KEISARINLEIKKAUKSEN JÄLKEEN

Mulle on tehty suunnitelematon sektio kaksi kertaa, eli molemmissa kerroissa synnytys ei edennyt.

Ensimmäinen sektio tehtiin todella kiireellä, vasen puoli ei ollut ehtinyt edes puutua, mutta kun vauvan sydänäänet alkoivat heiketä, ei ollut aikaa odottaa.

Ensimmäisen sektion jälkeen alkoivat omituiset oireet. Ensin aloin saada kovia kramppeja ylävatsassa, jonka johdosta sappirakko poistettiin. Kohtaukset kuitenkin jatkuivat ja sappirakon poistamisen jälkeen ruuansulatus on ollut huonoa.

Vuosien myötä kaikenlaiset vatsaoireet ovat tehneet elämästäni todella vaikean. Mitään syytä ei löydetä, vaikka tähystykset ja magneettikuvaus on tehty.

Koska mitään syytä ei löydytä, alan pikkuhiljaa epäillä, että keisarinleikkauksissa vatsan hermot ovat vaurioituneet esim. vagus-hermo. Saan edelleen omituisia pahoinvointikohtauksia, joiden yhteydessä koko suolisto ärtyy. Ripulia ei esiinnyt, pikemminkin ummetusta, joten ärtyneestä suolesta ei ole kysymys. Kohtauksen aikana kuitenkin koko alavatsaa ja selkää polttaa kuin se olisi tulessa.

Olen kokeillut kaikkea. Noudatan gluteiinitonta ja laktoositonta ruokavaliota, en käytä alkoholia, en tupakoi, syön erittäin terveellisesti, pääasiassa kasvisruokaa. Käytän ruuansulatusentsyymeitä sekä maitohappobakteereita päivittäin.

Eräs kirugi sanoi kuultuuaan oireeni, että hän epäilee, että autonominen hermosto on yliaktiivinen ja toimii viallisesti.

Kohtauksen aikana pahoinvointi on erittäin rajua ja minulle nousee lievä kuume. Tuntuu kuin maa keinuisi alla ja on erittäin vaikea keskittyä mihinkään. Puhe menee sekaisin ja minulla on vaikeuksia koordinaation ja kirjoittamisen kanssa. Törmäilen esineisiin ja olen kömpelö. Kortisoni on joskus hieman lievittänyt oireita ja viime kohtauksen jälkeen otin rauhoittavan Temesta-lääkkeen, joka yllättäin auttoikin ja pystyin jatkamaan työpäivää. Tämä sai minut miettimään, että jos kyse on hermoston alueen viasta ja rauhoittava lääke rauhoitti vatsahermoja.

Tänä vuonna on ollut jo 4 kohtausta. Kohtauksen jälkeen olen pitkään erittäin uupunut ja lihasvoima on kokonaan poissa.

Olen yrittänyt hakea apua tähän useasti. Usein kun tutkiva lääkäri ei keksi syytä oireisiin, oireita pidetään psyykkisinä. Kuitenkin oksentelu ja kuumeen nousu kohtauksen aikana on kliinisesti helposti todettavissa ja jokaisen nähtävissä.

Alan todella olla väsynyt tähän ja oireet rajottavat elämääni valtavasti. Tekisin mitä vain, että saisin elää normaalia elämää.

Lääkäreiden suhtautumiseen olen todella pettynyt, se, ettei vikaa löydy, ei ole potilaan vika.