Aamu alkoi reippaalla zumballa ja pikaisella suorimisella, ennekuin kauppareissulle lähdin.
Kun olympialaiset ja putkihajujen aikana ei baarikaapissani ollut kuin tyhjää, päätin käväistä ostamassa hanapakkauksen valkoviiniä samalla.
Ennen ruokaostoksia sen teinkin, ja asetin "lootan" pikkulokeroon isossa kärryssä. Saatuani tavarat hihnalta, ei pankkikoryttia ollutkaan taskussani,...siinä sitten pyysin kassatyttöä säästämään kuitin ja tavarat ja juoksin Alkoon, mutta eihän se sinne ollut jäänyt. Miten nyt selviäisin ostoksistani, uusi reissuko edessä ja kortin sulkeminen. Vielä kaivelin taskujani, ja kas'kummaa,..kortti oli kuin magneetilla kiinni kännykässäni, puh ja puusk. sain tavarani ja istuin onnellisena taxissa kotiin.
Mukavia juteltiin siinä, ja ovelle kantoi kohtelias mies molemmat kassini. Ja sitten huomasin, ei mitään hanapakkausta ollutkaan siinä, ja eikun äkkiä soittamaan taxiin, mutta ei siellä takakontissa mitään ollut.
Kuski väitti kärryni olleen tyhjä viedessään sen oven luo,....ei, en antanut periksi, hän halusi itse viedä kärryn puolestani ja taatusti se oli ollut siinä.
Ystävällisesti hän lupasi käydä Myyrmannissa tarkistamassa, mutta en uskonut enää saavani sitä takaisin.
3 varttia oli kärry ulkopuolella oven, parin muun kärryn kanssa ja siellähän se oli tallella:D
Iloisena hän heitti sen kotiin, ja vieläkin ihmettelen, että viinini sai olla rauhassa väen paljoudesta huolimatta ja taxikuskin ystävällisyyttä!
Siitä ilosta kaadoin lasillisen itselleni Emmerdalin alkaessa ja nautin, vaikka vierasvarana se suurimmalta osaltaan onkin. Olhan päivä kerrassaan:D
Kun olympialaiset ja putkihajujen aikana ei baarikaapissani ollut kuin tyhjää, päätin käväistä ostamassa hanapakkauksen valkoviiniä samalla.
Ennen ruokaostoksia sen teinkin, ja asetin "lootan" pikkulokeroon isossa kärryssä. Saatuani tavarat hihnalta, ei pankkikoryttia ollutkaan taskussani,...siinä sitten pyysin kassatyttöä säästämään kuitin ja tavarat ja juoksin Alkoon, mutta eihän se sinne ollut jäänyt. Miten nyt selviäisin ostoksistani, uusi reissuko edessä ja kortin sulkeminen. Vielä kaivelin taskujani, ja kas'kummaa,..kortti oli kuin magneetilla kiinni kännykässäni, puh ja puusk. sain tavarani ja istuin onnellisena taxissa kotiin.
Mukavia juteltiin siinä, ja ovelle kantoi kohtelias mies molemmat kassini. Ja sitten huomasin, ei mitään hanapakkausta ollutkaan siinä, ja eikun äkkiä soittamaan taxiin, mutta ei siellä takakontissa mitään ollut.
Kuski väitti kärryni olleen tyhjä viedessään sen oven luo,....ei, en antanut periksi, hän halusi itse viedä kärryn puolestani ja taatusti se oli ollut siinä.
Ystävällisesti hän lupasi käydä Myyrmannissa tarkistamassa, mutta en uskonut enää saavani sitä takaisin.
3 varttia oli kärry ulkopuolella oven, parin muun kärryn kanssa ja siellähän se oli tallella:D
Iloisena hän heitti sen kotiin, ja vieläkin ihmettelen, että viinini sai olla rauhassa väen paljoudesta huolimatta ja taxikuskin ystävällisyyttä!
Siitä ilosta kaadoin lasillisen itselleni Emmerdalin alkaessa ja nautin, vaikka vierasvarana se suurimmalta osaltaan onkin. Olhan päivä kerrassaan:D
Vastaukset 11
Vanhimmat
Olipas siinä yhdelle päivälle menoa ja meininkiä vaikka toisille lainata. Itsellä koko viikko mennyt lorviessa tärviölle.
Vaikka on lauhaa, ulkona tuntee tulevansa viluiseksi ja sairaaksi vaikka kuin vaatetta, kerrospukemista laittaa.
Aspiriini ja kuumamehu auttaa vähän aikaa, mut ei lääkkeitäkään elimistö ylen määrin kestä, taitaa munuaisten päälle käydä nekin.
Nukun yöt kuitenkin hyvin. Unta kuitenkin tarvii enemmän kuin tavallisesti. Kait tää ohi menee.
UNtahan tässä alkaa tarvitsemaan,..tuolla katselin Inhimillinen tekijä ja uni alkoi painaa silmiä jo kiinni. Ei mikään olekaan ihanampaa, kuin pujahtaa sänkyyn kun nukuttaa!
Toivottavasti vilustuminen menee ohi, nyt kannattaa levätä tarpeeksi, ja hoitaa itsensä kuntoon:)
Tarpeeksi oli todella minullakin nuo harmilliset sattumat, vaan
loppu hyvin, kaikki hyvin!
Hyvää yötä, huomenna on taas päivä uus!
Ihmeeltähän tuo jo tuntuu kun viini ei kelpaa, mutta ku minun pensasmustikat (1ltr rasia) jäi kärryyn jonka työnsin toisten kärryjen jatkoksi oli kyllä viety.
Tosin ajoin jo kotiin eikä marjoja ollut nii palasin niitä etsimään ja jouduin ostamaan uudet, maksoivatkin yli 10e johonki tarpeeseen ne, piti hankkia. ostin samamlaisen rasiallisen tilalle.
Neuvonnassa kyselin mutta sanoivat, johan ne nyt jokaiselle kelpaa sellaiset marjat. 'Näin on marjat.
Huomenta valkenevaan aamuun:D Taitaa aurinkokin olla noussut, kun taivaanranta heijastaa noin valoa!
Kajastus ainakin näyttää lupaavalat, taisikin olla ensimmäinen aamu, kun keittiössä häärin luonnonvalossa. Kattoikkuna siellä antaa valon keskelle työpisteitä.
Ihmeenä minäkin pidin eilistä, ettei kukaan ollut hoksannut ottaa talteen laatikkoa, mutta toki iloitsin. Tuo pankkikortin kokokin oli just kännykän takaosaan sopiva,...se tosin eniten hätkähdytti kassajonossa kun ei maksamaan kykene:D
Oli se kassalikkakin kiva kun pakkasi tavarani sillaikaa kun juoksin etsimään korttiani,...Alkon tyttö muisti hyvin minut, kun skoijasin hänelle, edelliseltä kun kysyttiin henkkaria, niin
minä siihen vuorollani, "että onkos myös yläikärajaa? Ei sitä ei ole, mutta 25 v. pitää alaikäraja olla".
Sitäpä en ollut tienytkään, ja hyvä niin!
Nytpä haenkin kaffepetteristäni kahvia ja juustosämpylän sen kaveriksi moikka,
Ja aurinkoista lauantaita:D
Ennen kardemummaa sai vain putkilossa, joka helposti sujahti ostoskärryn raosta kaupan lalttialle, ja jos onnistui sen kassalle asti varjelemaan, siinä se pyörähti päätyreunan katveeseen näkymättömiin. Joskus kassaneiti huuteli perään : Rouva, teidän putki jäi ! Olen ostanut kardemumman jo kauan annospusseissa, ja se on mausteena mieluisa, pulla ei edes tuoksu oikealta ilman kardemummaa. Ja mikä nimi: k a r d e m u m m a ...ei ihme että Kardemumman kaupungissa viihtyivät iloiset rosvot Kasper ja Jesper ja Joonatan.
Kardemummaputkiloita minulla on äitinikin perintönä, sillä hän lajitteli niihin virkkuukoukut. Retkille laitoimme niihin sokeria, suolaa ja tulitikkuja suojaan kosteudelta ja säilytän vieläkin vaniljatankoja niissä. Oh, vanilja onkin toinen mielituoksumausteeni, ja jossain parfyymissanikin on aavistus vaniljaa. Kun raaputtaa vaniljansiemenet mausteeksi, voi kuoret laittaa sokeriastiaan ja saa luonnollista vaniljasokeria vanilliinin sijasta.
Aika kivoja ideoita Sinulla Ramoona! Totta on että monia pakkaustarvikkeita on kiva hyödyntää,..exottisista peltipurkeista muovisiin.
Zumbasin tuolla TV-ohjelman mukana Papualaisten kanssa, maalit ja sulat vain puuttuivat, upeaa oli tanssinsa, ja hihkaisin innoissani----aaa uuuu, minäkin:D
Vilkaisin muuten Kauniita ja Rohkeita muotinäytöksensä aikana, jolloin kiinnitin huomioni ameriikkalaiseen PIILOMAINONTAAN!
**Hope for the future** lavastus, oli korkean maissipellon edessä, missä upeat iltapuvut kuvattiin maissipelto taustanaan!
Toivoa tulevaisuuteen geenimuunneltuna maissinako? oli sanoma maailmalle:D tuon ohjelman puitteissa jota levitetään
ympäri maailmaa!
Kenpä tietää, vaikka niin joskus tulisi olemaan monessakin muodossa.
Kauanhan siellä onkin jo rehuna ainakin ollut käytössä.
Hieman ihmetyttää tuon Ukrainan tilanteenkin käsittely Yhdysvaltain presidenttiä myöten, toiselta puolella maapalloa, ohjeistaen Venäjääkin varoittaen.
Usein ihmiset unohtavat ulosjätettyihin ostoskärryihin pieniä ostoksia, mutta myös rahakukkaron olen palauttanut kassalle. Kiire kai tuota tekee.
Itse jätin vahingossa polkupyörän ohjaustankoon kankaisen ostoskassin, jossa oli lompakkoni. Ehdin valita ostokseni ja jonottaa vuoroani kassalle.
Kun juoksin fillarelleni, vikkelä varas ehti jo napata lompakon ja sen kaikki kortit. Mitään rahanarvoista ulos ei kannata jättää. Siellä voi olla kyttäri, joka iskee välittömästi tilaisuuden saatuaan.
"sirkkuseni"
Minäkin kävin aamulla kaupassa, koska aamukahvini olikin kokkeli pitoista, mutta en unohtanut mitään ostoksistani. Ostin arpoja, ja voitin 5,-€, mutta tappiota tuli 6,-€.
Etsin sitä kirjoitusta, jossa sekoitin Vihdin ja Sipoon, mutta minulle ne on sama asia, siis lisäksi vielä Nummela, Kauklahti!! Kaukana kaikesta Pohjois- Espoosta.
Mainitsit Lippajärven, joka on jo tutumpi minulle, ainakin Lippakiessi!, mutta mitä hiivattia sinä teet Myyrmannissa? Ja taksilla?
Tulihan minulle tutuksi Myyrmäki, Martinlaakso ja ne seudut, kun olin siellä töissä, mutta nyt asun taas kaukana kaikesta, siis Hämeessä.
Tämä kirjoitukseni tulee "jälkijunassa", sillä pitäisi olla tätä muutakin elämää, kuin täällä roikkua lukemassa toisten katkeruuksia ja sananvapauden "riistoa"? Hassua. Minun kirjoitukset ovat mahtuneet palstalle.
Miranda :)
Sain kunnalta taxioikeuden 10 matkaa kuussa, pumppu kun on ohitusleikattu 13 v sitten, ja oireilee varsinkin pakkas'säällä:D
No, tavarataloihin on kiva mennä,...Isossa Ompussa ei ollut vielä tilaamaani runokirjaa, joten Myrtsiin läksin ostoksille tällä kertaa.
Vasta minäkin pistäydyin nyt illalla täällä aamun jälkeen, laiton Beatlesia raikumaan:D ja saunoin.
Katsos Myyrmanni on myös minulle tutuin paikka Vantaalla, kun kesämökkimme oli siellä, jonka kyllä myin pois 2 vuotta sitten.
Tuttujakin näkee siellä joskus:D
PS. Sipoohan on Nurmijärven ja Hyrylän ja Keravan eteläpuolella ulottuen merenrantaan asti saarineen.
Erikoinen oli minunkin päivä. Aikoja päiviä sitten kuollut koiramme haukkui vimmatusti,ikään kuin sillä olisi ollut jotain tärkeää asiaa.
Aamu oli tavallinen ja rauhallinen. Tein ulkotöitä hyvässä, kuivassa säässä. Leikkasin kuusiaitaa, ainakin viisikymmentä vuotta vanhaa.
Pitkät tikkaat siihen rönälleen, niin että niitä uusia latvoja pääsi katkomaan ihan saksipelissä. Työ kävi vanhan tottumuksen myötä.
Uusi ennätys, että helmikuun lopulla jo olisi voinut aloittaa.
Niin se unen koira. Sen viimeisen leposijan päälle ne alutikkaat siinä kohtaa laitoin. Aitaa on 20m. Levätköön vanhan vahdin jäännökset kaikessa rauhassa.
Voi että, noin voi unessa uskollinen koiruli ilmentyä. Minäkin näin kuin valveunta silloin mieheni kuoleman jälkeen yksinäisyydessäni.
Olin sängyssä kuin eksyksissä surren, silloin viereeni unessa ilmestyi ruskea tassu. Uneni sanoi sen olevan karhun tassun turvakseni, mutta kooltaan se muistutti Täplän tassua.
Täplä oli karhukoiran ja collien uljas risteytys,...viisas ja upealuonteinen, koko perheen rakastama uroskoira.
Hyvältä tuntui kauan, vieläkin se liikuttaa...