Mahdollisimman pieni vene yksinpurjehdukseen

Standardi folkkari ei sellaisenaan käy ollenkaan. Sen istumalaatikko ei ole itsetyhjentyvä.

Yrvind vertaa pienen valtameriveneen turvallisuutta Niagaran putoksen laskemiseen tynnyrillä.
Ehkä mukavuuskin on samaa luokkaa kuin tynnyrin sisällä ;-)
http://www.hamnen.se/batar/batfolk/yrvind-om-att-aka-tunna-utfoer-niagarafallet.html

Havsfidran isosisko Storfidra on vielä myös suht edullinen ja layout tehokas - seisomakorkeus pentryn kohdalla!

Jos aloittaja puhui 5 m veneistä, IF ja Vega ovat valtavan isoja eli n. 8 m kokoisia.

Hiukan lähempänä voisi olla Sunwind 20, mutta en osaa sanoa kuinka hyvin se pärjää isommilla vesillä, jonne en kyllä IF:llä tai Vegallakaan lähtisi (tiedän, että noilla on menty).

Ruotsissa on lukuisia 70-luvun venetyyppejä 5-6 m alueella. Varmasti noista osa on ihan OK tuon kokoluokan merikelpoisia etsiessä. Yrvindin veneet ovat kuitenkin aivan erilailla valtamerelle suunniteltuja.

Oletko sitä mieltä, että 25 ft Vertue mk I tai mk II kuuluu halvimpiin vaihtoehtoihin?
Tässä esimerkki lasikuituisesta Vertue mkII:sta, hp 35.500 puntaa! Hieno ja vahva venehän Vertue kyllä on.
http://www.yachtsnet.co.uk/boats/s01813/s0813.htm

Aikanaan itsekin haaveilen Vertuesta. Erästä tiikkirunkoista olin lähdössä katsomaan Englantiin, mutta se oli juuri ehditty myydä (onneksi en ehtinyt maksaa lentolippuja).
Jos vanha Vertue on hyväkuntoinen ja hyvin varustettu, hintakin on korkea - korkeampi kuin tavanomaisten >27 ft avomeriveneiden.

Vertue mk II kirjoitti:

Oletko sitä mieltä, että 25 ft Vertue mk I tai mk II kuuluu halvimpiin vaihtoehtoihin?
Tässä esimerkki lasikuituisesta Vertue mkII:sta, hp 35.500 puntaa! Hieno ja vahva venehän Vertue kyllä on.
http://www.yachtsnet.co.uk/boats/s01813/s0813.htm

Aikanaan itsekin haaveilen Vertuesta. Erästä tiikkirunkoista olin lähdössä katsomaan Englantiin, mutta se oli juuri ehditty myydä (onneksi en ehtinyt maksaa lentolippuja).
Jos vanha Vertue on hyväkuntoinen ja hyvin varustettu, hintakin on korkea - korkeampi kuin tavanomaisten >27 ft avomeriveneiden.

Lue lisää

Harvemmin hyvä ja halpa on se sama, mutta totta noita halvemmallakin saa:

http://www.yachtworld.com/boats/1947/Vertue-25-2498656/Tollesbury-Marina/United-Kingdom#.UyRh4XC8DrQ

Menee jo... kirjoitti:

Harvemmin hyvä ja halpa on se sama, mutta totta noita halvemmallakin saa:

http://www.yachtworld.com/boats/1947/Vertue-25-2498656/Tollesbury-Marina/United-Kingdom#.UyRh4XC8DrQ

Lue lisää

Esimerkkisi oli puinen Vertue vuodelta 1947, joka oli jo myyty.
Yli 60-vuotiaiden pienten puuveneiden hintaluokka on varmaankin halvempi kuin uudempien lasikuituisten!

Jos lasikuituista etsii, puuvene ei ehkä ole vaihtoehto. Totta kyllä sekin, ettei aloittaja rajannut haaveilemansa alle 5-metrisen materiaalia.

puuvene v:lta 1947! kirjoitti:

Esimerkkisi oli puinen Vertue vuodelta 1947, joka oli jo myyty.
Yli 60-vuotiaiden pienten puuveneiden hintaluokka on varmaankin halvempi kuin uudempien lasikuituisten!

Jos lasikuituista etsii, puuvene ei ehkä ole vaihtoehto. Totta kyllä sekin, ettei aloittaja rajannut haaveilemansa alle 5-metrisen materiaalia.

Lue lisää

Näkyipä menneen saman tien:-)

Oli sitten varmaan sekä että - halpa ja hyvä!

Vertue mk II kirjoitti:

Oletko sitä mieltä, että 25 ft Vertue mk I tai mk II kuuluu halvimpiin vaihtoehtoihin?
Tässä esimerkki lasikuituisesta Vertue mkII:sta, hp 35.500 puntaa! Hieno ja vahva venehän Vertue kyllä on.
http://www.yachtsnet.co.uk/boats/s01813/s0813.htm

Aikanaan itsekin haaveilen Vertuesta. Erästä tiikkirunkoista olin lähdössä katsomaan Englantiin, mutta se oli juuri ehditty myydä (onneksi en ehtinyt maksaa lentolippuja).
Jos vanha Vertue on hyväkuntoinen ja hyvin varustettu, hintakin on korkea - korkeampi kuin tavanomaisten >27 ft avomeriveneiden.

Lue lisää

yachtsnetin vertuessa oli idea karttaplotterin sijoittamisesta pieneen purkkariin. Ratkaisu voisi olla toimiva myös tutkanäytölle, jotta sitä voi seurata joko karttapöydän ääressä tai avotilassa.

puuvene v:lta 1947! kirjoitti:

Esimerkkisi oli puinen Vertue vuodelta 1947, joka oli jo myyty.
Yli 60-vuotiaiden pienten puuveneiden hintaluokka on varmaankin halvempi kuin uudempien lasikuituisten!

Jos lasikuituista etsii, puuvene ei ehkä ole vaihtoehto. Totta kyllä sekin, ettei aloittaja rajannut haaveilemansa alle 5-metrisen materiaalia.

Lue lisää

Eikä muuten välttämättä niin - hyvä, hieno, vanha puuvene on parhaimmillaan kuin Stradivarius - soiva peli... ja kalliimpi kuin muoviset!

Plotteri/läppärisijoitus jotenkin noin toimii hyvin vielä ainakin vielä 30-jalkaisessa pinnaohjatussa:-)

Jos kerran tykkäsit Hurley 18 veneestäsi, mikset harkitsisi vaikkapa Hurley 20 tai 22:n hankkimista? Olen aikanaan ollut purjehtimassa kaverini Hurley 22:lla. Aika pieni sekin on, vaikka ei täytä kokovaatimustasi alle 5-metrisestä.
Omasta mielestäni 30 ft veneeni oli kohtalaisen hyvä Pohjanmeren purjehduksilla, mutta vaihdoin silti isompaan. Itse pitäisin Pohjanmeren purjehduksia alle 5-metrisellä veneellä epämukavana seikkailuna.
http://www.hurleyownersassociation.co.uk/pages/forsale.htm

Normaali eläkeläinen tuskin haaveilee nonstop-purjehduksista valtamerillä tynnyrin kokoisella veneellä. Yrvindillä on omat motiivinsa.

25-28 ft kokoluokka on realistisempi vaihtoehto asumiseen ja purjehtimiseen kuin 3-5 metrinen purtilo, jos tarkoitus on viettää useita vuosia merellä ja nauttia elämästä.
En usko siihenkään, että veneen valtamerivarustus halpenee, jos koko pienenee vaikkapa 25-jalkaisesta minikokoon. Aurinkopaneelit, yhteysvälineet, navigointilaitteet, autopilotti tuuliperäsin, turvavarustus yms tarvitaan kuitenkin. Ongelmat vesitankin, pentterin, vessan, varustuksen ym mahduttamisesta kasvavat ja ylitysten aikataulut venyvät veneen koon pienentyessä.

On oma tulkintasi, jos pidät Sven Yrvindiä normaalina eläkeläisenä. En myöskään väitä sinua ihan normaaliksi :-)
Minkä hintaiseksi ajattelet alle 5-metristä valtamerikelpoista venettä? Onko esim. käytetyn Albin Vegan ostamiseksi otettava "valtava velka"?

Tein kaksi Atlantin ylitystä, useita Pohjanmeren ylityksiä ja yhden maapallon kierron 70-luvun veneellä. Ilman ongelmia.
Olipa vene vanha tai uusi, siitä pitää huolehtia. Home on yksi merkki siitä, että veneestä ei ole huolehdittu tai ettei siinä ole riittävää tuuletusjärjestelmää.

Siinä tietysti Yrvindin vene on hyvä, ettei siinä ole kovin paljon huoltokohteita: ei moottoria, ei vessaa…. Kokeilepa purjehtia ensi kesä ilman näitä, että saat tuntuman tulevaan ihanneveneeseesi!

Ei kai ole Porvariston hillitty charmi ja Ukrainan tilanne sekoittuneet männä yönä?

"... tulee perille missä tahansa kelissä, mutta ihminen on kuin sairaalavuoteessa"

Illuusiosi ei perustu todellisuuteen. Et ole purjehtinut pienellä veneellä valtameriallokossa, tuskin isommallakaan, tai et tunne sairaalavuodetta!

Saat minun puolestani jatkaa mielikuvamatkailuasi ja rapakkoleikkejäsi. En usko, että moni purjehdusharrastuksen aloittelija ottaa "ohjeitasi" kovin vakavasti. Ehkä ne olikin tarkoitettu kevennykseksi?

viihdettä? kirjoitti:

"... tulee perille missä tahansa kelissä, mutta ihminen on kuin sairaalavuoteessa"

Illuusiosi ei perustu todellisuuteen. Et ole purjehtinut pienellä veneellä valtameriallokossa, tuskin isommallakaan, tai et tunne sairaalavuodetta!

Saat minun puolestani jatkaa mielikuvamatkailuasi ja rapakkoleikkejäsi. En usko, että moni purjehdusharrastuksen aloittelija ottaa "ohjeitasi" kovin vakavasti. Ehkä ne olikin tarkoitettu kevennykseksi?

Lue lisää

Yrvindin kokoisella veneellä ja sairaalavuoteella on kieltämättä yksi yhteinen nimittäjä: Viikkojen istuminen tai makaaminen ei ole eläkeläisellekään terveellistä. Oikeastaan, vähiten juuri eläkeläiselle. Näin lääketieteellisestä näkövinkkelistä katsottuna. Vaan saattaahan tuollaisessa kolmimetrisessä pystyä hyvinkin liikkumaan, en ole koskaan ollut?

Krimin niemimaa kannattaa tosiaan välttää kokonaan ja mieluiten kiertää se kaukaa. Vakavasti ottaen, netistä löytää jokusen matkakertomuksen helsinki-välimeri-reitille.

Mikä reitti menee Krimin niemimaalle ja Biskajan lahdelle?

reitin vetely kirjoitti:

Mikä reitti menee Krimin niemimaalle ja Biskajan lahdelle?

No ei ainakaan sama reitti :) mutta ehkä valkovenäjänkin kohdalla kannattaa kiertää kaukaa?

kriisi eskaloituu kirjoitti:

No ei ainakaan sama reitti :) mutta ehkä valkovenäjänkin kohdalla kannattaa kiertää kaukaa?

Tuossa on saattanut maantiede tehdä tepposet mutta sinänsä erittäin käyttökelpoinen idea mennä rantoja pitkin Välimerelle. Monet aloittavat jopa kotoisista Pohjoismaistamme. Budjettiveneellä ja vähällä kokemuksella tuo olisi suositeltavampaa kuin lähteä suoraan avomerelle. Pysyisi miltei varmasti hengissäkin...

http://sailskills.co.uk/Stability/sailskills_stability_stability_explained_AVS.html

Kullakin veneellä on kallistuskulmasta riippuva voima palautua pystyasentoon. Kallistuskulma, jossa vene menettää pystyynnousemisvoimansa on "angle of vanishing stability" eli AVS. Monilla EU/A-kategorian veneilllä eli valtamerikelpoisilla AVS on 120-130 asteen luokkaa. Se kulma, jossa masto on merenpinnan tasossa, on 90 astetta.

Muutamilla pienillä valtamerikäyttöön suunnitelluilla veneillä AVS on jopa 150-160 asteen luokkaa (esim. Vancouver 28). Se tarkoittaa, ettei ko vene halua aallokossa pysyä ylösalaisessa asennossa vaan kääntyy nopeasti pystyyn. Monirunkovene jää ylösalaisin, jos se menee nurin.

Hakusanana voit kokeilla "yacht stability" tai AVS

Hieno viesti ja hienosti selitetty ja argumentoitu.
Monirungoista puhuttaessa niiden kääntyessä ne tosiaankin jäävät ylösalaisin, mutta vain jos kallistuvat yli 85 astetta, jolloin painovoima hoitaa homman loppuun. Monirunkoveneet pieniä "rantakatteja" lukuun ottamatta, varsinkaan suuret täyteen ahdatut cruiserit, eivät yleensä kaadu normaaleissa rannikko, eikä avomeriolosuhteissa. Katit ja trimikset menevät turtleiksi useimiten vain kilpailuissa ja äärimmäisissä keliolosuhteissa.

73-vuotias Sven Yrvind on myös laatinut ruokalistan nonstop-purjehdukselleen: mysliä, vitamiineja sekä sardiinipurkkeja. Yhteensä 400 kg. Lisäksi 100kg kirjoja. Ne yhdessä muodostavat veneen painolastin.
http://www.thelocal.se/20130205/46006

Yrvindin veneen stabiliteetti taitaa heikentyä, kun ruoka vähenee.

Entäs jospa se vaan kierrättää ja punnertaa ruokansa takaisin painolastiksi??

Siis vanha ja pieni mutta erittäin hintava vene jota ei ole yhtään myynnissä Suomessa...vai onko?

Flicka muuten tarkoittaa jonkun sortin virkkua tammahevosta? Ei kuitenkaan merihevosta?

Pieniä "blue water" veneitä on aika vaikea löytää täältä sisämeren ääreltä. Mainitsemasi Flicka 20 oli hyvä esimerkki sellaisesta. Muita meillä tuntemattomia ovat esim. Bristol Channel Cutter 28, Morris 28, Frances 26, Shannon 28…
Erään jenkkiläisen BCC 28: n kohtasin maapallon toisella puolella. Se näytti nostalgiselta, mutta kulki yllättävän vikkelästi! Sam L. Morsen valmistamat BCC:t ovat vankasti tehdyn näköisiä, varmaankin kalliita.

Netistä löytyi artikkeli, jossa lueteltiin 71 pientä valtameripurtta
http://atomvoyages.com/planning/good-old-boats-list.html

Mikään niistä ei täytä keskustelun avaajan pituustoivetta eli alle 5 m. Ehkäpä Sven Yrvindillä on joku vanha veneensä myymättä? Saattaisi kenties olla kiinnostunut henegenheimolaisensa tekemästä ostotarjouksesta.

20-28 ft on monia kirjoitti:

Pieniä "blue water" veneitä on aika vaikea löytää täältä sisämeren ääreltä. Mainitsemasi Flicka 20 oli hyvä esimerkki sellaisesta. Muita meillä tuntemattomia ovat esim. Bristol Channel Cutter 28, Morris 28, Frances 26, Shannon 28…
Erään jenkkiläisen BCC 28: n kohtasin maapallon toisella puolella. Se näytti nostalgiselta, mutta kulki yllättävän vikkelästi! Sam L. Morsen valmistamat BCC:t ovat vankasti tehdyn näköisiä, varmaankin kalliita.

Netistä löytyi artikkeli, jossa lueteltiin 71 pientä valtameripurtta
http://atomvoyages.com/planning/good-old-boats-list.html

Mikään niistä ei täytä keskustelun avaajan pituustoivetta eli alle 5 m. Ehkäpä Sven Yrvindillä on joku vanha veneensä myymättä? Saattaisi kenties olla kiinnostunut henegenheimolaisensa tekemästä ostotarjouksesta.

Lue lisää

Osa oli listasta tuttuja veneitä mutta tuskin kukaan järkevä pitää folkkareita "valtameriveneinä".

20-28 ft on monia kirjoitti:

Pieniä "blue water" veneitä on aika vaikea löytää täältä sisämeren ääreltä. Mainitsemasi Flicka 20 oli hyvä esimerkki sellaisesta. Muita meillä tuntemattomia ovat esim. Bristol Channel Cutter 28, Morris 28, Frances 26, Shannon 28…
Erään jenkkiläisen BCC 28: n kohtasin maapallon toisella puolella. Se näytti nostalgiselta, mutta kulki yllättävän vikkelästi! Sam L. Morsen valmistamat BCC:t ovat vankasti tehdyn näköisiä, varmaankin kalliita.

Netistä löytyi artikkeli, jossa lueteltiin 71 pientä valtameripurtta
http://atomvoyages.com/planning/good-old-boats-list.html

Mikään niistä ei täytä keskustelun avaajan pituustoivetta eli alle 5 m. Ehkäpä Sven Yrvindillä on joku vanha veneensä myymättä? Saattaisi kenties olla kiinnostunut henegenheimolaisensa tekemästä ostotarjouksesta.

Lue lisää

Kovasti ovat erinäköisiä kuin meidän vesille suunnitellut. Mikä noissa on se juttu, mikä tekee niistä erityisen avomerikelpoisia?

20-28 ft on monia kirjoitti:

Pieniä "blue water" veneitä on aika vaikea löytää täältä sisämeren ääreltä. Mainitsemasi Flicka 20 oli hyvä esimerkki sellaisesta. Muita meillä tuntemattomia ovat esim. Bristol Channel Cutter 28, Morris 28, Frances 26, Shannon 28…
Erään jenkkiläisen BCC 28: n kohtasin maapallon toisella puolella. Se näytti nostalgiselta, mutta kulki yllättävän vikkelästi! Sam L. Morsen valmistamat BCC:t ovat vankasti tehdyn näköisiä, varmaankin kalliita.

Netistä löytyi artikkeli, jossa lueteltiin 71 pientä valtameripurtta
http://atomvoyages.com/planning/good-old-boats-list.html

Mikään niistä ei täytä keskustelun avaajan pituustoivetta eli alle 5 m. Ehkäpä Sven Yrvindillä on joku vanha veneensä myymättä? Saattaisi kenties olla kiinnostunut henegenheimolaisensa tekemästä ostotarjouksesta.

Lue lisää

Mikään noista 71:stä vaihtoehdosta ei ollut alle viisimetrinen.

Tässä malliksi vähän pienempi merikelpoinen alus:

http://www.duckworksbbs.com/plans/jw/swaggie/index.htm

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Kovasti ovat erinäköisiä kuin meidän vesille suunnitellut. Mikä noissa on se juttu, mikä tekee niistä erityisen avomerikelpoisia?

Yhteinen nimittäjä on vanhentunut design. Koetin katsoa listan laadintavuotta mutten huomannut. Luettelossa on mm. kaksikölinen Westerley, joita perheessämme oli 2 kpl. Kaukana valtameriveneestä.

seppomartti kirjoitti:

Osa oli listasta tuttuja veneitä mutta tuskin kukaan järkevä pitää folkkareita "valtameriveneinä".

Et kai unohtanut Jesterin menestystä useissa Singlehanded Trans Atlantic Raceissa? Jester oli tosin modifioitu folkkari, jossa oli mm dzonkkiriki. Ehkä muistat ne brittikaverit, jotka osallistuivat laikuituisella vakiofolkkarilla ARC:iin ja purjehtivat myös Karibialta kotiin ilman ongelmia (lasikuitufokkareita on valmistettu itsetyhjentyvällä istuinlaatikolla).
Folkkareilla on aika paljon muitakin valtamerimeriittejä kuten wikipedian artikkelista voi lukea.
http://en.wikipedia.org/wiki/Nordic_Folkboat
http://www.jesterinfo.org/jester.html

Hyvä huomata sekin, että folkkarit ovat suosittuja ympäri mailman ja niitä todella purjehditaan isoilla vesillä.
http://www.seabreeze.com.au/forums/Sailing/General/Folkboats/
http://www.oceanslogic.com/category/folkboat/
Briteillä on omia folkkarimuunnoksiaan, jotka on rakennettu matkaveneiksi Britannian vesille.

Folkkaria on ilmeisen merikelpoinen. Muuten sillä kai ei olisi minkäänlaista statusta valtameriveneenä. Eikö enemminkin voisi ajatella, että tuskin kukaan järkevä pitää alle 5-metrisiä veneitä valtameriveneinä?

seppomartti kirjoitti:

Yhteinen nimittäjä on vanhentunut design. Koetin katsoa listan laadintavuotta mutten huomannut. Luettelossa on mm. kaksikölinen Westerley, joita perheessämme oli 2 kpl. Kaukana valtameriveneestä.

Lue lisää

Luettelon sanottiin kuvaavan veneitä, joilla on “proven blue water voyaging”.
Kenties Westerly-veneilläkin on tehty “blue water” reissuja. Jotain infoa niistä saattaa löytyä omistajien sivuilta.
http://www.westerly-owners.co.uk

Esimerkkinä “vanhentuneesta designista” voisi kai pitää vaikkapa Laurent Gilesin 1930-luvulla suunnittelemaa 25 ft valtamerivenettä Vertue. Silti se on säilynyt ja ruvettiin valmistamaan lasikuituisena mk II versiona. Onhan nuo Vertuet aika järeitä rakenteeltaan. 25ft veneen uppouma on 5 tn! Niillä on kierretty mailman meriä yhä vielä, vaikka design tietenkin on vanha. Mutta onko vanha design sittenkään kovin huono asia, jos vene on todistetusti merikelpoinen ja luotettava?
http://www.cheoyleeassociation.com/vertue.htm
Kilpakalusto on asia erikseen. Samoin hintakysymys.

seppomartti kirjoitti:

Osa oli listasta tuttuja veneitä mutta tuskin kukaan järkevä pitää folkkareita "valtameriveneinä".

Ei varmaan folkkaria, mutta esimerkiksi Contessa 26, joka hyvin pitkälti on folkkari, on kyllä valtamerivene. Sillä on pallokin kierretty useita kertoja.

vanha vs vanhentunut kirjoitti:

Luettelon sanottiin kuvaavan veneitä, joilla on “proven blue water voyaging”.
Kenties Westerly-veneilläkin on tehty “blue water” reissuja. Jotain infoa niistä saattaa löytyä omistajien sivuilta.
http://www.westerly-owners.co.uk

Esimerkkinä “vanhentuneesta designista” voisi kai pitää vaikkapa Laurent Gilesin 1930-luvulla suunnittelemaa 25 ft valtamerivenettä Vertue. Silti se on säilynyt ja ruvettiin valmistamaan lasikuituisena mk II versiona. Onhan nuo Vertuet aika järeitä rakenteeltaan. 25ft veneen uppouma on 5 tn! Niillä on kierretty mailman meriä yhä vielä, vaikka design tietenkin on vanha. Mutta onko vanha design sittenkään kovin huono asia, jos vene on todistetusti merikelpoinen ja luotettava?
http://www.cheoyleeassociation.com/vertue.htm
Kilpakalusto on asia erikseen. Samoin hintakysymys.

Lue lisää

Jep. Listan pointti on nimenomaan se, että nämä veneet on käytännössä kokeiltu ja valtamerille sopiviksi havaittu. Baldwin itse on kiertänyt pallon kaksi kertaa 29-jalkaisella vuonna 1959 tehdyllä lasikuituisella Pearson Tritonilla. On muuten pieni vene! Olen nähnyt.

Asiaan kiitos kirjoitti:

Mikään noista 71:stä vaihtoehdosta ei ollut alle viisimetrinen.

Tässä malliksi vähän pienempi merikelpoinen alus:

http://www.duckworksbbs.com/plans/jw/swaggie/index.htm

Lue lisää

Mitä pienempi vene sitä helpommin se menee nurin aallokossa. Senhän Sven Yrvind toki on ottanut huomioon (vertaus tynnyrillä Niagaran putoukseen), mutta onko alle 5-metrisellä cruisaamisesta haaveileva eläkeläinen ajatellut toistuvien ympärimenojen todennäköisyyttä isoilla vesillä? Kun masto menetetään, ympärimenojen riski lisääntyy.

Tässä muutamia sitaatteja purjeveneiden kaatumisriskeistä:
“the following parameters will influence the resistance against capsize:
Size (displacement), Range of positive stability, Roll moment of inertia”
http://www.marin.nl/upload_mm/1/0/3/1803517584_1999999096_Causes_of_yacht_capsizing.pdf

“In moderate wind conditions, a wave height equal to 30% of the boat length has the potential to roll a boat over if the boat is broadsided by the wave and if the wave is cresting or breaking. In practical terms this means that a 30 foot boat hit broadside by a 9 foot wave that is cresting with winds blowing at 20 knots could capsize the boat.”
http://www.gosailing.info/Sailing%20in%20Heavy%20Weather.htm

If a boat is positioned into a breaking wave, most boats (wide and narrow beamed) can survive a 55% LOA (overall boat length) breaking wave. However, a 35% LOA breaking wave hitting a wide-beamed boat beam-on can easily capsize the boat. All yachts tested rolled to 130 degrees. No yacht, no matter how stable, could consistently resist capsizing when hit, beam-on, with a 55% LOA breaking wave. (K. Adlard Coles' and Peter Bruce's (editors) Adlard Coles' Heavy Weather Sailing (30th edition) Stability of Yachts in large breaking waves. Chapter 2 pp11-23 International marine, Camden, Maine)
http://www.sailingcourse.com/keelboat/design_winds.htm

avomerifolkkareita kirjoitti:

Et kai unohtanut Jesterin menestystä useissa Singlehanded Trans Atlantic Raceissa? Jester oli tosin modifioitu folkkari, jossa oli mm dzonkkiriki. Ehkä muistat ne brittikaverit, jotka osallistuivat laikuituisella vakiofolkkarilla ARC:iin ja purjehtivat myös Karibialta kotiin ilman ongelmia (lasikuitufokkareita on valmistettu itsetyhjentyvällä istuinlaatikolla).
Folkkareilla on aika paljon muitakin valtamerimeriittejä kuten wikipedian artikkelista voi lukea.
http://en.wikipedia.org/wiki/Nordic_Folkboat
http://www.jesterinfo.org/jester.html

Hyvä huomata sekin, että folkkarit ovat suosittuja ympäri mailman ja niitä todella purjehditaan isoilla vesillä.
http://www.seabreeze.com.au/forums/Sailing/General/Folkboats/
http://www.oceanslogic.com/category/folkboat/
Briteillä on omia folkkarimuunnoksiaan, jotka on rakennettu matkaveneiksi Britannian vesille.

Folkkaria on ilmeisen merikelpoinen. Muuten sillä kai ei olisi minkäänlaista statusta valtameriveneenä. Eikö enemminkin voisi ajatella, että tuskin kukaan järkevä pitää alle 5-metrisiä veneitä valtameriveneinä?

Lue lisää

Kun mainitsin arveluttavia esimerkkejä "valtameriveneiden" listasta niin tarkoitus oli horjuttaa uskoa siihen, että kaikki vanhanaikainen merkitsisi merikelpoisuutta ja kaikki Lontoon murteella kirjoitettu olisi kritiikittä totta.
Listan kaksiköliset Westerly Centaurit eivät ole avomeriveneitä., Olen purjehtinut vuosia kahdella yksilöllä. Yksikölisellä 26-27ft Westerly Pembrokellani kävin kyllä Norjassa ja veljeni jopa Afrikassa mutta ei ole hyvä avomerivene. Pelkäsin tosissani Pohjanmerellä veneen menevän ympäri.
Listan suosittelema folkkari on IF- ei F. Siitä on sen verran omakohtaista kokemusta, että mallin tullessa markkinoille kesän viimeinen kisa Helsingin ulkopuolella oli kovatuulinen. Yhtään IF:ää ei selvinnyt maaliin mutta puufolkareista useat. Listan IF ei ole valtamerivene. Olin voittaneessa F 170:ssä mutta jo Suomenlahden aallokkokin oli liikaa vaikkei ollut myrsky. Vettä tuli luusta ja leestä sisään mutta sai toki pumpulla pois.
Legendaarinen Jester oli kovasti modifioitu ja muistaakseni hyvin umpinainen. Vaikka F on merikelpoinen niin Jesterkin vaurioitui ja menetti mastonsa useamman kerran ja lopulta upposi, Joku voi pitää "valtamerikelpoisuuden" todistuksena. Itse arvioisin päin vastoin riskitason isoksi.
Listan Vancouver ilmeisesti oli valtamerivene. Veljelläni oli sellainen ja hän oli tyytyväinen. Mm kävi Riossa solona ilman ongelmia. Muttei taida vanhanakaan olla pienen budjetin vene.

seppomartti kirjoitti:

Kun mainitsin arveluttavia esimerkkejä "valtameriveneiden" listasta niin tarkoitus oli horjuttaa uskoa siihen, että kaikki vanhanaikainen merkitsisi merikelpoisuutta ja kaikki Lontoon murteella kirjoitettu olisi kritiikittä totta.
Listan kaksiköliset Westerly Centaurit eivät ole avomeriveneitä., Olen purjehtinut vuosia kahdella yksilöllä. Yksikölisellä 26-27ft Westerly Pembrokellani kävin kyllä Norjassa ja veljeni jopa Afrikassa mutta ei ole hyvä avomerivene. Pelkäsin tosissani Pohjanmerellä veneen menevän ympäri.
Listan suosittelema folkkari on IF- ei F. Siitä on sen verran omakohtaista kokemusta, että mallin tullessa markkinoille kesän viimeinen kisa Helsingin ulkopuolella oli kovatuulinen. Yhtään IF:ää ei selvinnyt maaliin mutta puufolkareista useat. Listan IF ei ole valtamerivene. Olin voittaneessa F 170:ssä mutta jo Suomenlahden aallokkokin oli liikaa vaikkei ollut myrsky. Vettä tuli luusta ja leestä sisään mutta sai toki pumpulla pois.
Legendaarinen Jester oli kovasti modifioitu ja muistaakseni hyvin umpinainen. Vaikka F on merikelpoinen niin Jesterkin vaurioitui ja menetti mastonsa useamman kerran ja lopulta upposi, Joku voi pitää "valtamerikelpoisuuden" todistuksena. Itse arvioisin päin vastoin riskitason isoksi.
Listan Vancouver ilmeisesti oli valtamerivene. Veljelläni oli sellainen ja hän oli tyytyväinen. Mm kävi Riossa solona ilman ongelmia. Muttei taida vanhanakaan olla pienen budjetin vene.

Lue lisää

Koska muistelit vanhoja, totean osallistuneeni 70-luvulla Suomenlahden avomerikisoihin IOR-mitatun IF:n gastina. Kertaakaan emme IF:llä keskeyttäneet, vaikka sattui varsin kovatuulinen ja kylmä keli mm. syksyn viimeisessä kisassa, jossa monilla veneillä oli ongelmia ja keskeytyksiä.

Pelkkä veneen merikelpoisuus ei aina riitä. Myös miehistön merikelpoisuutta tarvitaan. Siksi F tai IF tai joku muu venetyyppi ole merikelvoton vain sillä perusteella, ettei joku jossain kisassa selvinnyt sillä maaliin asti. Merikelvottomaksi voisi kai sanoa sellaista venetyyppiä, jolle sattuu useita peräsinvaurioita, kölin irtoamisia tms tyyppiongelmia. Tuskinpa kaikkia moderneja valtameriraasereita voidaan pitää poikkeuksellisen merikelpoisina uppoamisten ja rakennevaurioiden perusteella?

Se, että veneen masto menetetään lukuisten valtamerikisojen jälkeen (Jester), ei minusta tarkoita venetyypin merikelvottomuutta.
Jester valmistui v. 1953. Se osallistui jokaiseen yksinpurjehduskisaan Atlantin yli. Ensimmäinen omistaja oli Blondie Hasler, joka sai mainetta sijoittumalla toiseksi v. 1960 OSTAR-kisassa. Mike Richey teki Jesterillä 24 vuoden aikana 10 Atlantin ylitystä yksinpurjehduskisoissa sekä useita muita valtameripurjehduksia. Jester joutui mm. miekkavalaiden hyökkäyksen kohteeksi. Myrskyssä kaatumisessa se menetti tuuliperäsimensä. V. 1986 Jester oli purjehtimassa Nova Scotiasta Plymouthiin, kun se joutui poikkeuksellisen kovaan myrskyyn ( Ushantin ulkopuolella ja menetti ympärimenossa mastonsa. Se ei kuitenkaan uponnut, vaan vaurioitui ja korjattiin. Vuoden 1988 OSTAR-kisassa iso aalto murskasi Jesterin kansirakenteet, kun se oli 500 M Halixasista kaakkoon. Vene upposi rahtilaivan hinauksessa 15.7.1988.
http://www.jesterinfo.org/jestersultimatestorm.html
Kummastelen, että kyseenalaistit Jesterin valtamerikelpoisuuden ja arvioit veneen “riskitason isoksi”!

Jos joku on listannut venetyypit, joilla on toteutettu useita "blue water" purjehduksia, luettelon ei tietenkään tarvitse edustaa jokaisen yksityisiä mielipiteitä ko veneistä.

Tankkeriin verrattuna vähän isommatkin veneet on yhtä pieniä. Tankkeri on kovemmassa rasituksessa, pikkuvene menee vaan ylä- ja alamäkeen. Ainoastaan ne murtuvat aallonharjat on pikkuveneelle ikäviä.

Olipa Dana 24:ään mahdutettu kunnon kokoinen jääkaappikin!

Maasähköä Pohjanmerellä? Eikö tuuli- tai vesiturbiini aurinkopaneeli olisi realistisempi kuin maayhteys?

Maasähkö on Pohjanmerellä tarpeen. Jos menee lähellä rantaa, piuhan saa adapterilla kiinni sellaiseen virtakiskoon, jonka saksalaiset ovat rakentaneet Cuxhavenista eteenpäin aina Hollantiin asti.

Mistä päättelet, että "suuri osa" pallon kierrosta tehtäisiin 24-27 ft veneillä- paitsi nettipurjehduksena?

Jimmy Cornell keräsi tilastoa pallonkiertoveneiden koosta (ks. kirja "World Cruising Survey"). Kapkaupunkiin vuonna 2000 pysähtyneistä 78 veneestä 17 oli 30-35 jalkaisia. Näitä pienempiä veneitä ei siinä joukossa sattunut olemaan. Toki pienilläkin purjehditaan maailman kaikilla merillä, mutta niiden osuus ei ole "suuri".

Pohjanmeren mantereen venesatamissa ja Englannin rannikon satamissa näkee kyllä runsaasti pikkuveneitä. Ne tuskin tekevät Pohjanmeren ylityksiä. Shetlannin Lerwickiin saapuneiden joukossa en muista nähneeni ainoatakaan 16-18 –jalkaista (olen purjehtinut sinne neljästi). Alle 27-jalkaiset veneet eivät voi turvallisuussyistä osallistua vuosittaiseen Shetland Raceen (Bergen-Lerwick ja Ålesund-Lerwick).

Vanha viisaus pätee tässäkin: " kokenut purjehtija pärjää melkein millä veneellä tahansa, mutta ei lähde merelle millä veneellä tahansa".

"8-metristä kai ylenkatsotaan perheveneenä Suomen rannikkovesillä, mutta kyllä se joillekin on kelvannut Atlantin ylitykseen ja Kap Hornin kiertoon..."

Ihmetteletkö sitä, että perheveneen pitää olla suurempi kuin yksinpurjehtijan veneen ? Vinkki: sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä merialueen kanssa.

Ihmeellistä??? kirjoitti:

"8-metristä kai ylenkatsotaan perheveneenä Suomen rannikkovesillä, mutta kyllä se joillekin on kelvannut Atlantin ylitykseen ja Kap Hornin kiertoon..."

Ihmetteletkö sitä, että perheveneen pitää olla suurempi kuin yksinpurjehtijan veneen ? Vinkki: sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä merialueen kanssa.

Lue lisää

En minä sitä ihmettele. Outo tulkinta sinulta. Pointtini oli, että 8-metrinenkin piisaa pallonkiertoon – tai mukavuudesta tinkien pienempikin.

Omassa veneessäni ei ole keppiä enkä ole käynyt sillä Turkua, Tallinnaa ja Kotkaa kauempana. Purjehduskokemusta minulla on vain gastin ominaisuudessa. Tyynellä Valtamerellä parinkymmenen mailin avomerilegi leppeissä pasaatituulissa ja loivissa mainingeissa oli varsin leppoisaa meininkiä verrattuna omalla paatilla ajettuun kesän 2002 Tallinnan-reissuun, jolloin nouseva Unto-myrsky (Suomen sisämaassa sen kesän tuhoisin) iski vastaan vähän ennen Tallinnan matalaa. Olen tietävinäni, etteivät laajimmat merialueet ole välttämättä niitä ikävimpiä, ainakaan aina.

Lueskelija kirjoitti:

En minä sitä ihmettele. Outo tulkinta sinulta. Pointtini oli, että 8-metrinenkin piisaa pallonkiertoon – tai mukavuudesta tinkien pienempikin.

Omassa veneessäni ei ole keppiä enkä ole käynyt sillä Turkua, Tallinnaa ja Kotkaa kauempana. Purjehduskokemusta minulla on vain gastin ominaisuudessa. Tyynellä Valtamerellä parinkymmenen mailin avomerilegi leppeissä pasaatituulissa ja loivissa mainingeissa oli varsin leppoisaa meininkiä verrattuna omalla paatilla ajettuun kesän 2002 Tallinnan-reissuun, jolloin nouseva Unto-myrsky (Suomen sisämaassa sen kesän tuhoisin) iski vastaan vähän ennen Tallinnan matalaa. Olen tietävinäni, etteivät laajimmat merialueet ole välttämättä niitä ikävimpiä, ainakaan aina.

Lue lisää

"Tyynellä Valtamerellä parinkymmenen mailin avomerilegi leppeissä pasaatituulissa". Olikohan viestissäsi painovirhe? Tyyni valtameri on maailman suurin valtameri ja lähes kaikki legit ovat pitkiä. Tarkoitit ehkä parinkymmenen vuorokauden eikä "parinkymnmen mailin" legiä? Mistä mihin purjehdit?

Tyynen valtameren ylittäneenä olen sitä mieltä, että valtamerien loivamaininkinen pasaati on mukava illuusio. Jos valtamerille lähtee, venettä ja varustusta ei pidä suunnitella illuusioiden eikä Suomenlahden moottorivenekokemusten perusteella!

kirjoitusvirhe?? kirjoitti:

"Tyynellä Valtamerellä parinkymmenen mailin avomerilegi leppeissä pasaatituulissa". Olikohan viestissäsi painovirhe? Tyyni valtameri on maailman suurin valtameri ja lähes kaikki legit ovat pitkiä. Tarkoitit ehkä parinkymmenen vuorokauden eikä "parinkymnmen mailin" legiä? Mistä mihin purjehdit?

Tyynen valtameren ylittäneenä olen sitä mieltä, että valtamerien loivamaininkinen pasaati on mukava illuusio. Jos valtamerille lähtee, venettä ja varustusta ei pidä suunnitella illuusioiden eikä Suomenlahden moottorivenekokemusten perusteella!

Lue lisää

Miten olisi vaikka Huahine-Tahaa -legi parikymppisenä? En nyt totta puhuen muista, olisiko se juuri parikymmentä, mutta kymmenissä maileissa lasketaan monet muutkin saarien välit, Tahitilta Moorealle riittää vähempikin. Eikä Tahitilta Tetiaroallekaan pitkästi ole. Parikymmentä mailia riittää myös useiden atollien laguunin ylitykseen. Sopii vain ihmetellä, miten sinne toiselle reunalle on pääsyt, jos vain yhden suunnan kulkee veneellä.

Kummallista muuten, miksi niin monet ajelevat Tyynen valtameren niinkin pikavauhtia läpi vain muutamissa paikoissa pysähdellen.

ei välttämättä kirjoitti:

Miten olisi vaikka Huahine-Tahaa -legi parikymppisenä? En nyt totta puhuen muista, olisiko se juuri parikymmentä, mutta kymmenissä maileissa lasketaan monet muutkin saarien välit, Tahitilta Moorealle riittää vähempikin. Eikä Tahitilta Tetiaroallekaan pitkästi ole. Parikymmentä mailia riittää myös useiden atollien laguunin ylitykseen. Sopii vain ihmetellä, miten sinne toiselle reunalle on pääsyt, jos vain yhden suunnan kulkee veneellä.

Kummallista muuten, miksi niin monet ajelevat Tyynen valtameren niinkin pikavauhtia läpi vain muutamissa paikoissa pysähdellen.

Lue lisää

Koska viestissäsi kerroit "20 mailin avomerilegistä" ja "valtameren pasaatituulista", epäilin painovirhettä ja arvelin sinun tarkoittaneen 20 vrk:n legiä.

Pasaatituulipurjehdus valtamerellä on mielestäni eri asia kuin 20 M päiväretki Polynesian saaristossa tai 20 M purjehdus laguunin sisällä (esim. Rangiroan atollin läpimitta on etäisyydeltään kuin Suomenlahden leveys). Tiedän toki nuo mainitsemasi saaret, koska kävin niissä. Itse en pitänyt lyhyttä purjehdusta Tahitin Maevo Beachilta Moorealle avomerileginä, jotta olisin viitsinyt pakata kumijollan kannen alle.

Kyllä Polynesian saaristo on mukavaa purjehdusaluetta. Siitä ei olla eri mieltä. Joku pitää Bora-Boraa yhtenä maailman kauneimmista. Itse tykkäsin Suwarrovin atollista enemmän. Tyyni valtameri on silti paljon muutakin kuin Polynesian saaret.

Mihin perustuu luulosi, että "niin monet ajelevat Tyynen valtameren pikavauhtia…"? Oman käsitykseni mukaan useimmat suunnitelevat aikataulunsa sykloonikausien mukaan. Käytännössä Tyynen valtameren alueella viivytään yli vuosi, jos pallonkiertoon käytetään 3 vuotta.
Tyynelle merelle saavutaan alkuvuonna Panaman kanaalin tai Patagonian kautta ja trooppisilta latitudeilta poistutaan Uuteen Seelantiin ennen marraskuuta (tai jäädään päiväntasaajan saarille syksloonikauden ajaksi). Trooppisille latitudeille palataan huhti-toukokuussa sykloonikauden päätyttyä. Myös Uusi Seelanti on Tyynellä valtamerellä samoin kuin Mikronesia, Melanesia, Pääsiässaaret, Hawaiji jne.

polynesian saaristo kirjoitti:

Koska viestissäsi kerroit "20 mailin avomerilegistä" ja "valtameren pasaatituulista", epäilin painovirhettä ja arvelin sinun tarkoittaneen 20 vrk:n legiä.

Pasaatituulipurjehdus valtamerellä on mielestäni eri asia kuin 20 M päiväretki Polynesian saaristossa tai 20 M purjehdus laguunin sisällä (esim. Rangiroan atollin läpimitta on etäisyydeltään kuin Suomenlahden leveys). Tiedän toki nuo mainitsemasi saaret, koska kävin niissä. Itse en pitänyt lyhyttä purjehdusta Tahitin Maevo Beachilta Moorealle avomerileginä, jotta olisin viitsinyt pakata kumijollan kannen alle.

Kyllä Polynesian saaristo on mukavaa purjehdusaluetta. Siitä ei olla eri mieltä. Joku pitää Bora-Boraa yhtenä maailman kauneimmista. Itse tykkäsin Suwarrovin atollista enemmän. Tyyni valtameri on silti paljon muutakin kuin Polynesian saaret.

Mihin perustuu luulosi, että "niin monet ajelevat Tyynen valtameren pikavauhtia…"? Oman käsitykseni mukaan useimmat suunnitelevat aikataulunsa sykloonikausien mukaan. Käytännössä Tyynen valtameren alueella viivytään yli vuosi, jos pallonkiertoon käytetään 3 vuotta.
Tyynelle merelle saavutaan alkuvuonna Panaman kanaalin tai Patagonian kautta ja trooppisilta latitudeilta poistutaan Uuteen Seelantiin ennen marraskuuta (tai jäädään päiväntasaajan saarille syksloonikauden ajaksi). Trooppisille latitudeille palataan huhti-toukokuussa sykloonikauden päätyttyä. Myös Uusi Seelanti on Tyynellä valtamerellä samoin kuin Mikronesia, Melanesia, Pääsiässaaret, Hawaiji jne.

Lue lisää

Minä en ollut se, joka oli sen parin kympin pasaatilegin purjehtinut, kommentoin sivusta. Muutamat kirjoittavat blogia ja yhdenkin siellä purjehtivan kun tuntee, tietää jo varsin monen kulkijan aikatauluista. Niistä kootuista tiedoista olen päätelmäni tavallisesta matkanteon tahdista tehnyt.

Bora Boran julistaminen maailman kauneimmkasi saareksi oli ymmärtääkseni yhden kirjailijan ajatus, joka jostain syystä on laajalle levinnyt. Onhan sen saaren profiili helposti tunnistettava samalla tavalla kuin vaikkapa Matterhorn. Mutta ei siinä minunkaan mielestäni mitään erityisen vaikuttavaa kauneusarvoissa ole. Bora Bora Yacht Club oli kyllä aikanaan legendaarinen paikka. Hiukan samaa olen kokenut 70-luvulla Christiansössä. Ja vähintään yhtä kaunista on meidän omassa saaristossa.

Pitäisikö vielä brassata paikallistuntemuksella... Se on Maeva Beach, ei Maevo. Nykyään siellä näyttää olevan iso marina.

edelleen sivusta kirjoitti:

Minä en ollut se, joka oli sen parin kympin pasaatilegin purjehtinut, kommentoin sivusta. Muutamat kirjoittavat blogia ja yhdenkin siellä purjehtivan kun tuntee, tietää jo varsin monen kulkijan aikatauluista. Niistä kootuista tiedoista olen päätelmäni tavallisesta matkanteon tahdista tehnyt.

Bora Boran julistaminen maailman kauneimmkasi saareksi oli ymmärtääkseni yhden kirjailijan ajatus, joka jostain syystä on laajalle levinnyt. Onhan sen saaren profiili helposti tunnistettava samalla tavalla kuin vaikkapa Matterhorn. Mutta ei siinä minunkaan mielestäni mitään erityisen vaikuttavaa kauneusarvoissa ole. Bora Bora Yacht Club oli kyllä aikanaan legendaarinen paikka. Hiukan samaa olen kokenut 70-luvulla Christiansössä. Ja vähintään yhtä kaunista on meidän omassa saaristossa.

Pitäisikö vielä brassata paikallistuntemuksella... Se on Maeva Beach, ei Maevo. Nykyään siellä näyttää olevan iso marina.

Lue lisää

Pahoittelen kirjoitusvirhettäni. Maeva Beachillä on ollut Taina-niminen marina jo pitkään, 20 vuotta? En tiedä onko nykyisin muita. Itse en hakeudu marinoihin, ankkuroin mieluummin. Maeva Beachilla oli rauhallinen ankkurointialue riutan suojassa.

Keskustelu syrjähti Polynesian muisteluun. Pointtini oli silti se, että muutaman tunnin purjehdus kauniilla kelillä Polynesian saaresta toiseen ei ole missään suhteessa sama asia kuin valtamerien ylitys eikä sen takia riitä perusteluksi suositella venevalintoja tai verrata Tyynen valtameren olosuhteita Tallinnan reissuun .

takaisin arkeen... kirjoitti:

Pahoittelen kirjoitusvirhettäni. Maeva Beachillä on ollut Taina-niminen marina jo pitkään, 20 vuotta? En tiedä onko nykyisin muita. Itse en hakeudu marinoihin, ankkuroin mieluummin. Maeva Beachilla oli rauhallinen ankkurointialue riutan suojassa.

Keskustelu syrjähti Polynesian muisteluun. Pointtini oli silti se, että muutaman tunnin purjehdus kauniilla kelillä Polynesian saaresta toiseen ei ole missään suhteessa sama asia kuin valtamerien ylitys eikä sen takia riitä perusteluksi suositella venevalintoja tai verrata Tyynen valtameren olosuhteita Tallinnan reissuun .

Lue lisää

Totta, muutaman tunnin reissu ei kerro yhtikäs mitään valtameren ylityksen olosuhteista, siitä on helppo olla samaa mieltä. Kai ainoa asia, mistä ei vallinnut yksimielisyys, on se etteikö lyhyitäkin etappeja sieltä löytyisi, vaikka useimmat ovat vähintään yhden yön purjehduksia.

Maeva Beachin ankkurialueestakin on helppo olla yhtä mieltä. Minun käynnistä on 30 v ja sen jälkeen Google Earthin mukaan siellä on tapahtunut paljon. Tykkäisin enemmän siitä entisestä. Mihin ihmeessä tarvitaan Tahitilla moottoritien näköistä väylääkin?

Minitransateilla taitaa olla aika heikko statistiikka Atlannin ylityksessä? Kisassa tietysti yritetään pärjätä ja riskejä on otettu sekä suunnittelussa että purjehtiessa, mutta toisaalta purjehtijat ovat kokeneita ja hyvin valmistuneita. Ei kai ole poikkeuksellista, että vain n. puolet pääsee perille. En pitäisi hyvänä valintana kruisailuun maailmalla, mutta ehkä jotkut mallit on havaittu hyvin kestäviksi. Turvallisuus sinänsä ei ole ongelma, jos kamat pysyy kasassa on osaamista valtavan purjealan ja nopeuden hallintaan. Sama pätee kaikkiin moderneihin valtamerikisaluokkiin (IMOCA, Class 40, VOR jne).

Hurley 22 unohdetaan hyvin usein, pienin korjauksin se hyvin merikelpoinen pikkuvene

H-vene on pitkä, mutta ei kovin iso.

Sitä en ihan ymmärrä, että miksi merellä pitää pyrkiä mahdollismman pieneen veneeseen, kun ei tuosta koosta mittaluokassa 6...8m ole oikeastaan kuin hyötyä. Kustannuksia saa alas valitsemalla luotettavan käytetyn veneen, esim. tuollaisen H-veneen.

H-vene sopii hyvin päijännepurjehdukseen yms sellaiseen ei juuri muuhun.

Varmastikin Vertue olisi merikelpoinen ja turvallinen pitkille retkille. Vanhimmat Vertuet olivat puuveneitä, useat vieläpä tiikkirunkoisia. Mk II mallinen Vertue on uudempi lasikuiturunkoinen. Kumpiakin on harvakseltaan näkynyt markkinoilla Englannissa. Suomesta tai Ruotsista tuskin löydät.
Kirjoitin lokak.2015 viestin nimimerkillä "miksipieni" (ks. yllä). Olen edelleen samaa mieltä: älä etsi mahdollisimman pientä paattia. Esim. Havsfidra on onnettoman hidas "pitemmille matkoille". Mieluummin vähän isompi ja nopeampi, jos "pitemmillä matkoilla" tarkoitat vaikkapa Pohjanmeren ylityksiä ja Atlantin purjehduksia. Yksinpurjehduksia ajatellen koeta haeskella sellaista, jossa tuuliperäsin olisi valmiina. Suomesta tuskin löytyy, mutta siirtopurjehdus esim. Hollannista tai Englannista ei liene ongelma yksinkään - jos kokemusta on ennestään.