Pyörätuolipotilaan huomioiminen

Tuota huh, huh sanon minä. Yli 20 vuotta tuolissa istuneena, ensimmäistä kertaa
huomaan olevani onnellinen, vailla huolia. Siis kun vertaa sinuun. Sinullahan
on vuosia mennyt ihan päin peetä, sitten yrität itsaria ja halvaannut, ei voi paljon
pahemmin enää mennä. Olen toki tavannut vammaisurani aikana 3 vastaavaa tapausta, halvaantunut itsaria yrittäessä. Käsittääkseni he ovat kaikki yrittäneet
uudestaan ja hyvällä menestyksellä, ensimmäisen kerran virheistä oppineena.
Niin se asia, miten kohdellaan pyörätuolissa istuvia. Aivan samalaisesti, kuin kaikkia muitakin, en ole kohdallani huommanut mitään erikoista. En edes viitsi toivottaa
hyvää kevään jatkoa, tuskin toteutuu, siis sinulle.

En kutsuisi itseäni potilaaksi pyörätuolista huolimatta. Se on vain apuväline mutta kyllä mä koen terve olevani jotta ei tartte potilaaksi kutsua ;)

Kyllä se vaan on suomen kielen rumin sana tuo pyörätuolipotilas tässä yhteydessä.Tietty sairaalan käytävilla pyörätuolilla liikkuvia voi kutsua sillä nimellä, mutta ei nyt helvetti sentään vamman takia koko elämänsä pyörätuolilla liikkuvat oo mitään potilaita... poikkeuksena tietenki ne ajat kun sattuvat olemaan sairaalassa. Taitaa aloittaja olla ns. terve kun tuollaisen aivopierun...tai etten sanois aivoripulin päästi ku "pyörätuolipotilas"