Asiantuntevalle studioraadille kysymys. Pitäisi laittaa purjeveneeseen vhf-antenni. Mastonhuippuun (16 m) ajattelin sen pistää. Jotain keskustelua on täälläkin ollut kaapelien laadusta; kun amatöörin on paha tietää, milloin kaupanmyyjä kusettaa ja milloin puhuu asiaa, niin kyselisin täältä vähän referenssejä.
-onko kaapelin laadulla väliä
-jos on, niin mikä olisi "laadun takaava merkintä"?
-liittimet? Tässähän tarvitaan liitin pilssinpohjalle mastonjalan viereen ja toinen tietysti radiolaitteen ja kaapelin väliin. Onko laatueroja, joista tarvitsisi välittää?
-suositeltavia hankintapaikkoja?
VHF-antenni ja antennikaapeli
niin perin tietämätö
83
5564
Vastaukset
- Antenniohjeita
Lyhyitä vastauksia (pidemmät kannattaa etsiä lähdeteoksista)
- kaapelin laadulla on suurta väliä. Mitä parempi koaksiaalin eristys, käytännössä usein paksumpi kaapeli, sen parempi
- kaapelien merkinnät ovat standardoituja
- liittimiksi UHF-puristusliittimet, ei mitään liittimiä pilssiin, vaan vähintään puoli metriä ylemmäs. Liittimissä on laatueroja, joista kannattaa välittää.
- kaapeleita, liittimiä ja liitinpihtejä saa ainakin Partcosta Pohjois-Haagasta
Laita toppiin sellainen antenni, jonka liitäntä tulee toppiin, ja seuraava kaapeli on yhtenäinen topista vaikka laitteelle asti. Liitin ei ole merkittävästi kaapelia paksumpi, joten kaapelin kyllä saa hyvin pois, kun masto lasketaan.- niin perin tietämätö
Kiitos neuvosta, mutta tuo viimeinen ei taida kovin kätevästi onnistua. Laite tulee karttapöydän yläpuolella olevaan paneeliin, jossa on mm. sähkötaulu; antennikaapeli siitä mastolle täytyy vetää salongin takaa/alta ja lattialevyjen alta. Kyseessä on siis kannen läpi menevä masto. Toivon saavani antennikaapelin juoksemaan samaan putkeen, jossa mastolle tulee kulkuvalon piuhat. Mutta siis sen vetely sieltä pari kertaa vuodessa ei tunnu hyvältä ajatukselta alkuunkaan.
- Antenniohjeita
Laita kuitenkin irrotettava antenni, niin on yksi osa vähemmän rikkoutumassa mastotelineessä talvella. Glomex on hyvä merkki.
Jos liitin on aivan pakko laittaa pilssiin, liitin pitää suojata kosteudelta erittäin hyvin. Sillä ajatuksella, että liitin saattaa olla pitkiä aikoja veden alla. Hyvä vesisuojaus on valitettavasti hankala irrottaa, kun liitin pitää saada auki. Itse kokeilisin itsevulkanoituvaa teippiä. Voi olla, että on olemassa myös upotusvesitiiviitä liittimiä, mutta vahvasti epäilen, saako sellaisia Suomesta mistään.
Kaapeleiden veto putkissa ei ole itse asiassa kovin vaikeaa. Itselläni kaikki maston johdot kulkevat juuri putkissa pilssistä/maston juuresta mittaritaululle. Kahdessa putkessa on kummassakin päättymätön naru, jolla johdot on helppo vetää takaisin putkeen. Mieti nyt vielä tuotakin vaihtoehtoa. Pilssissä olevat mitkä tahansa sähkö/antenniliittimet ovat nimittäin erityisen huono idea. - Joakim_
Kaapelin laadulla on väliä, mutta 16 m mastossa eli n. 20 m kaapelilla peruskaapeli RG58:n häviö on vasta 4 db. Valitsemalla kalliimman ja/tai paksumman kaapelin tuon häviön voi parhaimmillaan ehkä puolittaa.
Laadukkaista liittimistä (jotka eivät ui vedessä) ei tule merkittävää (alle 1 db) häviötä. Näppärä ja halpa vaihtoehto on BNC, joka tosin tavallisesti vaatii erikoispihdit. Tuo on paljon pienempi kuin VHF-liitin ja häviöiltään pieni.
Antennilla on merkittävä vaikutus, mutta hyvä vahvistus (esim 6 db) tarkoittaa sitä, että antennin lähettämä donitsin muotoinen kenttä on litteä. Jos paljon vahvistava antenni on vinossa, sen vahvistus on todella huono. Siksi veneissä ei ole hyvä käyttää kovinkaan pitkiä (ja paljon vahvistavia) antenneja.
Omissa veneissä on ollut RG-58 kaapelit. Edelliseen se tuli antennin mukana ja nykyisessä se oli asennettuna. Molemmissa on myös ollut yksi jatkoliitos: edellisessä BNC kannen yläpuolella ja nykyisessä VHF (PL259) salongin penkin alla. Molemmilla on kuulunut auttavasti kaverin veneeseen (vastaava varustus) 10 M päähän jo 1 W teholla, vaikka välissä on ollut saaria. 25 W teholla kuului täysin häiriöittä.
Nykyisessä veneessä on vajaan 90 cm metallipiiska (vahvistus lienee 3 db) ja edellisessä 15 cm muovitappi (vahvistus 0 db)
Jos joku kiinnostuu enemmän, näistä löytyy laskurit vaimennukselle sekä kaavat kantamalle:
http://www.vk1od.net/calc/tl/tllc.php
http://web.arundale.co.uk/docs/ais/AppNote_UHF_VHF_Calc.pdf - Matkapurjehtija
Laita antenni takakaiteeseen säästyt monelta harmilta eikä kuuluvuuden ja kantavuuden kannalta ole oleellista merkitystä. Maa-asemat ja laivojen komentosillat ovat niin korkealla, että vhf:n 25 watin teho ei riitä juurikaan pitemmälle.
Masto on yksi purjeveneen vahingoittuvampia osia.
Ainakin vara-antenni kannattaa varata, jos päädyt mastonhuippuratkaisuun.- Ei sentään
Noh, noh.
Maston huipussa oleva antenni on vaarassa vain ja ainoastaan maston katketessa tai kaatuessa. Mastossa antenni ei myöskään ole koskaan minkään tiellä eikä siihen sotkeudu mitään.
Se on hyvin harvinainen tilanne, mutta sen varalta voi olla mukana VHF-vara-antenni, jonka saa sitten vaikka kaiteeseen kiinni. - Pellimies kurusta
Ei sentään kirjoitti:
Noh, noh.
Maston huipussa oleva antenni on vaarassa vain ja ainoastaan maston katketessa tai kaatuessa. Mastossa antenni ei myöskään ole koskaan minkään tiellä eikä siihen sotkeudu mitään.
Se on hyvin harvinainen tilanne, mutta sen varalta voi olla mukana VHF-vara-antenni, jonka saa sitten vaikka kaiteeseen kiinni.Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että kaiteessa on parempi, siihen riittää paljon lyhyempi johtokin ja on ehkä helpompi vetää ilman jatkoksia. Eikä siihen peräkaiteessakaan mikään kovin helposti tartu. Maston sisään on kertakaikkiaan hankala saada sitä kaapelia vedettyä.
- WTF_antenni
Pellimies kurusta kirjoitti:
Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että kaiteessa on parempi, siihen riittää paljon lyhyempi johtokin ja on ehkä helpompi vetää ilman jatkoksia. Eikä siihen peräkaiteessakaan mikään kovin helposti tartu. Maston sisään on kertakaikkiaan hankala saada sitä kaapelia vedettyä.
No, kukin varmaan arvioi asia oman veneensä ja mastonsa lähtökohdista. Meillä siirtyy antenni takakaiteesta mastonhuippuun tänä talvena seuraavista syistä:
- takakaiteessa antenni on tiellä
- mastonhuipussa myös radio ja AIS antennit saavat paremmin signaalin
- aktiivisella antennijakajalla FM, VHF ja AIS signaalit saadat erotettua kivasti
Piuhaksi http://www.paratronic.fi/aircell_5.shtml, liittimiksi UHF-liittimet. Saa mm. John Nurminen Marinelta Lauttasaaresta.
Vanhempaan Seldenin E-sarjan mastooni, jossa on kaksi erillistä kaapelikanavaa, on piuhan laitto helppoa. Mastojen profiilit (Selden) löytyy Seldenin sivuilta. Mastoni on 17 m korkea. - Splitteri
WTF_antenni kirjoitti:
No, kukin varmaan arvioi asia oman veneensä ja mastonsa lähtökohdista. Meillä siirtyy antenni takakaiteesta mastonhuippuun tänä talvena seuraavista syistä:
- takakaiteessa antenni on tiellä
- mastonhuipussa myös radio ja AIS antennit saavat paremmin signaalin
- aktiivisella antennijakajalla FM, VHF ja AIS signaalit saadat erotettua kivasti
Piuhaksi http://www.paratronic.fi/aircell_5.shtml, liittimiksi UHF-liittimet. Saa mm. John Nurminen Marinelta Lauttasaaresta.
Vanhempaan Seldenin E-sarjan mastooni, jossa on kaksi erillistä kaapelikanavaa, on piuhan laitto helppoa. Mastojen profiilit (Selden) löytyy Seldenin sivuilta. Mastoni on 17 m korkea.Onko sinulla sekä aktiivinen FM/VHF-jakaja että AIS-vastaanotin samassa antennissa? Miten kytkettynä. Toimiiko hyvin ja häiriöittä?
- Joakim_
Tässä vähän laskuja tuolla aiemmin linkittämälläni kaavalla. Vastaanottaja on kokoajan sama: Antenni 15 m korkeudessa, 3 db antenni, RG58 kaapeli pari liitosta yhteensä -5db.
Lähettäjä 1: Sama kuin vastaanottaja 1 W teho: kuuluvuus 7,3 M
Lähettäjä 2: Sama kuin vastaanottaja 25 W teho: kuuluvuus 16,2 M
Lähettäjä 3: Antenni 3 m korkeudessa, kaapelihäviö -2 db, teho 25 W: kuuluvuus 8,6 M
Lähettäjä 4: Käsikapula 5 W, 0 db antenni, ei kaapelihäviöitä, korkeus 3 m: kuuluvuus: 5,5 M
Lähettäjä 5: Sama kuin vastaanottaja, mutta huippukaapeli ilma liitoksia (-2 db), 25 W: kuuluvuus: 19,3 M
Sitten vastaanottajaksi muutetaan Turku radio. Hatusta vedettynä antennin korkeus 100 m, antennin vahvistus 9 db ja kaapelihäviöt 3 db.
Lähettäjä 1: 30 M
Lähettäjä 2: 66 M
Lähettäjä 3: 35 M
Eli 1 W mastonhuipusta on suunnilleen sama kuin 25 W 3 m korkeudessa, vaikka korkealla olisikin halpaa ja ohutta RG58 kaapelia liitoksia. - WTF_antenni
Splitteri kirjoitti:
Onko sinulla sekä aktiivinen FM/VHF-jakaja että AIS-vastaanotin samassa antennissa? Miten kytkettynä. Toimiiko hyvin ja häiriöittä?
Paino sanoilla "siirtyy tänä talvena", eli ei ole käytännön kokemusta. Tällaista ajattelin laittaa:
http://www.marinea.fi/glomex_ra201_vhfam-fm_radio_ja_ais-splitter - Splitteri
WTF_antenni kirjoitti:
Paino sanoilla "siirtyy tänä talvena", eli ei ole käytännön kokemusta. Tällaista ajattelin laittaa:
http://www.marinea.fi/glomex_ra201_vhfam-fm_radio_ja_ais-splitterMinulla oli ihan tuonnäköinen boksi edellisessä veneessäni. Suvaitsi vain yllättäen lopettaa toimintansa.
Monissa AIS-vastaanottimissahan on itsessään VHF-splitteri, mutta yleensä ei FM-antennin liitäntää.
Ehkä noita tulee vielä itsekin viriteltyä, kun ei millään viitsisi erillistä FM-antennia laittaa (veneessä kun on jo 8 erilaista antennia ja toppilevykin ihan täynnä romua) - hyvin ja häiriöttä
Splitteri kirjoitti:
Onko sinulla sekä aktiivinen FM/VHF-jakaja että AIS-vastaanotin samassa antennissa? Miten kytkettynä. Toimiiko hyvin ja häiriöittä?
Minulla on samassa antennissa VHF, FM ja 900 MHz GSM. Splitteri tietenkin alakerrassa ja hyvin ne kaikki toimii. VHFja AIS ovat samassa paketissa siellä eroteltuina toisistaan. Mun splitterin valmistaja Co-Jot on tainnut häipyä viranomaismarkkinoille, mutta kaipa niitä vastaavia löytyy.
Takakaiteessa oleva antenni on todellakin ainosataan tiellä ja kantama huomattavasti huonompi kuin topissa olevalla. Vara-antennikin on ja sen hetkessä käyttöön. Eipä oikeastaan vara-antenniksi edes tarvittaisi muuta kuin päästä sopivalta mitalta kuorittu koaksin pätkä ja stoisessa päässä liitin. Riittäisköhän kymppi kustannuksiksi, vai meniskö jopa kaksi kalliimmasta kaupasta ostetuin osin. - antenniosasto
Joakim_ kirjoitti:
Tässä vähän laskuja tuolla aiemmin linkittämälläni kaavalla. Vastaanottaja on kokoajan sama: Antenni 15 m korkeudessa, 3 db antenni, RG58 kaapeli pari liitosta yhteensä -5db.
Lähettäjä 1: Sama kuin vastaanottaja 1 W teho: kuuluvuus 7,3 M
Lähettäjä 2: Sama kuin vastaanottaja 25 W teho: kuuluvuus 16,2 M
Lähettäjä 3: Antenni 3 m korkeudessa, kaapelihäviö -2 db, teho 25 W: kuuluvuus 8,6 M
Lähettäjä 4: Käsikapula 5 W, 0 db antenni, ei kaapelihäviöitä, korkeus 3 m: kuuluvuus: 5,5 M
Lähettäjä 5: Sama kuin vastaanottaja, mutta huippukaapeli ilma liitoksia (-2 db), 25 W: kuuluvuus: 19,3 M
Sitten vastaanottajaksi muutetaan Turku radio. Hatusta vedettynä antennin korkeus 100 m, antennin vahvistus 9 db ja kaapelihäviöt 3 db.
Lähettäjä 1: 30 M
Lähettäjä 2: 66 M
Lähettäjä 3: 35 M
Eli 1 W mastonhuipusta on suunnilleen sama kuin 25 W 3 m korkeudessa, vaikka korkealla olisikin halpaa ja ohutta RG58 kaapelia liitoksia.Oliko noissa etäisyyksissä mukana suositeltu 18 dB häipymisvara? Entä löytyisikö jostain metrisiä kaavoja, kun tuon muuten mainion pdf:n pituusyksiköt ovat kaikki jalkoja ja maamaileja? Ei jaksaisi alkaa käännellä eestaas.
- Joakim_
antenniosasto kirjoitti:
Oliko noissa etäisyyksissä mukana suositeltu 18 dB häipymisvara? Entä löytyisikö jostain metrisiä kaavoja, kun tuon muuten mainion pdf:n pituusyksiköt ovat kaikki jalkoja ja maamaileja? Ei jaksaisi alkaa käännellä eestaas.
En löytänyt metrisiä kaavoja, mutta eihän tuossa nyt tarvitse muuttaa kuin antennikorkeudet ja kantama.
Mukana oli häipymisvara, mutta toisaalta käyntin hieman parempaa herkkyyttä, jolloin tuosta -97,2 dB vaatimuksesta tuli -100 dB mukaanlukien 3 dB antenninvahvistuksen ja -5dB kaapelihäviön. Toisen artikkelin mukaan tuo 12 dB SINAD pitäisi jo riittää auttavaan kuuluvuuteen ilman tuota 18 dB marginaalia.
Jos laskee saman ilman 18 dB lisää käyttäen ko. jutun herkkyyttä ja samaa 3dB-5dB antennia ja kaapelia, lopullisessa kaavassa -97,2 dB:n tilalle tulee -112 dB. Tällöin tuo Lähettäjä 2:n 16,2 M tuplaantuu (32,4 M).
Kuuluvuusraja on aika subjektiivinen käsite, mutta suhteellisesti tuo ei mitenkään muuta eri antenniasennusten ja lähetystehojen kuuluvuuseroja.
Tässä vielä toinen juttu, jossa on laskettu osin tarkemmin vaiheita selittäen:
http://continuouswave.com/whaler/reference/VHF.html
- +äää
"Pitäisi laittaa purjeveneeseen vhf-antenni"
Veneistäni olenpoistanut ja myynyt vhf.t pois joten ei pidä laittaa vhf:ää.
Jos vähänkin pyörii saaristomerellä, niin 16m mastotoppiin ei kannata laittaa edes windeksiä, jotta on toivoa päästä siltojen ali.- Pois pois
Menes nyt siitä, hus!
Aikuisilla on juttu kesken. - Mitähäh?
Sinä olet myynyt VHF:n, joten ei pidä laittaa VHF:ää?
Nyt nukkumaan! - 434
Pois pois kirjoitti:
Menes nyt siitä, hus!
Aikuisilla on juttu kesken."Aikuisilla on juttu kesken. "
Lapset ne leikkivät radiopuhelimilla. - +p+
Mitähäh? kirjoitti:
Sinä olet myynyt VHF:n, joten ei pidä laittaa VHF:ää?
Nyt nukkumaan!"Nyt nukkumaan! "
Pitää katsoa star trek ensin. Katso sinäkin, ei enterpricessä ole vhf:ää ja hyvin kuso ja materia kulkee pitkiäkin matkoja. - mä kerron isille
Kyllä sun isi nyt suuttuu, kun huomaa mitä olet tehnyt.
- 6+19
Itse laittaisin VHF-antennin takakaiteeseen huollon helppouden takia. Myös se, että mastonhuippuantenni menee mastohaverissa, on yksi hyvä syy laittaa antenni muualle kuin maston huippuun.
Meri-VHF:n kantamaa rajoittaa radiohorisontti eli antennien korkeus, ei lähetysteho. Jos antenni on maston huipussa (15 m) ja vasta-asemana rannikkoradioasema 100 m antennikorkeudella, suurin "varma" yhteysetäisyys on 57 km. Veneen antenni 3 m korkeudessa tuottaa vastaavasti 48 km maksimietäisyyden. Ero on mitätön. Todennäköisesti antennikaapelinne on vielä täynnä vettä, jolloin tilanne on se, että kuulette rannikkoradioaseman sen suuren lähetystehon takia mutta rannikkoradioasema ei kuule teitä eli korkealla olevasta antennistanne ei ole mitään hyötyä.- Mastoon vaan
Masto- ja kaideasennuksessa on molemmissa puolensa.
Yleensä tavoite on asentaa radiolaitteiden antennit kuuluvuuden kannalta optimaaliseen paikkaan, ja purjeveneessä se on maston huippu, jos sinne asentaminen suinkin on mahdollista.
Kaideasennus on helpompi, mutta jos kaapelit halutaan siististi kaiteiden sisään, on siinäkin aika paljon työtä.
Lisäksi kaideasennuksessa antenni ja kaapeli ovat jatkuvasti alttiina vahingoittumiselle köysistä, käsistä, ketjuista jne.
Olen itse kokeillut ja asentanut molempia, ja suosittelen kyllä lämpimästi mastoantennia. - Joakim_
Mitäs, jos lukisit linkkaamani artikkelin, jossa kerrotaan miten kantama oikeasti lasketaan. Silloin huomaisit, että antennin nosto 3->15 m tuplaa kantaman, vaikka huomio kaapeista tulevan lisähäviön.
- Häviöt pieniksi
Joakim_ kirjoitti:
Mitäs, jos lukisit linkkaamani artikkelin, jossa kerrotaan miten kantama oikeasti lasketaan. Silloin huomaisit, että antennin nosto 3->15 m tuplaa kantaman, vaikka huomio kaapeista tulevan lisähäviön.
Häviötkin saa hyvin pieniksi käyttämällä ilmaeristestä kaapelia. On kyllä sikahintaista ja hyvin hankalaa tehdä liitoksia. Lisäbonus mastoasennuksessa on AISin pitkä kantama. Minä olen 20 metrin mastossa olevalla antennilla nähnyt laivoja 45--48 mailin etäisyydeltä, AIS-maa-asemia vielä pidemmältä.
En keksi yhtään järjellistä syytä asentaa antennia takakaiteeseen ainakaan veneessä, jossa masto menee kannen läpi. Kansimastossa voisi ehkä ajatella, ettei halua tehdä kanteen läpivientiä kaapelille, mutta on sekin vähän teoreettinen ongelma. - ertygf
Häviöt pieniksi kirjoitti:
Häviötkin saa hyvin pieniksi käyttämällä ilmaeristestä kaapelia. On kyllä sikahintaista ja hyvin hankalaa tehdä liitoksia. Lisäbonus mastoasennuksessa on AISin pitkä kantama. Minä olen 20 metrin mastossa olevalla antennilla nähnyt laivoja 45--48 mailin etäisyydeltä, AIS-maa-asemia vielä pidemmältä.
En keksi yhtään järjellistä syytä asentaa antennia takakaiteeseen ainakaan veneessä, jossa masto menee kannen läpi. Kansimastossa voisi ehkä ajatella, ettei halua tehdä kanteen läpivientiä kaapelille, mutta on sekin vähän teoreettinen ongelma.Onko jotain hyötyä, jos laivat näkyvät 45 mailin etäisyydeltä?
- Häviöt pieniksi
ertygf kirjoitti:
Onko jotain hyötyä, jos laivat näkyvät 45 mailin etäisyydeltä?
No eipä juuri, se on totta.
Mutta korkealla topissa olevalla antennilla näkee usein laivat myös saaristossa saarten takaa. Ja siitä voi olla kovastikin hyötyä. - Joakim_
Häviöt pieniksi kirjoitti:
No eipä juuri, se on totta.
Mutta korkealla topissa olevalla antennilla näkee usein laivat myös saaristossa saarten takaa. Ja siitä voi olla kovastikin hyötyä.Mulla on AIS-antenni teipattuna vessan ja istuinlaatikon säilytystilan väliseen seinään. Sillä näkyy laivat tyypillisesti 10-15 M ja parhaimmillaan pitkälti yli 20 M. En ole havainnut saarien vaikuttavan havaittavasti tuohon. Eikä myöskään antennien edessä olevat fillarit ole haitanneet merkittävästi kuuluvuutta.
Huviveneet eivät tietysti kuulu noin hyvin, koska niiden AIS-lähetin on pienempitehoinen ja antennin yleensä matalammalla. Kyllä nekin ovat näkyneet 1-2 M saarien taaksekin.
Tuon piti olla vain pikaviritys veneenhakureissua varten, mutta on ollut käytössä kaksi kautta eikä enää ole tarkoitus muuttaa. Toimii samalla vara-antennina. - 2+4
Häviöt pieniksi kirjoitti:
No eipä juuri, se on totta.
Mutta korkealla topissa olevalla antennilla näkee usein laivat myös saaristossa saarten takaa. Ja siitä voi olla kovastikin hyötyä.Saaristossa toimii gprs ja netti.
http://www.marinetraffic.com/ais/fi/default.aspx
Eri asia sitten on kuinka järkevää on omien silmien ja korvien sijaan käyttää noita leluja. - Teräsmies pärjää
2+4 kirjoitti:
Saaristossa toimii gprs ja netti.
http://www.marinetraffic.com/ais/fi/default.aspx
Eri asia sitten on kuinka järkevää on omien silmien ja korvien sijaan käyttää noita leluja.Terämiehellä on superkuulo ja röntgenkatse. Teris ei tarvitse AISia.
- 3+4
Teräsmies pärjää kirjoitti:
Terämiehellä on superkuulo ja röntgenkatse. Teris ei tarvitse AISia.
Kieltämättä purjehtijat ovat muita veneilijöitä parempikuntoisia.
- Pikku vinkki
Osta antenni ja kaapeli radiopuhelimiin erikoistuneesta liikkeestä. Saat samalla oikeaa tietoa ominaisuuksista ja asennuksesta. Venetarvikeliikkeiden myyjien jutut on usein pelkkää huuhaata.
- Aircell 5 kaapeli
Aircell 5 -kaapeli ei muistamani mukaan ollut erityisen kallista enkä pitänyt liittimien asentamista minkäänlaisena pulmana. Kannattaa harkita tavanomaisen RG58:n tilalle vähähäviöisempää Aircell-kaapelia, kun antennin asentaa maston toppiin! Kotimainen maahantuoja löytynee netistä.
- Mika22
Aircell kaapelin kanssa pitää muistaa, että ei tee taitoksia liian pienellä säteellä.
- 718
Valitse nyt ainakin mastokaapeliksi vähintään RG-214 tai Aircellin 5 tai 7, RG 58 on huonoa pitkiin vetoihin .
- Ecoflex 10
Joakim näitä eroja laski tuolla ylempänä. Antenni 15 m korkeudessa, tavallinen RG58 ja muutama liitin vs. erittäin vähähäviöinen kaapeli ilman ylimääräisiä liittimiä. Ero kuuluvuudessa 25 watin lähetysteholla on n. kolme mailia (16,2 M vs 19,3 M).
- väärä säästökohde!
Ecoflex 10 kirjoitti:
Joakim näitä eroja laski tuolla ylempänä. Antenni 15 m korkeudessa, tavallinen RG58 ja muutama liitin vs. erittäin vähähäviöinen kaapeli ilman ylimääräisiä liittimiä. Ero kuuluvuudessa 25 watin lähetysteholla on n. kolme mailia (16,2 M vs 19,3 M).
En tiedä ovatko laskennalliset kantomatkat (16,2 vs 19,3 M) yleistettävissä. Omassa veneessäni kuitenkin huomasin parannuksen kuuluvuudessa, kun vaihdoin RG58-kaapelin Aircellin vähähäviöiseen kaapeliin.
Käytännön kysymykseni on: miksi pitäisi käyttää mastontoppiantenniin RG58:aa, koska hintaero ei ole ratkaisevan suuri?
Jos ei halua asentaa paksua kaapelia, 5mm läpimittainen Aircell 5 on hyvä ratkaisu. Sen hinta on 1.76 eur/m. RG58 metrihinta lienee 0.8-1 euron luokkaa.
Onko säästö niin merkittävä, että se kannattaa tehdä kuuluvuuden kustannuksella? - Joakim_
väärä säästökohde! kirjoitti:
En tiedä ovatko laskennalliset kantomatkat (16,2 vs 19,3 M) yleistettävissä. Omassa veneessäni kuitenkin huomasin parannuksen kuuluvuudessa, kun vaihdoin RG58-kaapelin Aircellin vähähäviöiseen kaapeliin.
Käytännön kysymykseni on: miksi pitäisi käyttää mastontoppiantenniin RG58:aa, koska hintaero ei ole ratkaisevan suuri?
Jos ei halua asentaa paksua kaapelia, 5mm läpimittainen Aircell 5 on hyvä ratkaisu. Sen hinta on 1.76 eur/m. RG58 metrihinta lienee 0.8-1 euron luokkaa.
Onko säästö niin merkittävä, että se kannattaa tehdä kuuluvuuden kustannuksella?TIetysti kannattaa hankkia hyvä kaapeli, jos kaapelin joutuu ostamaan. Jos taas antennin mukana tulee kiinteästi antenniin liitetty kaapeli tai veneessä on jo asennettuna RG58, ei sen vaihtaminen ehkä kuitenkaan kannata. Jos kuuluvuus on huono, on yleensä joku selkeä vika kuten huono liitos tai nirhaantunut kaapeli.
- ei piuha vaan liitin
väärä säästökohde! kirjoitti:
En tiedä ovatko laskennalliset kantomatkat (16,2 vs 19,3 M) yleistettävissä. Omassa veneessäni kuitenkin huomasin parannuksen kuuluvuudessa, kun vaihdoin RG58-kaapelin Aircellin vähähäviöiseen kaapeliin.
Käytännön kysymykseni on: miksi pitäisi käyttää mastontoppiantenniin RG58:aa, koska hintaero ei ole ratkaisevan suuri?
Jos ei halua asentaa paksua kaapelia, 5mm läpimittainen Aircell 5 on hyvä ratkaisu. Sen hinta on 1.76 eur/m. RG58 metrihinta lienee 0.8-1 euron luokkaa.
Onko säästö niin merkittävä, että se kannattaa tehdä kuuluvuuden kustannuksella?Kaapelin vaihtamalla tulit samalla uusineeksi kaikki liitokset ja huono liitos on paljon isompi kuuluvuuden heikentäjä, kuin vähän eri mallinen kaapeli.
- oli piuhan vika!
ei piuha vaan liitin kirjoitti:
Kaapelin vaihtamalla tulit samalla uusineeksi kaikki liitokset ja huono liitos on paljon isompi kuuluvuuden heikentäjä, kuin vähän eri mallinen kaapeli.
Arvaus ei ollut oikea! Edellisessä veneessäni vhf:n kuuluvuus oli parempi ja mastokaapeli 10mm paksuinen. Seuraavassa veneessäni oli mainittu RG58 kaapeli ja heikompi vhf kantomatka. Vaihdoin ensin uudet liittimet, joka ei auttanut. Vasta kaapelin uusiminen auttoi.
Sitä en osaa sanoa oliko useiden vuosien ikäinen RG58-piuha huonontunut vaikkapa korroosion takia. Kaapelit tuskin ovat ikuisia. - 13+2
oli piuhan vika! kirjoitti:
Arvaus ei ollut oikea! Edellisessä veneessäni vhf:n kuuluvuus oli parempi ja mastokaapeli 10mm paksuinen. Seuraavassa veneessäni oli mainittu RG58 kaapeli ja heikompi vhf kantomatka. Vaihdoin ensin uudet liittimet, joka ei auttanut. Vasta kaapelin uusiminen auttoi.
Sitä en osaa sanoa oliko useiden vuosien ikäinen RG58-piuha huonontunut vaikkapa korroosion takia. Kaapelit tuskin ovat ikuisia.Todennäköisesti antennikaapelin (koaksiaalikaapeli) vaipassa oli vettä. Vesi pääsee kaapelin kuoren alle vaippaan liittimien kautta pilaten sen.
- koaksiaalin ikä?
13+2 kirjoitti:
Todennäköisesti antennikaapelin (koaksiaalikaapeli) vaipassa oli vettä. Vesi pääsee kaapelin kuoren alle vaippaan liittimien kautta pilaten sen.
Palaan vielä omaan kokemukseeni. Kun vaihdoin koaksiaalikaapelin liittimet ja sitä varten katkoin kaapelin entisten liittimien poistamiseksi, kupariverkkovaippa oli edelleen hyväkuntoisen näköinen. Ei ollut vihreäksi pulverisoitunutta vaippaa niinkuin aik. venessäni kävi gps:n antennin koaksiaalille. Tietysti merivesi voi päästä vhf:n mastontopin antennin liittimestä, mutta ei yhtä helposti kuin antennin ollessa takakaiteessa. Veneen sisällä oleva liitos ei ollut vedelle alttiissa paikassa.
Luulen, että nyt puolustat turhaan RG58-kaapelia. Se ei ole mastontoppiantennissa yhtä hyvä kuin RG214, Aircell tai Ecoflex.
Kommenttisi oli kyllä asiallinen, sillä kaapelit eivät ole ikuisia! Miten usein vettä todetaan antennikaapelin vaipassa? Miten toteat? Tsekkaatko sinäkin vain lähetystehon ja päättelet siitä? Miten usein olet itse uusinut koaksiaalikaapelisi vesiongelman takia? Mitä pidät RG58:n käyttöikänä avomeripurjehduksissa? - RG213 tai RG8, ei 58
ei piuha vaan liitin kirjoitti:
Kaapelin vaihtamalla tulit samalla uusineeksi kaikki liitokset ja huono liitos on paljon isompi kuuluvuuden heikentäjä, kuin vähän eri mallinen kaapeli.
Monelle purjehtijalle tuttu kirja "The marine electrical and electronics bible"/J.Payne toteaa:
"A number of yachts have thin RG58 coaxial cable installed up the mast, which results in unacceptable attenuation and a large signal loss".
Kirja suosittelee RG213 tai RG8 koaksiaalia, jos vhf-antenni asennetaan maston toppiin. Kirja suosittelee vara-antennin asentamista takapaiteeseen (siihen riittää RG58-kaapeli).
Jos kaapelin pituus on 30m, RG58-kaapelilla signaalin heikentyminen on n. 80%, RG213:lla 45%.
Samanlaista tietoa löytyy muistakin lähteistä. - 13+2
koaksiaalin ikä? kirjoitti:
Palaan vielä omaan kokemukseeni. Kun vaihdoin koaksiaalikaapelin liittimet ja sitä varten katkoin kaapelin entisten liittimien poistamiseksi, kupariverkkovaippa oli edelleen hyväkuntoisen näköinen. Ei ollut vihreäksi pulverisoitunutta vaippaa niinkuin aik. venessäni kävi gps:n antennin koaksiaalille. Tietysti merivesi voi päästä vhf:n mastontopin antennin liittimestä, mutta ei yhtä helposti kuin antennin ollessa takakaiteessa. Veneen sisällä oleva liitos ei ollut vedelle alttiissa paikassa.
Luulen, että nyt puolustat turhaan RG58-kaapelia. Se ei ole mastontoppiantennissa yhtä hyvä kuin RG214, Aircell tai Ecoflex.
Kommenttisi oli kyllä asiallinen, sillä kaapelit eivät ole ikuisia! Miten usein vettä todetaan antennikaapelin vaipassa? Miten toteat? Tsekkaatko sinäkin vain lähetystehon ja päättelet siitä? Miten usein olet itse uusinut koaksiaalikaapelisi vesiongelman takia? Mitä pidät RG58:n käyttöikänä avomeripurjehduksissa?Eihän sinne koksin sisälle merivettä tarvitse päästä, ihan tavallinen sadevesi riittää. ja sitä pääsee kaapelin sisään kaapelin yläpäästä.
Mulla ei ole mitään intohimoja antennikaapeleiden suhteen, toteampa vain, että meri-VHF:n tapauksessa kaapelin laadulla ei ole juuri merkitystä suuren lähetystehon ja alhaisen taajuuden takia. Kuten jo aiemmin on todettu, meri-VHF:n kantamaa rajoittaa radiohorisontti. Jos antenni on maston huipussa (15 m) ja vastapäässä se 100 m antennikorkeuden omaava rannikkoasema, suurin yhteysetäisyys on noin 3,57 * sqrt(15 m 100 m) = 38 km. Meri-VHF:n taajuudella (160 MHz) etäisyydestä johtuva vaimennus on n. 110 dB. Radion lähetysteho 25 W on 44 dBm ja tyypillinen herkkyys - 110 dBm.
44 dBm - 110 dBm = -66 dBm >> -110 dBm. Tuossa yhtälössä ei muutaman desibelin kaapelivaimennukset meinaa yhtään mitään. Sadevaimennus on myöskin mitätöntä tuolla taajuusalueella. - Joakim_
RG213 tai RG8, ei 58 kirjoitti:
Monelle purjehtijalle tuttu kirja "The marine electrical and electronics bible"/J.Payne toteaa:
"A number of yachts have thin RG58 coaxial cable installed up the mast, which results in unacceptable attenuation and a large signal loss".
Kirja suosittelee RG213 tai RG8 koaksiaalia, jos vhf-antenni asennetaan maston toppiin. Kirja suosittelee vara-antennin asentamista takapaiteeseen (siihen riittää RG58-kaapeli).
Jos kaapelin pituus on 30m, RG58-kaapelilla signaalin heikentyminen on n. 80%, RG213:lla 45%.
Samanlaista tietoa löytyy muistakin lähteistä.30 m kaapeli on jo todella pitkä. Ei taida Suomessa olla yhtään purjevenettä, jossa tuollaista tarvittaisiin. Sillä häviöt RG58:lla 5.7 dB (tehosta menetetty 73%) ja RG213:lla 2.4 dB (tehosta menetetty 43%). Tällä laskettuna: http://www.timesmicrowave.com/cgi-bin/calculate.pl
Täällä tosin mainittu pienempi ero ko. kaapeleiden välillä:
http://www.paratronic.fi/vaimennus.shtml
Tuossa aiemminhan jo laskin, että tuo n. 3 dB ero parantaa kantamaa vajaat 20% (vain toinen vene muuttaa kaapelin). Tavallisemmalla 15-20 m kaapelilla ero on sitten enintään 2 dB, joka vastaa 12% lisää kantamaan.
Tuosta jälkimmäisestä linkistä löytyy myös selvästi RG213:sta parempi Ecoflex 15 plus. Sillä häviö 30 m kaapelissa on alle 1 dB (tehosta menetetty 20%) ja kantama kasvaa vielä lähes 10% RG213:een verrrattuna. Tuo maksaa jo 7 €/m ja on 15 mm paksu. - 13+2
13+2 kirjoitti:
Eihän sinne koksin sisälle merivettä tarvitse päästä, ihan tavallinen sadevesi riittää. ja sitä pääsee kaapelin sisään kaapelin yläpäästä.
Mulla ei ole mitään intohimoja antennikaapeleiden suhteen, toteampa vain, että meri-VHF:n tapauksessa kaapelin laadulla ei ole juuri merkitystä suuren lähetystehon ja alhaisen taajuuden takia. Kuten jo aiemmin on todettu, meri-VHF:n kantamaa rajoittaa radiohorisontti. Jos antenni on maston huipussa (15 m) ja vastapäässä se 100 m antennikorkeuden omaava rannikkoasema, suurin yhteysetäisyys on noin 3,57 * sqrt(15 m 100 m) = 38 km. Meri-VHF:n taajuudella (160 MHz) etäisyydestä johtuva vaimennus on n. 110 dB. Radion lähetysteho 25 W on 44 dBm ja tyypillinen herkkyys - 110 dBm.
44 dBm - 110 dBm = -66 dBm >> -110 dBm. Tuossa yhtälössä ei muutaman desibelin kaapelivaimennukset meinaa yhtään mitään. Sadevaimennus on myöskin mitätöntä tuolla taajuusalueella.Tuli virhe radiohorisontin laskennassa. Suurin näköyhteys on tietenkin 3,57*sqrt(15) 3,57*sqrt(100)=50 km. Vaimennukseen tuolla ei ole suurta merkitystä:
20*log10(50 km) 20*log10(0,16 GHz) 92,45 = 110,5 dB - VHF/AIS ohjekirja
RG213 tai RG8, ei 58 kirjoitti:
Monelle purjehtijalle tuttu kirja "The marine electrical and electronics bible"/J.Payne toteaa:
"A number of yachts have thin RG58 coaxial cable installed up the mast, which results in unacceptable attenuation and a large signal loss".
Kirja suosittelee RG213 tai RG8 koaksiaalia, jos vhf-antenni asennetaan maston toppiin. Kirja suosittelee vara-antennin asentamista takapaiteeseen (siihen riittää RG58-kaapeli).
Jos kaapelin pituus on 30m, RG58-kaapelilla signaalin heikentyminen on n. 80%, RG213:lla 45%.
Samanlaista tietoa löytyy muistakin lähteistä.Mulla on VHF AIS-laite, Standard Horizon GX2100, jonka manuaalissa on ohje antennikaapelista:
RG58/U-kaapeli on hyvä valinta, jos sen pituus on alle 20 jalkaa (n. 7 m). Jos kaapelin pituus on 20-50 jalkaa, on käytettävä RG-8X tai RG-213/U. Jos kaapelin pituus on yli 50 jalkaa, on käytettävä RG-8X kaapelia.
RG-213 on 10mm paksuista, painavaa ja aika jäykkää. Ymmärtääkseni tavanomaisen RG-58/U kaapelin paksuinen 5-millinen Aircell 5 on hyvä vaihtoehto paksulle RG-213/U-koaksiaalille. - Joakim_
13+2 kirjoitti:
Tuli virhe radiohorisontin laskennassa. Suurin näköyhteys on tietenkin 3,57*sqrt(15) 3,57*sqrt(100)=50 km. Vaimennukseen tuolla ei ole suurta merkitystä:
20*log10(50 km) 20*log10(0,16 GHz) 92,45 = 110,5 dBEi radiohorisontti rajoita yhteyttä tuolla tavalla. Kyllä maa-asemat kuuluvat paljon pidemmälle kuin 50 km. Tässä on kartta asemista:http://www.sail-com.de/vhf_Norden_100421.pdf
Tallinn Radio kuuluu erittäin selvästi satamaan Espoossa, vaikka lähin antenni on ainakin 40 M eli yli 70 km päässä ja välissä on saaria. Se kuului jopa kun kokeilin vara-antenniani ehkä 3 m korkeudella.
Samoin Turku Radio kuuluu pitkälle Ruotsin puolelle. En ulkoa muista tarkasti minne, mutta arvioisin 50-60 M eli ainakin tuplasti laskemasi verran. - 30m kaapelia!
Joakim_ kirjoitti:
30 m kaapeli on jo todella pitkä. Ei taida Suomessa olla yhtään purjevenettä, jossa tuollaista tarvittaisiin. Sillä häviöt RG58:lla 5.7 dB (tehosta menetetty 73%) ja RG213:lla 2.4 dB (tehosta menetetty 43%). Tällä laskettuna: http://www.timesmicrowave.com/cgi-bin/calculate.pl
Täällä tosin mainittu pienempi ero ko. kaapeleiden välillä:
http://www.paratronic.fi/vaimennus.shtml
Tuossa aiemminhan jo laskin, että tuo n. 3 dB ero parantaa kantamaa vajaat 20% (vain toinen vene muuttaa kaapelin). Tavallisemmalla 15-20 m kaapelilla ero on sitten enintään 2 dB, joka vastaa 12% lisää kantamaan.
Tuosta jälkimmäisestä linkistä löytyy myös selvästi RG213:sta parempi Ecoflex 15 plus. Sillä häviö 30 m kaapelissa on alle 1 dB (tehosta menetetty 20%) ja kantama kasvaa vielä lähes 10% RG213:een verrrattuna. Tuo maksaa jo 7 €/m ja on 15 mm paksu.Jäin ihmettelemään Joakimin kommenttia, ettei Suomessa taida olla yhtään purjevenettä, jossa mastokaapeli olisi 30m.
Jos hankkii sellaisen maston toppiin tarkoitetun vhf-antennin, jossa antennikaapeli on kiinteällä liitoksella antennissa (esim. Navico 1720), kaapelin vakiopituus voi olla 30m.
Tietenkään 30 m ei tarkoita maston pituutta! Maston tyvestä radioon voi helposti tulla yli 5 metrin pituinen kaapeliveto. Useinhan laitetaan liitos maston tyven lähelle, ettei joka kerta tarvitsi pujotella kaapelia punkkien, hyllyjen ja kaappien takiaa vhf-radioon saakka. Ratkaisevaa ei ole etäisyys maston topista tyveen vaan koaksiaalikaapelin pituus radiosta antenniin! - dsftwedfrqwf4kmö
Joakim_ kirjoitti:
Ei radiohorisontti rajoita yhteyttä tuolla tavalla. Kyllä maa-asemat kuuluvat paljon pidemmälle kuin 50 km. Tässä on kartta asemista:http://www.sail-com.de/vhf_Norden_100421.pdf
Tallinn Radio kuuluu erittäin selvästi satamaan Espoossa, vaikka lähin antenni on ainakin 40 M eli yli 70 km päässä ja välissä on saaria. Se kuului jopa kun kokeilin vara-antenniani ehkä 3 m korkeudella.
Samoin Turku Radio kuuluu pitkälle Ruotsin puolelle. En ulkoa muista tarkasti minne, mutta arvioisin 50-60 M eli ainakin tuplasti laskemasi verran.Rannikkolaivurin radioliikenneopas antaa kyllä lukemia, jotka ovat aika lähellä noita. Esim. rannikkoaseman 150 m korkean maston ja max 4 m vedenpinnasta olevan veneantennin väliseksi kantamaksi ilmoitetaan 31 nm.
Ihmeteltäväksi jää, onko radioliikenneoppaassa annettu erityisen pessimistiset lukemat vai onko Joakimilla poikkeuksellisen hyvä laitteisto tai olosuhteet olleet erityisen suosiolliset? - skiglaaja.
Joakim_ kirjoitti:
Ei radiohorisontti rajoita yhteyttä tuolla tavalla. Kyllä maa-asemat kuuluvat paljon pidemmälle kuin 50 km. Tässä on kartta asemista:http://www.sail-com.de/vhf_Norden_100421.pdf
Tallinn Radio kuuluu erittäin selvästi satamaan Espoossa, vaikka lähin antenni on ainakin 40 M eli yli 70 km päässä ja välissä on saaria. Se kuului jopa kun kokeilin vara-antenniani ehkä 3 m korkeudella.
Samoin Turku Radio kuuluu pitkälle Ruotsin puolelle. En ulkoa muista tarkasti minne, mutta arvioisin 50-60 M eli ainakin tuplasti laskemasi verran.Joo, ja kokemusperäisesti tuo 50-60 Nm pätee. Oikein hyvissä olosuhteissa pitemmällekin.
- mitesmahtaaollatää?
dsftwedfrqwf4kmö kirjoitti:
Rannikkolaivurin radioliikenneopas antaa kyllä lukemia, jotka ovat aika lähellä noita. Esim. rannikkoaseman 150 m korkean maston ja max 4 m vedenpinnasta olevan veneantennin väliseksi kantamaksi ilmoitetaan 31 nm.
Ihmeteltäväksi jää, onko radioliikenneoppaassa annettu erityisen pessimistiset lukemat vai onko Joakimilla poikkeuksellisen hyvä laitteisto tai olosuhteet olleet erityisen suosiolliset?Maallikon kysymys: radioaallothan etenevät suoraviivaisesti mutta voivat heijastua. Onko niin, että pilvisellä säällä voisi kuuluvuus olla parempi tai siis kantama pidempi eli heijastuvatko radioaallot pilvistä?
Ymmärtääkseni sade taas haittaa kantamaa, samoin ukkonen. Molemmat ilmiöitä, joiden esiintyminen samaan aikaan merihädän kanssa voi olla hyvinkin mahdollista.
Lisää kysymyksiä: muistelen vhf-antennin topissa mainitun vaaratekijänä ukkosella? - 10+7
Joakim_ kirjoitti:
Ei radiohorisontti rajoita yhteyttä tuolla tavalla. Kyllä maa-asemat kuuluvat paljon pidemmälle kuin 50 km. Tässä on kartta asemista:http://www.sail-com.de/vhf_Norden_100421.pdf
Tallinn Radio kuuluu erittäin selvästi satamaan Espoossa, vaikka lähin antenni on ainakin 40 M eli yli 70 km päässä ja välissä on saaria. Se kuului jopa kun kokeilin vara-antenniani ehkä 3 m korkeudella.
Samoin Turku Radio kuuluu pitkälle Ruotsin puolelle. En ulkoa muista tarkasti minne, mutta arvioisin 50-60 M eli ainakin tuplasti laskemasi verran.Miten pitkä antenni? Muistelen tentissä kerrotun, että ne vajaan metrin töpöt, joita aika paljon käytetään, eivät olisi kovin hyviä näillä aallonpituuksilla vaan että antennin tulisi mieluummin olla 2-3 m. Sellaisia harvoin purjeveneiden topissa näkee.
- Joakim_
30m kaapelia! kirjoitti:
Jäin ihmettelemään Joakimin kommenttia, ettei Suomessa taida olla yhtään purjevenettä, jossa mastokaapeli olisi 30m.
Jos hankkii sellaisen maston toppiin tarkoitetun vhf-antennin, jossa antennikaapeli on kiinteällä liitoksella antennissa (esim. Navico 1720), kaapelin vakiopituus voi olla 30m.
Tietenkään 30 m ei tarkoita maston pituutta! Maston tyvestä radioon voi helposti tulla yli 5 metrin pituinen kaapeliveto. Useinhan laitetaan liitos maston tyven lähelle, ettei joka kerta tarvitsi pujotella kaapelia punkkien, hyllyjen ja kaappien takiaa vhf-radioon saakka. Ratkaisevaa ei ole etäisyys maston topista tyveen vaan koaksiaalikaapelin pituus radiosta antenniin!5 m on jo aika paljon maston tyvestä VHF:lle. Suomessa ei ole montaa venettä, joissa maston huippu on yli 20 m vedenpinnasta. No onhan Suomessa yksi VOR60-vene. Siinä masto on jotain 27 m paikkeilla eli kaapeli saattaa hyvinkin olla yli 30 m. Paljon enemmän on veneitä, joissa ko. matka on 10-15 m ja korkeamastoinenkin 40-jalkanen on vasta 19 m paikkeilla (esim X-41).
Kaapelin vakiopituus voi olla mitä vain, mutta se tietysti katkaistaan siihen mittaan mikä tarvitaan. Kun ostin antennin, siinä oli 25 m kaapeli kiinni, mutta liitin tuli irrallisena. Toivottavasti kukaan ei jätä 5-10 m kaapelia rullalle jonnekin. - Joakim_
10+7 kirjoitti:
Miten pitkä antenni? Muistelen tentissä kerrotun, että ne vajaan metrin töpöt, joita aika paljon käytetään, eivät olisi kovin hyviä näillä aallonpituuksilla vaan että antennin tulisi mieluummin olla 2-3 m. Sellaisia harvoin purjeveneiden topissa näkee.
Kuten olen aiemmin kertonut, minulla on ollut 15 cm ja 90 cm antennit. Molemmilla on kuulunut hienosti Tallinn Radio Espoon rannikolle. Pidemmät antennit eivät ole hyviä veneissä, koska ovat yliherkkiä kallistumiselle. Maa-antennit taas saavat olla pitkiä, koska ovat aina pystysuorassa. Pitkällä antenilla saa hyvän vahvistuksen eli kapean keilan.
- skiglaaja.
10+7 kirjoitti:
Miten pitkä antenni? Muistelen tentissä kerrotun, että ne vajaan metrin töpöt, joita aika paljon käytetään, eivät olisi kovin hyviä näillä aallonpituuksilla vaan että antennin tulisi mieluummin olla 2-3 m. Sellaisia harvoin purjeveneiden topissa näkee.
totta, laiva-antennilla korkeudella 35m. Tuli mieleen takavuosilta Pohjanmerellä Offshore hommissa ollessani NMT-puhelimen kantavuus oli parhaimmillaan yli 200 Nm! Tämä oli useampaan kertaankin aamuyöllä ja sopivan tasaisen pilvipeiton vallitessa. Kotiväki tykkäsi, kun soitti aamuneljän aikoihin kuulumisia.
- 13+2
mitesmahtaaollatää? kirjoitti:
Maallikon kysymys: radioaallothan etenevät suoraviivaisesti mutta voivat heijastua. Onko niin, että pilvisellä säällä voisi kuuluvuus olla parempi tai siis kantama pidempi eli heijastuvatko radioaallot pilvistä?
Ymmärtääkseni sade taas haittaa kantamaa, samoin ukkonen. Molemmat ilmiöitä, joiden esiintyminen samaan aikaan merihädän kanssa voi olla hyvinkin mahdollista.
Lisää kysymyksiä: muistelen vhf-antennin topissa mainitun vaaratekijänä ukkosella?Meri-VHF:n taajuudella ei yleensä tapahdu ionosfääriheijastumista. Refraktiota eli radioaaltojen taipumista horisontin taakse tapahtuu, mutta yleensä pelataan varman päälle eli edellytetään lähettäjän ja vastaanottajan välille näköyhteyttä. Tällöin puhutaan siis radiohorisontista.
Paljonko nuo rannikkoasemien antennikorkeudet sitten ovat? Ruotsin rannikkoradioasemien antennikorkeudet (tai oikeastaan radiohorisontit) selviävät tästä linkistä:
http://www.sjofartsverket.se/en/Batliv/Swedish-Coastal-Radio/ - mitesmahtaaollatää?
13+2 kirjoitti:
Meri-VHF:n taajuudella ei yleensä tapahdu ionosfääriheijastumista. Refraktiota eli radioaaltojen taipumista horisontin taakse tapahtuu, mutta yleensä pelataan varman päälle eli edellytetään lähettäjän ja vastaanottajan välille näköyhteyttä. Tällöin puhutaan siis radiohorisontista.
Paljonko nuo rannikkoasemien antennikorkeudet sitten ovat? Ruotsin rannikkoradioasemien antennikorkeudet (tai oikeastaan radiohorisontit) selviävät tästä linkistä:
http://www.sjofartsverket.se/en/Batliv/Swedish-Coastal-Radio/Nopeasti silmäten siis Stockholm Radion kantama purjeveneeseen, jonka antenni on topissa, olisi tyypillisimmin n. 35 mailia ja joissakin paikoissa jopa n. 55 mailia. Kyllä tuossa väistämättä tulee sellainen olo, että keskellä Itämerta voi yhteydensaanti olla melko epävarmaa.
Aikamoisia vaihteluita on kyllä lukemissa. Esimerkiksi Visbyn antenni olisi ilmeisesti aika helkutin korkealla. - Joakim_
13+2 kirjoitti:
Meri-VHF:n taajuudella ei yleensä tapahdu ionosfääriheijastumista. Refraktiota eli radioaaltojen taipumista horisontin taakse tapahtuu, mutta yleensä pelataan varman päälle eli edellytetään lähettäjän ja vastaanottajan välille näköyhteyttä. Tällöin puhutaan siis radiohorisontista.
Paljonko nuo rannikkoasemien antennikorkeudet sitten ovat? Ruotsin rannikkoradioasemien antennikorkeudet (tai oikeastaan radiohorisontit) selviävät tästä linkistä:
http://www.sjofartsverket.se/en/Batliv/Swedish-Coastal-Radio/Ne eivät varmaankaan ole laskettu aiemmalla 3,57*SQRT(korkeus) -kaavalla, jolla saa suoran näköyhteyden maata vastaavalle pallolle. Vaikkapa Visbyn horisontiksi ilmoitetaan 43 M eli 80 km, mikä ko. kaavalla vastaisi 500 m korkeutta. Mikähän tuon oikea korkeus on?
Tämän mukaan Visbyssä on 260 m korkea TV-masto Follingbomasten ja Fårössä 203 m korkea Holmuddenmasten. http://geodeg.com/search.php?q=visby&language=&country=204&n=20
260 m mastolla näköhorisontti on vain 58 km eli 31 M ja 203 m mastolla 51 km eli 27 M.
Miksiköhän Fårön ilmoitettu horisontti on noin pieni? Ehkä VHF-antenni ei ole tuossa mastossa tai on siinä alempana? Tai sitten teho on alhaisempi.
Tallinnan TV-masto on 314 m korkea. Onkohan VHF-antenni siellä?
http://en.wikipedia.org/wiki/Tallinn_TV_Tower
Suomessa näyttää olevan monta yli 300 m mastoa ja ko. korkeudet ovat maanpinnasta mitattuja, ei merenpinnasta. Onko VHF-antennit niissä?
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_tallest_structures_in_Finland - dB ja kaapelin pit.
Joakim_ kirjoitti:
5 m on jo aika paljon maston tyvestä VHF:lle. Suomessa ei ole montaa venettä, joissa maston huippu on yli 20 m vedenpinnasta. No onhan Suomessa yksi VOR60-vene. Siinä masto on jotain 27 m paikkeilla eli kaapeli saattaa hyvinkin olla yli 30 m. Paljon enemmän on veneitä, joissa ko. matka on 10-15 m ja korkeamastoinenkin 40-jalkanen on vasta 19 m paikkeilla (esim X-41).
Kaapelin vakiopituus voi olla mitä vain, mutta se tietysti katkaistaan siihen mittaan mikä tarvitaan. Kun ostin antennin, siinä oli 25 m kaapeli kiinni, mutta liitin tuli irrallisena. Toivottavasti kukaan ei jätä 5-10 m kaapelia rullalle jonnekin.Taulukosta voi päätellä miten paljon mikin kaapeli eri taajuuksilla heikentää lähetystehoa. http://www.paratronic.fi/vaimennus.shtml
En ole löytänyt lähdettä, joka suosittelisi valitsemaan nimenomaan RG58-koaksiaalia kaapelin pituuden ollessa esim. 15 m luokkaa. Ei maston tarvitse olla yli 20 m vedenpinnasta, jotta kaapelin tyypillä olisi merkitystä.
Miksi ei valitsisi vähähäviöisempää kaapelia, koska hinta-ero on käytännössä aika minimaalinen?
Kaapelin laadulla voi olla vaikutusta siihenkin, miten paljon vettä niihin voi kertyä liitosvuodon tai kondensaation kautta (?). - Liitin toppiin
Joakim_ kirjoitti:
30 m kaapeli on jo todella pitkä. Ei taida Suomessa olla yhtään purjevenettä, jossa tuollaista tarvittaisiin. Sillä häviöt RG58:lla 5.7 dB (tehosta menetetty 73%) ja RG213:lla 2.4 dB (tehosta menetetty 43%). Tällä laskettuna: http://www.timesmicrowave.com/cgi-bin/calculate.pl
Täällä tosin mainittu pienempi ero ko. kaapeleiden välillä:
http://www.paratronic.fi/vaimennus.shtml
Tuossa aiemminhan jo laskin, että tuo n. 3 dB ero parantaa kantamaa vajaat 20% (vain toinen vene muuttaa kaapelin). Tavallisemmalla 15-20 m kaapelilla ero on sitten enintään 2 dB, joka vastaa 12% lisää kantamaan.
Tuosta jälkimmäisestä linkistä löytyy myös selvästi RG213:sta parempi Ecoflex 15 plus. Sillä häviö 30 m kaapelissa on alle 1 dB (tehosta menetetty 20%) ja kantama kasvaa vielä lähes 10% RG213:een verrrattuna. Tuo maksaa jo 7 €/m ja on 15 mm paksu.Kannattaa laittaa toppiin antenni, jossa on vain pieni pätkä johtoa ja liitin. Silloin antennin vaihto ja talveksi poisotto sujuvat näppärästi.
- Joakim_
dB ja kaapelin pit. kirjoitti:
Taulukosta voi päätellä miten paljon mikin kaapeli eri taajuuksilla heikentää lähetystehoa. http://www.paratronic.fi/vaimennus.shtml
En ole löytänyt lähdettä, joka suosittelisi valitsemaan nimenomaan RG58-koaksiaalia kaapelin pituuden ollessa esim. 15 m luokkaa. Ei maston tarvitse olla yli 20 m vedenpinnasta, jotta kaapelin tyypillä olisi merkitystä.
Miksi ei valitsisi vähähäviöisempää kaapelia, koska hinta-ero on käytännössä aika minimaalinen?
Kaapelin laadulla voi olla vaikutusta siihenkin, miten paljon vettä niihin voi kertyä liitosvuodon tai kondensaation kautta (?).Vaikkapa V-tronix myy useaa eri antennimallia kiinteällä 20 m RG58-kaapelilla: http://www.marinea.fi/downloads/Shakespeare_Marine_Antennas_2011.pdf
Kaipa tuota voi pitää suosituksena?
Mutta kuten täällä on miljoona kertaa sanottu, parempi kaapeli on parempi.
- Niin perin tietämätö
Pari jatkokysymystä:
-Aircell-kaapelin vihjattiin vaativan aika löysät mutkat. Mahtaako siis olla järkevä valinta, kun mastonjalassa täytyy tehdä aika jyrkkä käännös ulos mastosta ja sitten kohti sohvan alittavaa kaapeliputkea?
-Valintani on edelleen mastoantenni, koska asennus on minun veneeni tapauksessa helpompi. Lyhyempi veto laitteelle ja aika suoraviivaista puuhaa siellä, mutta takakaiteelle pitäisi ujuttaa hankalia reittejä ja sitten vielä kehitellä uutta reikää joko runkoon tai kaiteeseen. Lisäksi en halua mitään lisäkamaa kaiteille häiritsemään esim. peräköyden kanssa työskentelyä.
-mastonjalka ei ole ihan pilssin pohjalla vaan ehkä 30-50 cm matalimman kohdan yläpuolella. Siellä ei ole vettä näkynyt muulloin kuin lokianturia puhdistukseen irrottaessa vähäsen. Uskoisin siis, että myös liitin olisi siellä aika hyvin turvassa. Ja ehkä sille voisi kehittää jonkin suojuksen vielä.
Mainittu Partco on minulle tuttu liike, hain sieltä mm. sovituspalat, joilla käsikapulan saa kiinni vara-antenniin ja siten vähän lisää kuuluvuutta sille. Ilmeisesti myös tähän tarkoitukseen sovelias hankintapaikka?
Ai niin, kiitoksia kaikille vastanneille!- Aircellin mutkat
Aircell 5 -kaapelissa kuparivaippa on yhtenäinen eikä verkkomainen. Ehkä se on sen takia jäykempi kuin saman paksuinen RG58. Aircellin pätkällä kokeilin mitä tapahtuu jyrkkiin mutkiin taivuttamisessa. En todennut ongelmaa. Voi olla, että toistuva jyrkkiin mutkiin taivuttelu vähitellen murtaa monofilamenttijohtimen tai suojavaipan. Omassa veneessäni kaapeli on melko jyrkällä mutkalla, mutta ei ainakaan tähän mennessä, 7 vuotta, ole aiheuttanut ongelmaa.
Maston toppi on paras paikka vhf-antennille. Liitintä ei tarvitse laittaa pilssiin (miksi pitäisi?). - Niin perin tietämätö
Aircellin mutkat kirjoitti:
Aircell 5 -kaapelissa kuparivaippa on yhtenäinen eikä verkkomainen. Ehkä se on sen takia jäykempi kuin saman paksuinen RG58. Aircellin pätkällä kokeilin mitä tapahtuu jyrkkiin mutkiin taivuttamisessa. En todennut ongelmaa. Voi olla, että toistuva jyrkkiin mutkiin taivuttelu vähitellen murtaa monofilamenttijohtimen tai suojavaipan. Omassa veneessäni kaapeli on melko jyrkällä mutkalla, mutta ei ainakaan tähän mennessä, 7 vuotta, ole aiheuttanut ongelmaa.
Maston toppi on paras paikka vhf-antennille. Liitintä ei tarvitse laittaa pilssiin (miksi pitäisi?).Tuohon loppukysymykseen vastasin aiemmin. Siis oman veneeni osalta. Veneessä on kannen läpi menevä masto, joten liitin tulee väkisin aika alas. Ehkä voi sanoa, että ei varsinaisesti pilssiin, koska mastonjalka on oikeastaan varsinaisen pilssin etupuolella.
Se jyrkin mutka olisi varmaankin mastosta ulos eli 90 astetta jollain 15 cm kaarrossäteellä.
Miten paksua tuo Aircell on? - Joakim_
Niin perin tietämätö kirjoitti:
Tuohon loppukysymykseen vastasin aiemmin. Siis oman veneeni osalta. Veneessä on kannen läpi menevä masto, joten liitin tulee väkisin aika alas. Ehkä voi sanoa, että ei varsinaisesti pilssiin, koska mastonjalka on oikeastaan varsinaisen pilssin etupuolella.
Se jyrkin mutka olisi varmaankin mastosta ulos eli 90 astetta jollain 15 cm kaarrossäteellä.
Miten paksua tuo Aircell on?Omassa veneessäni masto tulee myös kannen läpi, mutta liitin on turvassa salongin penkin alla. Sama koskee mittaristokaapelin liittimiä. Vaatii tietysti riittävän ison reiän, mutta tuollainen oli jo valmiiksi penkin laipiossa turkkilevyjen alapuolella.
- 5mm paksu
Niin perin tietämätö kirjoitti:
Tuohon loppukysymykseen vastasin aiemmin. Siis oman veneeni osalta. Veneessä on kannen läpi menevä masto, joten liitin tulee väkisin aika alas. Ehkä voi sanoa, että ei varsinaisesti pilssiin, koska mastonjalka on oikeastaan varsinaisen pilssin etupuolella.
Se jyrkin mutka olisi varmaankin mastosta ulos eli 90 astetta jollain 15 cm kaarrossäteellä.
Miten paksua tuo Aircell on?Aircell 5 on saman paksuista kuin RG58 eli 5 mm ja siihen sopii samat liittimet.
http://www.paratronic.fi/aircell_5.shtml
- 19+2=?????
Aihetta sivuten: hyväksyvätkö Turku Radio tai Merivartiosto nurinoitta, jos niitä kutsuu vain testatakseen laitteiden toimintaa/kantamaa? En löytänyt mitään mainintaa asiasta kummankaan organisaation nettisivuilta.
Aika iso alue on muuten Itämerellä DSC-kantamien ulkopuolella ainakin Radioliikenneoppaan mukaan.- 19+2=?????
Ai niin, tähän liittyen piti kysymäni, että ovatko ne Turku Radion ja vastaavien antennit todella 100 m korkeita vai onko tuo laskelmissa käytetty lukema enemmänkin teoreettinen?
- "loud and clear"
Uskon, että hyväksyvät nurinoitta. Ainakin ovat vastanneet hyvin ystävällisesti.
Englannin vesillä seilatessani huomasin, että hyvin moni vene merelle lähtiessään otti vhf-yhteyden sikäläiseen coast guardiin testatakseen radionsa . "Radio check"iin merivartiosto vastasi "loud and clear". Kun pääkaupunkiseudulta lähtiessäni testasin SSB-radioni kutsumalla tanskalaista Lyngby Radiota, sieltäkin ystävällinen vastaus tuli heti ja toivotti hyviä purjehduksia. Kutsuni oli kuultu "loud and clear". - vhf-testi
"loud and clear" kirjoitti:
Uskon, että hyväksyvät nurinoitta. Ainakin ovat vastanneet hyvin ystävällisesti.
Englannin vesillä seilatessani huomasin, että hyvin moni vene merelle lähtiessään otti vhf-yhteyden sikäläiseen coast guardiin testatakseen radionsa . "Radio check"iin merivartiosto vastasi "loud and clear". Kun pääkaupunkiseudulta lähtiessäni testasin SSB-radioni kutsumalla tanskalaista Lyngby Radiota, sieltäkin ystävällinen vastaus tuli heti ja toivotti hyviä purjehduksia. Kutsuni oli kuultu "loud and clear".Itse olen keväisin aina testannut toimivuuden kutsumalla Turku radiota, ja sieltä on tulut ystävällien vastaus
- seglare2
Turku radioon vaan; aina tulee ystävällinen vastaus ja viimeksi jopa arveluja siitä mikä on vikana. Mutta skippaa 16 ja mene suoraan heidän kanavalleen. Kyseessähän on yhteinen turvallisuusasia.
- vhf-testi
Juu, ilman muuta kutsutaan työskentelykanavalla rannikkoasemia, mikäli kanava on tiedossa ja kotimaiset pitäisi kyllä olla...
- VHFant
Aiheeseen liittyen, tarkoitus on laittaa maston huippuun VHF-atenni. G:llä alkava on vahvoilla, mutta ihmetystä aiheuttaa ainoastaan se, mitä eroa on lasikuitu ja metallipiiskoilla. Liittyykö jotenkin johonkin maadoitukseen, vai mihin? Miten antenni maadloitetaan lasikuituisessa purjeveneessä?
- asdf asdf asfd
No ainakin yksi ero on, lasikuituinen menee poikki ja piiska taipuu kolhittaessa.
- VHFant
asdf asdf asfd kirjoitti:
No ainakin yksi ero on, lasikuituinen menee poikki ja piiska taipuu kolhittaessa.
Ajattelin lähinnä näitä sähköisiä ominaisuuksia. Eikö kellään ole tietoa?
- -Mika-
VHFant kirjoitti:
Ajattelin lähinnä näitä sähköisiä ominaisuuksia. Eikö kellään ole tietoa?
Lasikuituinen piiska on yleensä n.s. vaippadipoli. Sellainen ei tarvitse maatasoa toimiakseen. Teräspiiska on useimmin GP-antenni ja tarvitsee maatason toimiakseen. Toki teräksisiä on myös pulenalloon kelasyöttöisinä, jolloin maatasoa ei tarvita.
Lasikuitupiiskan voi tällätä mihin tahansa ja se toimii aina yhtä hyvin. Teräspiiska (jos se on GP) tarvitsee alleen metallia vähintään aallonpituuden neljänneksen verran, eli meri-VHF:n tapauksessa sen puolisen metriä halkaisijaltaan olevan alueen verran.
Antennipiiskan materiaalista ja pituudesta voi hyvin päätellä sen tyypin. Jos tikku on lasikuitua ja noin metrinen, se on vaippadipoli. Jos tikku on terästä ja noin metrinen, se on kelasyöttöinen puolenaallon antenni. Jos tikku on terästä ja noin puolimetrinen, se on neljännesaallon GP ja tarvitsee toimiakseen maatason. Sähköisissä ominaisuuksissa näiden antennityyppien välillä on niin vähän eroa, että sillä ei ole merkitystä. - VHFant
-Mika- kirjoitti:
Lasikuituinen piiska on yleensä n.s. vaippadipoli. Sellainen ei tarvitse maatasoa toimiakseen. Teräspiiska on useimmin GP-antenni ja tarvitsee maatason toimiakseen. Toki teräksisiä on myös pulenalloon kelasyöttöisinä, jolloin maatasoa ei tarvita.
Lasikuitupiiskan voi tällätä mihin tahansa ja se toimii aina yhtä hyvin. Teräspiiska (jos se on GP) tarvitsee alleen metallia vähintään aallonpituuden neljänneksen verran, eli meri-VHF:n tapauksessa sen puolisen metriä halkaisijaltaan olevan alueen verran.
Antennipiiskan materiaalista ja pituudesta voi hyvin päätellä sen tyypin. Jos tikku on lasikuitua ja noin metrinen, se on vaippadipoli. Jos tikku on terästä ja noin metrinen, se on kelasyöttöinen puolenaallon antenni. Jos tikku on terästä ja noin puolimetrinen, se on neljännesaallon GP ja tarvitsee toimiakseen maatason. Sähköisissä ominaisuuksissa näiden antennityyppien välillä on niin vähän eroa, että sillä ei ole merkitystä.Kiitokset -Mika-lle asiallisesta vastauksesta. Taidan hankkia lasikuituisen 0.9 m piiskan maston huippuun.
- Kaapeleista
RG213 on hyvä, sillä sen eristeessä ei ole ilmaa.
Nämä 'parhaat' kaapelit, Aircell, Aircom ym. ilmaeristeiset ovat teoriassa häviöttömämpiä, mutta käytännössä ongelmallisia. Nimittäin kaikkien liitosten tulee silloin olla (ja myös pysyä) täysin ilmatiiviinä, koska muutoin kaapelin sisään kertyy lämpötilanmuutosten aiheuttaman paineenvaihtelun seurauksena ilmassa olevaa vesihöyryä = kondessivettä. Ja se vesi ei sitten tule sieltä ulos, kun se on kerran sinne kaapelin eristetilaan päässyt ja sinne tiivistynyt. Ja se vesi siellä eristeessä aiheuttaa kaapeliin impedanssimuutoksen = signaali vaimenee.
RG213 tapaisilla kaapeleilla joissa eriste on yhtenäinen, tätä ongelmaa ei esiinny.- mitä vikaa todettu?
Näin Aircellista todetaan:
"Nimestään huolimatta Aircell-kaapeleissa ei ole kyse kennorakenteisesta kaapelista (joihin helposti kondensoituu vettä Suomen olosuhteissa), vaan foam-täytteisestä kuten ammattikäyttöön tarkoitettu Ecoflex-kaapelikin, tai paloturvallinen Heatex-kaapeli."
Kiinnostaisi tietää, mihin nimim. "Kaapeleista" perustaa käsityksensä Aircellin ongelmista. Asia kiinnostaa, koska omassa veneessäni Aircellin VHF-kaapeli on vuosikaudet toiminut hienosti valtameriolosuhteissa. Ongelmia on sen sijaan ollut mm. gps:n antennikaapelissa, jonka kuparisukka muuttui vihreäksi jauhoksi ja gps lakkasi toimimasta. Myös moottorin starttikytkimen kaapeli hapettui ja piti uusia.
- Kaapeli Kanava
Sellainen käytännön pikkujuttu vielä, että jos haluaisin vaihtaa toppiin menevän antennikaapelin läpikannen tulevan maston kaapelikanavasta, niin ongelmana on kaapelikanavaan tökötetty vesieriste. Kuinka kanavan saa putsattua?
- VeneHami
Tämä ei taida enää näin elokuunlopulla olla kovin "kysytty", mutta ko. asennuksia tulee ja menee...joten kysymällä täältä löytyy ratkaisu useimpiin harrasteen vaatimiin vhf juttuihin.
http://www.rxtx-tuote.fi/ - VeneHami
Lueskelin aiempaa keskustelua ja useassa kohtaa nousee esille ant.kaapelin & liittimien aiheuttama vaimennus lähetyksessä. Miksi vain lähetyksessä? Jos kokonaisvaimennus olisi 3dB, niin tarkoittaa se puolta vähemmän myös Vast.otossa. Näihin vaimennus desibeleihin ja miten ne muodostuvat kannattaa suhtautua varauksella, koska esim. hyvin tyypillinen 2-3dB kokonaisvaimennus laskennallisesti ei vaikuta käytännössä juuri mitenkään. Suurimmat vaimennustekijät ovat liittimissä ja niiden asennuksessa. Ei välttämättä ole kovin helppoa nakertaa itse mahdollisimman häviötön liitinkokonaisuus. Antennissa itsessään on usein epäsovitusta (SWR), joka omanaan vähentää tätä antennista lähtevää tehoa (ERP). Se on myös vaimennusta vast.otossa. Helpoiten vaimennus on mitattavissa lähetyksessä. Tarvitaan n.170mhz saakka suht oikein näyttävä tehomittari. Mitataan läh.teho heti lähettimen jälkeen ja sitten sieltä just ennen antennia. Jos esim. 25W lähtötehosta edes puolet (12W-13W) näkyy mittarissa juuri ennen antennia on asiat tältä osin riittävän kohillaan. Ei kuitenkaan apinoida sinne mastonpäähän, vaan otetaan koko hoito laiturille ja siinä tuumaillaan. Mittaustulos on aivan sama olkoon se antenni laiturilla kepintopissa, kaiteella, tms. Myös kokonaistoimintaa voi "tasapainottaa" maadoittamalla ko. laitteet. Alupeltipala 50x50sm vesirajassa on riittävä...perän rosteriportaista nyt puhumattakaan.
Tässä ihan ok vaimennuslaskin sivulla alhaalla:
http://www.rxtx-tuote.fi/index.php?valikko=kaapelit&sivu=kaapelit
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1108086Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu392905- 352482
- 1212213
- 181876
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais131624Musiikkineuvos Ilkka Lipsanen eli Danny TV:ssä - Blondeja, hittibiisejä, räjäyttävä Danny Show...
Ilkka Lipsanen eli Danny on viihdyttänyt meitä jo kuusi vuosikymmentä. Musiikkineuvos on myös liikemies, jonka voidaan401493- 101456
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa151425"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla141379