lapsi on 7vuotias tyttönen ja ollut perheessämme vajaan vuoden.
suhteemme on melko läheinen mutta ei vielä täysin sitämitä se kenties joskus tulee olemaan...tai sit ei:)
Lapsi tapaa vanhempiaan kerran kuukaudessa. viime tapaamisen jälkeen lapsi on ollut erittäin outo ja viileä ja jotenkin poissaoleva ja hyräilevä. viikonloppuna hän tuli viereeni sängylle ja kiipesi pian vatsani päälle köllimään.hetkenpäästä hän laittoi käden salaman nopeasti itsensä ja minun väliin ja kysyin saanko hinkata sinua. olin kuin minua olisi oikeasti lyöty halolla päähän. kysyin että mitä ja hän toistaa tämän saman. sanoin vain hyvin rauhallisesti että et saa ja mistä olet moisen oppinut, ei kertonut, meni vaikean oloiseksi ja nauroi päälle. ajattelin että hullu...herrajestas mitä tämä on kääääk onko joku tehnyt tälle lapselle jotain vai mistä se moisia oppii, ei kerro vaikka kysyn, että kukaan olisi hänelle mitään tehnyt. tapahtuma jäi minulle kuitenkin mieleen ja olen informoinut tästä soskua saamatta vielä vastausta, mutta huh huh...niin sitä menee vaan solmuun kun tuollaista yhtä´äkkiä kuulee, mitä mieltä olette asiasta, onko kokemuksia vastaavista asioista?? miten teillä ilmenee jos hyväksikäyttöä on tapahtunut, millaiset oireet ja kertovatko asiasta tms.
on meillä alkuaikoina ollut muitakin outoja tapahtumia tai lähinnä puheita kaikesta seksiin liittyvästä, mutta ne on ollett jäähyllä koko kesän, olenaina epäillyt jotain mutta jotenkin en vain jaksaisi uskoa vanhemmista heidät tuntien mitään sellaista...en tiedä.
suhteemme on melko läheinen mutta ei vielä täysin sitämitä se kenties joskus tulee olemaan...tai sit ei:)
Lapsi tapaa vanhempiaan kerran kuukaudessa. viime tapaamisen jälkeen lapsi on ollut erittäin outo ja viileä ja jotenkin poissaoleva ja hyräilevä. viikonloppuna hän tuli viereeni sängylle ja kiipesi pian vatsani päälle köllimään.hetkenpäästä hän laittoi käden salaman nopeasti itsensä ja minun väliin ja kysyin saanko hinkata sinua. olin kuin minua olisi oikeasti lyöty halolla päähän. kysyin että mitä ja hän toistaa tämän saman. sanoin vain hyvin rauhallisesti että et saa ja mistä olet moisen oppinut, ei kertonut, meni vaikean oloiseksi ja nauroi päälle. ajattelin että hullu...herrajestas mitä tämä on kääääk onko joku tehnyt tälle lapselle jotain vai mistä se moisia oppii, ei kerro vaikka kysyn, että kukaan olisi hänelle mitään tehnyt. tapahtuma jäi minulle kuitenkin mieleen ja olen informoinut tästä soskua saamatta vielä vastausta, mutta huh huh...niin sitä menee vaan solmuun kun tuollaista yhtä´äkkiä kuulee, mitä mieltä olette asiasta, onko kokemuksia vastaavista asioista?? miten teillä ilmenee jos hyväksikäyttöä on tapahtunut, millaiset oireet ja kertovatko asiasta tms.
on meillä alkuaikoina ollut muitakin outoja tapahtumia tai lähinnä puheita kaikesta seksiin liittyvästä, mutta ne on ollett jäähyllä koko kesän, olenaina epäillyt jotain mutta jotenkin en vain jaksaisi uskoa vanhemmista heidät tuntien mitään sellaista...en tiedä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
...ei viitsi kyllä tässä jutella, mutta pari vuotta oli nuorempi tyttö ja aivan mahotonta, kun meille tuli.
Ilmoitin myös sossuille siitä.
ja kieltämättä minulle tulee ensimmäisenä mieleen, että lapselle on tehty jotain tai sitten, että hän on nähnyt jotain tämäntapaista. Kirjoituksesi alussa kuvailemasi hiljaisuus ja hyräily jo kertovat siitä, että lapsi on ollut omassa maailmoissaa ja kenties miettinyt itsekin tapahtunutta tai näkemäänsä, mutta ei kykene sitä sisäistämään. Hän on kenties kuvitellut nyt mielessään, että tällainen käytös on oikeutettua ja normaalia, koska muutkin tekevät näin.
Nyt olisi parasta saada lapsi puhumaan tapahtuneesta, että saisitte tietää, mitä on tapahtunut. Tarkkailemalla lapsen leikkejä ja arkipäiväisiä toimintoja, saatatte huomata jotain merkkejä mm. hyväksikäytöstä. Mikäli saatte selville, että lasta on joko käytetty hyväksi tai että hänelle on näytetty jotain sopimatonta, on sosiaaliviranomaisten puututtava asiaan. Tollaiselle on laitettava piste heti alkuunsa!!
Voimia ja jaksamisia teille sinne ja toivotaan, että lapselle ei ole jäänyt tapahtuneesta mitään henkisiä vaurioita.
Heipä hei!
Vastailen nyt, vaikka en paljoa hyväksikäytöstä tiedä, vain sen, mitä omat kokemuskset ja huomiot hyväksikäytetyn lapsen äitinä olen huomioinnut.
Miten lapsi oireilee. Tjaa-a. Siinäpä se, kun ne oireilevat eritavoin. Omani ei edes pahemmin oireillut..tai en osannut yhdistää asioita hyväksikäyttöön. Hän oli erityisen kiinnostunut rinnoista tms. ihmisten intiimeistä osista. Itse luulin, että se kuuluu ikäkauteen, kun hän saattoi kourasta toista tisseistä. Kysmykset, haluanko katsoa häntä? Kun tulin vessaan hänen ollessa suihkussa...tällä hän siis kysyi, että tulinko vessaan katsellakseni häntä..ei siis ehdotellut.
Tietous seksistä myös...asioita joita ei sen ikäisen kuulunut tietää mm. lapsenteosta ja siitä mitä kahden aikuisen ihmisen välillä tapahtuu (suihinotto, käsillä hyväily tms). Kaikki ne vihjeet olivat kuitenkin tavallaan niin verhottuja ja oma epäuskoni (voiko tälläistä oikeasti edes olla olemassa) asiaa kohtaan saivat oman ymmrrykseni sen suhteen mitä tapahtuu, viivästymään.
Lopulta lapsi kertoi suoraan, että meidän perhetuttumme tekee hänelle asioita, joita ei pitäisi. Mutta ei hän kertonut kaikkea...vaan asiat tulivat tipoittain tietoon.
Oma ensireaktioini oli, että joko lapsi oli sairas tai minä...en voinut uskoa, että se perhetuttu oli se sairastapaus tässä.
Asia on vaikea sinulle, mutta lapselle, jos häneen on koskettu, se on viellä vaikeampi. Keneen hän voi luottaa, kenelle kertoa? Onko se hänen vikansa? Onko hän paha ja rankaistaanko häntä? Jos saat tietää lähetätkö hänet pois? Tapahtuuko sinulle tai hänelle jotain pahaa? Näkeekö hän enää koskaan vanhempiaan? Alkavatko kaikki vihaamaan häntä? Onko hän syyllinen? jne.jne.
Vastaukset siihen onko lapselle tehty jotain vai ei ovat lapsella itsellään, mutta hyvin helpolla hän ei niitä paljasta. Ja jos hän paljastaaki ne sinulle, se ei todellakaan viellä riitä. Jos menet kyselemään ja urkkimaan, on mahdollista, että näin estät vastuussa olevan ihmisen saamisen vastuuseen teostaan jne.jne.jne.
Se mitä sinun nyt pitäisi tehdä (ellet jo olekkin) onkerrata lapselle ne rajat, joiden yli kenelläkään ei ole oikeutta astua hänen ruumiiseensa nähden. Voi olla, että näin tehdessäsi saat hänet avautumaan, voi olla että et, mutta näin lapsi kuitenkins aa sinulta viestin, että hän ei ole vastuussa, hän ei ole tehnyt pahaa ja jos häneen aikuinen koskee väärällä tavalla olet sinä valmis puuttumaan asiaan.
Eli kerro lapselle:
- Että kenelläkään aikuisella ei ole oikeus koskea hänen intiimeihin paikkoihin
- Jos joku koskee häneen väärällä tai epämielyttävällä tavalla voi hän aina kertoa siitä sinulle ja hänen tulee aina kertoa tälläisestä
- ja sitten ne samat varoitukset vieraista ihmisistä tms...
Itse, kun ryhdyin puhumaan tytölleni niistä omista rajoista (en ollut enne uskaltanut, enkä tiennyt miten se tulee tehdä) paljasti hän, että kyllä häneen on koskettu.
Jos olisin tajunnut tehdä tämän paljon paljon aikaisemmin olisi hän ehkä säästynyt niiltä hirveyksiltä joita joutui kokemaan.
Olinhan varoitanut kyllä vieraista ihmisistä, että ei saa puhua tuntemattomille, ei lähteä mukaan, ei ottaa karkkia ja pitää kertoa äidille, jos joku yrittä tarjota tai pyytää mukaan katsomaan kissanpentuja, koiranpentuja tai mitä vain. Kun en koskaan villeimissä kuvitelmissanikaan ajatellut, että jos joku tytölle pahaa tekisi, voisi se olla ihminen johon luotan satakymmenenprosenttisesti. Mutta..lapseni luotti tähän ihmiseen viellä enemmän ja lojaliteetti joka hänellä oli miestä kohtaan on osittain vielläkin olemassa.
Asiasta on kulunut kolmisen vuotta ja viellä hän on joskus miettinyt miten petti tämän aikuisen.
Toivon koko sydämmestäni, että luonasi asuva pieniihminen ei ole joutunut kokemaan mitään niin pahaa.
Voimia!
Erittäin vakavasta asiasta kerrot, jostain syystä sinulle vaikeasta asiasta kyse. Mielestäni lapsi on saatettava asianmukaisiin tutkimuksiin ja terapiaan sekä huostaanotettava pois kyvyttömältä vanhemmalta/sijaisvanhemmalta, onko hänet huostaanotetu pois sinulta. Myös ilmoitus poliisille on velvollisuutesi.
Asia on kyllä vakava, mutta missään kirjoituksessani ei kyllä lukenut, että lapsi olisi jätetty hoidotta tai että asiaa en olisi vienyt eteenpäin.
Se viellä olisi puuttunut, että olisivat lapsen huostaanottaneet, varsinkin kun hyväksikäyttö tapahtui ihan muualla kuin kodissa ja oli ihan joku muu kuin perheenjäsen. Mikäs järki siinä olis ollut? Kuin traumatisoida jo valmiiksi traumatisoitua lasta.
Lapsi kävi terapiassa kaksivuotta ja tämä paska sai saman verran ehdollisen koeajaksi, mikä oli sama kuin ei mitään. Hurvittelee ulkomailla ja nauttii elämästään, kun taas lapseni sai taistella pitkään niiden mörköjen kanssa ja me vanhemmat myös...eikä siltikään se aisa ole koskaan kokonaan "ohi"...siitä jäi jokaiseen ikuinen arpi.
Ennen kuin lähdet olettamaan asioita, mieti viellä kerran.