Nyt kolahti ja pahasti! Ollaan avomieheni kanssa oltu 2 vuotta yhdessä. Lapsista, kihlauksesta ja sen myötä avioliitosta ollaan puhuttu. Eilen sitten kun otettiin asia puheeksi ni sit paukahti salamat ja pahasti. Mun unelmat romuttuivat kahdessa lauseessa. Olen aina unelmoinut saavani perheen ja menisin naimisiin sellaisen ihmisen kanssa ketä rakastan. Nyt olen kohdannut sen elämäni miehen mutta...
Hän on joskus meinannut mennä kihloihin mutta sitten tuli erinäisii seikkoja eikä hän mennyt. Eli hän oli joskus menossa mutta toiste ei. Tuli sellanen olo että tämä entinen tyttöystävä oli se ainut ja oikea hänelle. Minä olen pelkkä korvike. Ja kaikkein eniten ihmetyttää se, että hän on puhunut kihlauksesta ja sanonut päiviäkin jollon mentäisiin. Mutta eipä olla menty.
Ollaan puhuttu lapsista ja tehty raskaustestikin, koska oli pieni kutina asiasta. Hän jopa puhuu humalassa että kumpa meille tulisi vauva ym. Mutta ei! Hän ei halua lapsia taakakseen.
Tällä hetkellä mun unelmani on romuttunut. Mä itken piilossa kun mun sydän revittiin niin riekaleiksi. Hän ei edes tajua mitä on sanonu että mä loukkaannuin. Kokoajan tekisi mieli itkeä mutta asiakaspalvelu työssä se on mahdotona. Mä en tiedä miten saan voinmia ja se mitä minun pitäisi tehdä. Tätä miestä rakastan koko sydämmestä mutta ne asiat jotka hän minulle sanoi repivät unelmani ja minut riekaleiksi ja vain ainoastaan 2 lausetta siihen tarvittiin.
Nyt on jatkettava elämää päivä kerralla ja koottava itseni mutta helppoa se ei ole.
Hän on joskus meinannut mennä kihloihin mutta sitten tuli erinäisii seikkoja eikä hän mennyt. Eli hän oli joskus menossa mutta toiste ei. Tuli sellanen olo että tämä entinen tyttöystävä oli se ainut ja oikea hänelle. Minä olen pelkkä korvike. Ja kaikkein eniten ihmetyttää se, että hän on puhunut kihlauksesta ja sanonut päiviäkin jollon mentäisiin. Mutta eipä olla menty.
Ollaan puhuttu lapsista ja tehty raskaustestikin, koska oli pieni kutina asiasta. Hän jopa puhuu humalassa että kumpa meille tulisi vauva ym. Mutta ei! Hän ei halua lapsia taakakseen.
Tällä hetkellä mun unelmani on romuttunut. Mä itken piilossa kun mun sydän revittiin niin riekaleiksi. Hän ei edes tajua mitä on sanonu että mä loukkaannuin. Kokoajan tekisi mieli itkeä mutta asiakaspalvelu työssä se on mahdotona. Mä en tiedä miten saan voinmia ja se mitä minun pitäisi tehdä. Tätä miestä rakastan koko sydämmestä mutta ne asiat jotka hän minulle sanoi repivät unelmani ja minut riekaleiksi ja vain ainoastaan 2 lausetta siihen tarvittiin.
Nyt on jatkettava elämää päivä kerralla ja koottava itseni mutta helppoa se ei ole.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Juttele miehesi kanssa asiat selviksi heti kun voit. Sano että et aio elää koko ikääsi ilman lapsia. Jos miehesi on ihan varma ettei tulevaisuudessakaan halua lapsia, sinun on paras jatkaa elämääsi ja kun se oikea tulee kohdalle niin sitten uudestaan. Ei kannata jäädä siihen roikkumaan jos yhteistä tulevaisuutta ja perhettä ei ole tiedossa ollenkaan, jos siis lapsia haluat.
Jos miehesi sinua rakastaa, hän kyllä haluaa lapsia kanssasi. Se on täältä niin helppo neuvoa kun omat asiat on reilassa. Se on helppo täältä sanoa tee niin ja näin kun ei itse tarvitse sitä tehdä. Jaksamista sinulle. Muista että elämä ei jatku ikuisesti ja sitä ei kannata tuhlata jos parempaakin voi / tahtoo saada. Oikea osuu kyllä vielä kohdalleen. Jos suhde on vaakalaudalla muutenkin, niin lapset eivät sitä pelasta. Hankalampi sitten on lähteä kun on jo lapsi kainalossa ja mies sanoo ettei tahdokkaan lasta.
Hei!
Älä masennu, kaikki voi vielä muuttua hyväksi.
Katsoitko eilen tohtori Phillin? Ohjelmassa oli nainen, joka halusi toisen lapsen heitän yhteiseksi lapseksi. Mies oli ennen sanonut lapsitoiveille kyllä, koska halusi pitää suhteen pystyssä. Nyt hän sanoi naiselle ei, sillä hän ei ole vielä valmis lapselle. Hän on vasta 24 ja nainen paljon vanhempi. Heillä on lapsi joka on 9 vuotias.
Tohtoro Phillin mukaan ei kannata lopeta haaveilu siihen. Pitäisi miettiä mitä toinen tarvitsee, jotta mies olisi valmis lapsitoiveille. En osa selittää mitä ne on, mut ne olisivat sellaiset et mies olisi tyytytetty ja valmis aloittamaan tavallaan uuden elämän isänä. Tai sitten ei. En muista.
Toinen vaihtoehto on, jos mies ei halua lasta koskaan, on vain mentävä eteenpäin ja kohtattava se uusi oikea mies elämään. Ei pitäisi poljeta paikalla eikä syytellä itseään.
Minäkin luulin, kun mieheni ei halua lasta lähivuosina ehkä viitisen vuoteen, itkin ihan hirveästi. Kokin oleva huono. Mutta ei se johtu meistä vaan miehistä. Miehet haluaa olla "vapaita" ennen kuin tulevat isiksi. He toisaalta pelkäävät menettävänsä meität, jos lapsi tulee. Seksi ja vapaa-aika saattaa heitän mielestä vähentyä.
En oel tehnyt nyt mitään muuta kuin antanut rakkaalleni aikaa olla "vapaa". Kyllä minä puhun vauvoista ja perhe-elämästä, mut ehkä kerran kuukautessa, jotta mies tietäisi mitä haluan elämältä. Mutta toisaalta, ei ole kiva synnyttää lasta, jota ei haluta. Sit jää ihan yksin, jos molemmat eivät ole suostuvaisia lapsen tekoon. Eli yhteinen päätös on hankittava.
Huomasin myös, et miehesi on aika outo. Hän peruu juttuja. Mut se vain kertoo ettei hän ole vielä valmis. Vielä harmillisempaa on ettei hän ole valmis sitoutumiselle, mut on annettava ajan kulua eikä painostettava toista. Ja koska ette ole ihan sitoutuneet, pitäisikö miettiä uutta kumppania? Ei tietenkään, mut jos huomaa vähänkin et mies on sellainen joka ei sovi sulle (lyö tai jtn muuta), niin sitten on kylmän rohkeasti erottava suhteesta. ei saa jäätä paikalle istumaan.
Tämä oli varmaan tälläistä jauhaamista, mut älä itke! Ei syy ole sinun.
kaikkea hyvää sinulle ja vointia! :)