Saastainen Helsinki

Oma veikkaukseni on päinvastainen. Helsingin hintataso on keinotekoinen ja luotu aluepoliittisella hallinnon keskittämisellä. Hallinto tarvitsee kuitenkin tuekseen tuotannon, eikä Suomen kokoisella maalla ole pohjatonta kykyä luoda kovapalkkaisia hallinnon duuneja julkiselle tai yksityiselle puolelle. Kun tuo aluelennonjohto, poliisihallinto, Yle ja tilastokeskuskin on saatu roudattua Helsinkiin, niin Oy Suomi Ab on tyhjiin ammennettu noista duuneista.

Helsingin palvelutuotanto taas perustuu juuri noihin hyväpalkkaisiin hallinnon duuneihin, joten senkin kasvupotentiaali tuntee samat rajat.

Koska hallinto on jo nyt suuri, kasvupotentiaali Suomessa perustuu siis teollisuus- ja alkutuotantoon. Nuo eivät missään nimessä tule investoimaan Helsinkiin. Helsinki on aivan kehitysaluetta noiden kohdalla jo nyt, juurikin hintatasonsa tähden.

Meillä on toki hallitus, joka ei ymmärrä, että hallinto voi perustua vain tuotantoon. Tästä syystä 90 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta rullaa kasitien kaltaisilla kärrypoluilla, Kyllöskän puuhastellessa länsimetrojen ja pisararatojen kanssa.

Lopulta kuitenkin talouden lainalaisuudet pakottavat investoimaan sinne, mistä saadaan tuotantoa.

Summa summarum: talouden oikaisemiseksi tuotannon osuuden hallintoon on kasvettava. Se ei tule suosimaan Helsinkiä. Kehitys tulee jokatapauksessa toteutumaan, jollei vaalien kautta, niin sitten konkurssin kautta. Hallintopilvessä liitelyä eivät kansainväliset luotottajat kauaa enää katsele.

Okt-suurmufti kirjoitti:

Oma veikkaukseni on päinvastainen. Helsingin hintataso on keinotekoinen ja luotu aluepoliittisella hallinnon keskittämisellä. Hallinto tarvitsee kuitenkin tuekseen tuotannon, eikä Suomen kokoisella maalla ole pohjatonta kykyä luoda kovapalkkaisia hallinnon duuneja julkiselle tai yksityiselle puolelle. Kun tuo aluelennonjohto, poliisihallinto, Yle ja tilastokeskuskin on saatu roudattua Helsinkiin, niin Oy Suomi Ab on tyhjiin ammennettu noista duuneista.

Helsingin palvelutuotanto taas perustuu juuri noihin hyväpalkkaisiin hallinnon duuneihin, joten senkin kasvupotentiaali tuntee samat rajat.

Koska hallinto on jo nyt suuri, kasvupotentiaali Suomessa perustuu siis teollisuus- ja alkutuotantoon. Nuo eivät missään nimessä tule investoimaan Helsinkiin. Helsinki on aivan kehitysaluetta noiden kohdalla jo nyt, juurikin hintatasonsa tähden.

Meillä on toki hallitus, joka ei ymmärrä, että hallinto voi perustua vain tuotantoon. Tästä syystä 90 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta rullaa kasitien kaltaisilla kärrypoluilla, Kyllöskän puuhastellessa länsimetrojen ja pisararatojen kanssa.

Lopulta kuitenkin talouden lainalaisuudet pakottavat investoimaan sinne, mistä saadaan tuotantoa.

Summa summarum: talouden oikaisemiseksi tuotannon osuuden hallintoon on kasvettava. Se ei tule suosimaan Helsinkiä. Kehitys tulee jokatapauksessa toteutumaan, jollei vaalien kautta, niin sitten konkurssin kautta. Hallintopilvessä liitelyä eivät kansainväliset luotottajat kauaa enää katsele.

Asia on niin että periferian homekorsut ovat nousseet "yleisen" hintojen nousun seurauksena, mikä on nyt ohi. Nyt nousee ja laskee hinnat kysynnän mukaan. Asuntomarkkinat polarisoituu jolloin häviäjä on torppari jonka asunto sijaitsee todellisella HAJAasutusalueella, jonne ei kukaan täysjärkinen muuta vaikka maksettaisiin.

Okt-suurmufti kirjoitti:

Oma veikkaukseni on päinvastainen. Helsingin hintataso on keinotekoinen ja luotu aluepoliittisella hallinnon keskittämisellä. Hallinto tarvitsee kuitenkin tuekseen tuotannon, eikä Suomen kokoisella maalla ole pohjatonta kykyä luoda kovapalkkaisia hallinnon duuneja julkiselle tai yksityiselle puolelle. Kun tuo aluelennonjohto, poliisihallinto, Yle ja tilastokeskuskin on saatu roudattua Helsinkiin, niin Oy Suomi Ab on tyhjiin ammennettu noista duuneista.

Helsingin palvelutuotanto taas perustuu juuri noihin hyväpalkkaisiin hallinnon duuneihin, joten senkin kasvupotentiaali tuntee samat rajat.

Koska hallinto on jo nyt suuri, kasvupotentiaali Suomessa perustuu siis teollisuus- ja alkutuotantoon. Nuo eivät missään nimessä tule investoimaan Helsinkiin. Helsinki on aivan kehitysaluetta noiden kohdalla jo nyt, juurikin hintatasonsa tähden.

Meillä on toki hallitus, joka ei ymmärrä, että hallinto voi perustua vain tuotantoon. Tästä syystä 90 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta rullaa kasitien kaltaisilla kärrypoluilla, Kyllöskän puuhastellessa länsimetrojen ja pisararatojen kanssa.

Lopulta kuitenkin talouden lainalaisuudet pakottavat investoimaan sinne, mistä saadaan tuotantoa.

Summa summarum: talouden oikaisemiseksi tuotannon osuuden hallintoon on kasvettava. Se ei tule suosimaan Helsinkiä. Kehitys tulee jokatapauksessa toteutumaan, jollei vaalien kautta, niin sitten konkurssin kautta. Hallintopilvessä liitelyä eivät kansainväliset luotottajat kauaa enää katsele.

Mitä se tuotantoon investoiminen sitten konkreettisesti on? Tiet mainitsit. Mutta miten ne nostavat asunnonhintoja?
Mille tuotannolle Helsingin tonttihinnat olisivat kynnyskysymys?

Okt-suurmufti kirjoitti:

Oma veikkaukseni on päinvastainen. Helsingin hintataso on keinotekoinen ja luotu aluepoliittisella hallinnon keskittämisellä. Hallinto tarvitsee kuitenkin tuekseen tuotannon, eikä Suomen kokoisella maalla ole pohjatonta kykyä luoda kovapalkkaisia hallinnon duuneja julkiselle tai yksityiselle puolelle. Kun tuo aluelennonjohto, poliisihallinto, Yle ja tilastokeskuskin on saatu roudattua Helsinkiin, niin Oy Suomi Ab on tyhjiin ammennettu noista duuneista.

Helsingin palvelutuotanto taas perustuu juuri noihin hyväpalkkaisiin hallinnon duuneihin, joten senkin kasvupotentiaali tuntee samat rajat.

Koska hallinto on jo nyt suuri, kasvupotentiaali Suomessa perustuu siis teollisuus- ja alkutuotantoon. Nuo eivät missään nimessä tule investoimaan Helsinkiin. Helsinki on aivan kehitysaluetta noiden kohdalla jo nyt, juurikin hintatasonsa tähden.

Meillä on toki hallitus, joka ei ymmärrä, että hallinto voi perustua vain tuotantoon. Tästä syystä 90 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta rullaa kasitien kaltaisilla kärrypoluilla, Kyllöskän puuhastellessa länsimetrojen ja pisararatojen kanssa.

Lopulta kuitenkin talouden lainalaisuudet pakottavat investoimaan sinne, mistä saadaan tuotantoa.

Summa summarum: talouden oikaisemiseksi tuotannon osuuden hallintoon on kasvettava. Se ei tule suosimaan Helsinkiä. Kehitys tulee jokatapauksessa toteutumaan, jollei vaalien kautta, niin sitten konkurssin kautta. Hallintopilvessä liitelyä eivät kansainväliset luotottajat kauaa enää katsele.

Kyllä minäkin katson että vähän tuohon suuntaan kehityksen nyt pakostakin pitää kääntyä siitä mitä se on ollut. Mutta toisaalta kyllä pääkaupunkiseutu myös teollisuuttakin vetää, joskaan ei paljon puunjalostustehtaita sentään eikä tietenkään kaivostoimintaa ja maatalouteen liittyviä juttuja, ja isojen firmojen pääkonttoritkin pysynevät pääkaupunkiseudulla vaikka sitten saneerattunakin. Itse Helsingissä taasen on pääkaupunkistatuksen tuomana ainakin pakollinen hallinto sekä ulkomaan edustustot y.m.s. Eikä pääkaupungin anneta alkaa rapautuakkaan, jos tällainen kehitys uhkaisi niin siihen tultaisiin puuttumaan valtiovallankin toimesta.

pppppppååååååååååååå kirjoitti:

Kyllä minäkin katson että vähän tuohon suuntaan kehityksen nyt pakostakin pitää kääntyä siitä mitä se on ollut. Mutta toisaalta kyllä pääkaupunkiseutu myös teollisuuttakin vetää, joskaan ei paljon puunjalostustehtaita sentään eikä tietenkään kaivostoimintaa ja maatalouteen liittyviä juttuja, ja isojen firmojen pääkonttoritkin pysynevät pääkaupunkiseudulla vaikka sitten saneerattunakin. Itse Helsingissä taasen on pääkaupunkistatuksen tuomana ainakin pakollinen hallinto sekä ulkomaan edustustot y.m.s. Eikä pääkaupungin anneta alkaa rapautuakkaan, jos tällainen kehitys uhkaisi niin siihen tultaisiin puuttumaan valtiovallankin toimesta.

"Eikä pääkaupungin anneta alkaa rapautuakkaan, jos tällainen kehitys uhkaisi niin siihen tultaisiin puuttumaan valtiovallankin toimesta. `"

Jätkähän on humoristi.

http://farm4.static.flickr.com/3484/3957229073_c1de8b72c4_o.jpg

OK-trendi on kuollut kirjoitti:

Asia on niin että periferian homekorsut ovat nousseet "yleisen" hintojen nousun seurauksena, mikä on nyt ohi. Nyt nousee ja laskee hinnat kysynnän mukaan. Asuntomarkkinat polarisoituu jolloin häviäjä on torppari jonka asunto sijaitsee todellisella HAJAasutusalueella, jonne ei kukaan täysjärkinen muuta vaikka maksettaisiin.

"Asuntomarkkinat polarisoituu jolloin häviäjä on torppari jonka asunto sijaitsee todellisella HAJAasutusalueella, jonne ei kukaan täysjärkinen muuta vaikka maksettaisiin. "

Saatan olla vähän hullu, mutta ilmoita heti kun tällainen kohde tulee niin olen kiinnostunut. Oopperassa olen käynyt vain 2 kertaa ja jos haluan taas, niin HAJA-asutusalueelta pääsee Suomen joka kolkasta 24h sisään sinne kyllä.

omahak kirjoitti:

Mitä se tuotantoon investoiminen sitten konkreettisesti on? Tiet mainitsit. Mutta miten ne nostavat asunnonhintoja?
Mille tuotannolle Helsingin tonttihinnat olisivat kynnyskysymys?

Se on valtiovallan perustehtävää, eli infrastruktuurin ylläpitoa ja kehittämistä. Tärkein on liikenneympäristö, joka on valtakunnan verisuonisto. Nykyinen trendi on se, että hallinnon pitää päästä kuivin nappakengin kotiovelta töihin. Samaan aikaan löytyy tuotantolaitoksia, joista tuotteet viedään pakettiautoilla eteenpäin, koska tiet ovat niin huonossa kunnossa, etteivät ne kestä rekkoja.

Ihmisillä on taipumus taloudellisesti aktiiviseen toimintaan ja valtiovallan tärkein tehtävä on luoda tuohon kohtuulliset puitteet. Keskuksilla on paikkansa, sillä niissä tuotantoa hallinnoidaan. Itse tuotannolle nuo keskukset ovat liian kalliita globaalissa kilpailussa.

Polarisoituminen kaataa kuitenkin itse itsensä, koska hallintoa ei voi olla ilman tuotantoa. Kansallisesti se johtaa kauppataseen alijäämään, velkaantumiseen ja muutokseen tavalla tai toisella. Suomi on nyt siinä velkaantumisvaiheessa.

Tämän hetkisten päättäjien poliittinen ideologia on ihmisten paimentaminen hallintokeskuksiin. Koska hallinto ja palvelut eivät kuitenkaan elätä kansakuntaa, suunnanmuutos on luonnonvakio.

pppppppååååååååååååå kirjoitti:

Kyllä minäkin katson että vähän tuohon suuntaan kehityksen nyt pakostakin pitää kääntyä siitä mitä se on ollut. Mutta toisaalta kyllä pääkaupunkiseutu myös teollisuuttakin vetää, joskaan ei paljon puunjalostustehtaita sentään eikä tietenkään kaivostoimintaa ja maatalouteen liittyviä juttuja, ja isojen firmojen pääkonttoritkin pysynevät pääkaupunkiseudulla vaikka sitten saneerattunakin. Itse Helsingissä taasen on pääkaupunkistatuksen tuomana ainakin pakollinen hallinto sekä ulkomaan edustustot y.m.s. Eikä pääkaupungin anneta alkaa rapautuakkaan, jos tällainen kehitys uhkaisi niin siihen tultaisiin puuttumaan valtiovallankin toimesta.

Joo, kyllä pääkaupunki tarvitaan. Pääkaupungin toimeentulo perustuu kuitenkin siihen, että on jotain hallinnoitavaa. Sama pätee tietysti maakuntakeskuksiinkin.

Oulun pärjääminen perustuu siihen, että ympärillä on vahvasti teollistunut talousalue. Kuitenkin jo Nokian yskähtäminen on iskenyt pahasti suonta Oulussakin. Tampere ammentaa vahvasti vientiteollisuuteen nojaavasta Etelä-Pirkanmaasta jne.

Uudenmaan teollisuustuotannon arvo per capita on vain 2/3 Suomen keskiarvosta. Alkutuotantoa siellä ei ole juuri lainkaan. Hallintoa ja sitä seuraavaa palvelua sitäkin enemmän. Uusimaalaisen pitäisi siis olla elintasonsa puolesta kaikkein eniten huolissaan, mikäli teollisuus- ja alkutuotantoa ei saada äkkiä kuntoon. Pudotus tulee nimittäin olemaan kaikkein kovinta paikassa, joka elää tuotannon hallinnoimisesta.

Okt-suurmufti kirjoitti:

Se on valtiovallan perustehtävää, eli infrastruktuurin ylläpitoa ja kehittämistä. Tärkein on liikenneympäristö, joka on valtakunnan verisuonisto. Nykyinen trendi on se, että hallinnon pitää päästä kuivin nappakengin kotiovelta töihin. Samaan aikaan löytyy tuotantolaitoksia, joista tuotteet viedään pakettiautoilla eteenpäin, koska tiet ovat niin huonossa kunnossa, etteivät ne kestä rekkoja.

Ihmisillä on taipumus taloudellisesti aktiiviseen toimintaan ja valtiovallan tärkein tehtävä on luoda tuohon kohtuulliset puitteet. Keskuksilla on paikkansa, sillä niissä tuotantoa hallinnoidaan. Itse tuotannolle nuo keskukset ovat liian kalliita globaalissa kilpailussa.

Polarisoituminen kaataa kuitenkin itse itsensä, koska hallintoa ei voi olla ilman tuotantoa. Kansallisesti se johtaa kauppataseen alijäämään, velkaantumiseen ja muutokseen tavalla tai toisella. Suomi on nyt siinä velkaantumisvaiheessa.

Tämän hetkisten päättäjien poliittinen ideologia on ihmisten paimentaminen hallintokeskuksiin. Koska hallinto ja palvelut eivät kuitenkaan elätä kansakuntaa, suunnanmuutos on luonnonvakio.

Luonnoivakio on, että tuotantokin keskittyy sinne, missä on työvoima ja paras logistiikka eli kaupunkien liepeille.

Okt-suurmufti kirjoitti:

Joo, kyllä pääkaupunki tarvitaan. Pääkaupungin toimeentulo perustuu kuitenkin siihen, että on jotain hallinnoitavaa. Sama pätee tietysti maakuntakeskuksiinkin.

Oulun pärjääminen perustuu siihen, että ympärillä on vahvasti teollistunut talousalue. Kuitenkin jo Nokian yskähtäminen on iskenyt pahasti suonta Oulussakin. Tampere ammentaa vahvasti vientiteollisuuteen nojaavasta Etelä-Pirkanmaasta jne.

Uudenmaan teollisuustuotannon arvo per capita on vain 2/3 Suomen keskiarvosta. Alkutuotantoa siellä ei ole juuri lainkaan. Hallintoa ja sitä seuraavaa palvelua sitäkin enemmän. Uusimaalaisen pitäisi siis olla elintasonsa puolesta kaikkein eniten huolissaan, mikäli teollisuus- ja alkutuotantoa ei saada äkkiä kuntoon. Pudotus tulee nimittäin olemaan kaikkein kovinta paikassa, joka elää tuotannon hallinnoimisesta.

Mutta esim. tällä palstallakin esiintyy rehvakkaita Hesaansa diggaavia kommentojia, jotka ainakin vielä näennäisen vakavissaankin puhvat tyyliin 'Katkaistaan hesasta letkut maakuntiin päin(siis ne tukiasiet jotka hesalaiset maakuntiin päin näyttävät hänen mielestään numeroissa nyt maksavan), niin siten me Hesassa viisaina ja kyvykkäinä ihmisinä leveästi eläen pärjäillään, pärjäillään vaikka minkälainen lama koittaisi tolvania maakunnan ihmisiä ja heidän 'vanhaa savupiipputeollisuuttaan'.
No joo, niin hölmöähän tällainen argumentointi on kuin vaan olla voi. Jos Hesa(tai edes koko pääkaupunkiseutu , hesa Vantaa Espoo) mielisi pärjätä omillaan, niin koko talouden rakenne siellä pitäisi muuttaa jonkun Singaporen malliin meneväksi, ja siihen ei välttämättä näistä Hesan rehvastelijoista olisi alkuunkaan. Singapore on pinta-alaltaan jotain 600 neliökilometria ja väkeä yli 4 miljoonaa.

Okt-suurmufti kirjoitti:

Joo, kyllä pääkaupunki tarvitaan. Pääkaupungin toimeentulo perustuu kuitenkin siihen, että on jotain hallinnoitavaa. Sama pätee tietysti maakuntakeskuksiinkin.

Oulun pärjääminen perustuu siihen, että ympärillä on vahvasti teollistunut talousalue. Kuitenkin jo Nokian yskähtäminen on iskenyt pahasti suonta Oulussakin. Tampere ammentaa vahvasti vientiteollisuuteen nojaavasta Etelä-Pirkanmaasta jne.

Uudenmaan teollisuustuotannon arvo per capita on vain 2/3 Suomen keskiarvosta. Alkutuotantoa siellä ei ole juuri lainkaan. Hallintoa ja sitä seuraavaa palvelua sitäkin enemmän. Uusimaalaisen pitäisi siis olla elintasonsa puolesta kaikkein eniten huolissaan, mikäli teollisuus- ja alkutuotantoa ei saada äkkiä kuntoon. Pudotus tulee nimittäin olemaan kaikkein kovinta paikassa, joka elää tuotannon hallinnoimisesta.

Elävätkö kaikki kaupungit hallinnoinnista? Myös esimerkiksi Singapore ja Hong Kong, joilla ei omaa maaseutua?
Kaupungeilla on paljon muitakin kilpailuetuja kuin byrokratia. Esimerkiksi Supercell ja Angry Birds tuskin olisivat maaseudulta lähteneet lentoon. Entä suunnittelu? Onko sekin vain hallinnointia? Esimerkiksi Nokian tärkein työ oli mielestäni suunnittelu ja se hoidettiin kai pääosin Keilaniemestä. Ei olisi taaskaan sujunut maalta, koska kaupungissa muodostui tarpeellinen klusteri eli koulut, alihankinta, tutkimus, työvoima, fyysinen läheisyys viranomaisiin ja jopa asiakkaisiin sekä tietenkin kulkuyhteydet muualle maahan ja maailmalle.

Mitä se alkutuotanto tänä päivänä on maaseudulla? Tukimaataloutta ja kuoleva metsäteollisuus, mikä ei enää mitenkään riitä elintason ylläpitämiseen merkittävältä osin. Kaivostoiveet? Bkt:sta tuskin prosenttiakaan?

Pelkään pahoin, että käsityksesi kansantaloudesta on jäänyt 60-luvulle, jolloin tuotanto oli konkreettista: haalarimiehiä ja savuavia piippuja. Sitä se on tänä päivänä Kiinassa.

44455666666666666666 kirjoitti:

Mutta esim. tällä palstallakin esiintyy rehvakkaita Hesaansa diggaavia kommentojia, jotka ainakin vielä näennäisen vakavissaankin puhvat tyyliin 'Katkaistaan hesasta letkut maakuntiin päin(siis ne tukiasiet jotka hesalaiset maakuntiin päin näyttävät hänen mielestään numeroissa nyt maksavan), niin siten me Hesassa viisaina ja kyvykkäinä ihmisinä leveästi eläen pärjäillään, pärjäillään vaikka minkälainen lama koittaisi tolvania maakunnan ihmisiä ja heidän 'vanhaa savupiipputeollisuuttaan'.
No joo, niin hölmöähän tällainen argumentointi on kuin vaan olla voi. Jos Hesa(tai edes koko pääkaupunkiseutu , hesa Vantaa Espoo) mielisi pärjätä omillaan, niin koko talouden rakenne siellä pitäisi muuttaa jonkun Singaporen malliin meneväksi, ja siihen ei välttämättä näistä Hesan rehvastelijoista olisi alkuunkaan. Singapore on pinta-alaltaan jotain 600 neliökilometria ja väkeä yli 4 miljoonaa.

Aika paljon Hesa, kuten kaikki muutkin modernit suurkaupungit seuraavatkin Singaporen mallia. Ehkä jokusen vuoden myöhässä, mutta suunta on selvä. Savupiiput eivät tule enää koskaan tätä maata elättämään, mutta puristetaan nyt niistä vielä viimeiset irti niin kauan kuin niitä yleensä on. Jatkossa jos jotain piipputeollisuutta tuleekin, ei se enää työllistä käytännössä ketään, ainakaan sinne piipunjuureen, vaan suurin osa tehtaan ihmistä vaativista tehtävistä hoidetaan iPadilla Ruoholahdesta. Näin ollen vaikka maalle vielä tuotantoa palaisikin, niin ihmiset eivät palaa enää koskaan.

omakassu kirjoitti:

Aika paljon Hesa, kuten kaikki muutkin modernit suurkaupungit seuraavatkin Singaporen mallia. Ehkä jokusen vuoden myöhässä, mutta suunta on selvä. Savupiiput eivät tule enää koskaan tätä maata elättämään, mutta puristetaan nyt niistä vielä viimeiset irti niin kauan kuin niitä yleensä on. Jatkossa jos jotain piipputeollisuutta tuleekin, ei se enää työllistä käytännössä ketään, ainakaan sinne piipunjuureen, vaan suurin osa tehtaan ihmistä vaativista tehtävistä hoidetaan iPadilla Ruoholahdesta. Näin ollen vaikka maalle vielä tuotantoa palaisikin, niin ihmiset eivät palaa enää koskaan.

Joo mutta Singaporessa ei elellä julkisen puolen ja yksityisten firmojen hallintojuttujen varassa ollenkaan siihen mittaan kuin mitä Hesa on näistä riippuvainen. Toki Hesassa elää näiden oppilaitosten ja keskussairaaloiden henkilökunnan ja hallintovirkamiesten törsäilyjen siivelläkin paljon kaikenlaista bussikuskia, taksikuskia, kaljatuopin täyttäjää ja pitseriaa ja hotelleja ja yökerhoja, huoria y.m.s. Mutta ei näillä voi elää itsenäisenä valtioyksikkönä, vaan talouden rakenne pitäisi silloin saada ihan toisenlaiselle pohjalle.

Singapore on ihmemaa. Jo järjestyssäännötkin ovat äärimmäisen tiukat, raipparangaistukset käytössä, ja huumeista napsahtaa helposti jo peräti kuolemantuomiokin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Singapore

44455566666666666666 kirjoitti:

Joo mutta Singaporessa ei elellä julkisen puolen ja yksityisten firmojen hallintojuttujen varassa ollenkaan siihen mittaan kuin mitä Hesa on näistä riippuvainen. Toki Hesassa elää näiden oppilaitosten ja keskussairaaloiden henkilökunnan ja hallintovirkamiesten törsäilyjen siivelläkin paljon kaikenlaista bussikuskia, taksikuskia, kaljatuopin täyttäjää ja pitseriaa ja hotelleja ja yökerhoja, huoria y.m.s. Mutta ei näillä voi elää itsenäisenä valtioyksikkönä, vaan talouden rakenne pitäisi silloin saada ihan toisenlaiselle pohjalle.

Singapore on ihmemaa. Jo järjestyssäännötkin ovat äärimmäisen tiukat, raipparangaistukset käytössä, ja huumeista napsahtaa helposti jo peräti kuolemantuomiokin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Singapore

Onko Singaporessa siis vähemmän kouluja, sairaaloita ja virkamiehiä? Jos on, niin onko siinä jotain hyvää? No virkamiesten osuutta voisi kyllä laskea HHelsingissä, vaikkei heitä.kai jujuuri sen enempää ole kuin Euroopassa yleensäkään.

omakassu kirjoitti:

Onko Singaporessa siis vähemmän kouluja, sairaaloita ja virkamiehiä? Jos on, niin onko siinä jotain hyvää? No virkamiesten osuutta voisi kyllä laskea HHelsingissä, vaikkei heitä.kai jujuuri sen enempää ole kuin Euroopassa yleensäkään.

On siellä Hesassa muutakin kuin virkamiehiä jotka saman lajin hallintoväkeä, monien isojen firmojen pääkonttorit henkilökuntineen tai edustustot kuitenkin. Näiden palkat tulevat jopa suoraankin valtion budjetista ja maakunnassa sijaitsevan teollisuuden tuotoista. Suuri yliopistolaitos opiskelijoineen mistä opiskelijatkin vetävät tarvitsemansa rahat maakunnasta, näitä nyt voisi luetella vaikka mitä.

Muuten yllättävän suuri tuo teollisuuden osuus Singaporessa 26.6% vaikka kyseessä on reilu 600 neliökilometrin alue missä yli 4milj. ihmistä. Jos tämä luku koostuu vielä varsinaisesta teollisuudesta kuten elektroniikan laitevalmistuksesta, niin on siinä merkittävä pohja taloudelle, onhan maan BKT melkoinen, ja siitä siis teollisuuden osuus iso.

Kyllä näitä 'savupiippujuttujakin edelleen yhtä lailla tarvitaan, terästeollisuuskin on aivan välttämätön, autoteollisuus, laivat, lentokoneet, nosturiut/hissit, kaikenlaiset koneet ja laitteet, ja raaka-aineiden jalostukset. Jos ei näitä juttuja maa itse valmista edes omiksi tarpeikseen, niin ne pitää tuoda ja siihen tarvitaan vastaavasti viennistä tai sitten muuten sijoituksista tuloja mikä jälkimmäinen ei suinkaan ole ainakaan sen helpommin toteutettava asia.

No olisihan Hesalaisten mahdollista esim. vaikkapa laivanvarustusallta ja merenkulusta lähteä tuloja yrittämään, joskin kilpailu näillä aloilla on kyllä kovaa.

78888899999999999999 kirjoitti:

On siellä Hesassa muutakin kuin virkamiehiä jotka saman lajin hallintoväkeä, monien isojen firmojen pääkonttorit henkilökuntineen tai edustustot kuitenkin. Näiden palkat tulevat jopa suoraankin valtion budjetista ja maakunnassa sijaitsevan teollisuuden tuotoista. Suuri yliopistolaitos opiskelijoineen mistä opiskelijatkin vetävät tarvitsemansa rahat maakunnasta, näitä nyt voisi luetella vaikka mitä.

Muuten yllättävän suuri tuo teollisuuden osuus Singaporessa 26.6% vaikka kyseessä on reilu 600 neliökilometrin alue missä yli 4milj. ihmistä. Jos tämä luku koostuu vielä varsinaisesta teollisuudesta kuten elektroniikan laitevalmistuksesta, niin on siinä merkittävä pohja taloudelle, onhan maan BKT melkoinen, ja siitä siis teollisuuden osuus iso.

Kyllä näitä 'savupiippujuttujakin edelleen yhtä lailla tarvitaan, terästeollisuuskin on aivan välttämätön, autoteollisuus, laivat, lentokoneet, nosturiut/hissit, kaikenlaiset koneet ja laitteet, ja raaka-aineiden jalostukset. Jos ei näitä juttuja maa itse valmista edes omiksi tarpeikseen, niin ne pitää tuoda ja siihen tarvitaan vastaavasti viennistä tai sitten muuten sijoituksista tuloja mikä jälkimmäinen ei suinkaan ole ainakaan sen helpommin toteutettava asia.

No olisihan Hesalaisten mahdollista esim. vaikkapa laivanvarustusallta ja merenkulusta lähteä tuloja yrittämään, joskin kilpailu näillä aloilla on kyllä kovaa.

Mutta eihän kaupungissa voi olla teollisuutta, miten nyt sitten Singaporessa onkin?
Ei maa voi olla tehokkaasti omavarainen kaikessa. Suomen kilpailuvaltteihin ei kuulu savupiiput nyt ja tuskinpa jatkossakaan.

omakassu kirjoitti:

Elävätkö kaikki kaupungit hallinnoinnista? Myös esimerkiksi Singapore ja Hong Kong, joilla ei omaa maaseutua?
Kaupungeilla on paljon muitakin kilpailuetuja kuin byrokratia. Esimerkiksi Supercell ja Angry Birds tuskin olisivat maaseudulta lähteneet lentoon. Entä suunnittelu? Onko sekin vain hallinnointia? Esimerkiksi Nokian tärkein työ oli mielestäni suunnittelu ja se hoidettiin kai pääosin Keilaniemestä. Ei olisi taaskaan sujunut maalta, koska kaupungissa muodostui tarpeellinen klusteri eli koulut, alihankinta, tutkimus, työvoima, fyysinen läheisyys viranomaisiin ja jopa asiakkaisiin sekä tietenkin kulkuyhteydet muualle maahan ja maailmalle.

Mitä se alkutuotanto tänä päivänä on maaseudulla? Tukimaataloutta ja kuoleva metsäteollisuus, mikä ei enää mitenkään riitä elintason ylläpitämiseen merkittävältä osin. Kaivostoiveet? Bkt:sta tuskin prosenttiakaan?

Pelkään pahoin, että käsityksesi kansantaloudesta on jäänyt 60-luvulle, jolloin tuotanto oli konkreettista: haalarimiehiä ja savuavia piippuja. Sitä se on tänä päivänä Kiinassa.

Mä luulen että sinun talouskäsityksilläsi mennään paljolti juuri sitä rataa mitä tässä viime aikoina menty on, ikävä kyllä.
Joku peliteollisuus ei paljon vielä lämmitä, se on vain pieni lisä kaikessa, joskin tietenkin posittivista kun edes jotain menestystä.
Nokia on ulkoistanut suunnitteluaan, turha kuvitella etteikö maailmalla olisi pätevää insinööritaitoa tarjolla, valitettavasti suomessa on näissä jutuissa aika paljon jäätykkin jälkeen. Ai että niistä rintohinsa lyövistä hesarehvastelijoista olisi peräti tällaiseen huipputason tekniikan suunnittelijoiksi ja kehittelijöiksi, taitaa paremminkin luonnistua vaan sellaiset jutut kuin baarin pito ja kaljamukien täyttely ja taksikuskin hommat y.m.s.

44455566666666666666 kirjoitti:

Mä luulen että sinun talouskäsityksilläsi mennään paljolti juuri sitä rataa mitä tässä viime aikoina menty on, ikävä kyllä.
Joku peliteollisuus ei paljon vielä lämmitä, se on vain pieni lisä kaikessa, joskin tietenkin posittivista kun edes jotain menestystä.
Nokia on ulkoistanut suunnitteluaan, turha kuvitella etteikö maailmalla olisi pätevää insinööritaitoa tarjolla, valitettavasti suomessa on näissä jutuissa aika paljon jäätykkin jälkeen. Ai että niistä rintohinsa lyövistä hesarehvastelijoista olisi peräti tällaiseen huipputason tekniikan suunnittelijoiksi ja kehittelijöiksi, taitaa paremminkin luonnistua vaan sellaiset jutut kuin baarin pito ja kaljamukien täyttely ja taksikuskin hommat y.m.s.

Ei se ole minun tai kenenkään muunkaan talouskäsitysten syy, että maaseudun kilpailukyky ei vaan riitä. Ikävä kyllä se voi tosiaan loppua suunnittelijoiltakin, mutta sillä puolella on sentään vielä toistaiseksi pärjätty jotenkuten. Liian kalliit työvoimakustannukset ja pitkät etäisyydet takaavat sen, ettemme joudu paljon savupiipuista kärsimään. Paitsi jos taannumme albanialaisten palkkatasolle.

omakaz kirjoitti:

Ei se ole minun tai kenenkään muunkaan talouskäsitysten syy, että maaseudun kilpailukyky ei vaan riitä. Ikävä kyllä se voi tosiaan loppua suunnittelijoiltakin, mutta sillä puolella on sentään vielä toistaiseksi pärjätty jotenkuten. Liian kalliit työvoimakustannukset ja pitkät etäisyydet takaavat sen, ettemme joudu paljon savupiipuista kärsimään. Paitsi jos taannumme albanialaisten palkkatasolle.

Turha on kanssisi enempää väitellä. Tyypillisenä hesarehvastelijana Intät vaan itsepintaisesti sitä miten hesa pärjää ja maakunnat ovat kilpailukyvyttömiä, ja kiistät sen mistä pääasiallisesti hesan pärjääminen ja tulot tulevat tai riippuvat.

Mitä tulee näihin Singaporeen ja Honkongiinkin joka tosin nyt on jo Kiinaankin kuuluva(aiemminkin se kuului Britanniaan joskin aika itsenäinen on ollut) Niin näissä on kyse hyvin erityislaatuisista suurkaupungeista: Kaikki muut suuret maailman pääkaupungit ovat maansa hallintokeskuksia, mutta eivät sellaisenaan ole itsenäisiä valtioita.

44456666666666666666 kirjoitti:

Turha on kanssisi enempää väitellä. Tyypillisenä hesarehvastelijana Intät vaan itsepintaisesti sitä miten hesa pärjää ja maakunnat ovat kilpailukyvyttömiä, ja kiistät sen mistä pääasiallisesti hesan pärjääminen ja tulot tulevat tai riippuvat.

Mitä tulee näihin Singaporeen ja Honkongiinkin joka tosin nyt on jo Kiinaankin kuuluva(aiemminkin se kuului Britanniaan joskin aika itsenäinen on ollut) Niin näissä on kyse hyvin erityislaatuisista suurkaupungeista: Kaikki muut suuret maailman pääkaupungit ovat maansa hallintokeskuksia, mutta eivät sellaisenaan ole itsenäisiä valtioita.

Eivätpä niin, mutta kyllä se on maailman metropoleissa yleisemminkin kääntynyt siihen, etteivät kaupungit ole riippuvaisia teollisuudesta, vaan enemmänkin toisistaan.

UPDATE_10228569 kirjoitti:

"Asuntomarkkinat polarisoituu jolloin häviäjä on torppari jonka asunto sijaitsee todellisella HAJAasutusalueella, jonne ei kukaan täysjärkinen muuta vaikka maksettaisiin. "

Saatan olla vähän hullu, mutta ilmoita heti kun tällainen kohde tulee niin olen kiinnostunut. Oopperassa olen käynyt vain 2 kertaa ja jos haluan taas, niin HAJA-asutusalueelta pääsee Suomen joka kolkasta 24h sisään sinne kyllä.

Minä voin myydä. Oopperalle matkaa tosin vain 45 minuttia ja bussillakin pääsee jos haluaa...

Samoilla linjoilla, tietyin varauksin.
Keskustaan on aina kysyntää, se kun on myös status-kysymys: Asunto saatetaan ostaa sieltä vain, koska voidaan.

Pasila on logistisesti järkevämpi paikka ainakin liikenne-keskukseksi.
Näinhän monessa suur-kaupungissa onkin, varsinainen ydin voi olla vanhaa kaupunkia, mutta esim. juna-asema on 2km päässä keskustasta jne.
On siinä kävelemistä jos joka paikkaan kävellen mielii mennä.

Tuohan on yhtä paskaa, keskusta on jatkuvasti noussut eniten. Putkirempoissa ne pikkuvessatkin hissuksiin paranevat.

Eipä sillä, Pasila kyllä nousee, vaikka onkin keskustaa saasteisempi, koska on keskemmällä ja kauempana merestä.

Pasilasta ei arvoaluetta saa tekemälläkään. Samankaltaisia sisääntulo lähiöitä on jo monia muitakin. Hyvät liikenneyhteydet on ja ostari, mutta siihen se jää.

Aivan näin. Mutta tuleeko lasku vuonna 2876 meteoriitin osuessa Lintsille vai ehtiikö murikka palaa ilmakehässä ja rommi siirtyy vuoden 3211 ruttoepidemiaan asti?

Sieltä kun tulee eikä muuta ole nähnyt,niin helsinki voi vaikutta suur-kaupungilta.

Sotket mamut ja mamut yhteen kuin tolvana. Vaikka en minäkään tuota keuhkoamista ymmärrä.