Mieheni lapset ovat ärsyttäviä ja saisivat painua sinne missä pippuri kasvaa. Tämä on ollut päällimäinen ajatukseni tämän reilun vuoden ajan kun olemme uusperhe olleet. Nyt kuitenkin koin herätyksen. Sellaisen että ajatukseni oksettavat minua. Tällainenkö olen. Ne ovat rakkaan mieheni lapset. Miehen joka rakastaa minua ja haluaa minulle pelkkää hyvää. Miten voin olla ihminen joka ajattelee toisen lapsista noin. Eivät ne lapset ainakaan minun kohdalla ole uhka. Luulen että jos mieheni ei ole sellainen kuin on, meillä olisi tullut jo ero.
Nyt heräsin. Jos jatkan samaa käytöstäni mitä tähänkin asti ja kylvän inhottavia ajatuksiani (joita toki en sanaksi asti sentäs ole ilman suodatinta päästänyt) menetän tuon ihanan miehen ja hänen oikeasti ihanat lapsensa.
Nyt heräsin. Jos jatkan samaa käytöstäni mitä tähänkin asti ja kylvän inhottavia ajatuksiani (joita toki en sanaksi asti sentäs ole ilman suodatinta päästänyt) menetän tuon ihanan miehen ja hänen oikeasti ihanat lapsensa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.