mitä minun pitäisi hankkia

Heippa muru. Sinulla on omasta takaa veden lämpömittari, kyynärpääsi. Huoneen lämpötilassa luottaisin varmaan omiin tuntemuksiin ja tietysti kokeilisin vauvan niskasta onko hikinen tai viileä. Meidän neuvolan aulasta löytyy vaaka joten punnitsemaan pääsee ihan itse. Jos teillä ei ole tuota mahdollisuutta niin koita sopia että pääsisitte punnituksiin. Sitteriä en hankkinut koskaan. Joskus käytin turvakaukaloa korvikkeena. Kuumemittari ja pikkuniistin on. Mulla on vaikka mitä ilmaseks saatua unipussia. Äitiyspakkauksenkin. Varmaan joku sellainen on hyvä. En tuossa oikeen uskalla neuvoa. Kapaloa ei kai nykyään niin suositella.

Pakko kommentoida tuohon lämpömittari kyynärpää juttuun. Keskosvauvani ensimmäinen kylvetys sairaalassa sujui niin, että hoitaja koitti kyynärpäällään vettä ja laskin lapseni sinne. Omasta mielestäni vesi oli viileää, mutta tuoreena vanhempana en sitten kehdannut sanoa mitään(vieläkin harmittaa 3v jälkeenpäin). Vauva sylissäni alkoi huutamaan kuin syötävä, lopulta äidinvaistoni pakotti minut lopettamaan huudon ja lämmittämään lastani. Sitten mitattiin mittarilla ja vesi oli 29 asteista. Uusi lämmin vesi, nolo hoitsu ja tyytyväinen vauva. Äitiyspakkauksen mukana tulee mittari:)

Oma keskosvauvani ei kaivannut paljon mitään varusteita ensimmäisinä kuukausina. Ei ainakaan sitteriä. Syliä, vaippoja, maitoa, peittoa. Rintapumpun ostin hädissäni, ihan suotta. Maitoa ei juuri tihkunut, keskosvauvaa yritin harjoituttaa tissille, jotta äidinvaistot saisi maidon tihkumaan. Muuta ei tihkunut kuin omat kyyneleeni. Sairaalasta saatiin kotiin lähtiessä resepti keskosvauvojen korvikkeeseen(apteekista).

Pari ensimmäistä kuukautta ovat todella vaikeita, pieni vauvan raakile ei kommunikoi, ei katso, ei hymyile ei reagoi. Pelkää, että kaksikiloisen hennot kädet rikkuvat vaatteita vaihtaessa. Hiljaista itkua silloin tällöin. Alussa vaatteitakaan ei juuri kulunut, kun ei ne likaannu. Ei todella tullut mieleenkään vaihdella erikseen yöpukuja. Vaatteiden vaihtaminen niin pienelle tuntui pahoinpitelyltä. Toki hygieniasta ja vaipanvaihdosta huolehdin. Äidin tunteet ihan sykkyrällä kun se rakkauskaan ei vielä herännyt. Pelottavaa aikaa, etenkin kun oli ensimmäinen lapsi. Rakkaus kyllä löytyi ja vauvanraakileesta kasvoi ihan normaali rasavilli, kokoakin on ihan normisti ja pituutta enemmänkin.

Aiheen vierestä ja tarinoinniksi meni:)

Itellä syntyi esikoinen h 33 6. Kovasti pumpasin heti synnytyksen jälkeen ja maitoa tuli hyvin.sairaalassa muutaman kerran testasin imetystä mutta enemmän sitten kotona. Pulloon meinas aina tukehtuu kun maitoa tuli paljon. Lainasin neuvolasta puntarin ja tein aina syöttöpunnituksia.joskus söi vähemmän ja lisäksi annoin pulloa ja nenämahaletkuun joskus taas söi rinnasta tarpeeksi. Lopulta imetin 10kk. Lainasin sähköpumpun apteekista. Nyt odotan toista lasta ja hänkin uhkaa syntyä etukäteen joten päätin että tarv käyn ostamassa samanmerkisen pumpun ja lainaan puntarin. Lisäksi 50cm vaatteita.

ihan" tavalliset" hankinnat minä tein (syntyi rv 33 4). Neuvolasta antoivat kotiin lainaan puntarin.

Ei keskonen vaadi tavallista vauvaa kummempia tarvikkeita ja nekin ovat yksilöitä.
Meillä pikkukeskonen on lämpöpatteri, joka ei peittoa kaipaa...
Vaaka saatiin tarvittaessa lainaan neuvolasta, rintapumppu maitokeittiöstä.
Sittereitä oli, mutta meillä ei niissä viihdytty. Hyvä niin, kehityksen kannalta lattia on parempi paikka. Keskosen käsittelyäkään ei kannata pelätä. Ei se mene rikki ja itseasiassa vaatteita vaihtaessa saa hyvin tehtyä motorista kehitystä tukevia liikkeitä, joita sairaalan fyssari neuvoi.