Moi!
olisi kiva vaihtaa ajatuksia!...kiitos vinkistä(linkki, jossa kerrottiin lasiassamentumista)
itsellä myös samentumia, olisi mielenkiintoista kuulla, miten olet oppinut tulemaan toimeen niiden kanssa. Itse likinäköinen, ja ensimmäinen samentuma ilmestyi tänä vuonna.(luulen että niitä vuosien varrella tulee lisää.)ja näköjään likinäköiset kärsivät samentumista parikymmentä vuotta normaalinäköisiä aiemmin.mutta heitä viestillä : )
olisi kiva vaihtaa ajatuksia!...kiitos vinkistä(linkki, jossa kerrottiin lasiassamentumista)
itsellä myös samentumia, olisi mielenkiintoista kuulla, miten olet oppinut tulemaan toimeen niiden kanssa. Itse likinäköinen, ja ensimmäinen samentuma ilmestyi tänä vuonna.(luulen että niitä vuosien varrella tulee lisää.)ja näköjään likinäköiset kärsivät samentumista parikymmentä vuotta normaalinäköisiä aiemmin.mutta heitä viestillä : )
Vastaukset 5
Vanhimmat
ensin mulle tuli niitä n16-17v ikäisenä. ne unohtui kuten lääkärit lupaili, koska kyseessä oli ihan kirkkaita hahtuvia ja niitä oli kovin vähän. nyt sitten vuosi sitten sain uusia kerrallaan lukuisia ja erittäin tummia. en niitä ole oikein kyennyt unohtamaan, mutta sikäli tilanne parantunut että nyt sentään jaksaa mennä ulos ja harrastaa jonkin verran, ku alkuunsa lukkiuduin kokonaan sisälle. tosin ens talvi pelottaa, jos siitä selviää enemmän masentumatta, niin sitte uskon olevani voiton puolella. eli kokonaisuutena, en ole täysin näihin tottunut. mutta nyt ne eivät enää lisäänny niin räjähdysmäisesti.osa niistä tummimmista samentumista on tippunu näkymättömiin silmän alaosaan. osa on kiinni siten, että ne näkyvät lähes koko ajan.
näkökykyni ei ole yhtään heikentynyt. eli näen kuitenki yhtä selvästi kuin aiemminki. toki käytän laseja ja piilareita. uskon että se että näkö ei ole heikentynyt johtuu siitä että harvoin molemmissa silmissä on just näkötarkkuutta vaativalla alueella yhtäaikaa sumentumaa. eli toinen silmä korvaa mitä toinen sumentaa. ja silmää heilauttamallahan nää siirtyy muualle. mutta kaiken kaikkiaan suurin haitta on se, että elämä on muuttunut ihan täysin vuoden takaisesta: aiemmin elämäntyylini oli hyvin harmiton ja asiat sujuivat varmaan liiankin helposti. paljon kavereita,joiden kanssa reissattiin ja hyvä työnantaja ja ymmärtävä tyttöystävä. tosin nämä kaikki asiat itellä on edelleenkin, mutta niitä ei valitettavasti osaa arvostaa yhtä hyvin ku aiemmin, eli ne ei tuo sitä samaa iloa elämään. pahinta on se että aiemmat liikuntaharrastukset jotka olivat tärkein stressinpurkaja on jääny paljon vähemmälle. mutta itestä se on kiinni, ja hyvää tässä on se että ehkä nää ei enää niin pahasti häiritse kuin aiemmin
mites itselläsi?
Moi! ihmettelet varmaan ripeää vastausta.. . on vaan työt vähä niinku tehtynä tälle päivälle.
...Itsellä samentumat kirkkaita, läpinäkyviä,(mutta näkyvät näkökentässä selvästi)ja häiritsevät!... että ymmärrän hyvin, että tummemmat varmasti häiritsevät enemmän. onneksi sentään sinullakin osa niistä laskeutunut silmän alaosaan. mä oon jonkin verran nyt seurannu tätä palstaa, on se kumma tosiaan ,että näitä samentumia ei lääketiede osaa turvallisesti poistaa(ilman että on kauheet komplikaatioriskit) ...mä aikoinaan hermostuin tosi paljon kun ihan eka samentuma tuli(kun en tiennyt mistä oli kyse, luulin että olen sokeutumassa, eikö kuulostakin hassulta?)silmälääkärissä sitten selvisi, että ihan vaarattomasta asiasta on kyse, vähänkö se oli silloin helpotus! mutta olen vain yrittänyt oppia elämään näiden samentumien kanssa, eikai muutakaan voi.itselläni kuitenkin elämän perusasiat kunnossa, on terve, paljon ystäviä, hyvät välit vanhempiin ja sisaruksiin, opiskelu &työ-yhdistelmä toimii ihan hyvin...että ei kai tässä saisi valittaa..kun ei ole muuta vaivaa kuin nuo samentumat. mutta silti olisi aivan mahtavaa,jos niistä pääsisi kokonaan eroon(olisin valmis maksamaan siitä, paljonkin)..minulla myös näöntarkkuus on normaali..että ei näkemiseen vaikuta(käytän myös piilareita&laseja...piilareita aika paljon enemmän)mitä jos vaan rupeaisit harrastamaan niitä urheilulajeja, mistä ennenkin nautit?..jatkuu.........
Olen tässä vaan toisinaan miettinyt, et mitä jos olisi sokeutumassa tai olisi täysin sokea...)silloin vasta olisi elämä kurjaa.että ei oma tilanne nyt siihen nähden paha ole. Näkö kuitenkin on ja pysyy, ainoastaan nämä samentumat vaivaavat. Minäkin nuorena ihmisenä saatan vähän valittaa herkästi , kun kuitenkin elämän perusasiat ovat kunnossa. mitä sä oot mieltä?
: )
joo, itellä työt aika vähissä tällä päivää. lähdenkin kohta kotio päin. tuosta vielä nopea heitto, että jos sulla ne on kirkkaita, niin (tää on tietysti yksilöllistä pelkkä oma olettamus), että sä pääset niiden aiheuttamasta haitan tunteesta varmasti vuodessa eroon. mä pidin sillon aikanaan aurinkolaseja ku tuli noita kirkkaita hahtuvia. sit yks päivä lopetin niiden käyttämisen vakiovarusteena ulkona, ja siitä vähän eteenpäin en enää huomannut näitä samentumia. toisaalta kyllä tiesin koko ajan että niitä on olemassa. jännä juttu. se on ihan totta että n. 10 vuoteen niistä ei enää ollu haittaa, vaikka ne ihan varmasti oli näkökentässä. ehkä kerran pari vuodessa niihin reagoi vaan sen verran, että kunhan totes, että siellä ovat. mun äidillä on noita kirkkaita hahtuvia kans tullu nuorempana, ja eikä sille (50v) ole sen tähän hetkiseen ikään mennessä ne lisääntyneet mihinkään. eli ovat pysyneet samanlaisina kirkkaina. sitä ne ei oo koskaan häirinny, ei edes sillon nuorena. mutta ei kukaan voi sanoa noista lasiaisista, mikä haittaa mikä ei. se on ihan yksilöstä kiinni. varmasti löytyy ihmisiä joilla on enemmän samentumia ku esim. mulla, ja niitä ne ei haittaa. taas on päinvastoin ihmisiä joilla on niitä paljon esim. mua vähemmän, mutta haittaa enemmän ku itteä. se haitta on niin monesta kiinni. ehkä oma elämä oli vähä liian helppoa niin nyt sitä valittaa tästä asiasta, vaikka periaatteessa tässä ei ole kuin yks juttu elämässä heikentynyt. jos olis ollut vaikeampaa muuten, niin sillon tätä ei ehkä niin pahana pitäis. notta sellasta. hyvää päivänjatkoa!
..pitää tosiaan kohta lähteä kotiin,joten toivotan hyvää jatkoa!...on tässä elämässä niin paljon hyviä asioita, että pitää iloita niistä!, (kuten että mun paras ystävä saa kohta vauvan)
Onpa mukava keskustella noin mukavan ihmisen kanssa ,että kiitos siitä! :)