Ruskeat, luonnostaan hiukan kihartuvat hiukseni sävytin luonnon hennalla punertaviksi toissa iltana. Tänään katsoin vahingossa käsipelin suurentavaan puoleen ja silmieni iiriksen ympäryksen väri sointui ihanasti hiuksiini. Punertavan ruskeaa se myös. T-paitani sattui olemaan kirkkaan oranssi. Vahvisti oranssia tunnelmaa. Tykkäsin itsestäni :P Pirteä olen :)
Pienenä tykkäsin porkkanan punaisesta mutten ole sitä syystä tai toisesta pukeutumisessani suosinut enkä muitakaan punaisen sävyjä.
Tästä lähin hankin enemmän oranssinvärisiä vaatteita ja asusteita. Oranssi on tulevan kesäni väri!
Pienenä tykkäsin porkkanan punaisesta mutten ole sitä syystä tai toisesta pukeutumisessani suosinut enkä muitakaan punaisen sävyjä.
Tästä lähin hankin enemmän oranssinvärisiä vaatteita ja asusteita. Oranssi on tulevan kesäni väri!
Vastaukset 52
Vanhimmat
piti olla: käsipeili.
Silmäpeliä kesällä ◔‿◔
Ihmeiden aika ei ole ohi.
0 Vastausta 0 Lukukertaa
ja jo yksi miinuspeukku ◒‿◒
Hiekanvaalea, ollut milteinpä aina. Lempiväri tänä keväänä ehottomasti auringonkeltainen, ei kyllä näy vaatteissa, paremmin leikkokukissa ja muussa kodin sisuuksessa :).
@lusiina:
Keltaiset kukat valaisevat koko huoneen - niitä ei voi olla huomaamatta. Pääsiäisen narsissit kestävät jo ulkonakin.
Vaikken lainkaan ole käyttänyt keltaista vaatteissani niin keltaruusu oli nuorempana lempikukkani, sitä morsiuskimpussani. Suhtaudun väreihin hyvin vahvasti tunteella. Jotain väriä en tahdo, vaikka se ehkä sopisi minulle.
Kyllä minäkin yritän pukeutua hillitysti ja yritän suosia ruskean eri sävyjä. Vaan kyllä se hurja luontoni pilkistää usein kirkkaina väreinä - yllätyin, että kirkkaanvaaleansininen urheilutakki ja oranssinruskeat hiukset sopivat kivasti yhteen.
Kotini on lämpöinen oravanpesäni: luonnonvalkoista, oliivinhelmenharmaanvihreää, koivua, pikkasen tummanruskeaa.
Aivan, keltaiset kukat vlaisevat koko huoneen, mielenkin sitä myöten siis. Saan niistä voimaa. Joku väriterpeutti vissii vannookin sen nimeen jotta keltainen on voimaväri.
Tänä keväänä keltaisen herätyksen sain keltaisesta gerberasta. Vein eräälle tutavalleni kyläilemään mennessä kukkakimpun, jossa pääroolissa oli keltainen gerbera ja sen ympärille sitten taitava kukkakauppias taikoi ihanan asetelman. Vaatimaton mutta ah niin kaunis.
Mulla oli pitkää musta kausi, siis ehdootomasto pääosa vaatteista oli mustia. Musta on minulle sellainen vahva väri, vaikka luulen että se ei omaan väritykseni taida sopiakkaan. Kalpeanaama kin olen :). Nyt keltaisen rinnalle on vahvasti noussut turkoosi, se jotenkin soittaa sieluni säveliä tällä hetkellä. Ja sininen on aina ollut myös yksi suosikki.
Kotona on valkeaa, ruskeaa ja pyökkiä enimmillään tällä hetkellä. Talon sisäkattokin on puunväristä, tänä kesänä se saa todennäköisesti ylleen valkoisen hunnun :).Kotini on myös minun pesäni, ei luksus mutta eihän sitä ole emäntäkään :).
Kyllä se on kesät talvet musta, hoikistaa ja näyttää seksikkäältä sopii pitkään kiharaiseen tummaan tukkaani javaltavan suuriin, mantelisilmiini.
Pitsiä ja lyhyt hame, korkokengät ja kiiltävät ohuet sukat sukkanauhaliiveineen.
Nii, toinen haluaa vielä kuuskymppisenä näyttää seksikkäältä, toiset keskittyvät jo mukavuusasioihin :).
Jos on paksu pötikkä on vaikee näyttää edes hyvän näköseltä. En tingi mukavuusasioista, mistä niin päättelet? Jos sä kuljet linttalenkkareissa, oma on häpeäsi.
No kuten kirjoitin, toiset keskittyvät mukavuusasioihin eikä siihen miltä näyttää. Jostain syystä minun arvomaailmani ei enää tässä iässä yhdistä hyvännäköisyyttä seksikkyyteen. Seksikkään näköinen 60 kuulostaa lähinnä halvalta, mutta tämähän on vain minun mielipiteeni, joku muu ajattelee toisin.
Ja kyllä paksu pötikkäkin voi näyttää hyvältä. Omalle kropalleen sopiva vaatetus, iloinen asenne elämään niin eipä muuta tarvi.
Oletkos kuitenkin epävarma itsestäsi kun menet puolustuslinjalle. Jos olet sitä mietlä kuin olet, kanna seksikkyytesi pää pystyssä sitten. Minä en puhu juuri sinusta vaan yleensä.
näinkö helppoo se provoaminen onkin ja aina joku lähtee mukaan, anteeksi pyytelen :)
Haa, älä suotta pyytele anteeksi. Provoista lähtee monesti mielenkiintoisimmat keskustelut ;). Mut saa aina mukaan jos aihe on mielenkiintoinen.
Kiva ja mä en edes omista korkokenkiä, pitkästä mustasta kiharasta tukasta ei tietookaan enkä voi sietää sukkanauhaliivejä :))
No mä taas sanoisin että niilläkin on aikansa ja paikkansa :)).
@ihanista ihanin:
Musta ei muutu eikä siitä väriä puutu, oli mummollani tapana sanoa. Kyllä minäkin harkitsin jänistämistä oranssistani, kun äsken hain keskustasta tarjouksesta Norjan lohta ja näin keväisen aamuauringon paisteessa kaduilla mustissaan kulkevan kansan.
Missä välissä se tuo vaatetus on muuttunut noin mustaksi?
Pötikkä tai ei..kauneus näkyy ,oli se sitten ulkoista tai sisäistä...
Kumpi lie tarpeellisempaaa..
Joka tapauksessa, mie oon kans räiskyvien värien ystävä...
keltainen ,oranssi ja punainen ovan mun mielivärejä vaatteissani ja sisustuksessa myös..itte oon maantienvärinen jos en sävhäyttele...silimät kuiteski ruskeet...
@lapinmuija:
Just niin, mukava ihminen on mukava, ei väristä väliä eikä kiloista.
Itse olen varovainen kirkkaiden värien käytössä ja vähän vain vilautan räiskyvää, iloisuuteen taipuvaista luontoani.
mie en värrie muuta!
Enkä mie, samat värit vuodesta toiseen, muodista ja kausista piittaamatta.
@inpi46: ja @Anceli:
Oikein! Värillä ei ole väliä, kunhan se on punainen :)
Vain hyvin harvalle suomalaiselle naiselle sopii punainen tukka. Punainen tukka vaatii punapikmenttisen ihon jopa pisamia.
Sisareni käytti kauan punertavaa tukkaa, kunnes tajusi vaalentaa hiuksensa. Nyt hän on mielestäni jopa nuoremman näköinen kuin punapäänä.
@korppis:
Minulla on luonnostaa punertavuutta hiuksissani, niin että luulivat joskus mun sävyttäneen, vaikken ollut. Siksi arvelen, että luonnonhennanpunerrus sopii.
Luonnonhenna sitäpaitsi vielä hoitaa hiuksia ja lisää luonnonkiharuutta. Sopii hiuksilleni tosi hyvin. Tässä muutama vuosi sitten huhuttiin, että luonnonhenna aiheuttaa syöpää ja poistetaan myynnistä. No, het hamstrasin hennaa loppuelämäkseni.
Jatkan...
Täysin tasavärinen oranssinpunainen on, mitä olen havainnut. vähentänyt suosiotaan. Tasavärisethän hiuksista tulee värjäyksellä yleensä.
(henna vain sävyttää, jolloin hiusten oma hiukan vaihteleva väri jää näkyviin ja näyttämään luonnollisemmalta, heh, olen ihastunut hennaan ja sen huomaa :D
Mutta pikimustia päitä näkee tosi paljon edelleen eikä se väri korosta suomalaisen ihon ja silmien kauneutta. Hyvin harvalla suomalaisella on luonnostaan yönmustat hiukset. Samoin mustia vaatteita suosivat nuoret ja oikeastaan kaikenikäiset eikä nekään sovi joka suomalaiselle. Mutta mustat vaatteet ovat nykyään niin yleisesti hyväksytyt kaikille sopiviksi ja joka tilanteeseen ja tilaisuuteen, että harva yhtään kyseenalaistaa mustan sopivuuden. Se nyt vaan on yleinen mielipide, että musta sopii kaikille, nuorille ainakin, ja piste.
Njaa, mitähän tuolta kaapista löytyypi, pitääpä kaivella, eli eipä taida olla kuin entiset värit vuorossa :)
Tukka on harmaa, jos sitä rataa...
P.s. pidän kyllä oranssista.
@PirreÄ:
Eipä se vaihtamalla parane, värikään. On se kummiskin kiva, että näemme maailman väreissä eikä mustavalkoisena.
Harmaat hiukset sitten ovat kunnian kruunu. Eiks niin sanottu, ainakin ennen, että kumarra harmaapään edessä. Nykyään enää kukaan ketään kumarra, tasa-arvoisia ollaan.
Minun pappani hiukset eivät harmaantuneet vaan pysyivät tumman ruskeina. Mummoni kiusotteli pappaa, ettei tällä ei ole kunniaa. Minäkään en ole kunniallinen vaan olen perinyt tämän kunniattoman ominaisuuden papaltani ja saanut vasta sinne tänne harmaita hiuksia.
Tylsäähän se oisi, jos ei värejä olisi missään, mutta tukastani, olen kyllästynyt juurikasvun värjäämisenn kahden viikon välein, enää en kehtaa/viitsi, joskus laitatan hieman sinertävänharmaita raitoja, ja niillä pääsee pitkään, säästääkin rahaa ja hiuksia. :)
Suku "vikahan" se tuo tukan väri tai harmaantuminen on, meillä on molemmilta puolin ja minkäs teet, tyytyminen on siihen mitä on saanut :)
Paha on tänlaiseen miehen kommentoida.
Viestejäkin kun on poistettu.
Ah! niin naisellista.
Meillä miehillä muuttuu vain nenän väri.
Kesäisin se punertuu.
Naisilla tuskin sekään, koska hehän ovat turvallaan mullassa koko-ajan.
H.
@hunksz:
Silkkihansikkain elämä on sinua kohdellut, kun ei ensimmäisenä palannut mieleesi, mitä on "käydä" naisen kanssa vaatekaupassa.
Mikä väri miellyttää sun silmää omassa kodissasi tai vaatekaapissa? Muun miehellä oli aiemmin kaikki mustaa alushousuja myöten, mitää nyt oon saanu jo vähä ylipuhuttua värejä lisää :).
Pitäydyn omissa sävyissäni. Mustaa ja murretun valkean sävyjä. Hiukset pohja keskiruskeat vaalealla raidotetut.
Eilen löysin kivat valkeat nilkkuri. Valkea neulepaita odottaa vielä uusia mustia kapeita housuja tai hametta.
Kaulahuiveilla väriä sekaan.
@korppis:
Moni nainen toimii tietääkseni noin, kun on löytänyt itselleen sopivat perusvärit. Vaatteet sopivat toisiinsa ja saa erilaisia asukokonaisuuksia samoista vaatteista yhdistelemällä eri tavoin. Ja juuri asusteilla ja koruilla sitten pirteyttä tai hillittyä tyyliä vahvistetaan.
On minullakin sellainen pysyvä klassinen pohjavirta pukeutumissani, malleissa ja väreissä. Keväisin ja kesäisin estottomammin.
Eipä ole ollut minään vuonna mitään määrättyjä värejä. Sitä pistän päälleni mitä kaapista löytyy.
Sitä täälläkin, mitä kaapista löytyy niin kauan kuin siedettävän näköisenä pysyvät. Korjaten ja tuunaten, joskus värjäten.Pari hienompaa vaatekertaa odottaa juhlia, synttäreitä sun muita menoja. Kovin tummavoittoisia ovat asusteet ja kun täydennän niin laajennan väriskaalaa. Muotivärien mukaan en mene, pitää katsoa mikä väri parhaiten sopii ja missä itse viihtyy. Muut olkoon katsomatta jos näky ei miellytä.
Hiuksia olen hieman kasvattanut ja pikapuoliin tilaan ajan kampaajalle ja otan niihin vähän säväystä sekä vähän siistimistä.
@Nittaminax: ja @Mutterimanta:
Monta vuotta samoja vaatteita tulee pidettyä pakostikin, vaikkei kaikista niin tykkäiskään. Kestäviä ovat mokomat. Eihän sitä ole vara eikä haluakaan joka vuosi pistää koko garderoobia uusiksi.
En minäkään piittaa muotiväreistä. Kokemusta on, että jos kotona suunnittelee, mitä haluaa, niin eihän sitä löydy mistään kaupasta. Jokaisessa vaatekaupassa on ne samat sen sesongin muotivärit ja mallitkin samasta kuin muotista.
Minä olen koko kevättalven kulkenut petrolinvärisissä sammareissa ja samanvärisessä kevytmateriaalista tehdyssä untuvatakissa ulkona ja kaupoilla. Toinen värini on ollut viininpunainen eri vivahduksillaan, siis marjapuuronpunaisesta syvään punaviiniin.
Kesää en ole vielä ajatellut, kaappi roikkuu täynnä rättejä joita pitäis kai yrittää joskus pitää. Yhden pikkutakin ajattelin ostaa, todennäköisesti joko lonkalle ulottuvan (lyhyen) denimtakin jota pidän leninkien ja hameiden kanssa tai bikersmallisen nahkatakin, tosin en mustana.
Tukan väriä tuskin muutan, mutta se tapahtuu hetkessä jos niin päätän.
@Paloma.se.co:
Joissakin väreissä on heti uusi vaate oman tuntuinen.
Petroolinväristä Espritin poolopaitaa, jonka tilasin netistä, vierastan vieläkin, vaikka se väri kait sopii minulle.
Marjapuuronpunainen, puolukanpunainen, on lempivärejäni muttei sovi minulle.
Urheiluvaatteiden mitotus on kyllä selvästi pienentynyt. Eikä johdu lihomisestani vaan oikeasti. Vuosia sitten ostettu takki on väljä ja kaupassa uusi kiristää, vaikka sama koko samalta valmistajalta. Tarkoitukseni on uusia liikuntavaatetus - väljät tuulessa heiluvat tuulipukukankaiset pois ja tiukemmat ja joustavat tilalle.
Jep, niinhän se on, joisaain väreissä viihtyy, toisissa ei. Petroolinvihreä on kyllä mulle sopiva väri ja tykkäänkin siitä, mutta aika lailla tän sesongin värejä, joten voi olla että sen aika on jkohta ohi. En ole mitenkään muodin orja, mutta joskus tietyt värit tuntuvat ajankohtaisimmilta kuin muut, liekö sen takia kun niitä on tarpeeksi mainoksissa vilauteltu, niin ne jää killumaan verkkokalvolle.
En omista tuulipukua :) pitäisköhän hommaa. Ulkoiluvaatteeni ovat tyköistuvia ja joustavia mieluummin kuin lepattavia :)
Minun värit on usein just niitä mitä kirpparien tangoista löytyy ja pistää silmään. Eilen ostin kirpparilta 3 eurolla oikein hyvälaatuiset kaupunkishortsit, vaikka väri olikin lähellä vanhan naisen beigeä, hiukan maastovihreään taitettu. Koska kankaan laatu on hyvä (ei mitään bommullia) niin hyvältä näyttää. Kun pistän alle legginsit ja joko sävyyn sopivat korkkarit tai ballerinat (löytyy kaapista) ja jotain muuta omasta vaatetangosta löytyvää niin kuuskymppinen räväyttää kaupungilla kummasti. Satun tietämään.
Viime kesänä ostin kirpparilta oranssit kapeat farkut. Minusta ne oli ihanat ja käytin niitä aikani, mutta sitten järki voitti ja myin ne itse kirpparilla pois. Olivat nimittäin hiukan liian reilut vyötäröltä ja väsyin aina vyötä kiristelemään...
Mulla myös hennalla terästetty ruskea tukka, mutta 100% piikkisuora. Hennanpunaiseen päädyin jo 40 vuotta sitten. Välillä olen livennyt muihinkin sävyihin, mutta hennaan tulee aina palattua. Oranssi, sinoberin punainen (oranssinpunainen) ja kullankeltainen ovat minun värejäni ensi kesänä ja toki myös muulloinkin. Jos sopivaa värisävyä ei löydy, panen väripatani kiehumaan ja säädän värit mieleisikseni.
Minun värini on vielä toukokuun loppuun asti sininen. Sitten lentää haalarit nurkkaan lopullisesti.
Keltainen on minun värini jolla näemmä piristän itseäni vuodesta toiseen. Löytyy keltaista laukkua, puseroa, sandaalit, mekko. Mekko kiristi viime kesänä pikkasen joten täytyy nyt tarkistaa suupaloja ennen kuin suuhunsa laittaa
Musta on se perusväri. Tumman siniset farkus.
Pahus unohdin ostaa kukkia :(
Minunpas värini on tänä vuonna musta
herättäkööt rauhassa kummastusta.
Mustat on pikkarit ja rintsikat myös
upeat on yllä ne - ja rakkauden työss' ......
Pappoja narraan, mummot ne suuttuu
väriltänsä mustaksi silloin ne muuttuu.
Minä vaan nauran, näytän pitkää nenää
ei konstejani estää voi ressukat enää.
:))
Kiitos piristyksestä :))))
Tänään kaupungilla katsellessani kevään vaatevalikoimia näytti vihreän eri sävyt olevan erityisesti muotia, samaten oranssit.
Muutamia vihreä hiuksisia neitosia tuli vastaani.
Itse kyllä olen sinisen orja. Siniset ja muutamat sinisen sävyt ovat mieleeni.
Pukeudun melkein aina niihin mitä kaapista sattuu löytymään. Silloin tällöin ostan uutta vaatetta piristykseksi.
@siivoojaparka: sinun iloksi mutta @ : harmiksi sinistä väriä ei näy tämän kevään muodissa. Farkuissa tietenkin, aina, ja urheiluvaatteissa, joissa sinisen johtoasemaa ei syrjäytä mikään, ikinä, Suomessa. Sininen on isänmaallinen väri urheluvaatteissa, muttei sinistä isänmaalliseksi miellä farkuissa eikä naisten mekoissa :)
Kirkkaan keltainenkin vilahtaa, @posari: !!!
ja jopa aniliini. Mustavalkokuvioista. Mustaa oikeastaan yllättävän paljon. Ruskea, beige poissa mutta nahan yleisimpänä värinä laukuissa ja kengissä tietysti on ruskea mukana.
Vihreästä sammalenväristä, punaisesta viininpunaista, oranssista oranssinruskeaa.. Punaisen, oranssin ja vihreän kirkkaus kesytetty, hillitty, sammutettu. Masennettu, sellainen fiilis minulle tuli. En toki itsekään halua kulkea kirkuvan punaisessa asussa enkä kirkkaan vihreässäkään mutta yhtä vähän noissa masentavan värisissä. joissa sulaudun tapettiin.
Tällaisia värejä mun verkkokalvolle heijastui :)
Oli sinistäkin. Sovitin sinistä tunikaa mutta se oli liian pitkä minun mielestäni ja ajattelin että menee pilalle jos sitä lyhentisin helmasta.
Jotenkin vihreät oli kirkkaan värisiä. Vaaleimmat taisi olla ns kevään vihreitä, vaikka mielestäni ne kuului neon värisiin.
@ :
Tämäpä olisi luksusta, jos eri kauppaketjuilla ei olisikaan väreiltään - ja usein malleiltaankin - identtiset kevätuutuudet kuten aina ennen.
Sitä oranssi-valko-ruskea-musta-ruudullista jakkua olen jo vuosia metsästänyt, mutten löytänyt. Itse ommeltava kai. Kun en yleensäkään tykkää yksivärisistä vaatteista vaan sellaisista, joissa yksivärinen on pääosassa ja lisukkeina väriin sopivaa kuviollista tai samansävyistä eri materiaalia. Saksalaiset sellaisia vaatteita suosivat. Nuorena ostin saksalaisia muotilehtiä ja niiden mukana tulleilla kaavoilla ompelin yksiväristä ruudullisin kauluksin ja napinläpikaistoin. Nykyinen hupullinen talvitakkini on Saksasta: suklaanruskea vettähylkivää keinokuitua ja kauluksena harmaanruskeaa puhdasta uutta villaa, "Virgin Wool ".
Yleisesti ottaen jokaisen T-paita on saman virttynyt, oli minkä värinen tahansa.
@;)):
Et ole nähnyt mun kirkkaan oranssia t-paitaani. Vielä ;)
Minun luonnonpunaiseen hiuksistooni se ei sovi, minun mielestäni.
Mutmut sulle varmaankin. :))
@;)):
En mä sinulle pirteää paitaani antaisikaan. Vilauttaisin vaan ;)
Huomenta sinullekin!
Oranssi on hyvä väri. Aina tykännyt. Mulla on täällä yläkerrassa oranssit verhot. Yksi verho on musta, mutta kaikki muut oransseja. Hitto, että on on tyyllikkään näköinen. Arvelen, että pidän noita samoja verhoja lopun ikäni. Mitä niitä vaihtamaan, kun kerran niistä tykkään.
Vatteissa oranssi on kans ihan Yes, mutta sen täytyy olla prikulleen oikeaa Sävyä. Väärä sävy olisi kauhistus mun naamani vierellä.
Hiukseni ovat punaiset. Ei värjätty. Joku mansikanpunainen ei olisi laisinkaan hyvä mun hiusten kannalta katsottuna. Lila ja varsinkin vaalea lila saa ihoni näyttämään ruumiin iholta. Sitä väriä en IKINÄ ostaisi itselleni.
Sähkönsininen on hyvä väri. Sopii mulle. Muut sinisen sävyiset ei innosta.
Taitetut Vihreät. Lähinnä sammaleenvihreä, niin se loistaa makeesti yhdessä mun hiusteni kanssa.
Punaisista hiuksista sen verran, että jos on kovin ruskeaihoinen, niin punainen ei niin hyvin sovi. Vaikutus on teennäinen.
Minulla on inhottavan vaalea iho. Kesakoita kans naama täynnänsä.
Ei se nyt tällä iällä enää niin riso, mutta nuorena tyttönä nuo kesakot olivat todella kauhistus, hävettävä asia.
Vihreä on värini, harvemmin kuitenkaan hiusten väri, nyt naaman värini kun luen kiharoistasi ;D Ja jostain syystä olen vaatteissa aina suosinut ruskeaa enemmän kuin mustaa. Mun vaatekaappi taitaa olla masentava tosin, ei paljon värejä :/
Mulla on myös nyt Tarmoa rinnassa vaikka muille jakaa. Olen menneiden viikkojen aikana siivonnut äitini kämppää jonne kukaan ei ole päässyt vuosiin. Pelkästään vessan siivoamiseen meni 4 tuntia. Projekti oli uuvuttava, ja ahdistus siitä että ihminen voi elää noin, oli suuri. Mutta työ tekijänsä kiittää, enkä lisäksi tarvinnut tehdä sitä yksin. Aivan ihanaa talkooporukkaa löytyi yllättäviltäkin tahoilta. Että on kultaisia ihmisiä maailmalla olemassa!
Se riuhtasi minut pienestä depiksestä. Nyt alkaa siivousprojekti kotonakin, ja aamulla kaivoin huulipunan esille. Kevät! Ihmiset, kevät!
Kuulostaa upealta teidän kevätvärinne.
Tykkään sammaleenvihreästä ja yleensä murretuista väreistä.