Valuharkkotaloissa sädesientä!

Betonista on tässä maailmassa valettu sen verran taloja, että puhut suorastaan paskaa. Kyllä sädesienet ym. Kosteusindikaattorit ovat orgaanisen talojen ongelmia ja varsinkin ulkoilmalla tuuletetuissa alapohjissa.

Tutkija yskänen kirjoitti:

Betonista on tässä maailmassa valettu sen verran taloja, että puhut suorastaan paskaa. Kyllä sädesienet ym. Kosteusindikaattorit ovat orgaanisen talojen ongelmia ja varsinkin ulkoilmalla tuuletetuissa alapohjissa.

Lue lisää

Sädesieni on juuri se home jota tavataan kivirakenteisissa homekouluissa. Pesii ja syntyy märän kiven sisässä. Valetuissa betoneissa on myös erilaisia lisäaineita ja myrkkyjä parantamaan valuominaisuuksia. Suosisin tehdasvalmisteisia, puhtaista materiaaleista tehtyjä betoniharkkoja. En missään nimessä paikalla valettavia harkkoratkaisuja.Tässä faktaa:

"Mikä tahansa materiaali homehtuu jos kosteutta on riittävästi"

"Betoni on erinomainen rakennusmateriaali, mutta kosteusrasitus on estettävä myös siinä, muuten seurauksena on ennen pitkää mikrobien aiheuttama sisäilmaongelma."

"Kosteusvaurioituneessa betonissa kasvaa hyvin todennäköisesti bakteereja, usein sädesientä (Streptomyces) ja homesienistä tavallisimmin Aspergillus –sukua."3 "Yleistyksenä voidaan sanoa, että kivirakenteissa esiintyvät mikrobit ovat sisäilman laadun kannalta haitallisempia kuin puurakenteissa viihtyvät mikrobit."

Huolimatta betonin alkalisuudesta voi märässä betonissa kasvaa kosteusvauriomikrobeja. Betoni ja tiili ovat huokoisia materiaaleja, ja huokoisuuden vuoksi vesi, eloperäiset aineet ja suolot pääsevät niissä vaikuttamaan.Tutkittaessa materiaalinäytteitä kosteusvaurioituneesta betonista havaittiin niissä lähes poikkeuksetta voimakasta mikrobien kasvua: "Asumisterveysoppaassa mainituista mahdollisesti toksiineja tuottavasta mikrobista tutkimuksen [betoni-]näytteissä esiintyi seuraavat viisi eri mikrobisukua, -lajia tai –ryhmää: Aspergillus versicolor, Streptomyces (sädesieni), Aspergillus ochraceus, Acremonium ja Stachybotrys." 3 Toisessa tutkimuksessa havaittiin mm. Aspergilluksen, Cladosporiumin ja Paecilomycen pystyvän tehokkaasti valtaamaan betonin pinnan vuoden kuluessa ja aiheuttamaan betonissa hajoamista. On myös tutkimustietoa betonin hajoamisesta ja kalkin vapautumisesta kun betoni altistuu Fusarium-kasvustolle; sienten aineenvaihduntatuotteiden ja betonissa olevan kalkin yhteisvaikutus sai tutkimuksessa aikaan kalkkisaostumia. Kosteuden mukana betoniin päässeet eloperäiset ainekset saivat hyvin alkalisessa betonissa aikaan hajoamista sekä ammoniakin ja erilaisten alkoholien emittoitumista sisäilmaan. "Nämä kaasut voivat aiheuttaa sairas-rakennus-oireyhtymää". Myös sadeveden kasteleman tiili-laasti-yhdistelmän on havaittu toimivan kasvualustana sienikasvustoille.

Betonissa käytetään myös lisäaineita . Betonin lisäaineilla tarkoitetaan huokostimia (parantavat betonin pakkasenkestävyyttä), notkistimia (parantavat betonin työstettävyyttä hankalissa muodoissa ja ahtaissa paikoissa), hidastimia (hidastavat betonin sitoutumisaikaa; käytetään lähinnä massiivirakenteiden valuissa) ja kiihdyttimiä (nopeuttavat betonin sitoutumista; käytetään lähinnä betonin valmisosa- ja elementtiteollisuudessa). Lisäaineet sisältävät mm. erityyppisiä polymeerejä. Tehonotkistimina saatetaan käyttää jopa formaldehydijohdannaisia, mutta pääsääntöisesti tehonotkistimet ovat nykyisin polykarboksylaattipohjaisia. Lisäaineiden koostumuksesta ja kosteuskestävyydestä ei ole Suomessa kattavaa tutkimustietoa. "Betonin lisäaineiden kemikaalikoostumuksen kannalta tulisi tehdä systemaattinen analyysi: esiintyykö niitä sisäilmanäytteissä."

Koska myös betoni ja kivitalo homehtuvat, on nykyinen rakennusten kiireellä rakentaminen erityisen huolestuttavaa. Kun kostea betonirunko päällystetään liian aikaisin, ja tiedetään, että homevaurio voi syntyä jo muutamissa päivissä, on todennäköistä, että tällaisessa rakennuksessa on mikrobiongelma jo sen valmistuessa. Kun tiedetään, että mikrobikasvustot eivät poistu kuivaamalla, vaan vaihtamalla koko mikrobikasvuston valtaama rakenne, ja että kostean betonin päällysmateriaaleissa käynnistyvät hajoamisreaktiot kerran käynnistyttyään jatkuvat (vaikka kosteus haihtuisi). vaikuttaa siltä, että nykyään rakennetaan taloja, joiden sisäilmaongelmien ratkaiseminen on hyvin haastavaa. Voidaanko tällaisia rakennuksia lainkaan korjata silloin, kun mikrobikasvu on päässyt rakenteisiin, vai onko ainoa terveellinen vaihtoehto purkaa rakenteet.

Tutkija tre kirjoitti:

Sädesieni on juuri se home jota tavataan kivirakenteisissa homekouluissa. Pesii ja syntyy märän kiven sisässä. Valetuissa betoneissa on myös erilaisia lisäaineita ja myrkkyjä parantamaan valuominaisuuksia. Suosisin tehdasvalmisteisia, puhtaista materiaaleista tehtyjä betoniharkkoja. En missään nimessä paikalla valettavia harkkoratkaisuja.Tässä faktaa:

"Mikä tahansa materiaali homehtuu jos kosteutta on riittävästi"

"Betoni on erinomainen rakennusmateriaali, mutta kosteusrasitus on estettävä myös siinä, muuten seurauksena on ennen pitkää mikrobien aiheuttama sisäilmaongelma."

"Kosteusvaurioituneessa betonissa kasvaa hyvin todennäköisesti bakteereja, usein sädesientä (Streptomyces) ja homesienistä tavallisimmin Aspergillus –sukua."3 "Yleistyksenä voidaan sanoa, että kivirakenteissa esiintyvät mikrobit ovat sisäilman laadun kannalta haitallisempia kuin puurakenteissa viihtyvät mikrobit."

Huolimatta betonin alkalisuudesta voi märässä betonissa kasvaa kosteusvauriomikrobeja. Betoni ja tiili ovat huokoisia materiaaleja, ja huokoisuuden vuoksi vesi, eloperäiset aineet ja suolot pääsevät niissä vaikuttamaan.Tutkittaessa materiaalinäytteitä kosteusvaurioituneesta betonista havaittiin niissä lähes poikkeuksetta voimakasta mikrobien kasvua: "Asumisterveysoppaassa mainituista mahdollisesti toksiineja tuottavasta mikrobista tutkimuksen [betoni-]näytteissä esiintyi seuraavat viisi eri mikrobisukua, -lajia tai –ryhmää: Aspergillus versicolor, Streptomyces (sädesieni), Aspergillus ochraceus, Acremonium ja Stachybotrys." 3 Toisessa tutkimuksessa havaittiin mm. Aspergilluksen, Cladosporiumin ja Paecilomycen pystyvän tehokkaasti valtaamaan betonin pinnan vuoden kuluessa ja aiheuttamaan betonissa hajoamista. On myös tutkimustietoa betonin hajoamisesta ja kalkin vapautumisesta kun betoni altistuu Fusarium-kasvustolle; sienten aineenvaihduntatuotteiden ja betonissa olevan kalkin yhteisvaikutus sai tutkimuksessa aikaan kalkkisaostumia. Kosteuden mukana betoniin päässeet eloperäiset ainekset saivat hyvin alkalisessa betonissa aikaan hajoamista sekä ammoniakin ja erilaisten alkoholien emittoitumista sisäilmaan. "Nämä kaasut voivat aiheuttaa sairas-rakennus-oireyhtymää". Myös sadeveden kasteleman tiili-laasti-yhdistelmän on havaittu toimivan kasvualustana sienikasvustoille.

Betonissa käytetään myös lisäaineita . Betonin lisäaineilla tarkoitetaan huokostimia (parantavat betonin pakkasenkestävyyttä), notkistimia (parantavat betonin työstettävyyttä hankalissa muodoissa ja ahtaissa paikoissa), hidastimia (hidastavat betonin sitoutumisaikaa; käytetään lähinnä massiivirakenteiden valuissa) ja kiihdyttimiä (nopeuttavat betonin sitoutumista; käytetään lähinnä betonin valmisosa- ja elementtiteollisuudessa). Lisäaineet sisältävät mm. erityyppisiä polymeerejä. Tehonotkistimina saatetaan käyttää jopa formaldehydijohdannaisia, mutta pääsääntöisesti tehonotkistimet ovat nykyisin polykarboksylaattipohjaisia. Lisäaineiden koostumuksesta ja kosteuskestävyydestä ei ole Suomessa kattavaa tutkimustietoa. "Betonin lisäaineiden kemikaalikoostumuksen kannalta tulisi tehdä systemaattinen analyysi: esiintyykö niitä sisäilmanäytteissä."

Koska myös betoni ja kivitalo homehtuvat, on nykyinen rakennusten kiireellä rakentaminen erityisen huolestuttavaa. Kun kostea betonirunko päällystetään liian aikaisin, ja tiedetään, että homevaurio voi syntyä jo muutamissa päivissä, on todennäköistä, että tällaisessa rakennuksessa on mikrobiongelma jo sen valmistuessa. Kun tiedetään, että mikrobikasvustot eivät poistu kuivaamalla, vaan vaihtamalla koko mikrobikasvuston valtaama rakenne, ja että kostean betonin päällysmateriaaleissa käynnistyvät hajoamisreaktiot kerran käynnistyttyään jatkuvat (vaikka kosteus haihtuisi). vaikuttaa siltä, että nykyään rakennetaan taloja, joiden sisäilmaongelmien ratkaiseminen on hyvin haastavaa. Voidaanko tällaisia rakennuksia lainkaan korjata silloin, kun mikrobikasvu on päässyt rakenteisiin, vai onko ainoa terveellinen vaihtoehto purkaa rakenteet.

Lue lisää

Tottakai rakennusvirheet voivat johtaa myös kivitalon homehtumiseen... Ihan minkä tahansa kivitalon. Valuharkkotaloissa täytyy olla tarkkana, että seiniä ei pinnoiteta ennenkuin rakenne on riittävän kuiva. Se on selvä.

Ilmiselvä juttu kirjoitti:

Tottakai rakennusvirheet voivat johtaa myös kivitalon homehtumiseen... Ihan minkä tahansa kivitalon. Valuharkkotaloissa täytyy olla tarkkana, että seiniä ei pinnoiteta ennenkuin rakenne on riittävän kuiva. Se on selvä.

Lue lisää

Ja siporex himmelit pitää kuivattaa vähintään 2vuotta ennen kuin niistä saadaan kosteus pois. Siporex imee vettä kuin sieni. Kerää hometta ja halkeilee.

Susi kuin sipo kirjoitti:

Ja siporex himmelit pitää kuivattaa vähintään 2vuotta ennen kuin niistä saadaan kosteus pois. Siporex imee vettä kuin sieni. Kerää hometta ja halkeilee.

"Totuuden" torvi heräsi taas talviuniltaan. Hyökkäyshän se on paras puolustus. Joku oli aloittanut keskustelun edustamasi/rakentamasi harkkotyyppiä kohtaan ja kun totuuspohjaa oli riittävästi niin koitat kääntää keskustelua liirumlaarum jutuillasi toiseen harkkotyyppiin. Miten ajattelit valuharkkoon valettavasta betonista veden poistuvan?

Ihan vaan pahviaivojasi viisastuttamaan kerron että kevytbetoniharkkoon riittää yhden lämmityskauden kuivatus. Jokaisen oma asia pelaako varman päälle ja kuivattaa pidempään.

Heikoilla jäillä kirjoitti:

"Totuuden" torvi heräsi taas talviuniltaan. Hyökkäyshän se on paras puolustus. Joku oli aloittanut keskustelun edustamasi/rakentamasi harkkotyyppiä kohtaan ja kun totuuspohjaa oli riittävästi niin koitat kääntää keskustelua liirumlaarum jutuillasi toiseen harkkotyyppiin. Miten ajattelit valuharkkoon valettavasta betonista veden poistuvan?

Ihan vaan pahviaivojasi viisastuttamaan kerron että kevytbetoniharkkoon riittää yhden lämmityskauden kuivatus. Jokaisen oma asia pelaako varman päälle ja kuivattaa pidempään.

Lue lisää

Minkä takia sitten sipo taloissa on paljon halkeamia?

Miksi ihmeessä kirjoitti:

Minkä takia sitten sipo taloissa on paljon halkeamia?

Liirum laarum laa

Heikoilla jäillä kirjoitti:

"Totuuden" torvi heräsi taas talviuniltaan. Hyökkäyshän se on paras puolustus. Joku oli aloittanut keskustelun edustamasi/rakentamasi harkkotyyppiä kohtaan ja kun totuuspohjaa oli riittävästi niin koitat kääntää keskustelua liirumlaarum jutuillasi toiseen harkkotyyppiin. Miten ajattelit valuharkkoon valettavasta betonista veden poistuvan?

Ihan vaan pahviaivojasi viisastuttamaan kerron että kevytbetoniharkkoon riittää yhden lämmityskauden kuivatus. Jokaisen oma asia pelaako varman päälle ja kuivattaa pidempään.

Lue lisää

> Miten ajattelit valuharkkoon valettavasta betonista veden poistuvan?

Kemiallinen reaktio, jossa betoni kovettuu, kuluttaa vettä. Ylimääräinen vesi kuivuu itsekseen hiljakseen, kunhan saa rauhassa kuivua. Lammi on siinä mielessä hyvä, että sisäkuori kuivuu sisäänpäin, eikä juurikaan enää kastu valujen jälkeen. Ulkokuori kastuu sitten sateissa, yms. mutta sillä nyt ei niin suurta väliä ole.

The_Rat kirjoitti:

> Miten ajattelit valuharkkoon valettavasta betonista veden poistuvan?

Kemiallinen reaktio, jossa betoni kovettuu, kuluttaa vettä. Ylimääräinen vesi kuivuu itsekseen hiljakseen, kunhan saa rauhassa kuivua. Lammi on siinä mielessä hyvä, että sisäkuori kuivuu sisäänpäin, eikä juurikaan enää kastu valujen jälkeen. Ulkokuori kastuu sitten sateissa, yms. mutta sillä nyt ei niin suurta väliä ole.

Lue lisää

Miksi ulkokuoren kastumisella olisi vähemmän väliä kuin esim. sipoharkon? Pelkästään valuharkon valussa harkkosaumat vuotaa vettä (jossain tapauksissa betonia) niin että ulkokuori on täysin kostea.

Miksi ihmeessä kirjoitti:

Minkä takia sitten sipo taloissa on paljon halkeamia?

Yhtä hyvä/huono kysymys kuin jos minä kysyisin että miksi valuharkossa on niin paljon halkeamia tai seinäpinnassa hammastuksia.

Miksi ihmeessä kirjoitti:

Minkä takia sitten sipo taloissa on paljon halkeamia?

Mutta kun olen selvästi iltakävelyllä nähnyt halkeamia vain Jämerä -taloissa. Lammi taloissa niitä ei ole ollenkaan.

miksi ihmeessä kirjoitti:

Mutta kun olen selvästi iltakävelyllä nähnyt halkeamia vain Jämerä -taloissa. Lammi taloissa niitä ei ole ollenkaan.

Olen rapannut satoja kivitaloja. Eniten rekkuloita tulee sipotalojen halkeiluista.

Miksi ihmeessä kirjoitti:

Minkä takia sitten sipo taloissa on paljon halkeamia?

Sipo-taloissa on halkeamia, kun on väärin rakennettu, ei ole noudatettu tarkasti raudoitus ja muurausohjeita. Tuo koskee myös Aeroc-harkkotaloja. Ontelolaatat alustana on toinen mahdollinen syy, pitkä jänneväli ja jos on muurattu ennen lattiavaluja, niin valun aikana tulee taipumaa lattiaan ja halkeamia saattaa syntyä väliseiniin. Kutistumahalkeamia voi tulla mihin vaan kivirakenteisiin. Heikot perustukset voi myös aiheuttaa halkeamia. Kastelukannumiehiä pitää varoa, ettei anna sipo tai aeroc muurausta kastelukannumiehille( kaatavat laastiluirua kastelukannusta harkkojen muurauksessa), vaan muurauslaasti on levitettävä kelkalla.

Kelkkailija.. kirjoitti:

Sipo-taloissa on halkeamia, kun on väärin rakennettu, ei ole noudatettu tarkasti raudoitus ja muurausohjeita. Tuo koskee myös Aeroc-harkkotaloja. Ontelolaatat alustana on toinen mahdollinen syy, pitkä jänneväli ja jos on muurattu ennen lattiavaluja, niin valun aikana tulee taipumaa lattiaan ja halkeamia saattaa syntyä väliseiniin. Kutistumahalkeamia voi tulla mihin vaan kivirakenteisiin. Heikot perustukset voi myös aiheuttaa halkeamia. Kastelukannumiehiä pitää varoa, ettei anna sipo tai aeroc muurausta kastelukannumiehille( kaatavat laastiluirua kastelukannusta harkkojen muurauksessa), vaan muurauslaasti on levitettävä kelkalla.

Lue lisää

Ontelot ja sipo eivät todellakaan kuulu yhteen. Ontelot elävät aivan er ttavalla kuin kevytbetoni, mikä johtaa yleensä halkeiluun maskiharkkojen kohdalla ja varsinkin kevyissä väliseinissä jotkaon muurattu onteloon asti. Kiertäkää onteloita kevytbetonin kanssa käyttävät jobbarit kaukaa.

Tutkija tre kirjoitti:

Sädesieni on juuri se home jota tavataan kivirakenteisissa homekouluissa. Pesii ja syntyy märän kiven sisässä. Valetuissa betoneissa on myös erilaisia lisäaineita ja myrkkyjä parantamaan valuominaisuuksia. Suosisin tehdasvalmisteisia, puhtaista materiaaleista tehtyjä betoniharkkoja. En missään nimessä paikalla valettavia harkkoratkaisuja.Tässä faktaa:

"Mikä tahansa materiaali homehtuu jos kosteutta on riittävästi"

"Betoni on erinomainen rakennusmateriaali, mutta kosteusrasitus on estettävä myös siinä, muuten seurauksena on ennen pitkää mikrobien aiheuttama sisäilmaongelma."

"Kosteusvaurioituneessa betonissa kasvaa hyvin todennäköisesti bakteereja, usein sädesientä (Streptomyces) ja homesienistä tavallisimmin Aspergillus –sukua."3 "Yleistyksenä voidaan sanoa, että kivirakenteissa esiintyvät mikrobit ovat sisäilman laadun kannalta haitallisempia kuin puurakenteissa viihtyvät mikrobit."

Huolimatta betonin alkalisuudesta voi märässä betonissa kasvaa kosteusvauriomikrobeja. Betoni ja tiili ovat huokoisia materiaaleja, ja huokoisuuden vuoksi vesi, eloperäiset aineet ja suolot pääsevät niissä vaikuttamaan.Tutkittaessa materiaalinäytteitä kosteusvaurioituneesta betonista havaittiin niissä lähes poikkeuksetta voimakasta mikrobien kasvua: "Asumisterveysoppaassa mainituista mahdollisesti toksiineja tuottavasta mikrobista tutkimuksen [betoni-]näytteissä esiintyi seuraavat viisi eri mikrobisukua, -lajia tai –ryhmää: Aspergillus versicolor, Streptomyces (sädesieni), Aspergillus ochraceus, Acremonium ja Stachybotrys." 3 Toisessa tutkimuksessa havaittiin mm. Aspergilluksen, Cladosporiumin ja Paecilomycen pystyvän tehokkaasti valtaamaan betonin pinnan vuoden kuluessa ja aiheuttamaan betonissa hajoamista. On myös tutkimustietoa betonin hajoamisesta ja kalkin vapautumisesta kun betoni altistuu Fusarium-kasvustolle; sienten aineenvaihduntatuotteiden ja betonissa olevan kalkin yhteisvaikutus sai tutkimuksessa aikaan kalkkisaostumia. Kosteuden mukana betoniin päässeet eloperäiset ainekset saivat hyvin alkalisessa betonissa aikaan hajoamista sekä ammoniakin ja erilaisten alkoholien emittoitumista sisäilmaan. "Nämä kaasut voivat aiheuttaa sairas-rakennus-oireyhtymää". Myös sadeveden kasteleman tiili-laasti-yhdistelmän on havaittu toimivan kasvualustana sienikasvustoille.

Betonissa käytetään myös lisäaineita . Betonin lisäaineilla tarkoitetaan huokostimia (parantavat betonin pakkasenkestävyyttä), notkistimia (parantavat betonin työstettävyyttä hankalissa muodoissa ja ahtaissa paikoissa), hidastimia (hidastavat betonin sitoutumisaikaa; käytetään lähinnä massiivirakenteiden valuissa) ja kiihdyttimiä (nopeuttavat betonin sitoutumista; käytetään lähinnä betonin valmisosa- ja elementtiteollisuudessa). Lisäaineet sisältävät mm. erityyppisiä polymeerejä. Tehonotkistimina saatetaan käyttää jopa formaldehydijohdannaisia, mutta pääsääntöisesti tehonotkistimet ovat nykyisin polykarboksylaattipohjaisia. Lisäaineiden koostumuksesta ja kosteuskestävyydestä ei ole Suomessa kattavaa tutkimustietoa. "Betonin lisäaineiden kemikaalikoostumuksen kannalta tulisi tehdä systemaattinen analyysi: esiintyykö niitä sisäilmanäytteissä."

Koska myös betoni ja kivitalo homehtuvat, on nykyinen rakennusten kiireellä rakentaminen erityisen huolestuttavaa. Kun kostea betonirunko päällystetään liian aikaisin, ja tiedetään, että homevaurio voi syntyä jo muutamissa päivissä, on todennäköistä, että tällaisessa rakennuksessa on mikrobiongelma jo sen valmistuessa. Kun tiedetään, että mikrobikasvustot eivät poistu kuivaamalla, vaan vaihtamalla koko mikrobikasvuston valtaama rakenne, ja että kostean betonin päällysmateriaaleissa käynnistyvät hajoamisreaktiot kerran käynnistyttyään jatkuvat (vaikka kosteus haihtuisi). vaikuttaa siltä, että nykyään rakennetaan taloja, joiden sisäilmaongelmien ratkaiseminen on hyvin haastavaa. Voidaanko tällaisia rakennuksia lainkaan korjata silloin, kun mikrobikasvu on päässyt rakenteisiin, vai onko ainoa terveellinen vaihtoehto purkaa rakenteet.

Lue lisää

Vuokrakyöstin käsiterunkkausta...perusta asp-tili ja ala poika säästää ettei tarvitse loppuikää asua vuokralla.

Kerro lisää kirjoitti:

Miksi ulkokuoren kastumisella olisi vähemmän väliä kuin esim. sipoharkon? Pelkästään valuharkon valussa harkkosaumat vuotaa vettä (jossain tapauksissa betonia) niin että ulkokuori on täysin kostea.

Lue lisää

Ulkokuoren kostumisella ei ole asumisen kannalta niin paljoa väliä, kun välissä on tehokkaasti kosteuden ja sienten etenemistä ehkäisevä eriste.

Sipossa tuota eristettä ei ole, vaan kosteu voi liikkua enemmän tai vähemmän vapaasti harkon sisällä. Ulkopuolinen rasitus sisäänpäin ja sisäpuolinen ulospäin.

Valuaikainen kosteus ei pahemmin haittaa. Kuten sanottua, se kuivuu aluksi nopeasti ja sitten hitaammin. Saa valua vettä.

Hei peelo, valubetonin saa niin juoksevaksi, ettei vibraamista edes tarvita. Soita lohja rudukselle ja sivistä itseäsi.

r32r332 kirjoitti:

Hei peelo, valubetonin saa niin juoksevaksi, ettei vibraamista edes tarvita. Soita lohja rudukselle ja sivistä itseäsi.

Eli laitetaan lisää vettä massaan... Juoksee hjyvin saumoista läpi ja kuivuu vielä hitaammin. Ihme että kukaan oikeasti edes harkitsee kivitalon tekemistä valuharkoilla. Oli ne sitten betoni tai eps harkkoja. Epävarma, epäkelpo ja epäterveellinen ratkaisu. Samalla kaikkein kallein systeemi.

epäkelpo tuote kirjoitti:

Eli laitetaan lisää vettä massaan... Juoksee hjyvin saumoista läpi ja kuivuu vielä hitaammin. Ihme että kukaan oikeasti edes harkitsee kivitalon tekemistä valuharkoilla. Oli ne sitten betoni tai eps harkkoja. Epävarma, epäkelpo ja epäterveellinen ratkaisu. Samalla kaikkein kallein systeemi.

Lue lisää

Tein kellarin valuharkosta. Pumpatulle betonille tuli hintaa 300€/m3. Mielestäni se oli kallis

Jldld kirjoitti:

Tein kellarin valuharkosta. Pumpatulle betonille tuli hintaa 300€/m3. Mielestäni se oli kallis

Jos seinään pumpataan 10 neliön vahvuudelta betonia, tuli siitä 30 €/m2 lisähintaa seinälle. Valuharkkojen ja mahdollisten eristeiden hinnat päälle ja voit jo verrata muihin ratkaisuihin.

Toisaalta, köyhälle kaikki on kallista. Ei paikalla valamalla varmastikaan halvinta taloa tehdä. Kysymys onkin, tehdäänkö paras? Tähän mennessä vastaväitteet ovat keskittyneet lähinnä hintaan (ja harkkojen painoon, jos ei legoilla rakenna).

epäkelpo tuote kirjoitti:

Eli laitetaan lisää vettä massaan... Juoksee hjyvin saumoista läpi ja kuivuu vielä hitaammin. Ihme että kukaan oikeasti edes harkitsee kivitalon tekemistä valuharkoilla. Oli ne sitten betoni tai eps harkkoja. Epävarma, epäkelpo ja epäterveellinen ratkaisu. Samalla kaikkein kallein systeemi.

Lue lisää

"Oli ne sitten betoni tai eps harkkoja. Epävarma, epäkelpo ja epäterveellinen ratkaisu. Samalla kaikkein kallein systeemi."

Epävarminta on työmaalla sekoitetut ohutmuurauslaastit ja naulaus ja eritysoperaatiot, joten lammitalon rakentaminen on turvallisinta ja eräs nopeimmjista tavoista rakentaa,

EPS harkoissa menee aikaa puisten valutukien tekemiseen.

The_Rat kirjoitti:

Jos seinään pumpataan 10 neliön vahvuudelta betonia, tuli siitä 30 €/m2 lisähintaa seinälle. Valuharkkojen ja mahdollisten eristeiden hinnat päälle ja voit jo verrata muihin ratkaisuihin.

Toisaalta, köyhälle kaikki on kallista. Ei paikalla valamalla varmastikaan halvinta taloa tehdä. Kysymys onkin, tehdäänkö paras? Tähän mennessä vastaväitteet ovat keskittyneet lähinnä hintaan (ja harkkojen painoon, jos ei legoilla rakenna).

Lue lisää

30€/neliö...ruhahaa ! Melkein tuonverran menee jo teippeihin meidän tuhatkuutioisessa talossa. Vedet silmissä saa lukea näitä vuokrapeelojen kirjoituksia...

lammiharkko hyvä kirjoitti:

"Oli ne sitten betoni tai eps harkkoja. Epävarma, epäkelpo ja epäterveellinen ratkaisu. Samalla kaikkein kallein systeemi."

Epävarminta on työmaalla sekoitetut ohutmuurauslaastit ja naulaus ja eritysoperaatiot, joten lammitalon rakentaminen on turvallisinta ja eräs nopeimmjista tavoista rakentaa,

EPS harkoissa menee aikaa puisten valutukien tekemiseen.

Lue lisää

Joo lammin tekee kalliimmalla kuin eps talon mutta hitaampi tuo Lammi on tehdä. Eps-talo energiatehokkaampi. Metallitelineet saa passiivikivitaloilta lainaksi runkovaiheessa. Toimivat samalla valutukina. Puuta ei tarvita kuin muutama vinoreiva tarvittaessa kriittisemmissä paikoissa.

ökuälll kirjoitti:

Joo lammin tekee kalliimmalla kuin eps talon mutta hitaampi tuo Lammi on tehdä. Eps-talo energiatehokkaampi. Metallitelineet saa passiivikivitaloilta lainaksi runkovaiheessa. Toimivat samalla valutukina. Puuta ei tarvita kuin muutama vinoreiva tarvittaessa kriittisemmissä paikoissa.

Lue lisää

" Puuta ei tarvita kuin muutama vinoreiva tarvittaessa kriittisemmissä paikoissa."

Kahden styroksi talon rakentamista seurasin, kummasakin oli puisia valutukia puutalon verran. Toisessa rappaus piti uusia yhden ikkunan alta.

Eestiläisiltä onnistuu.

Ja nopeesti kirjoitti:

Eestiläisiltä onnistuu.

Olen rapannut satoja kivitaloja ja vähiten on ongelmia sipotaloissa. Hyvä räpätä ja pysyy vähintään 50 vuotta ilman huoltoa. Eniten rekkuloita tulee lammin ja lakan juoppojen asentajien jäljiltä... Kauheita paakkuja ja pykällystä. Vesitaskut pilaa rappauksen

kokenut mies kirjoitti:

Olen rapannut satoja kivitaloja ja vähiten on ongelmia sipotaloissa. Hyvä räpätä ja pysyy vähintään 50 vuotta ilman huoltoa. Eniten rekkuloita tulee lammin ja lakan juoppojen asentajien jäljiltä... Kauheita paakkuja ja pykällystä. Vesitaskut pilaa rappauksen

Lue lisää

Virolaista jämerää asentavat virolaiset. He tekevät kaikki niin kuin kuuluu. Ja rappauksen he tekevät Suomeen sertifioimattomalla Tallinnan tavaralla. Ei niitä pakkaakokeita tarvitse tehdä, EI. Ja tästä hyvästä avainlippu. Minä en kehtaisi edes asua entisten neukkujen tuotteilla tehdyssä kivimajassa.

Eestin tavara kirjoitti:

Virolaista jämerää asentavat virolaiset. He tekevät kaikki niin kuin kuuluu. Ja rappauksen he tekevät Suomeen sertifioimattomalla Tallinnan tavaralla. Ei niitä pakkaakokeita tarvitse tehdä, EI. Ja tästä hyvästä avainlippu. Minä en kehtaisi edes asua entisten neukkujen tuotteilla tehdyssä kivimajassa.

Lue lisää

Viestistäsi huomaa kuinka vähän tiedät Jämerästä. Mikään viestissäsi ei pitänyt paikkansa.

Mene kouluun! kirjoitti:

Viestistäsi huomaa kuinka vähän tiedät Jämerästä. Mikään viestissäsi ei pitänyt paikkansa.

jämerä on eestiläinen yritys, eestin huuhendaalit pystyttää sitä( onneksi myydään vähän), eestiläiset käyttävät Suomeen sertifioimattomia laasteja rappaukseen, avainlippu siitä hyvästä kun kaikki tavara tulee neukkulasta.

Mikä on väärin? kirjoitti:

jämerä on eestiläinen yritys, eestin huuhendaalit pystyttää sitä( onneksi myydään vähän), eestiläiset käyttävät Suomeen sertifioimattomia laasteja rappaukseen, avainlippu siitä hyvästä kun kaikki tavara tulee neukkulasta.

Lue lisää

Kaikki on viestissäsi väärin. Meille tulee Jämerä tänä keväänä. Tarkistin tilatessa taustat hyvin tarkkaan. Jämerä on Suomalainen, Helsinkiin rekisteröity yritys ( tarkistin YTJ:stä ), meille tulee ainakin suomalainen pystyttäjä, muita ei edes tarjottu. Jämerä ei rappaa talojaan. Yritin kyllä pyytää siitäkin tarjouksen Jämerältä, mutta en saanut. Antoivat onneksi hyvän suomalaisen rapparin yhteystiedot, joka tekee Suomesta ostetuilla weberin kamoilla meille rappauksen. Rahtilistan mukaan meidän taloon tulee virosta vain kevytbetonituotteet, muut tuotteet ja asennus tulee Suomesta. Kevytbetonitoimitksen osuus oli 43000€, muut tuotteet, asennukset, nosturit yms. 145000€. Lyhyellä matikalla 75% tulee siis Suomesta. Tietääkseni avainlippu myönnetään suomalaiselle yritykselle kun kotimaisuusaste on yli 50%. Täysin ansaittu lippu siis Jämerällä.

Iso syy valta Jämerä oli juuri näiden muiden toimijoiden apäammattimainen käytös ja tapa puhua sontaa nimenomaan Jämerästä ja muistakin kilpailijoista. Minulle se oli viesti, että näissä yrityksissä joita noin läpinäkyvästi parjataan,on oltava jotain niin erinomaista, että kilpaijat eivät keksi muuta keinoa kuin mustamaalauksen. Lähes ainoa, joka ei viitsinyt ruveta muiden tuotteita kommentoimaan, oli nimenomaan Jämerä. Myynti, tuote, hinta ja kaikki oli kunnossa ja valinta oli helppo.

Tyyväinen kirjoitti:

Kaikki on viestissäsi väärin. Meille tulee Jämerä tänä keväänä. Tarkistin tilatessa taustat hyvin tarkkaan. Jämerä on Suomalainen, Helsinkiin rekisteröity yritys ( tarkistin YTJ:stä ), meille tulee ainakin suomalainen pystyttäjä, muita ei edes tarjottu. Jämerä ei rappaa talojaan. Yritin kyllä pyytää siitäkin tarjouksen Jämerältä, mutta en saanut. Antoivat onneksi hyvän suomalaisen rapparin yhteystiedot, joka tekee Suomesta ostetuilla weberin kamoilla meille rappauksen. Rahtilistan mukaan meidän taloon tulee virosta vain kevytbetonituotteet, muut tuotteet ja asennus tulee Suomesta. Kevytbetonitoimitksen osuus oli 43000€, muut tuotteet, asennukset, nosturit yms. 145000€. Lyhyellä matikalla 75% tulee siis Suomesta. Tietääkseni avainlippu myönnetään suomalaiselle yritykselle kun kotimaisuusaste on yli 50%. Täysin ansaittu lippu siis Jämerällä.

Iso syy valta Jämerä oli juuri näiden muiden toimijoiden apäammattimainen käytös ja tapa puhua sontaa nimenomaan Jämerästä ja muistakin kilpailijoista. Minulle se oli viesti, että näissä yrityksissä joita noin läpinäkyvästi parjataan,on oltava jotain niin erinomaista, että kilpaijat eivät keksi muuta keinoa kuin mustamaalauksen. Lähes ainoa, joka ei viitsinyt ruveta muiden tuotteita kommentoimaan, oli nimenomaan Jämerä. Myynti, tuote, hinta ja kaikki oli kunnossa ja valinta oli helppo.

Lue lisää

Äläpä selitä etukäteen. Katso se katastrofisi ensiksi ja palaa sitten se koettuasi asiaan. jämerä muuten ei ole suomalainen. Omistajat ovat entisiä neukkukansalaisia. Eestiläisiin ei voi luottaa pätkääkään. Puukottavat heti selkään.

Grande Katastrof kirjoitti:

Äläpä selitä etukäteen. Katso se katastrofisi ensiksi ja palaa sitten se koettuasi asiaan. jämerä muuten ei ole suomalainen. Omistajat ovat entisiä neukkukansalaisia. Eestiläisiin ei voi luottaa pätkääkään. Puukottavat heti selkään.

Lue lisää

Meillä oli aivan mahtava kokemus Jämerä rakentamisesta. Kaikki meni niinkuin sovittiin. Jämerän vesikattovalmiissa toimituksessa mukana tuleva projektinjohto- ja valvontapalvelu on aivan mahtava. Pienemmätkin haasteet työmaalla hoituivat yhden yhteyshenkilön kautta. Suomalainen asennusporukka hoiti myös sisätyöt erllisellä sopimuksella. Olemme muuttaneet jo taloon ja nyt keväällä rapataan talo.

Ei mitään huonoa sanottavaa Jämerästä. Suosittelen lämpimästi. Meillekin lähes kaikki tarjouskilpailuissa mukana olleet yrittivät keksiä kaikenlaisia syitä, miksi eivät tarjoankokonaistoimitusta yhdellä sopimuksella kuten Jämerä. Minä en pystynyt näihin selityksiin millään tasolla uskomaan ja oikeassa olin.

Rakentaja tre kirjoitti:

Meillä oli aivan mahtava kokemus Jämerä rakentamisesta. Kaikki meni niinkuin sovittiin. Jämerän vesikattovalmiissa toimituksessa mukana tuleva projektinjohto- ja valvontapalvelu on aivan mahtava. Pienemmätkin haasteet työmaalla hoituivat yhden yhteyshenkilön kautta. Suomalainen asennusporukka hoiti myös sisätyöt erllisellä sopimuksella. Olemme muuttaneet jo taloon ja nyt keväällä rapataan talo.

Ei mitään huonoa sanottavaa Jämerästä. Suosittelen lämpimästi. Meillekin lähes kaikki tarjouskilpailuissa mukana olleet yrittivät keksiä kaikenlaisia syitä, miksi eivät tarjoankokonaistoimitusta yhdellä sopimuksella kuten Jämerä. Minä en pystynyt näihin selityksiin millään tasolla uskomaan ja oikeassa olin.

Lue lisää

Ja mikähän on myyntimiehen nimi kuka tämän lorun kertoi? Ei tänne palstalle omakotirakentajat kirjoittele.

Rakentaja tre kirjoitti:

Meillä oli aivan mahtava kokemus Jämerä rakentamisesta. Kaikki meni niinkuin sovittiin. Jämerän vesikattovalmiissa toimituksessa mukana tuleva projektinjohto- ja valvontapalvelu on aivan mahtava. Pienemmätkin haasteet työmaalla hoituivat yhden yhteyshenkilön kautta. Suomalainen asennusporukka hoiti myös sisätyöt erllisellä sopimuksella. Olemme muuttaneet jo taloon ja nyt keväällä rapataan talo.

Ei mitään huonoa sanottavaa Jämerästä. Suosittelen lämpimästi. Meillekin lähes kaikki tarjouskilpailuissa mukana olleet yrittivät keksiä kaikenlaisia syitä, miksi eivät tarjoankokonaistoimitusta yhdellä sopimuksella kuten Jämerä. Minä en pystynyt näihin selityksiin millään tasolla uskomaan ja oikeassa olin.

Lue lisää

VALVONTAPALVELU? Siis jämerä valvoo omaa työtään.

Täysi huijaus kirjoitti:

VALVONTAPALVELU? Siis jämerä valvoo omaa työtään.

Omavalvonta on yrityksen yksi laadun tae, tiesitkö tätä? Ilmanomavalvontaa mm. työmaalla asennukset voidaan tehdä miten sattuu. Nyt kaikki tapahtuu Jämerän kontrollissa ja epäkohtiin voidaan puuttua ylemmältä taholta...

Et säkään voi tehdä omalla työpaikallasi mitä ja miten sattuu. Esimiehesi valvoo sinuakin...

Joo. Tottakai ne pettävät, huijaavat, kavaltavat jne jne. Siellä on varmaan joku prätkäjengi tai vähintään KGB taustalla. Kommunistien salaliitto kaikkia kivitalomyyjiä vastaan... Vai olisikohan Jämerä sittenkin ainoita suomalaisia toimijoita, joka oikeasti itse urakoi omiin nimiinsä ja vastaa urakoistaan... Ja sekös vasta muita kismittääkin =)

Kilpailijat eivät enää pärjää muuten kuin luomalla epävarmuutta tai pelottelemalla. Monen kivitalotoimijan tapa höynyttää rakentajia asiakkaaksi, tehdä sutta ja sitten laskuttaa törkeästi liikaa korjauksista ja lisätöistä ei enää toimikaan kun joku, kuten Jämerä, hoitaa hommat oikeasti kunnolla. Voi voi ja yhyy yhyy.

Joo... Ja kyllä. Jämerä on osa virolaista Aeroc kevytbetonikonsernia. Sen suomalainen tytäryhtiö joka harjoittaa kivitalopakettien myyntiä Suomessa.

Huomasivat vain että olet persaukinen kyselijä. Tyhjätaskujen kysymyksiin en minäkään viitsisi vastailla.

Kuvailit tuossa lammiin liittyvän mahdollisen ongelman (en kyllä usko että tuo on mikään ongelma lammissakaan). Eps-harkoilla tehtäessä betoni on ympäri vuoden lämpimässä eristeiden sisällä. Sun kannattaa jatkaa vuokralla asumista kun pelkäät kaikkea.

sitäpaitsi köyhät ei rakenna kivitaloja.

ökuöök kirjoitti:

Kuvailit tuossa lammiin liittyvän mahdollisen ongelman (en kyllä usko että tuo on mikään ongelma lammissakaan). Eps-harkoilla tehtäessä betoni on ympäri vuoden lämpimässä eristeiden sisällä. Sun kannattaa jatkaa vuokralla asumista kun pelkäät kaikkea.

sitäpaitsi köyhät ei rakenna kivitaloja.

Lue lisää

Köyhät ei rakenna mitään ja fiksutkin muuten kuin valamalla märkää betonia seinään muovin sisään.

ökuöök kirjoitti:

Kuvailit tuossa lammiin liittyvän mahdollisen ongelman (en kyllä usko että tuo on mikään ongelma lammissakaan). Eps-harkoilla tehtäessä betoni on ympäri vuoden lämpimässä eristeiden sisällä. Sun kannattaa jatkaa vuokralla asumista kun pelkäät kaikkea.

sitäpaitsi köyhät ei rakenna kivitaloja.

Lue lisää

EPS on palava materiaali. Saako siitä tehdä seiniä ilman palonestokäsittelyä?

Ainoa EPS:n palonestoaine (HBCD) taas on kielletty aineen myrkyllisyyden takia. Rakennusteollisuuden on viiden vuoden siirtymäaika myydä vanhat varastot pois ja sitten noiden käyttö tällä planeetalla loppuu.

http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/en.jsp?oid=385105

Kiertäisin kaukaa kaikki rakennusmateriaalit joista on alle 20v käyttökokemuksia. Erityisesti jos kyseessä on kemianteollisuuden tuotteet kuten muovit.

Yök yök muovitaloille kirjoitti:

EPS on palava materiaali. Saako siitä tehdä seiniä ilman palonestokäsittelyä?

Ainoa EPS:n palonestoaine (HBCD) taas on kielletty aineen myrkyllisyyden takia. Rakennusteollisuuden on viiden vuoden siirtymäaika myydä vanhat varastot pois ja sitten noiden käyttö tällä planeetalla loppuu.

http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/en.jsp?oid=385105

Kiertäisin kaukaa kaikki rakennusmateriaalit joista on alle 20v käyttökokemuksia. Erityisesti jos kyseessä on kemianteollisuuden tuotteet kuten muovit.

Lue lisää

Ja koska tällä palstalla viljellään niin paljon perusteetonta roskaa ja mustamaalausta, niin tässä vielä dataa eps:n palokäyttäytymisestä Pelastusopiston sivuilta:

"EPS alkaa pehmentyä, kutistua ja sulaa yli 100 oC:een lämpötilassa. Sulanut materiaali alkaa korkeammissa lämpötiloissa hajota muodostaen palamiskelpoisia kaasuja, joiden syttymisherkkyys riippuu lämpötilasta, lämpöaltistuksen kestosta ja hapen saannista. Suojaamaton tavallinen EPS syttyy suhteellisen pienestä liekistä ja se kuuluukin paloluokkaan F. Seinä- ja kattorakenteissa käytetyt EPS-levyt ovat Suomessa yleensä syttymistä hidastavilla lisäaineilla käsiteltyjä eristeitä, jotka merkitään lisätunnuksella S. Näiden eristeiden paloluokka suojaamattomana on E. Lisäaineena käytetään HBCD-bromiyhdistettä, joka jäähdyttää liekkiä ja estää syttymistä samalla kun S-laadun eriste kutistuu pois liekin tieltä. [2]
Runsas savunmuodostus on ominaista palavalle EPS-eristeelle. Mikäli savua joutuu rakennuksen sisätiloihin, se voi haitata poistumista ja pelastustöitä."

http://www.pelastusopisto.fi/download/38431_EPS-eristettyjen_rakenteiden_paloturvallisuus.pdf?163d67dcd7e3d088

Yök yök muovitaloille kirjoitti:

EPS on palava materiaali. Saako siitä tehdä seiniä ilman palonestokäsittelyä?

Ainoa EPS:n palonestoaine (HBCD) taas on kielletty aineen myrkyllisyyden takia. Rakennusteollisuuden on viiden vuoden siirtymäaika myydä vanhat varastot pois ja sitten noiden käyttö tällä planeetalla loppuu.

http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/en.jsp?oid=385105

Kiertäisin kaukaa kaikki rakennusmateriaalit joista on alle 20v käyttökokemuksia. Erityisesti jos kyseessä on kemianteollisuuden tuotteet kuten muovit.

Lue lisää

Varsinainen Einstein. Epsiä on liki kaikissa taloissa ja se on turvallinen materiaali. Jos talo palaa niin ei ole paljon väliä suliko siinä eps vai paloiko tikkurunko tuhkaksi. Palonestokäsittely normaalia ja järkevää ja aineet vaihtuu.

Eipäei kirjoitti:

Köyhät ei rakenna mitään ja fiksutkin muuten kuin valamalla märkää betonia seinään muovin sisään.

Betoni jähmettyy kemiallisesti ja loppukosteus poistuu epsin läpi. Näin fiksut rakentavat. Köyhät jatkaa vuokralla. Näin Se vaan menee.

lhkb kirjoitti:

Varsinainen Einstein. Epsiä on liki kaikissa taloissa ja se on turvallinen materiaali. Jos talo palaa niin ei ole paljon väliä suliko siinä eps vai paloiko tikkurunko tuhkaksi. Palonestokäsittely normaalia ja järkevää ja aineet vaihtuu.

Lue lisää

EPSiä on tosiaan lähes kaikissa taloissa, mutta ei se tarkoita sitä että talot kannattaisi rakentaa kokonaan EPS:tä. Paloturvallisuuden ja mahdollisten myrkkyjen kannalta on aika eri asia jos on lattialaatan alla valkoinen palosuojaamaton styrox levy, kuin jos koko talo on rakennettu eps muovista.

"Palonestokäsittely normaalia ja järkevää ja aineet vaihtuu."

No just näin. Tosi normaalia ja järkevää kun se ainoa palonestoaine eli HBDC aiheuttaa tutkitusti:
- lisääntymishäiriöitä
- kehityshäiriöitä
- kilpirauhasaineenvaihdunnan ongelmia
- mahdollisesti häiritsee myös hermoston toimintaa
- mahdollisesti aiheuttaa syöpää

Kerro toki mihin aineeseen HBDC on tarkoitus vaihtaa ja milloin? Käsittääkseni muita vaihtoehtoja ei tällä hetkellä ole. Ja jos huomenna joku uusi ja "turvallinen" yhdiste löytyykin, nikn kuka haluaa toimia koekaniinina ja rakentaa talonsa sillä kyllästetystä tavarasta? HBDC:kin oli "turvallista" 60-luvulta asti kunnes joku keksi tutkia sen vaikutuksia.

Toki talon voi tehdä palosuojaamattomasta eps:stä, mutta miten moinen tavara toimii esim silloin kun päälle unohtunut hiustenkäherrin sytyttää nojatuolin olohuoneen nurkassa? Aidossa kivitalossa kantavat rakenteet eivät syty ja auttavat rajoittamaan paloa, antaen näin asukkaille aikaa ensisammutukseen. Eps sulaa 100 asteen lämpötilassa ja kun seinä sulaa niin pintarappaus rikkoutuu. Tämän jälkeen palosuojaamaton EPS pääsee syttymään. Vai oletko eri mieltä?

Einstein . kirjoitti:

EPSiä on tosiaan lähes kaikissa taloissa, mutta ei se tarkoita sitä että talot kannattaisi rakentaa kokonaan EPS:tä. Paloturvallisuuden ja mahdollisten myrkkyjen kannalta on aika eri asia jos on lattialaatan alla valkoinen palosuojaamaton styrox levy, kuin jos koko talo on rakennettu eps muovista.

"Palonestokäsittely normaalia ja järkevää ja aineet vaihtuu."

No just näin. Tosi normaalia ja järkevää kun se ainoa palonestoaine eli HBDC aiheuttaa tutkitusti:
- lisääntymishäiriöitä
- kehityshäiriöitä
- kilpirauhasaineenvaihdunnan ongelmia
- mahdollisesti häiritsee myös hermoston toimintaa
- mahdollisesti aiheuttaa syöpää

Kerro toki mihin aineeseen HBDC on tarkoitus vaihtaa ja milloin? Käsittääkseni muita vaihtoehtoja ei tällä hetkellä ole. Ja jos huomenna joku uusi ja "turvallinen" yhdiste löytyykin, nikn kuka haluaa toimia koekaniinina ja rakentaa talonsa sillä kyllästetystä tavarasta? HBDC:kin oli "turvallista" 60-luvulta asti kunnes joku keksi tutkia sen vaikutuksia.

Toki talon voi tehdä palosuojaamattomasta eps:stä, mutta miten moinen tavara toimii esim silloin kun päälle unohtunut hiustenkäherrin sytyttää nojatuolin olohuoneen nurkassa? Aidossa kivitalossa kantavat rakenteet eivät syty ja auttavat rajoittamaan paloa, antaen näin asukkaille aikaa ensisammutukseen. Eps sulaa 100 asteen lämpötilassa ja kun seinä sulaa niin pintarappaus rikkoutuu. Tämän jälkeen palosuojaamaton EPS pääsee syttymään. Vai oletko eri mieltä?

Lue lisää

Etkai Sä syö hbcd:tä ruudinkeksijä ? Silloin siitä voisi olla harmia. Seinien sisässä sitoutuneena ei aiheuta minkäänlaisia ongelmia. Meillä olisi varmasti muutama tapaus ollut mediassa jos olisi pienikin terveysriski asua lammi-talossa tai epsharkkotalossa joissa hbcd:tä käytetään. Näistä on yli 40 v. Kokemus. Sulaahan Se eps kuumassa, lapsikin tuon tietää, myös betonikuorten välissä jonne sulanutta epsiä ei saa vaihdettua. EPS ei kuitenkaan ylläpidä paloa eikä ruoki tulta. Sikäli on paloturvallinen. Mutta sun kannattaa ihan oikeasti jatkaa vuokralla.

Einstein . kirjoitti:

EPSiä on tosiaan lähes kaikissa taloissa, mutta ei se tarkoita sitä että talot kannattaisi rakentaa kokonaan EPS:tä. Paloturvallisuuden ja mahdollisten myrkkyjen kannalta on aika eri asia jos on lattialaatan alla valkoinen palosuojaamaton styrox levy, kuin jos koko talo on rakennettu eps muovista.

"Palonestokäsittely normaalia ja järkevää ja aineet vaihtuu."

No just näin. Tosi normaalia ja järkevää kun se ainoa palonestoaine eli HBDC aiheuttaa tutkitusti:
- lisääntymishäiriöitä
- kehityshäiriöitä
- kilpirauhasaineenvaihdunnan ongelmia
- mahdollisesti häiritsee myös hermoston toimintaa
- mahdollisesti aiheuttaa syöpää

Kerro toki mihin aineeseen HBDC on tarkoitus vaihtaa ja milloin? Käsittääkseni muita vaihtoehtoja ei tällä hetkellä ole. Ja jos huomenna joku uusi ja "turvallinen" yhdiste löytyykin, nikn kuka haluaa toimia koekaniinina ja rakentaa talonsa sillä kyllästetystä tavarasta? HBDC:kin oli "turvallista" 60-luvulta asti kunnes joku keksi tutkia sen vaikutuksia.

Toki talon voi tehdä palosuojaamattomasta eps:stä, mutta miten moinen tavara toimii esim silloin kun päälle unohtunut hiustenkäherrin sytyttää nojatuolin olohuoneen nurkassa? Aidossa kivitalossa kantavat rakenteet eivät syty ja auttavat rajoittamaan paloa, antaen näin asukkaille aikaa ensisammutukseen. Eps sulaa 100 asteen lämpötilassa ja kun seinä sulaa niin pintarappaus rikkoutuu. Tämän jälkeen palosuojaamaton EPS pääsee syttymään. Vai oletko eri mieltä?

Lue lisää

Hahaaa...nauran itseni tärviölle. Sälli luulee että eps on talon "kantava materiaali". Nyt sun pitää oikeasti mennä juttelemaan jollekin.

Einstein . kirjoitti:

EPSiä on tosiaan lähes kaikissa taloissa, mutta ei se tarkoita sitä että talot kannattaisi rakentaa kokonaan EPS:tä. Paloturvallisuuden ja mahdollisten myrkkyjen kannalta on aika eri asia jos on lattialaatan alla valkoinen palosuojaamaton styrox levy, kuin jos koko talo on rakennettu eps muovista.

"Palonestokäsittely normaalia ja järkevää ja aineet vaihtuu."

No just näin. Tosi normaalia ja järkevää kun se ainoa palonestoaine eli HBDC aiheuttaa tutkitusti:
- lisääntymishäiriöitä
- kehityshäiriöitä
- kilpirauhasaineenvaihdunnan ongelmia
- mahdollisesti häiritsee myös hermoston toimintaa
- mahdollisesti aiheuttaa syöpää

Kerro toki mihin aineeseen HBDC on tarkoitus vaihtaa ja milloin? Käsittääkseni muita vaihtoehtoja ei tällä hetkellä ole. Ja jos huomenna joku uusi ja "turvallinen" yhdiste löytyykin, nikn kuka haluaa toimia koekaniinina ja rakentaa talonsa sillä kyllästetystä tavarasta? HBDC:kin oli "turvallista" 60-luvulta asti kunnes joku keksi tutkia sen vaikutuksia.

Toki talon voi tehdä palosuojaamattomasta eps:stä, mutta miten moinen tavara toimii esim silloin kun päälle unohtunut hiustenkäherrin sytyttää nojatuolin olohuoneen nurkassa? Aidossa kivitalossa kantavat rakenteet eivät syty ja auttavat rajoittamaan paloa, antaen näin asukkaille aikaa ensisammutukseen. Eps sulaa 100 asteen lämpötilassa ja kun seinä sulaa niin pintarappaus rikkoutuu. Tämän jälkeen palosuojaamaton EPS pääsee syttymään. Vai oletko eri mieltä?

Lue lisää

Sun ei oikeasti kannata pohdiskella paljonko tarviit aikaa ensisammutukseen. Yhtä hyvin voit miettiä paljonko aikaa tarviit että kerkiät sängyn alle piiloon kun taivas putoaa niskaan.

mistä näitä maailmanlopun ressukoita sikiää ?

rimpuile irti vuokrapeelon statuksesta niin jatketaan sitten keskustelua...

öllöml kirjoitti:

Hahaaa...nauran itseni tärviölle. Sälli luulee että eps on talon "kantava materiaali". Nyt sun pitää oikeasti mennä juttelemaan jollekin.

No enkä luule. Sulla vaan tökkii luetun ymmärtäminen.

Tai sitten loppui argumentit lyhyeen joten turvaudut itkupotkuraivariin ja keskustelukumppanin dissaukseen kun et pysty kumoamaan esim Pelastusopiston tai ympäristöministeriön tietoja (joihin viittasin).. Jos sulla on jotain oikeaa sanottavaakin niin anna tulla. Omiin väitteisiin olen esittänyt lähteet, joten odotan yhtälailla perusteltua ja lähteillä todennettavaa vasta-argumenttia. Muuten tätä keskustelua on turha jatkaa jos vastapuolen ainoa puolustus on "sä oot vuokrapeelo".

Einstein . kirjoitti:

EPSiä on tosiaan lähes kaikissa taloissa, mutta ei se tarkoita sitä että talot kannattaisi rakentaa kokonaan EPS:tä. Paloturvallisuuden ja mahdollisten myrkkyjen kannalta on aika eri asia jos on lattialaatan alla valkoinen palosuojaamaton styrox levy, kuin jos koko talo on rakennettu eps muovista.

"Palonestokäsittely normaalia ja järkevää ja aineet vaihtuu."

No just näin. Tosi normaalia ja järkevää kun se ainoa palonestoaine eli HBDC aiheuttaa tutkitusti:
- lisääntymishäiriöitä
- kehityshäiriöitä
- kilpirauhasaineenvaihdunnan ongelmia
- mahdollisesti häiritsee myös hermoston toimintaa
- mahdollisesti aiheuttaa syöpää

Kerro toki mihin aineeseen HBDC on tarkoitus vaihtaa ja milloin? Käsittääkseni muita vaihtoehtoja ei tällä hetkellä ole. Ja jos huomenna joku uusi ja "turvallinen" yhdiste löytyykin, nikn kuka haluaa toimia koekaniinina ja rakentaa talonsa sillä kyllästetystä tavarasta? HBDC:kin oli "turvallista" 60-luvulta asti kunnes joku keksi tutkia sen vaikutuksia.

Toki talon voi tehdä palosuojaamattomasta eps:stä, mutta miten moinen tavara toimii esim silloin kun päälle unohtunut hiustenkäherrin sytyttää nojatuolin olohuoneen nurkassa? Aidossa kivitalossa kantavat rakenteet eivät syty ja auttavat rajoittamaan paloa, antaen näin asukkaille aikaa ensisammutukseen. Eps sulaa 100 asteen lämpötilassa ja kun seinä sulaa niin pintarappaus rikkoutuu. Tämän jälkeen palosuojaamaton EPS pääsee syttymään. Vai oletko eri mieltä?

Lue lisää

Onko siis näin, että EPS eristeessä käytetään jotain myrkyllistä lisäainetta, joka varsinkin hengitettynä aiheuttaa syöpää yms? Miten on mahdollista, että tätä ei olla kerrottu julkisuudessa vaan vaiettu törkeästi. Tämä tarkoittaisi siis sitä, että jos talo syttyy palamaan, niin todennäköisesti noutaja tulee vaikka palosta selviäisikin. Mites naapurit tms. Jotka hengittävät palokaasuja. Huolestuttava ja minulle todellakin uusi tieto. Nyt en yhtään ihmettele miksi kaikki ammattilaiset eivät puoltaneet EPS valumuoteista tehtävää rakenneratkaisua, vaan aivan muuta systeemiä. Emme toki olisi sitä muutenkaan valinneet, mutta tästä ei ollut mitään tietoa.

Onko muitakin asioita mitä ko. tuotteesta ei kerrota?

Usko meni lopullisesti kirjoitti:

Onko siis näin, että EPS eristeessä käytetään jotain myrkyllistä lisäainetta, joka varsinkin hengitettynä aiheuttaa syöpää yms? Miten on mahdollista, että tätä ei olla kerrottu julkisuudessa vaan vaiettu törkeästi. Tämä tarkoittaisi siis sitä, että jos talo syttyy palamaan, niin todennäköisesti noutaja tulee vaikka palosta selviäisikin. Mites naapurit tms. Jotka hengittävät palokaasuja. Huolestuttava ja minulle todellakin uusi tieto. Nyt en yhtään ihmettele miksi kaikki ammattilaiset eivät puoltaneet EPS valumuoteista tehtävää rakenneratkaisua, vaan aivan muuta systeemiä. Emme toki olisi sitä muutenkaan valinneet, mutta tästä ei ollut mitään tietoa.

Onko muitakin asioita mitä ko. tuotteesta ei kerrota?

Lue lisää

Kysy lammilta, eps on turvallinen eriste.

Einstein . kirjoitti:

No enkä luule. Sulla vaan tökkii luetun ymmärtäminen.

Tai sitten loppui argumentit lyhyeen joten turvaudut itkupotkuraivariin ja keskustelukumppanin dissaukseen kun et pysty kumoamaan esim Pelastusopiston tai ympäristöministeriön tietoja (joihin viittasin).. Jos sulla on jotain oikeaa sanottavaakin niin anna tulla. Omiin väitteisiin olen esittänyt lähteet, joten odotan yhtälailla perusteltua ja lähteillä todennettavaa vasta-argumenttia. Muuten tätä keskustelua on turha jatkaa jos vastapuolen ainoa puolustus on "sä oot vuokrapeelo".

Lue lisää

Enhän minä sitä kumoa että eps sulaa kuumassa. Tuon ymmärtämiseen ei tarvita pelastusopistoa heheheeee ! Soita lammille, sieltä saa tietoa eps-eristeiden ominaisuuksista.

Usko meni lopullisesti kirjoitti:

Onko siis näin, että EPS eristeessä käytetään jotain myrkyllistä lisäainetta, joka varsinkin hengitettynä aiheuttaa syöpää yms? Miten on mahdollista, että tätä ei olla kerrottu julkisuudessa vaan vaiettu törkeästi. Tämä tarkoittaisi siis sitä, että jos talo syttyy palamaan, niin todennäköisesti noutaja tulee vaikka palosta selviäisikin. Mites naapurit tms. Jotka hengittävät palokaasuja. Huolestuttava ja minulle todellakin uusi tieto. Nyt en yhtään ihmettele miksi kaikki ammattilaiset eivät puoltaneet EPS valumuoteista tehtävää rakenneratkaisua, vaan aivan muuta systeemiä. Emme toki olisi sitä muutenkaan valinneet, mutta tästä ei ollut mitään tietoa.

Onko muitakin asioita mitä ko. tuotteesta ei kerrota?

Lue lisää

Tämähän Se tyypillinen skenaario on että ensin rakennetaan talo, sitten poltetaan Se ja sitten hengitetään vielä palokaasuja yhdessä naapureiden kanssa. Sitten kuollaan kaikki syöpään.

mistä tätä poloista ihmiskuonaa sikiää ja riittää tälle palstalle ?

jlöjl kirjoitti:

Tämähän Se tyypillinen skenaario on että ensin rakennetaan talo, sitten poltetaan Se ja sitten hengitetään vielä palokaasuja yhdessä naapureiden kanssa. Sitten kuollaan kaikki syöpään.

mistä tätä poloista ihmiskuonaa sikiää ja riittää tälle palstalle ?

Lue lisää

Väitätkö siis ettei paloturva-aineet ja -eristeet ole tarpeellisia. Entä palovakuutus? Haluatko lakkauttaa palokunnatkin samalla?

Ei EPSille kirjoitti:

Väitätkö siis ettei paloturva-aineet ja -eristeet ole tarpeellisia. Entä palovakuutus? Haluatko lakkauttaa palokunnatkin samalla?

Oot ihan sekaisin kun tuollaisia kyselet. Eristeet tarvitaan ja palonsuoja-aineita hyvä olla. EPS on mainio tuote eikä ihme että liki jokaisella työmaalla sitä menee kymmeniä, jopa satoja kuutioita. Lattiaan, seiniin, maan alle, yläpohjaan.

eristän seuraavankin luxustaloni epsillä ! Köyhien ininä ei siinä vaikuta suuntaan eikä toiseen. Ulkomaillakin tekevät miljoonataloja tällä systeemillä. Raha puhuu, ugh ! Nyt rotat ryömikää vuokrakoloihinne ja olkaa hiljaa.

Minua kiinnostaa valuharkoissa ulkoseinien betonin kuivuminen varsinkin märkätilojen kohdalla kun rakenteen sisäpuolella on uretaanilevy saunassa ja vesieristeet kylpyhuoneessa.
Betonihan valetaan tällöin kahden muovin väliin

Mitenköhän betoni siellä sisällä kuivuu kun betonilattiatkaan eivät meinaa kuivua millään ellei liimaa hiota pois?

Onko toimittajilla jotakin suosituksia siitä, että märkätiloja ei saa suunnitella ulkoseinille tai saako tuotteelle jotakin takuuta esim. 10 vuoden rakennetakuuta?

1 kiinnostunut kirjoitti:

Minua kiinnostaa valuharkoissa ulkoseinien betonin kuivuminen varsinkin märkätilojen kohdalla kun rakenteen sisäpuolella on uretaanilevy saunassa ja vesieristeet kylpyhuoneessa.
Betonihan valetaan tällöin kahden muovin väliin

Mitenköhän betoni siellä sisällä kuivuu kun betonilattiatkaan eivät meinaa kuivua millään ellei liimaa hiota pois?

Onko toimittajilla jotakin suosituksia siitä, että märkätiloja ei saa suunnitella ulkoseinille tai saako tuotteelle jotakin takuuta esim. 10 vuoden rakennetakuuta?

Lue lisää

Ihan samalla tavalla valetun seinän pitää antaa kuivua riittävästi ennen kuivumisen katkaisevaa pinnoitusta kun lattiankin. Asia luonnollisesti varmistaan kosteusmittarilla. Eri asia on kuinka moni näiden malttaa antaa kuivua riittävästi, esim 8cm lattia kestää kuivaa helposti puoli vuotta ja ylikin ennen kuin se on riittävän kuiva pinnoitettavaksi.

"isäpuoli kuitenkin pinnoitetaan yleensä max 4-6kk runkopystytyksen jälkeen?"

kattoku lammitaloon saa lämmöt päälle ja pääsee asumaan kun seinät ja lattialämmitys on paikoillaan. Muissa taloissa siihen aikaan roilotetaan sähköjohtoja ja paklataa roilotuksia tai jotain muuta huuhaata.

r12t14 kirjoitti:

"isäpuoli kuitenkin pinnoitetaan yleensä max 4-6kk runkopystytyksen jälkeen?"

kattoku lammitaloon saa lämmöt päälle ja pääsee asumaan kun seinät ja lattialämmitys on paikoillaan. Muissa taloissa siihen aikaan roilotetaan sähköjohtoja ja paklataa roilotuksia tai jotain muuta huuhaata.

Lue lisää

Mites toi katto? Eikö Lammitaloihin tehdä kattoa lainkaan ennen kuin muutetaan sisään =))))

Muissa taloissa tehdään sisätasoituksia jo kovaa vauhtia kun Lammitalossa vielä nakerretaan muovipussiyläpohjaa...

mie en romaha kirjoitti:

Ihan samalla tavalla valetun seinän pitää antaa kuivua riittävästi ennen kuivumisen katkaisevaa pinnoitusta kun lattiankin. Asia luonnollisesti varmistaan kosteusmittarilla. Eri asia on kuinka moni näiden malttaa antaa kuivua riittävästi, esim 8cm lattia kestää kuivaa helposti puoli vuotta ja ylikin ennen kuin se on riittävän kuiva pinnoitettavaksi.

Lue lisää

Meidän puutalossa betonilattia ei meinannut kuivua millään vaikka kuinka hiottiin ja kuivatettiin. Kylppärin seinät ja saunat oli jo pitkään valmiina ennenkuin lattiaa päästiin vesieristämään.
Eikä nyt uudessa talossa voi odotella vuotta seinän kuivumisia. Jos kesällä aloittaa rakentamisen niin pitääkö odottaa seuraavan kesään ennen pesutilojen valmistumista ja muuttamista jos ei halua kosteusongelmia seiniin...
Miten valuharkkotaloissa yleensä menee rakennusaika.
Puutaloa en kuitenkaan enää rakenna.

ölkasdj kirjoitti:

Meidän puutalossa betonilattia ei meinannut kuivua millään vaikka kuinka hiottiin ja kuivatettiin. Kylppärin seinät ja saunat oli jo pitkään valmiina ennenkuin lattiaa päästiin vesieristämään.
Eikä nyt uudessa talossa voi odotella vuotta seinän kuivumisia. Jos kesällä aloittaa rakentamisen niin pitääkö odottaa seuraavan kesään ennen pesutilojen valmistumista ja muuttamista jos ei halua kosteusongelmia seiniin...
Miten valuharkkotaloissa yleensä menee rakennusaika.
Puutaloa en kuitenkaan enää rakenna.

Lue lisää

Suosittelen kevytbetonitaloa jos on kiire. Kevytbetoni on käynyt höyrykarkaisussa jo tehtaalla, joten se on melko kuivaa kamaa jo muurattaessa. Jos runkoa ei päästä paljoa rakennusvaiheessa kastumaan, pääsee sen pinnoittamaan muutaman kuukauden sisällä. Suosittelisin vesikattoon rakennettua kevytbetonitaloa esim. Jämerältä. Tällöin talo nousee nopeasti säältä suojaan ja pääset siitä jatkamaan tekniikka ja pinnoitustöillä.

ölkasdj kirjoitti:

Meidän puutalossa betonilattia ei meinannut kuivua millään vaikka kuinka hiottiin ja kuivatettiin. Kylppärin seinät ja saunat oli jo pitkään valmiina ennenkuin lattiaa päästiin vesieristämään.
Eikä nyt uudessa talossa voi odotella vuotta seinän kuivumisia. Jos kesällä aloittaa rakentamisen niin pitääkö odottaa seuraavan kesään ennen pesutilojen valmistumista ja muuttamista jos ei halua kosteusongelmia seiniin...
Miten valuharkkotaloissa yleensä menee rakennusaika.
Puutaloa en kuitenkaan enää rakenna.

Lue lisää

Kyllä meillä ainakin valuharkkotalossa minkä itselle rakensimme nuo seinät olivat mittarin mukaan kuivat ennemmin kuin lattiat, jotka valettiin alakertaan heinäkuun alussa ja yläkertaan elokuun puolivälissä. Rakentaminen meillä siis aloitettiin toukokuussa, seuraavana vuonna maalis-huhtikuussa tehtiin kylppärit ja saunat, ja kesäkuun alussa muutettiin sisään.

mie en romaha kirjoitti:

Kyllä meillä ainakin valuharkkotalossa minkä itselle rakensimme nuo seinät olivat mittarin mukaan kuivat ennemmin kuin lattiat, jotka valettiin alakertaan heinäkuun alussa ja yläkertaan elokuun puolivälissä. Rakentaminen meillä siis aloitettiin toukokuussa, seuraavana vuonna maalis-huhtikuussa tehtiin kylppärit ja saunat, ja kesäkuun alussa muutettiin sisään.

Lue lisää

Totta... ei Lammitalo paljonkaan häviä nopeudessa Jämerälle.

Kellareita ei ainakaan pitäisi tehdä eristevaluharkosta. valut ei kuivu maan sisällä koskaan. Lecaharkosta ilman eristettä tai kevytbetonista joita ei tarvitse valaa.

Näinhän se on riittävän kuiva rakenne ei homehdu, lahoa tai mätäne. Noudattamalla valmistajan ohjeita pärjää yleensä jo hyvin.
Hometaloissa kyllä sitten pääsääntöisesti on kyseessä myös rakennusvirhe tai remontin tarve jo iänkin vuoksi.
Kaikilla tuotteilla saa varmasti toimivan talon aikaiseksi ja myyjät sitten kisaavat kuka heistä on paras alallaan.
Suurin osa uusista taloistamme on täysin toimivia ja niissä asuu onnellinen perhe. Tällä palstalla ihmisiä peloitellaan, kuin Putin Krimillä.