PALJONKO JÄI JÄLJELLE

Ilves on kuitenkin suht hankala jahdattava vaikka jo osassa suomea sallittaisiin pyyntilupa vapaa metsästys niin kannassa tuskin näkyisi.
Käy samallalailla kun kauriille. Pyyntilupaa ei enään tarvittu=Ei ole pakko ampua kaikkia lupia turvatakseen tuleva metsästys kausi ja kaurismäärä vain lisääntyi kun metsästys väheni. Jos ns myönnetyn luvan "käyttämispakko" poistuisi muuttuen vapaaksi metsästykseksi jäisi ilves jahti vain muutamien innokkaampien jahtaajien touhuiluksi. Mutta ilveshän on "harvinainen" suurpeto olkoon tämän kanta vaikka 10 000 paria siksi mikään lukumäärä koskaan tulee vapauttamaan metsästystä. Ehkä kuitenkin tämä nykyinen tyyli pitää kannan edes osittain kurissa vaikka kasvaakin joka vuosi.

Jos kapi hoitelis.

Ilvesjahti on kyllä aika helppoa, jos vain on lunta. Ajokoira tuoreille jäljille, kun motti on tarpeeksi pieni, niin jahti ei kauaa kestä. Ajossa ilves on huomattavasti kettua helpompi otus saada saaliiksi. Sitä voi luonnehtia jopa aika tyhmäksi. Kuulo tuntuu olevan se pääasiallinen aisti, jota ilves käyttää ajossa. jos lunta on yli 25cm, niin ilves nousee puuhun alle puolen tunnin ajokoiran ajossa. Sillä kun ei ole kestävyyttä ketun lailla, niin puu tai louhi kutsuu puoleensa. Louhesta sitä on usein vaikea saada, mutta puusta putoaa, "kuin koppelo oksalta". Myös sen pakoreitit on aika helppo ennakoida, kunhan tuntee pyyntimaaston. Jahtina ilveksen pyynti ei siis ole vaikeaa, kunhan olosuhteet natsaa, ja on hyvä koira.
Kokonaan lumeton talvi olisi kyllä vaikea jahdin kannalta.

Mitähän koiria jahdissa voi käyttää ettei haukkujasta karkaa "huoku" pihalle tupsukorvan rätkiessä koiraa korville?

Venäjänajokoira kova sana jos hyvän petoverisen saisi.

Ilves ei jää koiran kanssa nokittelemaan, paitsi haavakkona, jos ei enää pääse pakoon, tai mikäli koira saa sen kiinni, ennen puuhun pääsyä.
Ilveksen reflexit on nopeammat, kuin yhdelläkään koiralla. Se tarkoittaa kyllä sitä, että oli rotu mikä tahansa se kerkiää lätkiä päin näköä. Saman vuotinen pentu painaa täällä etelässä metsästysaikana noin 10-13kg. Suurin osa meidän pyytämistä on tuota 13 kilon luokkaa. 2-3 vuotias narttu taas sellaisen 16-18 kiloa, Isoin narttu, jonka olemme saaneet, oli 22kg. Iso uros painaa 22-26 kiloa. Olen kuullut uroksen painon voivan olla jopa 30kg. Meillä suurin ollut 26kg. Joten pienimpiä pentuja lukuun ottamatta koira saa vähän kipeää kaikilta ilveksiltä. Nyt puhun metsästyskoirista, sellasista joilla ilvestä voi metsästää.
Meidän koirilla vammat ovat olleet yleensä lavoille osuneita läimäsyjä, ne ovat pääsääntöisesti vain pistohaavoja, mutta koira on aina vietävä eläinlääkärille ensi tilassa, koska nämä haavat tulehtuvat nopeasti. 10 päivän antibiootti kuuri on kyllä aina tehonnut. Vain yhden kerran on ollut ommeltavia haavoja.
Nämä tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia, verrattuna ajojen määrään. Menneen talven vähälumisuus pudotti kyllä saamaprosenttia jonkin verran. syvässä lumessa on tuo saamaprosentti ollut samaa luokkaa kuin huippumaalivahtien torjuntaprosentit olympia jääkiekossa.
Suomen ajokoira on kyllä hyvä ilvesjahdissa. Kettulinjaiset koirat kun opettaa ilvekselle, niin siitä se lähtee. Kun koiralla alkaa olla saalista tilillä, niin ei jahtikutsuista tule puutetta. Toistaiseksi hyviä koiria kutsutaan pitkältäkin jahtiin.
Tosin pitkälle ei kannata ajaa, jos ei tunne porukoista ketään. Ne kun alkujärjestelyt pitäisi olla kunnossa.
Ilvesjahdissa metsästysalueen haltijoilta vaaditaan tuoreet jäljet mieluimmin heti aamusta. Mitä pienempi on motti, sen parempi, silloin vain passimiehet hiljaa ympäri ja koira jäljille. Koiran jäljille ohjaaja ja joku paikallinen , yleensä se jälkien löytäjä, koska suurin todennäköisyys on päästä ampumaan puuhun.
On paikkoja, joissa ei noita järjestelyjä osata kokemuksen puutteen takia tehdä.
Tottahan kokemus opettaa, mutta niin kuin sanoin, ei koiramiehen kannata lähteä pitkälle bensaa polttamaan, ainakaan vielä, kun ilveskanta on runsas ja jahtia saa metsästysaikana hyvälle koiralle, niin paljon kuin koira jaksaa, ja miehellä mahdollisuuksia.

Kiitti vinkeistä.

Pidän Itäsiperianlaikaa parhaana rotuna ilvesjahdissa.
Vain ne henkilöt, jotka nähneet tämän rodun huippuyksilöitä jahdissa tietävät miten helpolta se näyttää. Usein isokin ilves istuu puussa, kun näillä huippulaikoilla ajatetaan pari tuntia. Se on nopeus millä nämä koirat menevät edelle ajokoirista.