Robert Millikan oli huijari

Olen tutustunut Millikanin laitteistoon Otaniemessä ja olen tullut siihen tulokseen, että hän oli huijari. PS 1 maili = 1,609 km

TapaniE kirjoitti:

Olen tutustunut Millikanin laitteistoon Otaniemessä ja olen tullut siihen tulokseen, että hän oli huijari. PS 1 maili = 1,609 km

Siitä vaan tutkimuksesi paperille ja arvostettu fysiikan alan julkaisuun. Ja noopeli on varma, Millikanin noopeli peruutetaan. Eipähän Suomeen olekaan aiemmin saatu fysiikan noopeleita.

1+4 kirjoitti:

Siitä vaan tutkimuksesi paperille ja arvostettu fysiikan alan julkaisuun. Ja noopeli on varma, Millikanin noopeli peruutetaan. Eipähän Suomeen olekaan aiemmin saatu fysiikan noopeleita.

Lue lisää

Millikanin öljypisarat ovat pieniä, mutta atomi on paljon pienempi (Millikanin mukaan), suuruusluokkaa 100 pikometriä, joten yhden öljypisaran varaus on välttämättä valtava määrä alkeisvarauksia, joten eetä ei pysty Millikanin menetelmällä (eikä millään) määrittämään.
Eikä Millikanin Nobelia pysty peruuttamaan, äijä kuoli jo 1953.

TapaniE kirjoitti:

Millikanin öljypisarat ovat pieniä, mutta atomi on paljon pienempi (Millikanin mukaan), suuruusluokkaa 100 pikometriä, joten yhden öljypisaran varaus on välttämättä valtava määrä alkeisvarauksia, joten eetä ei pysty Millikanin menetelmällä (eikä millään) määrittämään.
Eikä Millikanin Nobelia pysty peruuttamaan, äijä kuoli jo 1953.

Lue lisää

Et ole ymmärtänyt koetta lainkaan. Siinä saatetaan öljypisaraan pieni määrä sähkövarausta. Siis koko pisara ei ole pelkkää yhdensortin varausta. Koe perustuu siihen, että sähkökentän aiheuttama voima on hyvin paljon voimakkaampi kuin painovoima.

TapaniE kirjoitti:

Millikanin öljypisarat ovat pieniä, mutta atomi on paljon pienempi (Millikanin mukaan), suuruusluokkaa 100 pikometriä, joten yhden öljypisaran varaus on välttämättä valtava määrä alkeisvarauksia, joten eetä ei pysty Millikanin menetelmällä (eikä millään) määrittämään.
Eikä Millikanin Nobelia pysty peruuttamaan, äijä kuoli jo 1953.

Lue lisää

On niitä muitakin elektronin alkeisvarauksen mittaustapoja, joille on yhteistä ainakin se, että niilläkin tutkijat saavat samanlaisia tuloksia kuin Millikanin öljypisaratestillä, joillakin suuremmin virhearvioin, toisilla pienemmin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Elementary_charge#Experimental_measurements_of_the_elementary_charge

Olihan Millikan sikäli "huijari", että kaunisteli jonkin verran tutkimustaan jättäen laskennasta pois "epäilyttäviä" tuloksia ilman perusteluja. Poisjätetyt huomioidenkin oli mittaustarkkuus kuitenkin kertaluokkia tarkempi kuin sen aikaisilla muilla metodeilla.

Kollimaattori kirjoitti:

On niitä muitakin elektronin alkeisvarauksen mittaustapoja, joille on yhteistä ainakin se, että niilläkin tutkijat saavat samanlaisia tuloksia kuin Millikanin öljypisaratestillä, joillakin suuremmin virhearvioin, toisilla pienemmin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Elementary_charge#Experimental_measurements_of_the_elementary_charge

Olihan Millikan sikäli "huijari", että kaunisteli jonkin verran tutkimustaan jättäen laskennasta pois "epäilyttäviä" tuloksia ilman perusteluja. Poisjätetyt huomioidenkin oli mittaustarkkuus kuitenkin kertaluokkia tarkempi kuin sen aikaisilla muilla metodeilla.

Lue lisää

Millä sekuntikellolla ja volttimittarilla pystyy mittaamaan 10 numeron tarkkuudella?

TapaniE kirjoitti:

Millä sekuntikellolla ja volttimittarilla pystyy mittaamaan 10 numeron tarkkuudella?

Lue tuosta ja huuda "Hep!", kun löydät virheen mittauksissa tai ajatuskulussa.

https://www.aip.org/history/gap/PDF/millikan.pdf

Siellä nimittäin on yksi pikkuvirhe. Richard Feynman ansiokkaasti on käyttänyt sitä esimerkkinä tutkijoiden tietystä taipumuksesta uskoa enemmän auktoriteetteihin kuin omiin tutkimustuloksiinsa.

Kollimaattori kirjoitti:

Lue tuosta ja huuda "Hep!", kun löydät virheen mittauksissa tai ajatuskulussa.

https://www.aip.org/history/gap/PDF/millikan.pdf

Siellä nimittäin on yksi pikkuvirhe. Richard Feynman ansiokkaasti on käyttänyt sitä esimerkkinä tutkijoiden tietystä taipumuksesta uskoa enemmän auktoriteetteihin kuin omiin tutkimustuloksiinsa.

Lue lisää

Avogadron luvun voisi määrittää seuraavalla tavalla: Otetaan m grammaa ainetta,
jonka puoliintumisaika on T ja atomimassa M (amu). Sitä on siten n=m/M moolia
ja sen hajoamisvakio h= ln2/T. Sitten otetaan geiger-mittari, joka näyttää becquerelit, ja mitataan kappaleen aktiivisuus A. Toisaalta A=n*N*h, josta saadaan avogadron luku N=A/n/h.

Kollimaattori kirjoitti:

Lue tuosta ja huuda "Hep!", kun löydät virheen mittauksissa tai ajatuskulussa.

https://www.aip.org/history/gap/PDF/millikan.pdf

Siellä nimittäin on yksi pikkuvirhe. Richard Feynman ansiokkaasti on käyttänyt sitä esimerkkinä tutkijoiden tietystä taipumuksesta uskoa enemmän auktoriteetteihin kuin omiin tutkimustuloksiinsa.

Lue lisää

"Siellä nimittäin on yksi pikkuvirhe. Richard Feynman ansiokkaasti on käyttänyt sitä esimerkkinä tutkijoiden tietystä taipumuksesta uskoa enemmän auktoriteetteihin kuin omiin tutkimustuloksiinsa. "

Samasta asiasta mainitaan myös Kaarle Kurki-Suonion kirjoittamassa oppikirjassa Vuorovaikutuksesta kenttiin.
Kun Millikan oli saanut kokeellaan mitatuksi alkeisvarauksen, sen avulla saatiin saman tien määritetyksi myös atomien massat, sillä jo kauan aikaisemmin elektrolyysin avulla oli saatu määritetyksi ionien varauksen ja massan suhde, vaikka kumpaakaan sinänsä ei tunnettu kuin ehkä vähän sinne päin.

Mutta vähän myöhemmin pystyttiin määrittämään röntgensäteilyn diffraktion avulla atomien väliset etäisyydet kidehilassa, ja tällöinkin pystyttiin sitä kautta määrittämään myös atomien massat; aineiden tiheydethän tunnettiin jo hyvinkin tarkkaan. Kuitenkin tällä tavoin saadut atomien massat poikkesivat noin prosentin verran Millikanin kokeella saaduista, ja noin 10 vuoden ajan niille samoin kuin monille muillekin atomifysiikan vakioille ilmoitettiin erikseen Millikan- ja Röntgen-arvot. Niiden ero ei ollut kovin suuri, mutta kylläkin suurempi kuin mittaustarkkuus olisi sallinut.
Vasta vuosien kuluttua selvisi, missä vika piili. Alkeisvarauksen määrittäminen Millikanin kokeen avulla nimittäin edellytti, että myös ilman viskositeetti tunnettiin. Ja sille Millikan oli käyttänyt (jostakin jo silloin vanhentuneesta taulukkoteoksesta löytämäänsä?) virheellistä arvoa. Kun se oikaistiin, tulokset saatiin varsin monen desimaalin tarkkuudella yhtäpitäviksi Röntgen-arvojen kanssa.
Kurki-Suonio totesikin asian selvityksen viivästymisen johtuneen siitä, että Millikan oli saanut auktoriteetin aseman, ja häneen luotettiin liiaksikin.

>

Paitsi, että se luonnollisesti on tieteellisesti todistettu.

Tottakai voit väittää vaikka, ettei tutkalla pysty mittaamaan auton nopeutta, mutta kun et kerran pysty todistamaan tutkamittausta vääräksi, joudut maksamaan ylinopeussakot kiltisti - siis ihan juuri samoin kuin nyt joudut tunnustamaan, että alkeisvaraus on tieteellinen fakta (kun kerran sitä vastatodistetta ei tullut).

Heh ! kirjoitti:

>

Paitsi, että se luonnollisesti on tieteellisesti todistettu.

Tottakai voit väittää vaikka, ettei tutkalla pysty mittaamaan auton nopeutta, mutta kun et kerran pysty todistamaan tutkamittausta vääräksi, joudut maksamaan ylinopeussakot kiltisti - siis ihan juuri samoin kuin nyt joudut tunnustamaan, että alkeisvaraus on tieteellinen fakta (kun kerran sitä vastatodistetta ei tullut).

Lue lisää

Onhan noita todisteita tuossa, kelaa vain keskustelua taaksepäin. Ja mitä järkeä on
määrittää e avogadron luivulla, kun se avogadron luku juuri laskettiin e:n avulla?
Ja minun tietääkseni poliisien tutkat näyttävät aina päin helvettiä.

tapola kirjoitti:

Onhan noita todisteita tuossa, kelaa vain keskustelua taaksepäin. Ja mitä järkeä on
määrittää e avogadron luivulla, kun se avogadron luku juuri laskettiin e:n avulla?
Ja minun tietääkseni poliisien tutkat näyttävät aina päin helvettiä.

Lue lisää

Vai sinun tietääksesi?
Poliisien CV tutka on melkoisen tarkka. Pieni holkkuma sen varalta, että kalibrointi olisi ryöminyt, huomioidaan sakkorajaa määriteltäessä.

tapola kirjoitti:

Onhan noita todisteita tuossa, kelaa vain keskustelua taaksepäin. Ja mitä järkeä on
määrittää e avogadron luivulla, kun se avogadron luku juuri laskettiin e:n avulla?
Ja minun tietääkseni poliisien tutkat näyttävät aina päin helvettiä.

Lue lisää

>

Eihän tuossa ole kuin vajakin räpellystä. Ei siinä mitään todisteita ole.

Tosiaan, nykyisillä MS:illa pystytään mittaamaan ionin massa rutiinisti neljän desimaalin tarkkuudella. Siinäkin tietenkin huomataan tuo monikertajärjestelmä, josta öljypisaraesimerkki oli karkea metodi (kannattaa muuten opiskella hivenen noita pituuksia ja yrittää suhteuttaa niitä toisiinsa: tuollainen omiin sukkiisi sekoilu on nöyryyttävää kun et näköjään tiedä perusasioitakaan). Ja tosiaan, nämä ovat absoluuttisia arvoja, joten kannattaisikohan Sinun tutustua nykytieteeseen edes pinnallisesti ennen kun tulet nöyryyttämään itseäsi lisää.

>

Niinpä: kova usko on omaan kuvitelmaan. Et kuitenkaan taida saada sakkoja peruutettua pelkästään inttämällä "niin mutku mun miälest' nää tutkat on niinku tosi epätarkkoi". Jep, miksi samanlainen vammailu todistaisi täällä tieteellisen faktan virheelliseksi ? Aivan, ei tuollainen idiotismisi vaan sisällä mitään muuta kuin vajakin ininää ilman mitään faktista asiaa.

"Ei edes väärin."

>

Toki alkeisvaraus osataan nykyvälineillä mitata erittäin tarkasti. Oletko yhtään tutustunut, miten homma hoidetaan nykypäivänä ?