Onhan hieno aurinkoinen ilma ulkona, ihan se lämmittikin poskia kun ei tuulikaan viilennä.
Sisäpihalla katselin ruohosipulin pieniä alkuja, ja tietenkin mittailin mitä siivottavaa talven jäljiltä taas onkaan.
Onhan sitä, lehtiä ja pikku risuja tuuli lennättelee jostakin, mutta ei ne oo tän päivän hommia !
Nyt onkin sopivasti kahvitauon aika, saa istuakin, kun nuo pahukset jalkalihakset aristavat zumbaamisen jälkeen, rehellisesti sanoen lantiokin!
PS. Lensin kuin leppäkeihäs edellisessä viestissäni, mutta *uusiksi sano mummeli* kun kakku paloi:D
Sisäpihalla katselin ruohosipulin pieniä alkuja, ja tietenkin mittailin mitä siivottavaa talven jäljiltä taas onkaan.
Onhan sitä, lehtiä ja pikku risuja tuuli lennättelee jostakin, mutta ei ne oo tän päivän hommia !
Nyt onkin sopivasti kahvitauon aika, saa istuakin, kun nuo pahukset jalkalihakset aristavat zumbaamisen jälkeen, rehellisesti sanoen lantiokin!
PS. Lensin kuin leppäkeihäs edellisessä viestissäni, mutta *uusiksi sano mummeli* kun kakku paloi:D
Vastaukset 12
Vanhimmat
Missä missä aurinko, tulin just kioskikeikalta ja aivan pilvinen on taivas, lämmin sää kuitenkin.
Katselin tuota auto raukkaani, savea on kyljet ja takapää, se on sitten huominen projekti ajaa se pesukadusta, putsvei ja taas on siistii.
Leppä ja pähkinäpensas kukkii aurinkoisilla rinteillä.
Siinäpä puolueetonta sanailua.
Soma juttu tuo aurinko. On tästä päiviä kun pilvipeite aukesi senverran, että aurinko pääsi näyttäytumään. Ainakin 1½ minuuttia se pääs paistaan.
Hyväst päivä pilvessäkin kuluu. Reilun vartin päästä klo16 uutiset. Koleakin miust parempi kuin lieväkin pakkanen.
Tiet ovat kuivia kävellä ja pyöräillä. Käyneekö koirien tassuihin vähän tuo hiekoitussepeli. Saisivat harjata sen pois.
Tietysti lakasu-lakasukoneella. Niin sitä joitakin onnistaa; pikku oskarien toiveammattia siinä pääsevät toteuttamaan.
Päivän nimipäiväsankarittaret tänään: Laila ja Leila. Onnittelumme!
Siunatkoon, hyvä kun kirjoitit, Leila lempiystäväni,...nyt soittamaan ja laulamaan. Kiitos
Lippajärvellä paistaa niin ihanasti, hyvä ettei lumi häikäissyt ulkona. Sisällä kyllä parketti lyö silmille kun aurinko siinä peilaa itteään:D
Rullaverhot piti vetää puoleenväliin, näillä myyrän sokeilla talvisilmillä,..ihan sattuu muuten.
Pari päivää sitten oli ensimmäinen nenän tukkoisuus äkillisesti minulla, onneksi meni ohi nopeaan, kaipa sitä siitepöllyä nyt on jo ilmassa.
Tarttiskohan tarkistaa ettei sopottamattomia oo mennyt kirjoittelemaan, jos vielä lennätetään kuin Sonja, Siperian hankia lapioimaan, terve:D
Täälläkin aurinko on aamusta lähtien edistänyt kevättä , päällystämättömät sivutiet kuran vallassa kuten patikoijansa kengät ja tassut. Lintujen ruokintapaikan siivosin lehtiharavalla, maapähkinänkuorista ihan ruskeana. Levitin lakanapyykin ulkonaruille, saa nähdä miten kuivuu, ainakin raikkaan tuoksun saa . Palokärki huikkaili kovaääniseen tapaansa kevätviestejään, toivottavasti malttaa pysyä poissa läheistä muurahaispesää penkomasta, kun siellä alkaa elämä herätä.
Olen pian kolme vuotta käynyt ohjatussa zumbaryhmässä, ja minunkin pohkeeni aluksi kipeytyivät. Ohjaaja opasti oikeaoppisten zumbakenkien valintaan, sillä liiaksi kitkaa aiheuttavat sisäpelitossujeni pohjat eivät liukuneet tarpeeeksi. En usko, että sukkasillaankaan on hyvä kotona tanssia pitempiä aikoja, jalka tarvitsee tukea ja sopivasti pitoa. Ihan nahkapohjainen tanssikenkäkään ei taida kuntoiluzumbaan soveltua. Tietysti riippuu myös lattiasta, millainen jalkine sopii . Laji on todella monimuotoinen ja ohjaajia hyvin erilaisia kuten ryhmiäkin. Minä käyn kuntosalilla senioreille suunnatussa ryhmässä, mutta on siinä jokunen nuorempikin, enkä minä ole läheskään vanhin. Monessa kansalaisopistossakin on zumbaryhmiä, taitaa olla varsinainen kansan hittilaji. Helppoahan se on kuin heinänteko, katsoo mitä ohjaaja tekee ja huhkii mukana. ;) Tämän kevätkauden olen vielä mukana, ehkä jotain uutta sitten taas mieluilen.
Nyt on sambakarnevaalien aika, zumbataan me tytöt vaan tai liikutaan minkä tahansa vetävän musiikin tahtiin.
Sinua Ramoona* muistelinkin lähtiessäni vähän reippaammin kävelemään, kun jo 3 vuotta olet treenannut tuota hauskaa lajia. Minä hassu kun paljain jaloin innostuin työhuoneen tukevalla matolla sen pulskan miehen tyyliin:D,..nyt ihan kevyesti kylläkin, mutta jalkapöydät ja pohkeet (puhuu rumia aamuisin) rääkistä.
Lihakset ne kai joutui koville, vaikkakin ensin ajattelin jo luidenkin haprastuneen!
Ystävättären kanssa turistiin, niin että puhelin jo tärisi, ja varoitinkin, että viimeksi se hajosi vallan ja oli työ saada se virkoamaan:D Vikkelä pitää olla tuon rakkaan ystäväni kanssa, muuten ei ehdi tajuta naurultaan. Rassulla on atooppinen ihottuma puhjennut kasvoihin ja edessä on 80 vuotisjuhlat, mutta lohdutin, kun muuten on sievä ja iloluonteinen, ei se kiintymystämme yhtään vähennä. Kevät on allergikoille hankalaakin,... hintansa kaikella sanoi Leila vaan
Tulin juuri kotiin kohta taas lähteäkseni, sillä näitä lasten konsertteja nyt on niin usein Kulttuurikeskuksessa. Tänään pianistit kolmessa konsertissa.
Mutta kun olen haikealla tuulella ollut eilisten syntymäpäivien jäljiltä, aivan vanhan ihmisen näkeminen tuo mieleen haikeutta, - niin vielä laitan soimaan senkuuloista:
http://www.youtube.com/watch?v=-oc53wOHYf4
Luulin musiikkiketjuun kirjoittavani, no ei kai haittaa!
- Kiireessä sattuu joskus väärä ketju.
Ei haittaa, vaikkakin surulliseltahan tuo kuullosti. Sopiikin hyvin, kun katselin Emmerdal'ia, ja siinä Hollyllä oli niin vaikeaa isänsä tuhkan sirottamistilaisuudessa, että sortui huumeisiin!
Koin Moiraäidin tunteet,...kamalan herkkä täytyy olla, ja veto huumautua lähes tajuttomaksi, kun tuon valitsee, näköalattomuutta vaiko luonteen heikkoutta?
Ei surulliselta minusta, haikealta - silti toivoakin sisältävältä.
Emmerdalit ovat jääneet nyt kaksi kertaa väliin muiden menojen takia. Mutta yritän tänään päästä taas kupletin juoneen
Kevät keikkuen tulevi suvi suuta vääristellen.
Onhan tätä 'talvea' jo ollut nyt sitten hartain mielin odottelemaan kevät keikkumista, oikeastaan sitä keikuntaa on kyllä ollut jo yltäkytyräisesti.
Muutaman asteen plussalla koko talvikauden mittari pysynyt, eipä ole pohjat kuluneet talvisaappaissa, hyllyssä kököttäneet säästyypä seuraavaan talveen.
Lintuset ovat ruokailleet varmaan luonnossa monta viikkoa siitä kun siemeniä laitoin esille eipä paljon ole vajunut, mitä orava käy poskensa täyttämässä.
Muistan erään leudon talven jonka seurauksena oli havupuumetsissä tuholainen, se söi kaiken vuosikasvun ja metsät maanteiden varsilla näyttivät aavemaisilta.
Näillä leveysasteilla pakkastalvi pitää tuholaiset kurissa, kaikella on merkityksensä.
Hiljaista on kuin huopatossutehtaalla, lähden tästä minäkin. byee!
Kevään tuloa ketjun aloitusinto enteilikin, näkyvien merkkien ilmaantuessa vähien lumien paljastaessa kostean maan.
Lunta näkee täällä etelässä vain ojissa ja varjoisimissa paikoissa, sula kohdissa on säilyneet vehreät lehdykkeet ja ruohot, jopa pihanurmikko vihertää.
Kevätesikoiden paksut tyvisilmut on ihan herkullisen kokoiset, eipä ole jäniksillä ole ollut tarvetta veroittaa niitä, eikä omenapuun oksiston kärkiäkään napsineet:D
Kevätmyrskykin on siivoustuulella saapumassa, irtorisuja puista lennättämään, joten ulkoilua voi haravan kanssa harrastaa lämpimässä säässä. Se vasta kivaa onkin, kun saa jättää pomppatakkinsa naulakkoon ja vetreämmät asut pukea tuulensuojaksi.
Varmaan ensimmäisen pihasiivouksen jälkeen olen kuin siipeen ammuttu varis räpiköimässä jaloilleen aamuisin :D, mutta mitäpä tuosta, kaipa ne lihakset taas tottuu vähin erin, kun ei liian kauan äkkiseltään rasita.
Aamiaisaikakin on tässä lueskellessa ja uutisia kuunnellessa tullut vietettyä, joten,
hyvää kevään seurantaa!