Oletko hakemassa opiskelemaan historiaa yliopistoon? Helsingin yliopiston historianopiskelijoiden ainejärjestö Kronos ry on jo useampana vuonna julkaissut pääsykoeoppaan auttamaan valmistautumisessa sekä antamaan tietoa historian opiskelusta yliopistossa. Opas on kirjoitettu Helsingin yliopistoon aikovia varten, mutta sisältää varmasti myös hyödyllistä tietoa muihinkin yliopistoihin pyrkiville.
Pääsykoeoppaan lisäksi olemme myös tänä vuonna perustaneet facebookiin sivun nimeltä Kronos pääsykoeopas, jonka kautta voi kysyä askarruttavia kysymyksiä opiskelusta tai pääsykokeesta nykyisiltä historian opiskelijoilta. Myös sähköpostitse lähestyminen onnistuu: kronos-opas(at)helsinki.fi
Itse opas tässä: http://www.helsinki.fi/jarj/kronos/paasykoeopas/paasykoeopas_2014.pdf
Pääsykoeoppaan lisäksi olemme myös tänä vuonna perustaneet facebookiin sivun nimeltä Kronos pääsykoeopas, jonka kautta voi kysyä askarruttavia kysymyksiä opiskelusta tai pääsykokeesta nykyisiltä historian opiskelijoilta. Myös sähköpostitse lähestyminen onnistuu: kronos-opas(at)helsinki.fi
Itse opas tässä: http://www.helsinki.fi/jarj/kronos/paasykoeopas/paasykoeopas_2014.pdf
Vastaukset 43
Vanhimmat
Täälläkin voi kysyä jotain, sillä seurailen ketjuja aina toisinaan!
Hakukohteen "historia (opetus suomeksi)" kokeen tehtävät koskevat Suomen ja Pohjoismaiden historiaa aikakautena 1500–1700 sekä yleistä historiaa aikakautena 1500–1700.
Siis tarkottaako toi vuosia 1500-1700 VAI lukuja 1500?
Onko se niinku vuodet 1500-1699 VAI 1500-1799?
Hyvä kysymys, sillä tämä on hämmentänyt muitakin! Siis 1500-1700 sisältää siis käytännössä vuodet 1500-1699. Ei siis tarvitse lukea 1700-lukua.
Kiitos vastauksesta :)
Hain toissapäivänä kirjastosta neljä kirjaa yhden historiallisen romaanin luettavaksi :) Myös luku-urakka päällä tuonne teologiseen, olen siihen nyt vähän enemmän keskittynyt vaikka historia olisi mielekkäämpi.. Ei jotenkin saa vain aikaiseksi!
Olisko täällä ketään, joka on hakemassa Turkuun nyt 2014? Ja historiaa lukemaan siis. :) Oon ite hakenu tosiaan Turkuun ja yrittäny ettiä keskusteluja aiheesta, mutta ei oo tärpänny. Olis tosi jees vaihtaa ajatuksia samassa tilanteessa olevien kanssa!! :)
Hei, toivottavasti joku vielä lukee tätä!
Luen tällä hetkellä kirjastosta lainaamaani Marjo Kaartisen kirjaa "Arjesta ihmeisiin - Euroopan kulttuurihistoriaa 1500-1800"
https://www.booky.fi/tuote/kaartinen_marjo/arjesta_ihmeisiin_euroopan_kulttuurihistoriaa_1500_1800/9789513136673
Toivottavasti tästä teoksesta on jotain hyötyä opiskelussa?
Hei, en äkkiseltäni löytänyt kirjasta mitään arvosteluja mutta kaipa se ihan toimiva buustaus muiden teosten oheen on. Kannattaa siis ottaa ainakin yksi teos tuon lisäksi, vaikkapa keskittyen juuri Pohjoismaiden ja Suomen historiaan. Esimerkiksi Mirkka Lappalaisen teokset käsittelevät juurikin tuota pääsykokeen aikakautta koskien Ruotsia (ja toki Suomea siinä ohessa).
Yleiskuvaa varten suosittelen tutkimaan myös Pikkujättiläisiä. Osin tieto saattaa olla vähän vanhaa, mutta hyvän yleiskuvan siitä todellakin saa.
Kiitos vastauksesta :) Olen lukenut Suomen historiasta osan kirjasta, joka oli pääsykoeoppaassa. Luen saman osion uudelleen lähempänä koetta, koska se oli mielestäni tosi hyvä. Maailmanhistoriaa en ole vielä paljoa lukenut, mutta aion käydä lähipäivinä kirjastossa hakemassa siihen liittyviä teoksia luen lukion oppikirjoista 1500-1700 ajanjaksoa käsittelevät kappaleet :)
Itsekin olen hakemassa Turkuun tänä keväänä, kirjoitusten jälkeen ei heti oikein lukeminen napannut mutta nyt onkin jo pieni paniikki päällä, kerran olen kirjan lukenut läpi ja huomenna aloitan tekemään muistiinpanoja siitä :D Vaikea arvailla millaisia kysymyksiä mahdollisesti tulee..
Voi taivas!!Olen lukenut kokeeseen jo jonkin aikaa ja päntännyt myös 1700-luvua urakalla....ja nyt luinkin tuolta ylempää ettei se tule koko kokeeseen :O Onko tämä nyt todellakin varmasti näin, olin käsittänyt että koealue on tosiaankin 1700-luvun loppuun?!???Noh, keskityn sitten toukokuun ajan vain 1500-1600-lukuihin. Nyt mieleeni heräsikin kysymys, onko koealue todella näin "suppea" (jolta se nyt tuntuu kun "turhaa"opiskelemani 100 vuotta jäisivät pois) vai onkohan kysymykset kuitenkin yksityiskohtaisempia kuin olen ajatellut eli ko.vuosisadat pitäisi hallita todella tarkasti...toisaalta, olen lueskellut aikaisempien vuosien kysymyksiä ja kyllähän ne enemmän suuria kokonaisuuksia käsittelevät kuin jotain tiettyä yksittäistä tapahtumaa.
Yllämainitun Arjesta ihmeisiin olen lukenut minäkin ja mielestäni se antaa aika hyvän kuvan nimenomaan sääty-yhteiskunnasta ja naisen asemasta. Mielenkiintoinen kirja.
No siis 1500-1600 -luvuthan eivät mitään ihan turhaa kamaa ole :) Mitä lähemmäs tullaan uusinta aikaa niin sitä enemmän tietoa. Esimerkiksi Ruotsin suurvalta-aikahan sijoittuu tuolle aikavälille, uskonpuhdistukset ja vastauskonpuhdistukset, tieteen orastava kehittyminen yms samoin. Kannattaa oikeasti harkita lukiokirjojen sivuuttamista, sillä niiden antama kuva on todella suppea. Itse aikakausihan on todella rikas ja varmasti ihan riittävän täynnä asiaa. Kaksisataa vuotta on aika pitkä aika ja tietenkin lopulta kovin hatara raja.
Viime vuonna aikakausihan oli siis keskiaika ja parhaimmillaan 1000 vuotta. Keskiaika ei ollut omaa lempparia eikä edelleenkään ole, mutta oikeasti oli todella hienoa löytää kaikenlaista uutta ja jännää joista ei lukiokirjoissa puhuttu mitään.
Oma neuvoni on että kannattaa pitää silmät auki ja aivot päällä. Historian pääsykoe on kuitenkin niin erilainen kuin muiden ja pääsykoekirjaton koe antaa arvoa yleistiedollekin. Ei siis kannata tankata pidemmän päälle hauki on kala -taktiikalla vaan rakentaa omaan mieleensä tarkempaa yleiskuvaa. Aikajana auttaa! Kannattaa myös muistaa että vaikka kokeessa onkin tavallaan kaksi osa-aluetta, yleinen sekä suomen ja pohjoismaiden historia, eivät ne ole mitään erillisiä kuplia! Keskiaikakin on ollut jo yllättävän "globaalia aikaa" eli eurooppalaiset vaikutukset näkyvät pohjolassakin.
Lisäksi, harjoitelkaa kirjoittamista ja koevastausrunkoja! Korvaamaton ja arvaamaton apu kokeessa kiireisenä!
Uskokaa itseenne niin hyvä siitä tulee! Tulkaa myös pääsykokeen jälkeen "purkamistilaisuuteen". Järjestetään ainejärjestön kanssa jotain pientä ja voitte sitten kokeen jälkeen vaikka jutella kokeesta tai sitten ihan muusta. Kannattaa tulla tapaamaan meitä opiskelijoitakin!
Hei,
Tässä on myös Turun historianopiskelijoiden tekemä pääsykoeops vuodelle 2014. Toivottavasti siitä on vielä apua Turkuun hakeville!
https://docs.google.com/file/d/0B0Q05eRvfpCENVZXbk1LRFNGZkk/edit
täällä yksi toivonsa menettänyt Helsingin hakija, en ole lukenut tarpeeksi kokeeseen, en itseasiassa juuri yhtään.. Aloitin maaliskuussa heti kirjoitusten jälkeen (laiskasti) ja olen tähän päivään asti lukenut vain kolme eri kirjaa.. En tiedä miten minusta on tullut näin saamaton, kirjoituksiin luin kuitenkin useita tunteja päivässä ja tulokset niissä oli hyviä, ja nyt tuntuu etten jaksa lukea enää mitään!
Olen miettinyt että kannattaako edes mennä sinne kokeeseen, josta pääsee sisään kuitenkin vain noin 10 prosenttia tekijöistä, ja ne tulevat pääsijät on varmasti lukenut enemmän. Jos asuisin Helsingissä/lähellä sitä, menisin ihan ehdottamasti, mutta nyt pitkä ja kallis junamatka saa epäilemään, että onko ihan järkevää mennä kokeeseen jossa tulee tod.näk. epäonnistumaan surkeasti!
Ensi vuonna sitten uudestaan, suuremmalla motivaatiolla. Ei ainakaan ole ollut pohjalla kirjoituksia tai muuta koulunkäyntiä..
Mä sanoisin että kannattaa kuitenkin tulla kokeilemaan. Tiedän itse monta nykyistä opiskelijaa jotka ovat arponeet kannattaako kokeeseen tulla olemattomalla valmistautumisella ja sitten ovat päässeetkin sisälle. Kaiken kaikkiaan Helsingin pääsykoe on siitä armollinen että pääsykoekirjattomuus antaa mahdollisuuden kaikille. Ylioppilaskoepohjalla voi oikeasti päästä pitkälle ja olet kuitenkin joitain kirjoja lukenut lisäksi myös.
Lisäksi kannattaa harkita lentämistä: itse lensin suoraan Oulun pääsykokeen jälkeen Helsinkiin ja aika halvalla. Lisäksi junamatkoista saa tällä hetkellä hyviä alennuksia.
Älä siis lannistu vaan yritä parhaasi kokeessa. Ainakaan et joudu katumaan jälkeen päin.
Kuinka tarkkaa tietoa esseisiin vaaditaan? Tai arvostetaanko enemmän suuria linjoja vai pikku tarkkaa tietoa? :)
Riippuu toki esseen aiheesta, mutta sanoisin että isot linjat kun on kunnossa ja saa ne kirjoitettua auki, niin tekstiä voi "maustaa" pienillä yksityiskohdilla ja esimerkeillä. Laajempi kokonaiskuva on kuitenkin esseessä selkärankana eli sikäli tärkeämpi kuin triviaalitieto.
http://www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/paavalinta/koepaikat.htm
En näe tuolla missää niitä paikkoja kullekin aineelle :s
Olinkohan ainoa, jonka mielestä koe oli vaikea?
Tosi outo fiilis jäi kokeesta... Ainakin kysymys agricolasta jäi hämmentämään, toinen kysymys oli erittäin laaja ja noitavainoista osasin sen verran, että pystyin tuottamaan jonkin verran materiaalia, mutta ajankäyttö oli kyyllä tiukka.
Samanlainen fiilis jäi mullekin. Aikaa oli vähän, kaksi viimeistä kysymystä tosi laajoja. Agricola kysymys tuli vähän puskan takaa. Ei tullut mieleen että kokeessa voisi joutua kirjottamaan jonkun henkilön elämänkerran.. Toisaalta kysymys oli tosi helppo, jos on Agricolasta lukenut ja muistaa sen elämän vaiheet hyvin. Ei siinä paljon pohdintaa tai opittujen asioiden yhdistelemistä tarvittu..
Just agricolasta osasin vastata sen verran, mitä pikkujättiläisestä luin, mutta yleensä olen kyllä ignoorannut aihealueen sillä meningillä, ettei tämä kuitenkaan tule kokeeseen. Ja kuten sanoitkin historialliset elämänkerrat ovat yleisiä, mutta joo tuli myös yllätyksenä.
Kai sait kokeen tehtyä?
Ite olin tyytyväinen, että sain sen tehtyä lähes kokonaan. Tokaan kysymykseen olisin tarvinnut enemmän aikaa, mutta...
Mutta toivotaan, että kokeesi meni hyvin :)
Joo sain tehtyä kokonaan, vaikka tulikin aika kiire. Se on sitten eri asia, että kuinka hyvin tehtävät tuli tehtyä kun tein ne niin hädässä.. Tokaa kysymystä jouduin tosi paljon supistamaan että ehtisin kirjoittamaan kaikesta, siihen meni silti 1,5 tuntia vaikka olin suunnitellut että teen vain tunnin tai vähän yli. Ja sen takia tuli sitten kova kiire siinä viimeisessä tehtävässä. Mutta tosiaan onneksi sain kaikki valmiiksi kuitenkin ennen kun koe loppui :)
Kuinkakohan yksityiskohtainen sen Agricola tehtävän pitää olla, itse ainakin unohdin kirjoittaa siitä että Agricola oli Martti Skytten apulaisena (?) ja että Agricolaa voidaan pitää myös historioitsijana, niin kuin pikkujättiläisessä luki. Olikohan todella tärkeää tietää tasan tarkkaan Agricolan syntymäaika ja kuolinvuosi sekä missä syntyi ja kuoli? Näitä en itse muistanut. En muistanut myöskään kaikkia Agricolan teoksia..
Mulla tokaan tehtävään upposi kans reilu 1.5h ja sitten puursin vikan tehtävän kanssa hirveessa kiiressä.
En muistanut agricolan lapsuudesta paljon mitään, mutta pelkään nyt, että sellaiset yksityiskohdat kuten syntymäkaupunki olisi ehkä pitänyt muistaa. Mutta toisaalta toivon, että kokeen tarkastajat eivät sakota yksityiskohtien puuttumisesta. Pidetään sormet ristissä :) Kerroin aika yksityiskohtaisesti koulutuksesta - muistin hän oli käynyt turun katedraalikoulun (kävi vissiin myös sitä ennen viipurin koulun) ja suoritti yliopisto-opinnot wittenbergissä, mistä hän sai virikkeitä uskonpuhdistukseen. Toimi jonkin aikaa turun koulun rehtorina.
Muistin, että Agricola oli toiminut jonkun piispan apulaisena mutta martti skytten sijasta laitoin paavali juustenin.... Joo toivon että siitä ei sakoteta hirveesti. Piispan kuoleman jälkeen Agricolasta tuli turun piista. Muistin sentään, että agricola oli mukana venäjän rauhanvaltuuskunnassa ja kuoli matkan aikana.
Aika paljon liirun laarun sitä ja tätä selittelin, että miten agricola oli merkittävä maltillinen uskonpuhdistuksen uudistaja ja vaikutti suuresti suomen henkiseen kulttuuriin ja miten kirjakielen kehittäminen oli tärkeää :)
Saanko kysyä, että mitä kaikkea tokaan tehtävään laitoit. Harmittaa näin jälkikäteen, etten suunnitellut esseetä niin hyvin, kun kokeen aikana iski paniikki, kun ei tiennyt miten kannattaa esseetä rakentaa. Esim pelkästään kun kansalliset traditiot ja maantieteelliset tekijät vaikuttivat valtiollisiin kehityksiin. Suurvalloista mainitsin Alankomaat, Ranska, Englanti, Ruotsi, Portugali ja Espanja. Taloudellista puolta olisin voinut ilmaistaa selkeämmin.. Mitä luulet, että onkohan tänä vuonna pisterajat matala vai korkea?
Sori tuli hirvee romaani.
Haha, tuntuu että meillä on mennyt kokeet ihan samalla lailla :D itsekään en suunnitellut sitä tokaa tehtävää hyvin ja aloin melkeen kirjottamaan vaan heti kun en kans tiennyt että millä rakenteella sitä esseetä olisi hyvä tehdä. Sitten päätin mennä vain maittain ja aloin kirjoittamaan. Itse tein samoista maista kun sä, lisäksi kirjotin hieman myös Osmaanien valtakunnasta. Aloin yhtäkkiä epäilemään että mitkä valtiot lasketaankaan suurvalloiksi ja sen vuoksi kirjotin hieman myös Pyhä-saksalais-roomalaisesta keisarikunnasta ainakin sillon Kaarle V:n aikana, Puolasta, Tanskasta ja sitten vielä mainitsin että Preussi ja Venäjä nousivat 1600-luvun lopulla, muttei välttämättä olleet suurvaltoja vielä siihen v. 1700 mennessä. Eli itsellä oli vähän ongelmana että en oikeen sitten tiennyt, että mitkä maat lasketaan suurvalloiksi ja mitkä ei ja sit laitoin melkeen kaikki :D Onko jossain kirjassa määritelty mitkä oli suurvaltoja ja mitkä ei? Toivottavasti en ihan täydellisesti mokannut kun laitoin melkeen kaikki.
Itse puhuin kauheesti tossa tehtävässä niistä taloudellisista vaikutuksista valtioiden nousuun ja laskuun ja vähemmälle jäi poliittiset asiat, mikä vähän harmittaa nyt jälkeenpäin.
Ai että kun matikkapää vahvistuu kun joutuu aina tekemään noita pluslaskuja tossa alla varmistaakseen ettei ole mikään robotti.
Ai niin ja siitä pisterajasta mulla ei ole kyllä mitään hajua. Suht varma olen kyllä siitä, että itse en pääse sisälle, koska se Agricola tehtävä meni sen verran huonosti. Luulisin, että se pisteraja on varmaan aika samassa kun muinakin vuosina eli alimmalla pistemäärällä jolla on päästy on joku 75-77.
Haha. Selitin kans Pyhä saksalais-roomalaisvaltakunnasta kaarle V:n aikana ja sitten miten Venäjä ja Brandenburg nousi lopussa suurvalloiksi. Osmanien valtakunta ei edes tullut mieleen :( Esseen lähdin rakentamaan selittämällä vähän yleisia kehityspiirteitä, mutta sitten aloin maakohtaisesti kirjoittamaan, mutta hirveesti tekstiä tuli ja enemmänkin olisi tullut jos olisi ollut aikaa, joten loppu oli aika hätäinen.
Tosi kivaa, että löysin jonkun jonka kanssa pystyin puhumaan kokeesta :) Kävin valmennuskurssin, mutta en tuntenut kurssikavereita ja kokeen jälkeen jäi ahdistamaan.
Eikä urakka ole vielä loppunut. Ensi viikolla on Tampereen koe.
Onkohan toi pisteraja 75-77 ollut alin millä on päässyt pääsykoekiintiöstäkin? Aaargh, voiko tuosta joku saada sellaiset pisteet...Agricola-kysymys kyllä yllätti ja jos siitä sen 15 pistettä saan niin hyvä...Suurvalta-kysymys mietitytti minuakin ja kirjoitin laajasti Portugali-Espanja-Ranska-Englanti-Ruotsi-osiot mutta muista sitten juuri en, jotenki ajattelin että nuo ja niiden aseman nousu ja osalla myös aseman menetys ois ne tärkeimmät suurvallat...noitavainoista sain tekstiä aika paljon mutta vastasin ehkä enemmän kuin kysyttiin. En kyllä mitenkään voi varmaan saada tarpeeksi pisteitä jos rajat on tänäkin vuonna noin korkeat kun lähtöpisteitäkään en saa :/
Hmm. en ole kyllä varma, mutta luulen 75-77 on ollut alhaisimmista päästä millä on päässyt valintakoekiintiöstä :( 77p oli ainakin viime vuonna. Itselläni on ok lähtöpisteet, mutta toivon, että pisterajat pysyy tänäkin vuonna alhaisena.
Mutta tsemppiä!!
Niin tosiaan on ollut se pisteraja pääsykoekiintiössä 75 viime vuonna, vastaus aikasempaan kysymykseeni...täytyy toivoa että raja olisi matalampi tänä vuonna :O Mun mielestä viimevuotinen koe on joka kysymyksen osalta helpompi kuin tänä vuonna...jotenki on nyt semmonen not a change-olo, ja miksen käynyt Turunkin kokeessa jne.jne. Täytyy alkaa miettimään suunnitelmaa B syksyä varten.
Jos Agricola maksoi mulle paikan niin matkustan takaisin ajassa ja myrkytän mokoman. Miten sen jätkän elämän saa rikottua edes kolmeenkymmeneen osaan?
Vi kan alla tala Svenska eller hur?
Hahaha :'D nauroin tälle varmaan 15min. Mulla on niin samanlaiset tuntemukset ja toivon tosiaankin ettei siinä tarvinnut ihan yksityiskohtaista tietoa vaan yleiset jutut riitti, mut toisaalta tuntuu oudolta että toi kysymys olisi niin suppee kun aina yleensä ne kysymykset on tosi laajoja ja pitänyt tietää paljon juttuja. Äh, en tiiä.. Pitää vaan toivoo parasta :)
PÄÄSIN SISÄÄN, Agricola säästyi epäterveelliseltä hyppyselliseltä arsenikkia ainakin toistaiseksi.
Mäkin pääsin, jee! Yliopistolla sit nähdään :)
Anonyymiyteni on nyt uhattuna, ellei tän vuoden porukkaan mahdu jotain toistakin myrkkyfanaatikkoa. Mut onneks olkoon sinulle ja minulle ja teille muille jotka luette kuitenkin vaikkette kommentoi
Onnea teille kaikille jotka pääsitte :) Jäin ite 3 pisteen sisäänpääsystä :( Yritän ensi vuonna taas uudelleem.
Eikä! :( Voi harmi. Mut ensi vuonna pääset ihan varmasti kun nyt jo oli niin lähellä :)
Täällä on toinen myrkkyfanaatikko joka pääsi sisään ja jolle myös herra Mikke -kysymys aiheutti vatsakipuja. Nähkäämme myrkyllisissä merkeissä kampuksella.
Onnea teille jotka pääsitte! :-) Mua kiinnostais kuinka paljon saitte pisteitä mistäkin tehtävistä?
Kiitos. :) Pääsin itse täpärästi 77 pisteellä, pisteraja kun oli 76. Lähtöpisteitä oli kuitenkin 82 joten olisin varmaankin päässyt ilmankin.
Oliko kukaan arvostelijoiden vastaanotolla? Ite en töiden takia päässyt, mikäs meininki siellä?
Onnea ponnea sisäänpäässeille, nähdään syyskuussa!
t. aloittaja :)
Facesta löytyy muuten sitten Kronoksen fuksit 2014 ryhmä, liittykääpä sisäänpäässeet sinne!