf:ääni sännöllisesti. Se on aina päällä, kun liikun merellä. Käytän sitä paitsi säätiedotusten ja merenkulun varoitusten kuuntelemiseen, myös esim. port controlin kutsumiseen. Joskus epäselvissä tilanteissa olen kutsunut vaikkapa sataman suulla kiemurtelevaa ruoppaajaa kuullakseni kummalta puolelta voin sen kiertää. Useita kertoja olen vastannut coast guardin kutsuun. On kysytty kotisatamaa, seuraavaa satamaa, miehistön kansallisuutta jne. - kapteeni...
2+20 kirjoitti:
"Kaikin puolin"? Ei nyt sentään liioitella. 98-99% rekisteröidyistä veneistä pärjää kokonaan ilman ja loputkaan eivät juuri käytä.
Höpö. höpö- Koko ammattimerenkulku käyttää VHF-puhelinta. Sinä oletkin amatööri, joten jättäydy neuvomasta.
- 2+20
kapteeni... kirjoitti:
Höpö. höpö- Koko ammattimerenkulku käyttää VHF-puhelinta. Sinä oletkin amatööri, joten jättäydy neuvomasta.
Tällä palstalla keskustellaan veneilystä, joten lienee aika loogista, että tuollaisia "kaikin puolin tarpeellinen" heittoja tarkastellaan amatöörien eikä ammattimerenkulun näkökulmasta. Siitä huviveneilijän näkökulmasta esim. tuo "koko ammattimerenkulku käyttää" on merkityksetön, koska lähes kenelläkään meistä ei ole tarvetta kauppalaivojen kanssa keskustella.
- 2+20
merellä tarpeellinen kirjoitti:
Vedit luvut hatusta! Tietysti useimmat meistä pärjäävät ilman muitakin turvallisuusvarusteita. Kaikki eivät käytä pelastusliiviä ja silti pärjäävät. Olen samaa mieltä kuin nimim. "Osta vhf", mutta lisäisin hänen ekaan lauseeseensa sanan merellä.
Jos prosenttilukuja vhf:n yleisyydestä halutaan esittää, eikö ensin pitäisi selvittää niiden rekisteröityjen veneiden määrä, jotka liikkuvat merellä? Ei sisävesillä liikkuva perämoottorivene tarvitse vhf:ää.
VHF-laitteiden määrän voisi ehkä selvittää veneiden nimien ja call-signien perusteella, koska huviveneiden kutsutunnuksista tai MMSI-numeroista ei liene julkista luetteloa. Kaikki suomalaiset MMSI-numerot ja call-signit on kyllä nähtävissä:
http://rf.ficora.fi/julkiset/LaivaluetteloWWWJulkinen_raportti.pdf
En tiedä mitä muut veneilijät tekevät, mutta itse käytän vhf:ääni sännöllisesti. Se on aina päällä, kun liikun merellä. Käytän sitä paitsi säätiedotusten ja merenkulun varoitusten kuuntelemiseen, myös esim. port controlin kutsumiseen. Joskus epäselvissä tilanteissa olen kutsunut vaikkapa sataman suulla kiemurtelevaa ruoppaajaa kuullakseni kummalta puolelta voin sen kiertää. Useita kertoja olen vastannut coast guardin kutsuun. On kysytty kotisatamaa, seuraavaa satamaa, miehistön kansallisuutta jne.No en minä niitä itse asiassa ihan stetsonista vetäissyt. Perusjoukon eli rekisteröityjen veneiden määrä on suunnilleen tiedossa, se on n. 200 000. Jaettavan eli vhf-veneiden määrän selvittäminen on tietysti paljon enemmän arvailua, mutta eri lähteitä yhdistelemällä voi arvata, ettei arvaus 1000-2000 mene kovin pahasti vikaan. Suuruusluokka on varmasti oikein.
Voidaan tietysti vääntää maailman tappiin siitä, miten tuo "kaikin puolin tarpeellinen" pitäisi tulkita, mutta minä nyt luin sitä Belsebubin raamattumetodilla ja tulkitsen niin, että sillä pitäisi olla kovasti paljon käyttöä suorastaan päivittäin. Väitänpä, että merelläkin varsinainen käyttö on veneilijöiden keskuudessa hyvin vähäistä. Ainakin, kun puhutaan suomalaisten veneilijöiden pääasiallisesta levinneisyysalueesta eli suunnilleen Bornholmista pohjoiseen. Johtuu vähän siitäkin, että kyse on schengen-alueesta jolla ei pahemmin tarvitse viranomaisten kutsuja kuulostella. Näillä vesillä ei pääsääntöisesti ole tarvetta myöskään port controlin kanssa keskusteluun.
Minulla on vhf kyllä päällä mutta vain siksi, että minullakin sattuu olemaan tuo Mikan kehuma RO4800, tosin ilman käsikapulaa. Siinä on integroitu AIS-vastaanotto, jota hyödynnän. Itse asissa olen hankkinutkin laitteen juuri AIS:n vuoksi. Minulla on myös kannettava, jonka aikoinaan hankin sillä ajatuksella, että joskus voisi olla jokin tuon tapainen tarve kuin tuo ruoppaajaesimerkkisi. vaan eipä ole koskaan sattunut.
Kyllä minä uskallan väittää, että 99 veneilijälle sadasta VHF on jokapäiväisenä viestintävälineenä täysin tarpeeton. - mistänäitätulee
2+20 kirjoitti:
Tällä palstalla keskustellaan veneilystä, joten lienee aika loogista, että tuollaisia "kaikin puolin tarpeellinen" heittoja tarkastellaan amatöörien eikä ammattimerenkulun näkökulmasta. Siitä huviveneilijän näkökulmasta esim. tuo "koko ammattimerenkulku käyttää" on merkityksetön, koska lähes kenelläkään meistä ei ole tarvetta kauppalaivojen kanssa keskustella.
Taas amatöörimäinen vastaus 2 20. Huviveneiden, jos kenenkä, tulisi kuunnella ammattiliikennettä, jotta osaisi pysyä poissa jaloista, kun kuitenkin toikkaroitte väylillä.
2+20 kirjoitti:
Tällä palstalla keskustellaan veneilystä, joten lienee aika loogista, että tuollaisia "kaikin puolin tarpeellinen" heittoja tarkastellaan amatöörien eikä ammattimerenkulun näkökulmasta. Siitä huviveneilijän näkökulmasta esim. tuo "koko ammattimerenkulku käyttää" on merkityksetön, koska lähes kenelläkään meistä ei ole tarvetta kauppalaivojen kanssa keskustella.
No, avomerellä lähin auttajasi on kauppa-alus. Siihen taas saat heti yhteyden radiopuhelimella. Känykkä ei siellä kuulu, joten miten arvostat omaa ja perheesi henkeä? Onko ne lapset niin arvottomia, että n. 200 € on liian suuri sijoitus heidän turvallisuuteen?
- iilo.iopl.ö
Välittäjä_LKV kirjoitti:
No, avomerellä lähin auttajasi on kauppa-alus. Siihen taas saat heti yhteyden radiopuhelimella. Känykkä ei siellä kuulu, joten miten arvostat omaa ja perheesi henkeä? Onko ne lapset niin arvottomia, että n. 200 € on liian suuri sijoitus heidän turvallisuuteen?
Lennä kuule taas 19 G voimia sukelluslentolaitteellasi. Tee samalla sormella kuoppia ratakiskoon!
- Joakim_
Kuuluvuus riippuu huomattavan paljon, antennin korkeudesta, antennin vahvistuksesta, kaapelihäviöistä, lähetystehosta ja tietysti myös vastapuolen samoista parametreista.
Kahden käsikapulan (veneen kannella, 3 m vedenpinnan yläpuollella) välinen kuuluvuus on tuota 5M suuruusluokkaa. Jos vastapuoli onkin Turku Radio yli 100m antennikorkeudella, tehokkaasti vahvistavalla antennilla jne, kuuluvuus voi olla 30 M suuruusluokkaa.
Antennin vienti 3 m korkeudesta 15 m mastonhuippuun parantaa kuuluvuuden n. 2-kertaiseksi. Tehonnosto 5-kertaiseksi lisää kantamaa n. 50%. Jos antennia ei nosteta merkittävästi korkeammalle, pelkästä ulkoisesta antennista ei ole juuri mitään iloa. Antennin parempi vahvistus hukkuu lähes kokonaan kaapelin ja liitoksen häviöihin. 6 dB antennista toki olisi jo hiukan iloa, mutta sellainen on jo kolmatta metriä pitkä.
Tässä hieman vanhoja laskelmiani:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11168028#comment-59227942 - Gay Rami
Haluan takapuoleeni antennia. Olisiko isoa sellaista, joka myös värisee mukavasti? Hädäntullen voin sitten ottaa yhteyttä kanssa veneilijöihin, antenni anuksessani sojoittaen kohti veneilijöitä. Varmasti saisin apua.
- Anonyymi
Osta kumimuna.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1397790Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde391989Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251930- 911643
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1801575Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1071030- 49930
Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik5929Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28830- 34812