Ihmiselle kuvan päävärejä on aina kolme, mutta ne ovat riippuvaisia menetelmästä.
Päävärit riippuvat siitä muodostetaanko ne valoista vai väriaineista.
Kaikki muut näkemämme värit voisaan muodostaa kolmesta pääväreistä niitä yhdistämällä.
Additiiviset värit (RGB)
Mm. kaikki televisiossa tai tietokoneen näytöllä näkemämme värit ovat punaisen, vihreän ja keltaisen päävärin (valon) sekoituksia. Esimerkiksi kuvassamme näkemää keltaista väriä ei ole näytöllä vaan havainto syntyy kuvan punaisista (R), vihreistä (G) ja sinisistä (B) pisteistä joita näköaistimme ei pysty erottamaan.
RGB väreissä ei ole mustaa vaan sen korvaa kuvan (pikselien) taustaväri. Valkoinen on kaikkien värien summa.
Digikuvan tiedosto perustuu kennon RGB-pääväreihin, mutta tiedosto ei ole ”värillinen” vaan värit muodostetaan vasta kuvan tulostuksessa tietyn muunnos-standardin mukaan.
Subtraktiiviset värit (CMY)
Paperille tms tulostetussa kuvassa kaiikki näkemämme värit syntyvät turkoosin (C), violetin M ja keltaisen Y sekoituksesta. Esimerkiksi painetussa kuvassa näkemämme vihreä väri muodostuu kuvan keltaisista ja turkoosin värisistä pisteistä joita näköaistimme ei pysty erottamaan. Kuvassa näkemämme musta on kaikkien värien summa ja valkoinen on taustan (paperin) väri.
Se, että mm painokoneissa käytetään myös mustaa painomustetta ei johdu väreistä vaan painomusteiden hintaerosta. Siksi harmaissa sävyissä ja kuvan tummassa päässä käytetään mustaa painomustetta värillisten asemesta. Taidepainotäissä saatetaan syvään mustaan käyttää kaikkia kolmea väriä ja mustaa ”päällekäin” painettuna.
Se, että ihminen tai joku eläin näkee paljon muitakin värejä kuin päävärit ei muuta niitä pääväreilksi.
Sähkömagneettinen säteily (gammasäteily – radioaallot)
http://www.astro.utu.fi/zubi/radiat/pic/spectrum.gif
Näkemämme värit ovat vain hyvin pieni osa sähkömagneettista säteilyä josta suurin osa on ihmiselle näkymätöntä. Joskus UV ja IR-säteilyä nimitetään harhaanjohtavasti väreiksi vaikka emme voi niitä nähdä.
Kaikki ihmiset näkevät värit eri tavalla, se johtuu silmien erilaisesta rakenteesta ja oppimisesta. Ns. värisokeiden näköaisti ei pysty tunnistamaan kaikkia tuntemiamme värejä tai erottamaan niitä toisistaan.
”Pimeässä kaikki kissat ovat mustia”.
Päävärit oikeasti
33
2150
Vastaukset
- K.Sainio valok.
Ns päävärit ovat eräänalainen sopimus. Se on sopimus, kuten, että itä on kartalla oikealla tai ylöspäin olisi maan pinnasta pois, sekä että 1 1=2.
Se on sopimus siksi, että ihmissilmä tosiaan erottaa ainoastaan kolmea väriä. Värejä on maailmankaikkeus täynnä. Laitteilla niitä erotellaan ihmissilmän kykyjen takaa paljon.
Yliopiston opetuksessa ei ainutkaan pedagogi mene vannomaan fysiikan luennollaan vain kolmea väriä, tai on muka vitsikäs, tai hölmö. Ylioppilaat kyllä oikaisee heti.
Täällä on esiintynyt tieto, että painotekniikassa on 9 värikoneita. Täällä sinnikkäästi pyritään estämään tieto, että harmaa sävyineen ei ole väri! Se on kummaa, kun kaikki me näkevät se aistitaan. Aistimmeko tosiaan harhoja, uskontoa tai satua?
Painokoneessa on valkoinen värikin. Katso vaikka puh.luettelon keltaisia sivuja. Niissä on pohjaltaan valkoisia ilmoituksia keltaisella paperilla.K.S pikkuisen on ymmärtänyt asian väärin. Värisävyjä on jo 8 bitin jpg kuvassa luokkaa 16 miljoonaa (255 x 255 x 255) joten kyllä verejä riittää maailmassa jos vielä otetaan vaikka 14 bitin värilaailmat mukaan perin hienoine sävymyytoksineen.
Nyt kuitenkin puhutaan/kirjoitetaan pääväreistä jotka ovat ihmisen silmän vuoksi RGB värit. Silmä kin muita noiden punaisen, vihreän ja sinisen lisäksi ei kykene havaitsemaan. Onneksi aivot osaavat noista osaväreistä summata nuo miljoonat sävyt sillä muutoin maailma olisi aivan eri näköinen.
Se miten painokoneiden värierottelut tehdään ei tähän keskusteluun kuulu vaan painotekniikan puolelle.
Värien lisäksi ihmissilmä erottaa kirkkauden vaihteluita sauvasoluilla joiden tiheys on tappeja pienempi varsinkin terävän näön alueella. Yönäkö ei ole siten aivan yhtä tarkkaa kuin päivällä näkeminen.- Diamies nyt ja aina
Työeläkeläinen kirjoitti:
K.S pikkuisen on ymmärtänyt asian väärin. Värisävyjä on jo 8 bitin jpg kuvassa luokkaa 16 miljoonaa (255 x 255 x 255) joten kyllä verejä riittää maailmassa jos vielä otetaan vaikka 14 bitin värilaailmat mukaan perin hienoine sävymyytoksineen.
Nyt kuitenkin puhutaan/kirjoitetaan pääväreistä jotka ovat ihmisen silmän vuoksi RGB värit. Silmä kin muita noiden punaisen, vihreän ja sinisen lisäksi ei kykene havaitsemaan. Onneksi aivot osaavat noista osaväreistä summata nuo miljoonat sävyt sillä muutoin maailma olisi aivan eri näköinen.
Se miten painokoneiden värierottelut tehdään ei tähän keskusteluun kuulu vaan painotekniikan puolelle.
Värien lisäksi ihmissilmä erottaa kirkkauden vaihteluita sauvasoluilla joiden tiheys on tappeja pienempi varsinkin terävän näön alueella. Yönäkö ei ole siten aivan yhtä tarkkaa kuin päivällä näkeminen.Laitanpa tämän saman tuosta toisesta sönköstäsi. En jaksa sulle selittää aina koko maailman asioita. Googlaa taas, mutta kysy vaikka akaltasi mitä teksti voisi tarkoittaa ja ne numerot ja matemaattiset merkit ja fysiikan kaavat!
Silmissä ei ole pikseleitä ainuttakaan! Mitä pyrit nyt googlaamaan? Soluja on varmasti miljoonan miljoonaa, mutta osa on elävänäkin muutamia minuuttia, osa tunteja ja osa jopa vuorokausia. Värit muodostuu aivoissa! Mitä pyrit kertomaan?
Terve ihmissilmä erottaa sen 16,7 milj. verran värisävyjä katsekentässään. Onko vaikeata?
Sinun silmäsi ja joku kamerahökötys eivät ole sama asia! Tiesitkö sen muutenkin?
Matemaattisissa suureissa ja laskuissa on tapana käyttää N kuvaamaan jotakin neutraalilukua. Siihen voidaan tehdä mikä tahansa laskutoimitus, kuten potenssi tai jakolasku. Sama kuten X tietämätöntä lukusuuretta, tai kg kilogramman mittaa. On sulla tosiaan tiedoissa puutetta, mutta säpätystä, selitystä ja omaa "mielipuolitietoa" tulee ja tulee. No eläkkeellähän on aikaa soittaa poskeaan illasta aamuun ja toisinpäinkin.
Vastaa kenen kirjoitusta nyt pyritkin vittuilemaan...
Diamies nyt ja aina - Miksi toistat
Diamies nyt ja aina kirjoitti:
Laitanpa tämän saman tuosta toisesta sönköstäsi. En jaksa sulle selittää aina koko maailman asioita. Googlaa taas, mutta kysy vaikka akaltasi mitä teksti voisi tarkoittaa ja ne numerot ja matemaattiset merkit ja fysiikan kaavat!
Silmissä ei ole pikseleitä ainuttakaan! Mitä pyrit nyt googlaamaan? Soluja on varmasti miljoonan miljoonaa, mutta osa on elävänäkin muutamia minuuttia, osa tunteja ja osa jopa vuorokausia. Värit muodostuu aivoissa! Mitä pyrit kertomaan?
Terve ihmissilmä erottaa sen 16,7 milj. verran värisävyjä katsekentässään. Onko vaikeata?
Sinun silmäsi ja joku kamerahökötys eivät ole sama asia! Tiesitkö sen muutenkin?
Matemaattisissa suureissa ja laskuissa on tapana käyttää N kuvaamaan jotakin neutraalilukua. Siihen voidaan tehdä mikä tahansa laskutoimitus, kuten potenssi tai jakolasku. Sama kuten X tietämätöntä lukusuuretta, tai kg kilogramman mittaa. On sulla tosiaan tiedoissa puutetta, mutta säpätystä, selitystä ja omaa "mielipuolitietoa" tulee ja tulee. No eläkkeellähän on aikaa soittaa poskeaan illasta aamuun ja toisinpäinkin.
Vastaa kenen kirjoitusta nyt pyritkin vittuilemaan...
Diamies nyt ja ainaSamaa p**kaa moneen eri keskusteluun?
Jäikö levy päälle? - Miksi kysyt?
Miksi toistat kirjoitti:
Samaa p**kaa moneen eri keskusteluun?
Jäikö levy päälle?Diamies toistaa samaa p**kaa moneen eri keskusteluun siksi, että diamies on diamies.
Kun on lukenut yhden hänen puheenvuoroistaan, on samalla lukenut ne kaikki. Sokea Reettakin näkee heti, mille tasolle henkinen kunto on päässyt. - Carte Noir
Työeläkeläinen kirjoitti:
K.S pikkuisen on ymmärtänyt asian väärin. Värisävyjä on jo 8 bitin jpg kuvassa luokkaa 16 miljoonaa (255 x 255 x 255) joten kyllä verejä riittää maailmassa jos vielä otetaan vaikka 14 bitin värilaailmat mukaan perin hienoine sävymyytoksineen.
Nyt kuitenkin puhutaan/kirjoitetaan pääväreistä jotka ovat ihmisen silmän vuoksi RGB värit. Silmä kin muita noiden punaisen, vihreän ja sinisen lisäksi ei kykene havaitsemaan. Onneksi aivot osaavat noista osaväreistä summata nuo miljoonat sävyt sillä muutoin maailma olisi aivan eri näköinen.
Se miten painokoneiden värierottelut tehdään ei tähän keskusteluun kuulu vaan painotekniikan puolelle.
Värien lisäksi ihmissilmä erottaa kirkkauden vaihteluita sauvasoluilla joiden tiheys on tappeja pienempi varsinkin terävän näön alueella. Yönäkö ei ole siten aivan yhtä tarkkaa kuin päivällä näkeminen.Pari pientä tarkennusta.
Mielestäni päävärit eivät perustu silmän rakenteeseen ja toimintaan vaan on enempi ”tekninen” kysymys. Kohteen heijastaman valon aaltopituus joka on mitattavissa.
Painokoneessa käytetävät värit (musteet tai jauheet) ovat prosessivärejä. Niitä voi olla yksi tai useampia. Mikään prosessiväri ei muutu perusväriksi siksi, että sitä käytetään jossakin tulostusmenetelmässä. Vaikka valkoista ja mustaa käytetään painoprosesseissa niin ne eivät ole väriopillisessa mielessä värejä.
Värierottelun tarkoitus on muuttaa päävärit jonkin standardin mukaisiksi prosessiväreiksi tulostusta varten. Nykyisin meillä suosituin standardi lienee ”Fogra” joka perustuu Eurostandardin prosessiväreihin. - 30v. painanut
Ei ole puhelinluttelossa muutakuin se yksi valkoharmaa paperilaatu.Se on siinä keltaisissa sivuissa vaan painettu noin 30% rasterilla vaaleankeltaiseksi,kato suurennuslasilla jos et usko.
En tiedä kuuluko tämä tähän,mutta..on kyllä 10 ja 12 yksikköisiäkin painokoneita mutta ei niillä niin montaa eri väriä yhtäaikaa toki paineta. Niillä painetaan yleensä ne CMYK sen jälkeen automaattinen arkinkääntö koneen sisällä perfektorissa sitten toiselle puolella paperia samat CMYK, sitten tarpeen mukaan jokin ns.pantone lisäväri joka ei ole siis prosessiväri vaan ko.työhön tehty sekoitusvärisävy. - Carte Noir
30v. painanut kirjoitti:
Ei ole puhelinluttelossa muutakuin se yksi valkoharmaa paperilaatu.Se on siinä keltaisissa sivuissa vaan painettu noin 30% rasterilla vaaleankeltaiseksi,kato suurennuslasilla jos et usko.
En tiedä kuuluko tämä tähän,mutta..on kyllä 10 ja 12 yksikköisiäkin painokoneita mutta ei niillä niin montaa eri väriä yhtäaikaa toki paineta. Niillä painetaan yleensä ne CMYK sen jälkeen automaattinen arkinkääntö koneen sisällä perfektorissa sitten toiselle puolella paperia samat CMYK, sitten tarpeen mukaan jokin ns.pantone lisäväri joka ei ole siis prosessiväri vaan ko.työhön tehty sekoitusvärisävy.Tuo CMYK-prosessivärien magenta (C) on väriopillisesti hieman kompleksinen väri kun se eioikeastaan kuulu spektriin.
Näemme magentaa jos silmän punaiselle (R) ja siniselle (B) valolle herkät tappisolut ovat samanaikaisesti aktiivisia. Magenta on valon kahden eri aaltopituuden ”sekoitus”
Voimme siis nähdä myös sellaisia värejä jotka eivät ole valkoisen valon komponentteja (eivät sisälly spektriin) - ha haaa haaaaaa
Carte Noir kirjoitti:
Tuo CMYK-prosessivärien magenta (C) on väriopillisesti hieman kompleksinen väri kun se eioikeastaan kuulu spektriin.
Näemme magentaa jos silmän punaiselle (R) ja siniselle (B) valolle herkät tappisolut ovat samanaikaisesti aktiivisia. Magenta on valon kahden eri aaltopituuden ”sekoitus”
Voimme siis nähdä myös sellaisia värejä jotka eivät ole valkoisen valon komponentteja (eivät sisälly spektriin)Ja mistä ne sitten syntyvätkään? tulevatko tyhjästä vai raamatustako?
- ylioppilaat?
”Katso vaikka puh.luettelon keltaisia sivuja. Niissä on pohjaltaan valkoisia ilmoituksia keltaisella paperilla.”
—ajatteletko, että täällä joku uskoo hätävalheesi keltaiselle paperille painetusta puhelinluettelossa? ” Yliopiston opetuksessa Ylioppilaat kyllä oikaisee heti. ”
Onko ne muut sivut mustia ja kirjaimien pohja on painettu valkoiseksi?
Onko seeprassa mustia pohjaltaan valkoisia raitoja? - Carte Noir
ha haaa haaaaaa kirjoitti:
Ja mistä ne sitten syntyvätkään? tulevatko tyhjästä vai raamatustako?
No kaikki näkemämme värit ”syntyvät” näköaistimme (aivojen) teoiminnasta. Myös silloin kun näemme värillisiä unia.
Näkemiemme värien ”syntyä” muokkaavat useat erilaiset asiat.
Optinen värien syntyminen:
Väri syntyvät ns. optisena värinmuodostuksen (sekoituksena). Esim värihyrrän pyöriessä siinä olevat värit näyttävät sekoittuvan ja voimme nähdä värin jota hyrrässä ei ole.
Diffuusivärien syntyminen (yhdistyminen):
Samanaikaisten väriaistimusten sekoittuminen; kaksi väriä muodostaa kauempaa katsottuna yhden värin. Diffuusi värien sekoittumista käytetään hyväksi esimerkiksi värikuvien rasteroinnissa. Diffuusi perustuu optiseen sekoittumiseen.
Interferenssivärinen syntyminen:
Esim. väriä heijastavan kalvon (esim saippuakuplan) ylä ja alapinnasta heijastuvat aallot kulkevat eri mittaisen matkan (saapuvat silmään hieman eri aikaan). Näin syntyy vaihe-ero joka riippuu aallonpituudesta, valon tulokulmasta ja kalvon paksuudesta. Interferenssivärit sytyvät kalvon paksuuden vaihtelusta.
Vastaavalla tavalla synty moiree (interferenssikuvio).
Jne
Voimme nähdä mm. jälkikuvana värejä joita kohteessa ei ole
Kaikki värit ovat ihmiselle pelkästään aivojen oppimia tulkintatyön tuotteita, aistimuksia. - Ei Faktori
>Painokoneessa on valkoinen värikin. Katso vaikka puh.luettelon keltaisia sivuja. Niissä on pohjaltaan valkoisia ilmoituksia keltaisella paperilla. <
Katsopas tarkemmin niitä puh. luettelon keltaisia sivuja luupilla. Valkoista on paperi ja keltaisella painetussa pohjassa on vain tyhjä kohta valkoisen kohdalla. Valkoiset kohdat ovat siis vain paperinvalkoista.
- Carte Noir
Pääväreillä tai perusväreillä tarkoitetaan pienintä määrää värejä joita sekoittamalla saadaan aikaan kaikki tuntemamme värit.
Sillä kuinka monta väriä pystymme näkemää tai sekoittamaan ei ole tässä asiassa mitään merkitystä eikä sillä näkeekö joku värejä.
Mistään muista kolmesta väristä ei saada sekoittamalla kaikkia muita tuntemiamme värejä.
Päävärit tunnettiin jo ennen kuin tiedettiin silmän soluista ja niiden väirherkkyydestä, pikseleistä puhumattakaan.
Rankasti pelkistäen simässä on kolmen tyyppisiä sähkömagneettiselle säteille herkkiä soluja tappisolut ja sauvasolut liittyvät kuvan näkemiseen.
Edelleen pelkistäen
1. Tappeja on kolmea lajia: ne reagoivat optimaalisesti violetille, vihreälle ja vihertävänkeltaiselle valolle ([[lambda]] opt = 420, 530 ja 560 nm). Sanotaan, että tapit ovat herkkiä siniselle, vihreälle ja punaiselle. Tällöin tarkoitetaan, että sininen valo aktivoi parhaiten ensimmäistä tappilajia, vihreä parhaiten toista ja punainen kolmatta lajia.
2. Hyvin heikossakin valossa toimivien, värejä erottelemattomien sauvojen pigmentti on näköpurppura eli rodopsiini, joka absorboi parhaiten sinivihreää valoa ([[lambda]] opt = 500 nm). Hämärässä näemme enemmän sauvoillaja värien erottelu heikkenee.
3. Lyhyille aaltopituuksille herkät silmän (näkö)solut eivät liity kuvan näkemiseen vaan ne säätelevät melatoniinin (C13H16N2O2) eli N-asetyyli-5-metoksitryptamiini (ns. pimeähormoni) tuotantoa. - Hee hee heee
Nyt tuleekin jo kemiaa mukaan. Milloin uskontoa, tai estetiikkaa Carte Noir silmästä?
On kova väite painoalalle kertoa, että musta ja valkoinen eivät ole värejä. Niissähän menee nyt laskut sekaisin, kun maksuja palautellaan väritehtaalta. haa haaa.
Näen tässä vain yhden Dianmiehen kirjoituksen. Onko teillä mustat kissat ja muut niin paljon parempaa bostiikkia tai silmätippoja, että näette niitä monta?
Paljon puhutaan tässäkin soluista ja kukaan ei näytä tietävän mikä solu on. Googlatkaa toki, mutta pyrkikää ymmärtämään solun tehtävä ja rakenne!
En jaksa muuta he heee heeee .... heee- htnyjum
Solu on kaikkien elävien organismien rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö[1]. Solut jaetaan prokaryootteihin eli esitumallisiin ja eukaryootteihin eli aitotumallisiin. Esitumallisiin kuuluvat lähinnä bakteerit ja aitotumallisiin eläin-, sieni- ja kasvisolut. Eläinten solut voidaan jakaa edelleen somaattisiin soluihin ja sukusoluihin eli ituradan soluihin. Solun löysi ensimmäisenä englantilainen Robert Hooke vuonna 1665 ja hollantilainen Anton van Leeuwenhoek oli nähnyt solun mikroskoopilla noin 1680[1].
Yksi solu voi muodostaa kokonaisen eliön tai ne voivat muodostaa monisoluisia eliöitä tai näiden elimiä. Solut voivat lisääntyä eli jakautua joko mitoottisesti tai meioottisesti.[1] - väritehtaalta. haa h
”On kova väite painoalalle kertoa, että musta ja valkoinen eivät ole värejä. Niissähän menee nyt laskut sekaisin, kun maksuja palautellaan väritehtaalta. haa haaa.”
On kova väite painoalalle kertoa, että paperi ja työ eivät ole värejä. Niissähän menee nyt laskut sekaisin, kun maksuja palautellaan väritehtaalta. haa haaa.
Painomusteita ei osteta väritehtaalta vaan kauppiaalta.
Kirjapainossa painetaan myös värittömiä lakkoja jotka eivät ole värejä. Niissähän menee nyt laskut sekaisin, kun maksuja palautellaan väritehtaalta. haa haaa.
Kirrjapainon laskussa on myös liikevaihtovero joka ei ole väri. Niissähän menee nyt laskut sekaisin, kun maksuja palautellaan väritehtaalta. haa haaa. - hiihiiiih hhhiii
väritehtaalta. haa h kirjoitti:
”On kova väite painoalalle kertoa, että musta ja valkoinen eivät ole värejä. Niissähän menee nyt laskut sekaisin, kun maksuja palautellaan väritehtaalta. haa haaa.”
On kova väite painoalalle kertoa, että paperi ja työ eivät ole värejä. Niissähän menee nyt laskut sekaisin, kun maksuja palautellaan väritehtaalta. haa haaa.
Painomusteita ei osteta väritehtaalta vaan kauppiaalta.
Kirjapainossa painetaan myös värittömiä lakkoja jotka eivät ole värejä. Niissähän menee nyt laskut sekaisin, kun maksuja palautellaan väritehtaalta. haa haaa.
Kirrjapainon laskussa on myös liikevaihtovero joka ei ole väri. Niissähän menee nyt laskut sekaisin, kun maksuja palautellaan väritehtaalta. haa haaa.Kirjapainoissa painetaan myös ilmaa! Mitä sinä sillä teet? Näetkö sinä ilmaa vaikka siinä on typpeä 78%? Et näe!
- nyt laskut sekaisin
htnyjum kirjoitti:
Solu on kaikkien elävien organismien rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö[1]. Solut jaetaan prokaryootteihin eli esitumallisiin ja eukaryootteihin eli aitotumallisiin. Esitumallisiin kuuluvat lähinnä bakteerit ja aitotumallisiin eläin-, sieni- ja kasvisolut. Eläinten solut voidaan jakaa edelleen somaattisiin soluihin ja sukusoluihin eli ituradan soluihin. Solun löysi ensimmäisenä englantilainen Robert Hooke vuonna 1665 ja hollantilainen Anton van Leeuwenhoek oli nähnyt solun mikroskoopilla noin 1680[1].
Yksi solu voi muodostaa kokonaisen eliön tai ne voivat muodostaa monisoluisia eliöitä tai näiden elimiä. Solut voivat lisääntyä eli jakautua joko mitoottisesti tai meioottisesti.[1]Mun työpaikan painokoneella tehdään mm.
– kiiltolakkaus
– digitaalinen UV-kohdelakkaus
– 3D koriste/koholakkaus
– ylivetolakkaus
On kova väite painoalalle kertoa, että värittömät lakat eivät ole värejä. Niissähän menee nyt laskut sekaisin, kun maksuja palautellaan väritehtaalta. haa haaa. väritehtaalta. haa h kirjoitti:
”On kova väite painoalalle kertoa, että musta ja valkoinen eivät ole värejä. Niissähän menee nyt laskut sekaisin, kun maksuja palautellaan väritehtaalta. haa haaa.”
On kova väite painoalalle kertoa, että paperi ja työ eivät ole värejä. Niissähän menee nyt laskut sekaisin, kun maksuja palautellaan väritehtaalta. haa haaa.
Painomusteita ei osteta väritehtaalta vaan kauppiaalta.
Kirjapainossa painetaan myös värittömiä lakkoja jotka eivät ole värejä. Niissähän menee nyt laskut sekaisin, kun maksuja palautellaan väritehtaalta. haa haaa.
Kirrjapainon laskussa on myös liikevaihtovero joka ei ole väri. Niissähän menee nyt laskut sekaisin, kun maksuja palautellaan väritehtaalta. haa haaa.Värejä on miljoonia mutta sinä sekoitat ne perusväreihin joita on kolme. Väreillähän me tarkoitamme ihmisen silmän havainnoimaa valoa muun säteilyn voimme väreistä puhuttaessa unohtaa.
Ihmisen silmä havaitsee kolme väriä mutta aivot osaavat niiden yhdistelmistä löytää miljoonia sävyjä.
Miksi tämä on teille niin vaikeaa?- rauhan-eriiki.merkki
Työeläkeläinen kirjoitti:
Värejä on miljoonia mutta sinä sekoitat ne perusväreihin joita on kolme. Väreillähän me tarkoitamme ihmisen silmän havainnoimaa valoa muun säteilyn voimme väreistä puhuttaessa unohtaa.
Ihmisen silmä havaitsee kolme väriä mutta aivot osaavat niiden yhdistelmistä löytää miljoonia sävyjä.
Miksi tämä on teille niin vaikeaa?Lieneekö sulla valtavan vaikeata tajuta annettuja sanoja? Vain kiero luonteesiko pakottaan fittuilun?
"Ns päävärit ovat eräänalainen sopimus. Se on sopimus, kuten, että itä on kartalla oikealla tai ylöspäin olisi maan pinnasta pois, sekä että 1 1=2."
Sinä voi säteilysi kanssa unohtaa Tänne ilkeilysi, kun se ei ole mitenkään kenellekään muulle kuin sinulle tarpeen! rauhan-eriiki.merkki kirjoitti:
Lieneekö sulla valtavan vaikeata tajuta annettuja sanoja? Vain kiero luonteesiko pakottaan fittuilun?
"Ns päävärit ovat eräänalainen sopimus. Se on sopimus, kuten, että itä on kartalla oikealla tai ylöspäin olisi maan pinnasta pois, sekä että 1 1=2."
Sinä voi säteilysi kanssa unohtaa Tänne ilkeilysi, kun se ei ole mitenkään kenellekään muulle kuin sinulle tarpeen!Se ei eriiki ole sopimus jotta 1 1=2 vaan se on faktaa kuten ihmissilmäkin joka näkee väreistä vain kolme eli RGB värit ja loput ovat niiden yhdistelmiä jotka aivot pystyvät silmien antamasta signaalista summaamaan.
Tuon lisäksi silmät havaitsevat kirkkauseroja jolloin kuutamossa näkee perin vähävärisen ympäristön mutta kun se kuvataan pitkällä valotusajalla tulevat väritkin näkyviin. Ne värit siis ovat kuutamossakin mutta ihmisen silmä ei niitä juurikaan havaitse.
Valo on säteilyä tietyllä varsin kapealla sähkömagneettisen spektrin alueella eikä siitä pääse edes kinaamaan vaan se on faktaa!- fil. mag. ei filmi
Työeläkeläinen kirjoitti:
Se ei eriiki ole sopimus jotta 1 1=2 vaan se on faktaa kuten ihmissilmäkin joka näkee väreistä vain kolme eli RGB värit ja loput ovat niiden yhdistelmiä jotka aivot pystyvät silmien antamasta signaalista summaamaan.
Tuon lisäksi silmät havaitsevat kirkkauseroja jolloin kuutamossa näkee perin vähävärisen ympäristön mutta kun se kuvataan pitkällä valotusajalla tulevat väritkin näkyviin. Ne värit siis ovat kuutamossakin mutta ihmisen silmä ei niitä juurikaan havaitse.
Valo on säteilyä tietyllä varsin kapealla sähkömagneettisen spektrin alueella eikä siitä pääse edes kinaamaan vaan se on faktaa!Paljastat todella tietämättömyytesi kinaamalla. Samalla tulee todistetuksi se väittämä "viimeisen sanan sönkästä". (oliko se sitten saatanan savolainen vai evakko?)
Lukio lyhyenkin matikan jossakin vaiheessa opettajan pitää läpikäydä laajemmin matemaattisten suureiden ja erilaisten laskutapojen käsitteitä. Siinä ensimmäisen kerran teineillä aukeaa silmät tajuamaan "että on vain sopimus 1 1=2.
Tyypillisin toinen aukeaminen on juuri nollien ja ykkösten laskut eli primaariset luvut.
Miksiköhän ei se silmä kuutamovalossa pysty näkemään valoa? Olisiko se asia, jota suille on nyt muutama vuosi pyritty selvittämään?
Onhan se eläkkeellä ajanvietteekseen vaikka venkoilla jollekin palstalle, yksi keino kuluttaa aikaansa.
Lopetan kanssasi! fil. mag. ei filmi kirjoitti:
Paljastat todella tietämättömyytesi kinaamalla. Samalla tulee todistetuksi se väittämä "viimeisen sanan sönkästä". (oliko se sitten saatanan savolainen vai evakko?)
Lukio lyhyenkin matikan jossakin vaiheessa opettajan pitää läpikäydä laajemmin matemaattisten suureiden ja erilaisten laskutapojen käsitteitä. Siinä ensimmäisen kerran teineillä aukeaa silmät tajuamaan "että on vain sopimus 1 1=2.
Tyypillisin toinen aukeaminen on juuri nollien ja ykkösten laskut eli primaariset luvut.
Miksiköhän ei se silmä kuutamovalossa pysty näkemään valoa? Olisiko se asia, jota suille on nyt muutama vuosi pyritty selvittämään?
Onhan se eläkkeellä ajanvietteekseen vaikka venkoilla jollekin palstalle, yksi keino kuluttaa aikaansa.
Lopetan kanssasi!Jospa fil.mag hieman syventyisi binäärilukuihin, ei siis primaarisiin!
Binäärilukuja voit opiskella yksinkertaistettuna vaikkapa:
http://avuton.com/tietokone/binaariluvut
Opiskeluintoa toivottaen Työeläkeläinen
PS. kyllä kuun valossa valoa näkee mutta värejä huonommin. Mitä valoa se olisi jos sitä ei näkisi? Ihminenhän kutsuu näkemäänsä valoksi ja sitä mitä ei näe pimeäksi eikä kuun pimeästä puhuta vaikkakin on olemassa kuun pimennyksiä.
1 1=2 ja se on faktaa ei sopimus kymmenjärjestelmässä. Esimerkki, jos sinulla on yksi nakki ja minulla saman verran niin montako nakkia meillä on yhteensä? Mahdatko osata laskea vai pitääkö meidän sopia nakkien määrästä?
Binäärijärjestelmässähän 1 1 = 10, vai onko tuo järjestelmä hallussasi?
- o8uik,8iokul 24.2.20
o8uik,8iokul
24.2.2014 10:53
0
Sulje
Mitä sinä pyrit mäkättämään valokuvauksesta avartavaa? Minä ainakin vain vittuilen. - 10 18
tuli mieleen vuodelta nakki ja muusi öljyvärimaalauskurssi, jossa ope antoi käytettäväksi ainoastaan ne kolme väriä, sininen, keltainen ja punainen ( titaanivalkoinen), joista sitten sekoitettiin myös se musta, ja harmaan eri sävyt.
Puuttumatta nyt millään lailla tulostusmusteisiin tai kameran tekniikoihin (ymmärtämättä niistä mitään), tuo öljyvärikurssi oli aika mielenkiintoinen ja opettava.
Töitä analysoidessa myös usein huomattiin, kuinka eritavalla eri ihmiset yleensäkin näkevät värit.
Anyway, tämä nyt vähän aloituksen vierestä, mutta väreistä tykkäävänä...- erotan 50
En minä ainakaan pysty erottamaan väriä numero 567734 ja 567735.
Taiteessa on käytetty tosiaan tuota sininen, punainen ja keltainen yhdistelmää. Sillä kuitenkaan ei saa kaikkia värejä, kuten magentaa. Magentahan on värinä varsin tuore. Se sai nimensä siitä, miltä veri näytti ruohikolla Magentan taistelun jälkeen 1859. Valkoista tarvitaan siksi, ettei oikein oi jättää kangasta näkyviin.
- uusivanha
okaro kirjoitti:
Taiteessa on käytetty tosiaan tuota sininen, punainen ja keltainen yhdistelmää. Sillä kuitenkaan ei saa kaikkia värejä, kuten magentaa. Magentahan on värinä varsin tuore. Se sai nimensä siitä, miltä veri näytti ruohikolla Magentan taistelun jälkeen 1859. Valkoista tarvitaan siksi, ettei oikein oi jättää kangasta näkyviin.
Miksi sinisestä ja punaisesta ei saa taiteessa magentaa, vaikka RGB-väreistä saa?
Onko magenta varsin tuore valon aaltopituus?
Magenta (purppura) oli antiikissa käytetty kankaan väri, jota saatiin Murex-sukuun kuuluvien "purppurakotiloiden" eritteestä. Magentahan on värinä varsin vanha uusivanha kirjoitti:
Miksi sinisestä ja punaisesta ei saa taiteessa magentaa, vaikka RGB-väreistä saa?
Onko magenta varsin tuore valon aaltopituus?
Magenta (purppura) oli antiikissa käytetty kankaan väri, jota saatiin Murex-sukuun kuuluvien "purppurakotiloiden" eritteestä. Magentahan on värinä varsin vanhaLue ensimmäinen viesti. RGB on lisäävä menetelmä. Siinä on eri säännöt. Niin ja miksi purppura olisi ollut niin arvokasta, jos sitä olisi voinut saada sekoittamalla? Teollinen magenta keksittiin Magentan taistelun aikoihin.
- markareettat silleen
okaro kirjoitti:
Lue ensimmäinen viesti. RGB on lisäävä menetelmä. Siinä on eri säännöt. Niin ja miksi purppura olisi ollut niin arvokasta, jos sitä olisi voinut saada sekoittamalla? Teollinen magenta keksittiin Magentan taistelun aikoihin.
Älä viitti! Jopa raamatun Acrikolan 1642 kirjoittaa jossakin Hesekielin satunovellissa seuraavasti:
"Persian pojat, joilla aisa kuin aasilla ja vuoto kuin orhilla ratsastivat purppuraisella viittalla vyöttäneenä .... "
Siis 1642 orastavassa suomenkielessä oli sana purppura eli tuo marareeetta, jota sinä hoet, kuin kuun löytäneenä!
Kalevalassa, jonka Lönnrot keräsi 1838 puhutaan Pohjolan häissä purppuramekoista. Funtsi kun 1838 ja jossakin Ilomantsin korvessa.. hääää. - on eri säännöt?
okaro kirjoitti:
Lue ensimmäinen viesti. RGB on lisäävä menetelmä. Siinä on eri säännöt. Niin ja miksi purppura olisi ollut niin arvokasta, jos sitä olisi voinut saada sekoittamalla? Teollinen magenta keksittiin Magentan taistelun aikoihin.
RGB on lisäävä menetelmä. Siinä on eri säännöt.
—no ei ole ”eri säännöt” vaan kumpikin ”tottelee samaa sekoitussääntöä ja sisältyy samaan väriympyrään jossa magenta on sinisen ja punaisen ”väliväri”. Teoriassa kaikki väriympyrän värit saadaan päävärejä sekoittamalla. Sekä sekoittamalla halutun värin vieressä olevat värit. Aineita sekoittamalla lopputulos ei ole tarkka kun puhtaita väriaineita ei ole olemassa. Mutta RGB-järjestelmässä (valoista) voidaan aina sekittaa puhdas värisävy (esim magenta). Purpura (ja violetti) on kulttuurisidonnainen nimitys jolla tarkoitetaan myös magentan ja punaisen sekoituksia (eli punaisen osuus sekoituksessa on suurempi kuin sinisen).
kts esim
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/0viestinta/mediasuunnittelu2/kuvat/hsb.gif
ja miksi purppura olisi ollut niin arvokasta, jos sitä olisi voinut saada sekoittamalla?
—tätä osasinkin jo odottaa.
Värin nimi ei ole ollut arvokasta vaan jotkut väriaineet. Esim kullan väri ei ole arvokasta, mutta kulta on.
Mietippä olko punainen kallista siksi kun sitä ei voinut saada sekoittamalla?
Lisäksi mm. purpuran väristen vaatteiden ”arvoa” on muinoin lisätty mm siten, että niiden käyttö kiellettiin muilta kuin kuninkaallisilta.
Sinulta meni taas asiat sikinsokin sekaisin. Värillinen aine on eri asia kuin värisävy. - Carte Noir
on eri säännöt? kirjoitti:
RGB on lisäävä menetelmä. Siinä on eri säännöt.
—no ei ole ”eri säännöt” vaan kumpikin ”tottelee samaa sekoitussääntöä ja sisältyy samaan väriympyrään jossa magenta on sinisen ja punaisen ”väliväri”. Teoriassa kaikki väriympyrän värit saadaan päävärejä sekoittamalla. Sekä sekoittamalla halutun värin vieressä olevat värit. Aineita sekoittamalla lopputulos ei ole tarkka kun puhtaita väriaineita ei ole olemassa. Mutta RGB-järjestelmässä (valoista) voidaan aina sekittaa puhdas värisävy (esim magenta). Purpura (ja violetti) on kulttuurisidonnainen nimitys jolla tarkoitetaan myös magentan ja punaisen sekoituksia (eli punaisen osuus sekoituksessa on suurempi kuin sinisen).
kts esim
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/0viestinta/mediasuunnittelu2/kuvat/hsb.gif
ja miksi purppura olisi ollut niin arvokasta, jos sitä olisi voinut saada sekoittamalla?
—tätä osasinkin jo odottaa.
Värin nimi ei ole ollut arvokasta vaan jotkut väriaineet. Esim kullan väri ei ole arvokasta, mutta kulta on.
Mietippä olko punainen kallista siksi kun sitä ei voinut saada sekoittamalla?
Lisäksi mm. purpuran väristen vaatteiden ”arvoa” on muinoin lisätty mm siten, että niiden käyttö kiellettiin muilta kuin kuninkaallisilta.
Sinulta meni taas asiat sikinsokin sekaisin. Värillinen aine on eri asia kuin värisävy.cassius-purppura on edelleen arvokas väriaine (kullan ja tinaoksidin sekoitus)
Rakkalla lapsella on monta nimeä
Lila, mauve, violetti, sinipunainen, kretliini, koboltti, ultramariini, betaniini, fuksia, folium, turnsole, ostrinus, ostrum, violkolora, bisso, heliotrooppi, clair de lune, luumu jne
Antiikin purppurasta on kiistelty. Joidenkin tutkijoiden mielestä se oli tumma violetti, suurin osa tutkijoista piti sitä tummanpunaisena, jotkut ”tietävät sen olevan kirkkas magenta.
Feeniks - Egyptin vanha pyhä symboli eli 500-600 vuotta Arabian aavikoilla, poltti sitten itsensä ja nousi tuhkasta elämään uudelleen.
Phoenix - Fenix on Kreikankielessä violettia tarkoittava sana
– Leonardo da Vinci uskoi, että violetissa valossa keskittymiskyky kymmenkertaistuu.
– aikoinaan on epäilty, että ihmisen näköaisti on venynyt UV-lueelle jota jotkut saaliseläimet näkevät
– purpuralla on uskottu olevan ihmeitä tekevä ja sairauksia parantava vaikutus, lasten mielikuvituksen kiihtyvän purpuravalossa.
Purppura on monien mielikuvien väri:
– valtauskontojen vastainen (uskon)liike,
– NewAgee
– wicca-kultti
– pakanallisuus
– noita-akka Matami Mimmin tukka ja vaatteet
– Harry Potter -elokuvissa (oheistuotteissa)
Purpura on myös erään ihosairauden nimi.
- C-N
ps.
Ametisti – vaatimattomuuden ja hurskauden vertauskuva
Aametistin uskottiin estävän juopumisen (a-methysios = ei-päihtynyt)
Jodi (nro 53) on saanut nimensä violettiin vivahtavan värinsä vuoksi (ranskan iode < kreikan iodes; ion=violetti)
Purppuran uskotaan peloittavan linnut lentokentiltä
The Color Purple (1985) oli Oscar-ehdokkaana.
EuroDisneyn kyltit olivat violetteja, ranskalaiset yhdistivät ne katumiseen ja ristiinnaulitsemiseen.
Herkuleksen koira puri kotiloa ja niin Herkules löysi Tyyrian purppuran.
USAssa lila on hammaslääkäreiden akateeminen väri.
NY East Villagessa on joukko 'Purple People'.
Richard Wagner sävelsi violetin sävyisessä huoneessa.
Eduard Monet: todellinen atmosfäärin väri. Hän käytti uusia värejä mangaani- ja kobolttiviolettia.
Vincent Van Gogh maalasi tauluihin ensin violetin pohjan.
Porfyyri on purppuranvärinen kivilaji (arkkitehtonisessa koristelulussa)
Ultravioletti on 'näkymätön', alkaa siitä, mihin sateenkaaren violetti päättyy.
Foinikiassa alettiin valmistaa purppuraa noin vuonna 1500 eaa.
Kemisti W H Perkin keksi mauveiinin vuonna 1856
Katolisessa kirkossa vain kardinaalit sai käyttää purppuralla värjättyjä kankaita.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuka maksaa Elokapinan töhrinnän?
Vieläkö tukevat Elokapinan toimintaa mm. Aki Kaurismäki, Sofi Oksanen, Paleface, Koneen Säätiö ym. ? Kenen kukkarosta ot5914091Muuttaisiko viesti mitään
Haluaisin laittaa viestin, mutta muuttaisiko se mitään. Oletko yhä yhtä ehdoton vai valmis kyseenalaistamaan asenteesi j483428Valpuri Nykänen elokapina
Aikas kiihkomielinen nainen kun mtv:n uutiset haastatteli. Tuollaisiako ne kaikki on.662979- 382911
Oon vähän ihastunut suhun nainen
Vaikka toisin jokin aika sitten väitin mutta saat mut haluamaan olemaan parempi ihminen :)192244- 322181
Se että tavattiin
Hyvin arkisissa olosuhteissa oli hyvä asia. Olimme molemmat lähestulkoon aina sitä mitä oikeasti olemme. Tietysti pieni122107- 291945
Oot pala mun sielua
Jos toivot, että lähden mä lähden. Jos toivot, että jään mä jään. Koen, että olet mun sielunkumppani, mutta lämmöllä my171940Hei T........
Ajattelin kertoa että edelleen välillä käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua, enkä varmasti ikinä... Vaikka on kulunu471889