Minulla on kova vauvakuume, mutta mieheni ei ole vielä valmis, olemmehan vielä aika nuoriakin, mutta ei enää teinejä kuitenkaan. Olemme jutelleet että miehenikin kyllä haluaa lapsia, mutta ehkä muutaman vuoden kuluttua.
(Olen myös koittanut selittää että ei niitä lapsia sitten noin vaan tehdä, että voi tulla jotain ongelmiakin ym ja voidaan joutua yrittämään kauankin...)
NOH MUTTA ASIAAN: Eli mä syön e-pillereitä ja yhtenä päivänä unohdin ottaa sen, harrastimme seksiä ilman kondomia sen jälkeen. Pelkään että olen mahdollisesti tullut raskaaksi.
Luulin että se olisi minulle unelmien täyttymys vahingosta huolimatta, mutta koska mieheni ei tosiaan ole valmis, niin en halua minäkään iloita mahd. raskaudesta. Toivonkin että menkat vaan alkaisi ja voitaisiin odottaa vielä se pari vuotta ennen yritystä. Nyt myös ymmmärsin että mieheni on minulle tärkeintä elämässä, vaikkei ikinä hankittaisi lapsia!
Silti jos ja kun menkkani varmaan alkaa, niin olen vähän surullinen. Kaikesta huolimatta olisin ollut täysin valmis...
En tiedä mitä pitäisi ajatella tai mitä ei pitäisi... Vauvakuume on kova, mutta haluan vauvayrityksen olla suunniteltu ja yhdessä yritetty ja haluttu... Itkenkö vai nauranko kun menkkani alkaa, ja mitä teen jos ne eivät alakaan...
Sekavaa, mutta kommenttia saa heittää!!?
(Olen myös koittanut selittää että ei niitä lapsia sitten noin vaan tehdä, että voi tulla jotain ongelmiakin ym ja voidaan joutua yrittämään kauankin...)
NOH MUTTA ASIAAN: Eli mä syön e-pillereitä ja yhtenä päivänä unohdin ottaa sen, harrastimme seksiä ilman kondomia sen jälkeen. Pelkään että olen mahdollisesti tullut raskaaksi.
Luulin että se olisi minulle unelmien täyttymys vahingosta huolimatta, mutta koska mieheni ei tosiaan ole valmis, niin en halua minäkään iloita mahd. raskaudesta. Toivonkin että menkat vaan alkaisi ja voitaisiin odottaa vielä se pari vuotta ennen yritystä. Nyt myös ymmmärsin että mieheni on minulle tärkeintä elämässä, vaikkei ikinä hankittaisi lapsia!
Silti jos ja kun menkkani varmaan alkaa, niin olen vähän surullinen. Kaikesta huolimatta olisin ollut täysin valmis...
En tiedä mitä pitäisi ajatella tai mitä ei pitäisi... Vauvakuume on kova, mutta haluan vauvayrityksen olla suunniteltu ja yhdessä yritetty ja haluttu... Itkenkö vai nauranko kun menkkani alkaa, ja mitä teen jos ne eivät alakaan...
Sekavaa, mutta kommenttia saa heittää!!?
Vastaukset 4
Vanhimmat
uusia miehiä pelikentälleeeeeeeee...........jätä entinen,sehä on kaikenlisäks homsu
En usko että olet raskaana koska hormonien poistuminen elimistöstä kestää usein kuukausia joten yhden pillerin unohdus ei todennäköisesti saa raskautta aikaiseksi.
Jos kuitenkin olette onnistuneet harrastamaan seksiä juuri ovulaatiosi aikaan ja olet unohtanut pillerin juuri silloin kun olet ollut hedelmällisimmilläsi, on pienenpieni mahdollisuus että olet raskaana. Noin yksi tuhannesta ehkä.
Jos menkat ei ala kun pitäisi, kipaise apteekista testi.
Mie olen varmaan kamala pilkunviilaaja, mutta yhdistelmäpillerit ovat oikein käytettyinäkin "vain" 99% varmoja ja minipillerit 98-99%. Eli ei se mahdotonta ole laisinkaan... ei kyllä todennäköistäkään.
Huh huh! Kirjoituksesi kuulosti hyvin tutulta. Minulla hirveä vauvakuume, mutta miehellä ei ollenkaan. Meillä on jo yksi lapsi ja se kuulemma riittää.
Tuosta ristiriitaisesta tuntemuksestasi.. itse lopetin ehkäisylaastarin käytön, kun se ei sopinut ja harrastimme seksiä ilman ehkäisyä aikana, jolloin ei olisi pitänyt olla ovulaatiota. Toisaalta mietin koko ajan, että teoriassa mahdollisuus tulla raskaaksi on milloin tahansa ja hölmönä luulin, että miehenikin oli asialle lämmennyt ja asennoitunut niin että "antaa luonnon päättää". Kun sitten jälkeenpäin (vasta!) asiasta juttelimme, selvisi että hedelmöittyminen sillä kerralla olisi ollut hänen mielestään täysin vahinko eikä hän ymmärtänyt omaa ajatustapaani ollenkaan.
Tapahtuneesta on nyt viikko aikaa ja olen kuvitellut itselleni vaikka minkälaisia raskausoireita. Mieheni ei suhtaudu asiaan mitenkään vihaisesti, mutta tiedänhän minä, että hän toki toivoisi, etten olisi raskaana.
Nyt siis odottelen sekavin tuntein menkkojen alkamista parin viikon sisällä. Toisaalta toivon todella kovasti, etteivät ne alkaisi. Toisaalta taas toivoisin niiden alkavan, jotta tilanne hiukan selkiytyisi ja voisimme toivottavasti joskus tulevaisuudessa suunnitella ja yrittää raskaaksituloa yhdessä. Kamalan ristiriitainen olo.