Aurallisen migreenin takia minipillerit pitäisi aloittaa. Kuparikierukkaa en halua koska koska pelkään kipua ja haluan pystyä käyttämään tamppoonia jota ei muistaaksni kierukan yhteydessä voi käyttää?
Cerazettet määrättiin yli vuosi sitten enkä vieläkään ole uskaltanut aloittaa. Olen netistä lukenut hirveitä kauhutarinoita kaikenmaailaman haittavaikutuksista. Eniten pelottaa akne, koska minulla 18 vuotiaana on vieläkin niin pahoja ongelmia ihon kanssa, varsinkin selän finnejä vastaan taistelen kovasti ja nyt vasta olen saanut niitä vähentymään. Pelottaa myös mielialojen vaihtelut kun jo valmiiksi niin herkkä ja masentuvainen olen, sekä tiputteluvuoto ja haluttomuus.:( Olen seurustellut 1.5 vuotta ja siinä jää kortsu välillä pois joka on todella typerää ja siksi haluan varmistaa jollain muulla tapaa ettei sitä raskautta pääse käymään. Tuo haluttomuus arveluttaa paljon myös siksi kun välillä nytkään ei selsi oikein maistu:/ pelkään, että minipillerit pilaavat parisuhteeni jonka kanssa nyt jo kamppailen
Cerazettet määrättiin yli vuosi sitten enkä vieläkään ole uskaltanut aloittaa. Olen netistä lukenut hirveitä kauhutarinoita kaikenmaailaman haittavaikutuksista. Eniten pelottaa akne, koska minulla 18 vuotiaana on vieläkin niin pahoja ongelmia ihon kanssa, varsinkin selän finnejä vastaan taistelen kovasti ja nyt vasta olen saanut niitä vähentymään. Pelottaa myös mielialojen vaihtelut kun jo valmiiksi niin herkkä ja masentuvainen olen, sekä tiputteluvuoto ja haluttomuus.:( Olen seurustellut 1.5 vuotta ja siinä jää kortsu välillä pois joka on todella typerää ja siksi haluan varmistaa jollain muulla tapaa ettei sitä raskautta pääse käymään. Tuo haluttomuus arveluttaa paljon myös siksi kun välillä nytkään ei selsi oikein maistu:/ pelkään, että minipillerit pilaavat parisuhteeni jonka kanssa nyt jo kamppailen
Vastaukset 6
Vanhimmat
Haittavaikutusten saaminen on varmaan yksilöllistä.Itse olen käyttänyt cerazettea noin 2,5 vuotta.Viimeiset kuukautiset tulivat toukokuussa 2012.Silloin kun aloitin pillerit niin alussa tuli tiputteluvuotoa.Mutta muuten mulle ei ole tullut mitään oireita.Ikää mulla on jo 37 vuotta.
Vedelkää paljaaltaan vaan. Eihän sitä tiedä koskaan tuleeko raskaaksi ollenkaan. Kaikkein nautittavinta on nussiminen paljaalla pelillä. Me mieheni kanssa olemme aina niin tehneet eikä mitään sivuvaikutuksia eikä raskauksia.
Olen käyttänyt Cerazettea lokakuusta asti, eli aloitin kuudennen listani. Ikää on 24 vuotta. Sukurasitteena on masentelu ja akne.
Kuukautisten ensimmäisenä päivänä aloitin ko. pillereiden syömisen, ensimmäinen viikko siis tuli verta. Seuraavien kahden viikon aikana ei vuotoa, mielialassa ei vaihtelua eikä erikoisia kipuja. Ja siitä alkoi alamäki.
Seuraavat kaksi kuukautta vuosin verta lähes tauotta, välillä vuolaasti kirkkaanpunaista, välillä pärjäsin jopa pikkuhousunsuojalla ruskean vuodon aikaan. Tuona aikana oli jopa viisi päivää putkeen, jolloin ei tullut mitään. Neljännen liuskan kohdalla vuodotta kymmenen päivää, vuotoa seitsemän päivää, taas kolme vuodotta, kolme vuodollista päivää...
Edellisessä, viidennessä liuskassa mentäessä olin jopa 13 päivää vuodotta yhteen menoon. Ihan kuin olisi tullut joulu ja lottovoitto samaan aikaan. Onneksi tilanne korjaantui jälleen kerran viiden päivän verran, jatkuakseen siitä taas neljän päivän päästä kolmen vuorokauden ajan, ettei vain toivoisi liikoja.
Nyt olisi sitten kahdeksas vuodoton päivä mennossa, hurraa.
Ja niistä mielialoista sitten.
Mieli on aivan maassa vähän väliä, mikään ei kiinnosta enkä halua nähdä ketään saati hakeudu ihmisten keskuuteen. Välillä taas olen energiaa täynnä ja pystyn taas kaikkeen.
Nukun yössä 10-11 tuntia (ennen riitti oikein hyvin 7-8 h). Aiemmin en pääse sängystä ylös ja olen väsynyt koko loppupäivän.
Mielialani vaihtelevat niin etten välillä tunnista itseäni. Hermostun turhista ja tiedän sen itsekin, vaan en voi sille mitään. Yritän tosissani hillitä itseäni pahimpien tunnekohtausten aikana. Itken herkemmin. Muistinko jo mainita että hermostun turhista ja olen hyvin ärtynyt välillä (=jatkuvasti)?
Kivuista sitten.
Verenvuodon aikaan juilii herkästi koko lantionseutua, aina on kuukautiskipuja mutta ne ovat kestäneet vain muutaman päivän kerran kuussa, helvetti soikoon! Ylempää voi ottaa osviittaa siitä miten monta kertaa olen ollut valmis puukottamaan munasarjani irti ihan itse. Rinnat olivat turvoksissa ja kipeät kolmisen kuukautta, onneksi ei ollut tarvetta halata paljoa ketään. Saati nukkua vatsallaan. Tai lenkkeillä. Tai kävellä. Paikalla ollessa ja liikkuessa vihlaisi oikein mukavasti välillä. Ja vihloo vieläkin täysin äkkiarvaamatta.
Viimeiseksi iho. Naama kukki ensimmäiset kuukaudet ja rauhoittui sitten. Olkapäät ja selkä ovat täysin eri asia, ihan kuin olisin palannut takaisin siihen pahimpaan teini-ikään: täynnä kivuliaita, tulehtuneita finnejä. Hiukset ovat sentään pysyneet päässä.
Syön näitä vielä siksi että nämä ovat täysin normaaleja sivuvaikutuksia kannustavan terveydenhoitajan mukaan ja toivon, että tilanne normalisoituu lähiaikoina. Lisäksi minua ei oikeastaan enää edes kiinnosta paskan vertaa. Luulen että näiden lopettamisen myötä lakkaisin kulkemasta kuin sumussa ja saisin itseni taas takaisin. Mutta se on ihan se ja sama, olen jo tottunut tähän olotilaan.
Joillekin käy yhtä hyvin kuin Kirsi3:lle, mutta en todellakaan voi suositella näitä. Poikaystäväsi ei luultavasti tajua yhtään mitään siitä, miten nämä pillerit voivat vaikuttaa sinuun eikä häntä oikeastaan kiinnostakaan. Jos aloitat, laitat hänet lukemaan ääneen haittavaikutuksista, että hän varmasti tietää missä mennään ja osaa varautua siihen. Oma mieheni ei ole sitä tehnyt, mutta hormonihirviö herätessään muistuttaa häntä kyllä siitä.
Onpahan spontaani seksielämä.
Käyttäkää nyt vaan sitä kondomia.
*aina on kuukautiskipuja OLLUT mutta...
Jatkettakoon tätä vuodatusta vielä (mikäli joku tätä sattuu tarvitsemaan tai lukemaan).
Aloitin juuri seitsemännen listani. Tilanne "normalisoitui" kuudennen listan kohdalla, sain olla vuodotta 30 (!) päivää. Kivut olivat yhtä hellävaraisia kuin luontoäiti konsanaan haaruksiin saksipotkua harrastaessaan mutta uskon että tällä kertaa selvitään muutaman päivän vuotamisella.
Iho kukkii mutta ei pahasti.
Mieliala pysynyt ennallaan ja pidän kovasti siitä ettei mikään enää hetkauta.
Se niistä pillereistä.
Lähes kahden viikon (jälleen) vuotamisen jälkeen päätin luovuttaa, olen pakottanut kehoani jo puoli vuotta tottumaan eikä mitään edistystä.
Parisuhdekin alkoi jo rakoilla koska en ole oma itseni. Keskustelimme ja ilmoitin että en enää tule ottamaan ylimääräisiä hormoneita itseeni (ellei ole täysin välttämätöntä terveyden kannalta). Oma hormonitoimintani on riittävä.
Jo tänään herätessäni huomasin, että joka-aamuinen sekä -päiväinen vitutukseni on tiessään, toivottavasti pääsen takaisin normiolotilaani. Finnitkin saisivat kaikota sieltä missä niitä ei ole muuten ollut ja viedä turvotuksen mennessään. Odotan myös suihkussa kämmenissä esiintyvien hiusten määrän vähenemistä. Ennen kaikkea tahdon että tämä jatkuva, alituinen, loppumaton, ääretön vuotaminen loppuu. Tulkoot takaisin kuukauden välein, ei tunnu enää missään!
Kohti kesää astetta inhimillisempänä.