Mahtaakohan Ruotsissa alkaa testamentin moiteaika, heti siitä päiväyksestä kun osakas on saanut postitse kirjattuna kirjeenä testamentin ja sen "Hyväksyn/en hyväksy" -paperin vai vasta perukirjoituksen jälkeen?
Sen tiedän, että jos moittii testamenttia niin kanne pitää tehdä Ruotsiin paikalliseen käräjäoikeuteen, på svenska.
Nämä siis, koska perinnön antaja on ollut Ruåtsissa asuva Suomalainen ja kaikki osakkaat taas asuvat Suomesa.
Sen tiedän, että jos moittii testamenttia niin kanne pitää tehdä Ruotsiin paikalliseen käräjäoikeuteen, på svenska.
Nämä siis, koska perinnön antaja on ollut Ruåtsissa asuva Suomalainen ja kaikki osakkaat taas asuvat Suomesa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ruotsin lain sisällöstä voit kysellä Ruotsin suurlähetystöstä. Et ole ensimmäinen. Auttavat varmasti.
Suurlähetystö ei ota kantaa juridisiin asioihin, oli vastaus.
Olipa suurlähetystö nuivalla tuulella. Itse olen muinoin opiskeluaikoinani ollut korkeakouluharjoittelijana eräässä Suomen suurlähetystössä ja yhtenään sain tehtäväkseni hankkia tietoa milloin mistäkin Suomen lain säännöksestä siitä kyselevälle asemamaan henkilölle. Ja niin useimmat kolleganikin muissa lähetystöissä tekivät.
No, lue sitten itse täältä Ruotsin ärvdabalkenin 14 kap 5 §:
"5 § Vill arvinge göra gällande att testamente är ogillt enligt 13 kap., skall han därom väcka klandertalan inom sex månader efter det han erhöll del av testamentet såsom i 4 § är stadgat. Försittes denna tid, är rätt till talan förlorad.
Om påkallande av jämkning i testamente för utfående av laglott stadgas i 7 kap."
Ja tuossa viitatussa 4 §:ssä säädetään näin:
"Testamente skall delges arvinge genom överlämnande av testamentshandlingen i bestyrkt avskrift eller, i fråga om muntligt testamente, protokoll över förhör med testamentsvittnena eller annan skriftlig uppgift om testamentets innehåll. Delgivning behövs dock inte med en arvinge som har godkänt testamentet."
Eli testamentin tiedoksianto em. tavalla näyttää oelvan se ratkaiseva ajankohta kanneajalle.
Voisitko kertoa sen "paperin" sisällön hieman laveammalti? Ja jos olet sen palauttanut, niin kummin: hyväksyn/en hyväksy?
Löytyykö tuolta?
https://lagen.nu/1958:637
"Suomen" perintökaarta on käytännössä sanasta sanaan käännetty ruotsista 60-luvulla ja sitä ennen. Joitakin poikkeuksia löytyy, mutta hyvin pitkälti vastaavat toisiaan. Saatte toki selvittää ruotsin lain sisällön mielenne mukaan, käännättää suomeksi, kirjoittaa moitteita suomeksi ja käännättää ruotsiksi. Laskun lähettäjä kiittää ja kumartaa. Pakkoruotsi ry:n hallitus ihmettelee.
Kiitos linkistä! Niinhän se on, että testamentin tiedoksiannossa ja moitteessa menettely aikoineen on vastaava kuin Suomen perintökaaren mukaan.
4 § Testamente skall delges arvinge genom överlämnande av testamentshandlingen i bestyrkt avskrift eller, i fråga om muntligt testamente, protokoll över förhör med testamentsvittnena eller annan skriftlig uppgift om testamentets innehåll. Delgivning behövs dock inte med en arvinge som har godkänt testamentet.
Efterlämnar testator, jämte make, arvingar som avses i 3 kap. 2 §, må testamentet, såvitt dessa angår, delgivas dem som vid tiden för delgivningen äro närmast till arv efter testator.
Äro flera testamentstagare, gäller delgivning, som verkställts av en bland dem, jämväl för de övriga. Lag (1989:308).
Kommentar
En arvinge som godkänt testamentet har avsagt sig rätten att klandra testamentet.
Rättsfall (1)
Lagrumshänvisningar hit (1)
Ändringar/Förarbeten (2)
5 § Vill arvinge göra gällande att testamente är ogillt enligt 13 kap., skall han därom väcka klandertalan inom sex månader efter det han erhöll del av testamentet såsom i 4 § är stadgat. Försittes denna tid, är rätt till talan förlorad.
Om påkallande av jämkning i testamente för utfående av laglott stadgas i 7 kap.
Tosiasia on, että Suomen perintökaari on alun perin Ruotsin perintökaari, samaa valtakuntaa kun alkuperäisen1734 -luvun lain aikoihin ja aika pitkään sen jälkeenkin oltiin. Eihän silloin Suomea ollut valtiona olemassakaan, oli vain Ruotsin valtakunnan köyhä ja kurja itämaakunta.
Eikä tähän yhteiseen perintökaareen Ruotsin vallan päättymisen jälkeenkään 1800-1900 -luvuilla syntynyt ihmeempiä eroja sen enempää Ruotsissa kuin Suomessakaan? Siksi Suomen ja Ruotsin perintökaaret ovat yhä pitkälti samansisältöiset, mutta ei siinä todellakaan ole kyse suomalaisten käännöksistä 1960-luvulla vaan merkittävästi kaukaisemmasta yhteisestä lainsäädäntöperinnöstä.
Enkä kyllä yhtään ymmärrä, miten "pakkoruotsi" tähänkin liittyy? Jos minulla olisi perintöasia vaikkapa USA:ssa (pitkäaikaisen ja kohtalaisen laajamittaisen siirtolaisuuden takia ihan relevantti juttu), niin aika selvää on, ettei minun kannata lähetellä USA:n viranomaisille suomenkielisiä asiakirjoja, vaan käännätystarvetta olisi ja myös tarvetta selvittää pakallista lainsäädäntöä. Mitä ihmeellistä siinä on??
Asiaa hoitava lakimies Ruotsissa on sitä mieltä, että moiteaika alkaa vasta silloin, kun kuolinpesänosakas on joko hyväksynyt tai moittinut testamentin. Osakkaita on tässä pesässä yli 15kpl, mutta testamentilla koko omaisuus on annettu ulkopuoliselle henkilölle.
Testamentti itsessään on ihan selkeällä Suomella tehty, mutta kaikki asiaan liittyvät paperit ovat Ruotsiksi, myös tiedoksianto missä joko hyväksytään tai moititaan testamentti. Osakkaista taas kukaan ei ymmärrä Ruotsia.
1/3 osakkaista ei palauttanut paperia lainkaan takaisin määräaikaan mennessä, 2 osakasta on moittinut testamenttia.
Eli käytännössäkö asia menee niin, että jos allekirjoitusta ei saada niin testamenttikö jää roikkumaan ikuisiksi ajoiksi?
Jos testamenttia on moitittu, sen kohtalo ratkeaa tuomioistuimessa. Ikiajoiksi asia ei jää roikkumaan, ihan niin surkea ei Ruotsin perintökaarikaan ole. Ks. edellisiin vastauksiin kopioidut pykälät.
Moiteaika alkaa siitä, kun testamentti on säädetyin tavoin ANNETTU TIEDOKSI. Jos palautat saamasi paperin päivättyä ja allekirjoitettua, moiteaika alkaa merkitsemästäsi päiväyksestä - paitsi jos olet hyväksynyt testamentin, jolloin moitemahdollisuutta (eikä aikaa) ei ole. Eli juuri siten kuin ko. lakimies on kertonut. Jos et palauta paperia, testamentti ei jää roikkumaan ikuisiksi ajoiksi, vaan testamentin tiedoksianto hoidetaan todennäköisesti myöhemmin haastetiedoksiantona.
Se, että yliviivaa palautettavasta paperista kohdan "hyväksyn testamentin" ei vielä ole testamentin moite. Moite on kyseessä vasta silloin, kun moitekanne on oikeudessa nostettu - ja se siis tulee tehdä 6 kk:ssa tiedoksiannosta lukien.
Jos moitekanne hyväksytään, vain ne osakkaat, jotka ovat kanteen nostaneet, saavat pesästä perintöä, muut jäävät ilman.
Kun osakkaita on noinkin paljon, yhden perintöosa ei ilmeisesti kovin suuri olisi. Kannattaa harkita moneen kertaan, onko moittimisessa mieltä. Jos testamentti on muodon puolesta oikein tehty (kuten ilmeisesti on) ja jos tekijä oli täysissä järjissään ja ymmärsi, mitä teki, testamentti on ja pysyy.
Lasteni isä kuoli Ruotsissa yli vuosi sitten, hän testamenttasi omaisuutensa avopuolisolleen, häneltä jäi velkoja,peritäänkö velkoja lapsilta vielä jälkikäteen,kirjeitä on tullut velkojilta?
Hurjia nämä kiemurat kun vanhemmat asuu ruotsissa ja kuolee.
Minun isäni vetelee nyt viimeisiä.
Tämä on sellainen isä ettei aikoinaan maksanut minusta mitään elatusapuja ja nyt hän on testamenttaamassa omaisuutensa serkulleni.
Samassa taloudessa hänellä on asunut äitipuoleni(ei yhteisiä lapsia) ja kehitysvammainen setäni.
Äitipuoli on jo kuollut.Ei avioehtoja.
Isäni on nyt saattohoidossa ja odottelen vain näitä "papereita".
Ilmeisesti minun kannattaa moittia testamenttia?
Minun oletetaan menevän hoitamaan hautajaisia,ilmaiseksi sinne,mutta arvatkaa menenkö?
Ilmoitin jo,että jos menen otan kulut.
Hulluhan olisin jos kaiken jälkeen tekisin tälläisen "viimeisen palveluksen",äijältä jolta en ole saanut koskaan mitään.
Moiti testamenttia ja vaadi lakiosuutesi - kirjallisesti.
Velvollisuutesi ei ole maksaa mitään hautaus yms. kuluista.
Testamentin moitteelle pitäisi olla joku muu peruste kuin pelkästään se, että testamentti on epäreilu. Lakiosan toki voi vaatia, sellainen tunnetaan Ruotsin perintökaaressakin.